Kotisivulle
Grafiikka
Karl William/Hämäläinen;Hämelin/ - esipolvet

 

SUKUPOLVI I

 
1  Karl William/Hämäläinen;Hämelin/
Syntyi 18 syyskuuta 1854, Kokkola, Merikapteeni, kuoli 19 joulukuuta 1909 siellä, vanhemmat Kaarle Juhonpoika Hämäläinen (katso 2) ja Johanna Fredrika Kastell (katso 3). Syntyneiden kirjan mukaan Karl oli avioton lapsi. Rippikirjassa 1879-87 kuitenkin mainitaan "merikapteeni Karl William Hämäläinen vaimon kuolleen miehen lapseksi edellisestä avioliitosta". Vahvistuksena tälle on sekin, että Fredrika ja Kaarle Hämäläinen avioituivat noin vuoden päästä lapsen syntymästä. Karl kävi alkeiskoulun (Elementärskolan i Gamlakarleby), josta hän erosi 1868 14-vuotiaana ja aloitti merimiesuransa viimeistään 1870, jolloin hänet mainitaan Kokkolan merimieshuoneen jäsenenä. Koulun historiikissa hän oli Hämäläinen ja mainitaan, että hän otti nimekseen Hämelin. Kolmetoista vuotta myöhemmin häntä kutsutaan perämieheksi (Turun merimieshuone). Hän on myöhemmin myös Porin ja Vaasan merimieshuoneiden jäsen. Säilyneiden laivakirjojen mukaan hän oli 1896 kapteenina Constantia-nimisellä höyrylaivalla, jonka kotisatama oli Pori. Laivasta on olemassa maalaus, johon on merkitty hänen olleen laivan komennossa 1896-1902. Hänet mainitaan myös höyrylaiva Tärnanin kapteenina 1905-06. Muutti vielä poikasena n. 1870 taloon no. 196, joka sijaitsi nykyisellä Kustaa Aadolfinkadulla, silloisella Staketgatanilla, missä nykyinen seurakuntatalo sijaitsee. Äiti oli silloin avioitunut uudestaan Matts Svanström-nimisen merimiehen kanssa, jolla oli lapsia edellisistä avioliitoistaan. 1873 tälle pariskunnalle syntyi tytär, jota Karlin lapset kutsuivat "faster Annaksi"
Hän avioitui 29 huhtikuuta 1888, Kokkola puolisonaan Maria Konstance Simonsdotter Krabbe, syntyi 10 huhtikuuta 1860, Kokkola, kuoli 7 lokakuuta 1941 siellä, vanhemmat Simon Petter Krabbe ja Maria Charlotta Andersdotter Söderlund.
Lapset tästä suhteesta:        29-11-1888  -  31-1-1941 Karl Wäinö/Hämelin/  
23-8-1890  -  25-7-1954 Arthur William/Hämelin/  
17-9-1891  -  26-7-1931 Bruno Valdemar/Hämelin/  
2-10-1893  -  24-1-1897 Hjalmar Sigurd/Hämelin /  
16-11-1896  -  22-12-1897 Lars Werner/Hämelin/  
11-11-1898  -  13-9-1982 Signe Constance/Hämelin/  
26-4-1900  -  15-8-1995 Elvi Maria/Hämelin/  

Gustav Alfrid/Hämäläinen/
Syntyi 21 tammikuuta 1859, Kokkola, kuoli 12 maaliskuuta 1869 siellä, vanhemmat Kaarle Juhonpoika Hämäläinen (katso 2) ja Johanna Fredrika Kastell (katso 3).
 

SUKUPOLVI II

 
2  Kaarle Juhonpoika/Hämäläinen/; syntyi 8 maaliskuuta 1830, Rautalampi, Siikakoski, Kaupunginmuusikko, kuoli 18 heinäkuuta 1858, Oulu, vanhemmat Juho Gabriel Antinpoika Hämäläinen (katso 4) ja Anna Helena Juhontytär Pynnönen (katso 5). Muutti virallisesti 8.3.1855 Rautalammilta Kokkolaan ja meni kolme kuukautta myöhemmin naimisiin. Näin nopeaan avioitumiseen voisi olla syynä se, että hän oli aikaisemmilla Kokkolan matkoillaan tavannut Johanna Kastellin, joka sitten synnytti hänelle Karl-nimisen pojan 18.9.1854. On kuitenkin erittäin tödennäköistä, että hän itse asiassa oleskeli Kokkolassa jo vuodesta 1853 lähtien, mutta pyysi muuttotodistusta ja sai sen 8.3.1855. Kuoli tuntemattomalla tavalla Oulussa, jossa hänen veljensä Laurin vaikutti. Eräiden lähteiden mukaan Kaarle olisi saanut Oulussa kaupungin soittokunnan kapellimestarin tehtävän.
Hän avioitui 3 kesäkuuta 1855, Kokkola puolisonaan
3  Johanna Fredrika/Kastell/; syntyi 17 syyskuuta 1829, Kokkola, kuoli 15 joulukuuta 1909 siellä, vanhemmat David Laurinpoika Vaittinen;Kastell (katso 6) ja Anna Karlsdotter Skrabb;Skriko;Krokfors;Söderkniivilä (katso 7).
Lapset tästä suhteesta:        18-9-1854  -  19-12-1909 Karl William/Hämäläinen;Hämelin/  [1]
21-1-1859  -  12-3-1869 Gustav Alfrid/Hämäläinen/  

Hän avioitui (2) 7 elokuuta 1870, Kokkola puolisonaan Matts Svanström, syntyi 12 syyskuuta 1841, Kaarlela, kuoli 10 marraskuuta 1874, Kokkola. Hän oli leskenä puolisostaan Johanna Carolina Montin;Ögren.
Lapset tästä suhteesta:        23-5-1873  -  20-12-1951 Anna Fredrika/Svanström/  
 

SUKUPOLVI III

 
4  Juho Gabriel Antinpoika/Hämäläinen/; syntyi 10 toukokuuta 1800, Sumiainen, Lohilahti, Torppari, seppä, kuoli 28 tammikuuta 1881, Rautalampi, vanhemmat Antti Juhonpoika Hämäläinen (katso 8) ja Hedvig Reinholdintytär Schavon (katso 9). Muutti 20 vuotiaana Sumiaisesta Rautalammelle Siikakosken kylään, jossa tapasi kuusi vuotta itseään nuoremman tytön, Anna Leena Pynnösen, meni tämän kanssa naimisiin ja joutui siten Anna Leenan kotiin Autiomäen torppaan kotivävyksi. Torppa kävi liian ahtaaksi nuorelle avioparille, koska he muuttivat pian lähellä sijaitsevaan Pirkkala-nimiseen torppaan. Pirtin vieressä oli paja ja sauna. Juho oli taitava seppä. Armi Klemetin mukaan hänelle uskottiin niinkin tärkeä työ kuin Kuopion tuomiokirkon torninkellon tekeminen. Klemetin mukaan kyse oli aikaa näyttävästä kellosta eikä kirkonkellosta. Tästä ei kuitenkaan ole löytynyt todisteita. On tietenkin mahdollista, että Juho seppänä olisi tehnyt "soivia" kirkonkelloja mutta tuskin ajannäyttäjiä. Lapsia syntyi tusina. Lapset kun olivat vielä niin pieniä, ettei heistä ollut apua tahtoi "tihunnin" eli päivätyön maksaminen Pynnölän taloon käydä raskaaksi. Juho koetti siinä sivussa viljellä omia peltojaan ja tehdä sepäntöitä niin paljon kuin ehti, mutta nälkä oli tuttu vieras pirtissä. Juhon pojat olivat poikkeuksellisen musikaalisia. Antti, Kalle, Aapeli ja Lauri sekä myöhemmin Matti soittivat ilmeisesti omatekoisilla viuluilla ja esiintyivät "Lohipojat" nimisinä häissä ja muissa tilaisuuksissa. Perimätidon mukaan soitto ei ollut mitään turhanpäiväistä viulunvinguttamista, vaan sointuvaa, puhdasta ja erittäin nautittavaa. Kalle muutti Kokkolaan, jossa häntä kutsuttiin kaupunginsoittajaksi. Laurikin tuli 1855 ensin Kokkolaan ja sen jälkeen Ouluun 1858, jossa hän pääsi ruotuväen soittokuntaan ja sai pianon ja urkujen soitto-opetusta. Pian hän soitti jumalanpalveluksissa. Muutamat henkilöt järjestivät hänelle paikan Tukholman Kunikaalliseen musiikkiakatemiaan. Valmistuttuaan hän antoi opetusta ja konsertoi. Oppilaina oli mm. Oskar Merikanto, josta tuli lähes perheenjäsen. 1871 hänet valittiin Helsingin Vanhan kirkon urkuriksi. Päästyään hyvään ammattiin urkurina Lauri avusti vanhempiaan ja sisaruksiaan mm. Mattia seminaari-opiskeluissa. 1869 hän osti vapaaehtoisessa huutokaupassa Pynnölän tilasta 2/9 manttaalia 77.775 markalla. Pirkkalan torppa kuului tähän tilaan. Savupirtti siirrettiin nyt toiseen paikkaan ja suurennettiin ja tehtiin oikeat uunit. 1886 hän myi puolet tilasta äitinsä sukulaisille ja puolet Erkki-veljelleen Juhon savupirtti oli näin muuttunut itsenäiseksi kuuden lehmän taloksi .
Hän avioitui 13 lokakuuta 1821 puolisonaan
5  Anna Helena Juhontytär/Pynnönen/; syntyi noin 1806, Rautalampi, Pynnölän Autiomäen torpassa no. 3., kuoli noin 1888, Rautalampi, vanhemmat Juho Simonpoika Pynnönen (katso 10) ja Kristiina Samulintytär Pietiläinen (katso 11). Anna Leena oli miniänsä Lauri-pojan vaimon Emman mukaan pieni ystävällinen, punasilmäinen mummo. Punasilmäisyys johtui siitä, että hän oli suurimman osan elämästään häärännyt savupirtissä. Kaikki lapset, Lauria lukuunottamatta syntyivät saunassa. Elokuussa 1832 Anna Leena oli lähtenyt aamulla marjaan. Kun hän ei vielä alkuillasta ollut palannut Juho aikoi lähteä etsimään, mutta silloin Anna Leena tulikin polkua pitkin, entistä kalpeampana ja miehelleen vienosti hymyillen. Hameeseensa hän oli kääräissyt pikku poikansa Laurin, metsässä synnyttämänsä.
Lapset tästä suhteesta:        11-2-1823  -  3-10-1885 Juho Gabriel Juhonpoika/Hämäläinen/  
30-3-1824  -  1824 Maria Juhontytär/Hämäläinen/  
13-4-1827  -  17-5-1884 Antti Juhonpoika/Hämäläinen/  
18-4-1829  -  1829 Erkki Juhonpoika/Hämäläinen/  
8-3-1830  -  18-7-1858 Kaarle Juhonpoika/Hämäläinen/  [2]
10-8-1832  -  29-9-1888 Lauri Juhonpoika/Hämäläinen/  
29-6-1835  -  13-8-1871 Aapeli Juhonpoika/Hämäläinen/  
28-10-1838  -  7-12-1920 Anna Sofia Juhontytär/Hämäläinen/  
1-4-1841  -  15-5-1925 Erkki Juhonpoika/Hämäläinen/  
1-5-1845         Maria Henriikka Juhontytär/Hämäläinen/  
19-9-1847  -  17-8-1915 Matti Juhonpoika/Hämäläinen;Lohi/  
12-4-1850  -  1852 Hermanni Juhonpoika/Hämäläinen/  
 
6  David Laurinpoika/Vaittinen;Kastell/; syntyi 4 joulukuuta 1804, Kangasniemi, Hokkanen, Merimies, kuoli 14 kesäkuuta 1847, Kokkola, vanhemmat Lauri Vaittinen;Trast (katso 12) ja Anna Katariina Matintytär Hokkanen (katso 13). Davidin veli Matti oli muuttanut Kangasniemeltä Kokkolaan 1818 todennäköisesti merimiesammatin houkuttelemana. Nuorempi veli seurasi 1.5.1826. Kastell-nimi on ehkä saatu Kokkolan papilta, nimet Trast ja Vaittinen ehkä eivät ole kelvanneet. Toisaalta Kastell (linnoitus) viittaa sotilasnimeen, joten on mahdollista, että David on välillä ollut sotilaanakin, mikä tulisi selvittää. David oli varmaankin samanlainen kuin moni muu merimies siihen aikaan ja joutui kahdesti sakoitetuksi juopumuksesta.
Hän avioitui Kokkola puolisonaan
7  Anna Karlsdotter /Skrabb;Skriko;Krokfors;Söderkniivilä/; syntyi 15 tammikuuta 1801, Kaarlela, Sokoja, Skrabb, kuoli 27 kesäkuuta 1881, Kokkola, vanhemmat Karl Andersson Hällis;Skrabb;Skriko;Krokfors;Söderkniivilä (katso 14) ja Maria Davidsdotter Storskrubb (katso 15). Perhe muutti useampaan kertaan hänen ollessaan lapsi, ensin Alavetelin Skrikoon sitten Kruunupyyhyn ja sieltä Evijärvelle. Aikuisena hän muutti Kokkolaan, jossa hän avioitui. Vanhoilla päivillään hän sokeutui ensin vasemmalla silmällään ja myöhemmin hänestä tuli täyssokea.
Lapset tästä suhteesta:        17-9-1829  -  15-12-1909 Johanna Fredrika/Kastell/  [3]
21-6-1832  -  9-1-1844 Anna Maria/Kastell/  
16-9-1835  -  22-8-1836 Anders Gustav/Kastell/  
17-7-1838  -  25-7-1914 Katarina Sofia/Kastell/  
24-8-1842  -  24-10-1844 Johan Fredrik/Kastell /  
 

SUKUPOLVI IV

 
8  Antti Juhonpoika/Hämäläinen /; syntyi 28 syyskuuta 1753, Sumiainen, Hämälä (Lohilahti), kuoli 3 syyskuuta 1826, Sumiainen, Lohilahti, Anttila, vanhemmat Juho Yrjänänpoika Hämäläinen;Lohilahti (katso 16) ja Marketta Antintytär Kahilainen (katso 17). Tila lohkottiin 1795 kahteen osaan, Hämälään (isäntänä Juho Juhonpoika) ja Anttilaan, jonka isäntä Antti oli 1795-1826 .
Hän avioitui 1784 (laskettu), Saarijärvi puolisonaan
9  Hedvig Reinholdintytär/Schavon/; syntyi 1767 (laskettu), Saarijärvi, kuoli 28 maaliskuuta 1836, Sumiainen, Lohilahti, Anttila, vanhemmat Georg Reinhold Danielinpoika Schavon (katso 18) ja Anna Elisabet Israelsdotter Kunelius (katso 19). Armi Klemetin mukaan Antti Hämäläisen avioliitto oli tavallisuudesta poikkeava, sillä sanottiin, että hän sai vaimokseen aatelisneidin. Sellaisiakin huhuja oli liikkeellä, että Hedvig olisi kuningas Kustaa III:n avioton lapsi. Silloin kun Hedvig syntyi, oli kuningas noin 20, joten mahdotonta se ei olisi, mutta huhu on kyllä tuulesta temmattu. Perimätiedot ovat siinä mielessä totta, että Hedvig on aatelisneito koska hänen isoäitinsä Anna Margareta von der Pahlen ja hänen sukunsa ovat todella aatelisia Saksan ja Ranskan aatelisiin sukuihin polveutueina. Rippikirjojen mukaan Hedvig on oleskellut myös Pohjanmaalla. Huolimatta siitä, että hänen isänsä kuului siihen aikaan säätyläisiin varusmestarin arvoisena sotilashenkilönä, varallisuutta ei juurikaan ollut, joten Hedvigkin oli ehkä joutunut hakeutumaan ansiotyöhön ennen avioitumistaan. Hän oli lähtenyt Pietarsaareen ja oli ainakin vuonna 1784 kauppias Karl Johan Trollsonin palveluksessa. Hänen tehtävänsä on voinut olla piika, lastenhoitaja tai vastaava. Rippikirjan mukaan hän muutti sieltä Hämeeseen. Hän avioitui ilmeisesti samana tai seuraavan vuoden alussa vuonna Antti Hämäläisen kanssa, koska ensimmäinen lapsi syntyi marraskuussa 1785. Vihkimerkintää ei kuitenkaan ole löytynyt.
Lapset tästä suhteesta:        16-11-1785  -  30-8-1858 Anna Marketta Antintytär/Hämäläinen/  
1-11-1787  -  7-1-1792 Anna Kristiina Antintytär/Hämäläinen/  
21-5-1790  -  12-1-1792 Riitta Katariina Antintytär/Hämäläinen/  
11-12-1792  -  2-10-1793 Antti Antinpoika/Hämäläinen/  
17-7-1794         Taneli Antinpoika/Hämäläinen/  
18-3-1797         Leena Antintytär/Hämäläinen/  
10-5-1800  -  28-1-1881 Juho Gabriel Antinpoika/Hämäläinen/  [4]
29-8-1802  -  1868 Kustaa Antinpoika/Hämäläinen/  
3-6-1805         Johanna Antintytär/Hämäläinen/  
28-9-1813  -  9-5-1814 Saara Maria Antintytär/Hämäläinen/  
 
10  Juho Simonpoika/Pynnönen/; syntyi 13 lokakuuta 1767, Rautalampi, Siikakoski, Torppari, kuoli 18 maaliskuuta 1849, Rautalampi, Siikakoski, Autiomäki, vanhemmat Simo Simonpoika Pynnönen (katso 20) ja Maija Juhontytär Varis (katso 21). Juho oli perheen vanhin poika ja meni naimisiin jo 18-vuotiaana Kristiina Pietiläisen kanssa. Hänestä ei tullut talon isäntää vanhimman pojan asemastaan huolimatta, vaan isännäksi tuli nuorin poika Simo ja Juhosta tuli torppari isänsä mailla. Tähän saattoi vaikuttaa paitsi kenties Juhon oma tahto se, että Simo-isästä tuli isäntä vasta noin 30-vuotiaana ja viipyi siinä asemassa niin kauan, että Juho oli jo melko iäkäs kun tähän olisi tullut mahdollisuus. Juholle ja Kristiinalle ei suotu lapsia (kirkonkirjojen mukaan) normaaliin tapaan, vaan ainoa lapsi, joka mainitaan lastenkirjoissa on Anna Leena, joka syntyi 21 vuotta avioliiton solmimisen jälkeen. Vaikka asiaa ei mainita kirkonkirjoissa on mahdollista, että Anna Leena on adoptoitu. Tähän viittaa sekin, ettei hän esiinny syntyneitten luettelossa Pynnösten lapsena .
Hän avioitui 24 lokakuuta 1785, Rautalampi puolisonaan
11  Kristiina Samulintytär/Pietiläinen/; syntyi 6 joulukuuta 1768, Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä, kuoli 21 huhtikuuta 1846, Rautalampi, Siikakoski, Autiomäki, vanhemmat Samuli Laurinpoika Pietiläinen (katso 22) ja Anna Markuntytär Liimatainen (katso 23).
Lapset tästä suhteesta:        1806  -  1888 Anna Helena Juhontytär/Pynnönen/  [5]
 
12  Lauri/Vaittinen;Trast/; syntyi 20 helmikuuta 1757, Kangasniemi, Synsiö, Sotilas;torppari, kuoli 22 kesäkuuta 1829, Kangasniemi, Hokkaniemi, vanhemmat Juho Pertinpoika Vaittinen (katso 24) ja Anna Juhontytär Halttunen (katso 25). Trast-nimen hän on saanut sotilastehtävästään.
Hän avioitui (1) 26 joulukuuta 1781, Kangasniemi puolisonaan Anna Jaakontytär Ikonen.
Lapset tästä suhteesta:        7-4-1784         Eeva Lautintytär/Vaittinen/  
25-3-1788         Antti Laurinpoika/Vaittinen/  

Hän avioitui (2) 17 heinäkuuta 1791, Kangasniemi puolisonaan Katariina Hänninen.
Lapset tästä suhteesta:        30-6-1792  -  31-1-1793 Katariina Laurintytär/Vaittinen/  

Hän avioitui (3) 3 helmikuuta 1793, Kangasniemi puolisonaan Maija Valkonen.
Lapset tästä suhteesta:        24-8-1793         Lauri Laurinpoika/Vaittinen/  
30-1-1795         Liisa Laurintytär/Vaittinen/  
9-4-1796         Risto Laurinpoika/Vaittinen/  

Hän avioitui (4) 25 marraskuuta 1798, Kangasniemi, Hokkaniemi puolisonaan
13  Anna Katariina Matintytär/Hokkanen/; syntyi 29 elokuuta 1767, Loviisa, kuoli 1827, Kangasniemi, Hokkaniemi, vanhemmat Matti Juhonpoika Hokkanen (katso 26) ja Katariina Heikintytär Manninen (katso 27).
Lapset tästä suhteesta:        22-8-1797         Matti Laurinpoika/Vaittinen/  
2-12-1799         Katariina Laurintytär/Vaittinen/  
10-2-1802         Yrjö Laurinpoika/Vaittinen /  
4-12-1804  -  14-6-1847 David Laurinpoika/Vaittinen;Kastell/  [6]
16-7-1810         Saara Laurintytär/Vaittinen/  
 
14  Karl Andersson/Hällis;Skrabb;Skriko;Krokfors;Söderkniivilä/; syntyi 16 tammikuuta 1770, Kaarlela, Sokoja, Hällis, kuoli 18 syyskuuta 1839, Evijärvi, Söderkniivilä, vanhemmat Anders Karlsson Varg;Hällis (katso 28) ja Margeta Jakobsdotter Hällis (katso 29). Talonpoika. Rippikirjojen mukaan hän muutti useita kertoja, ensin Sokojalta Alaveteliin sitten Kronobyhyn (Kruunupyy) ja lopulta Evijärvelle.
Hän avioitui 30 lokakuuta 1795, Kaarlela, Sokoja, Skrabb puolisonaan
15  Maria Davidsdotter/Storskrubb/; syntyi 20 marraskuuta 1779, Kruunupyy, Storskrubb, kuoli 1850 jälkeen, Evijärvi, vanhemmat David Johansson Storskrubb;Skrabb;Skriko (katso 30) ja Brita Eriksdotter Sandbacka?;Storskrubb (katso 31).
Lapset tästä suhteesta:        11-9-1796         Birgitta Karlsdotter/Skrabb;Skriko;Krokfors;Söderkniivilä/  
21-10-1798         Anders Karlsson/Skrabb;Skriko;Krokfors;Söderkniivilä/  
19-10-1799         Maria Karlsdotter/Skrabb;Skriko;Krokfors;Söderkniivilä/  
15-1-1801  -  27-6-1881 Anna Karlsdotter /Skrabb;Skriko;Krokfors;Söderkniivilä/  [7]
10-9-1803         Karl Karlsson/Skriko;Krokfors;Söderkniivilä/  
21-2-1805         Johan Karlsson/Skriko;Krokfors;Söderkniivilä/  
9-9-1806         Margareta Karlsdotter/Skriko;Krokfors;Söderkniivilä/  
9-8-1808         Jakob Karlsson/Krokfors/  
14-4-1810         Karin Karlsdotter/Krokfors;Söderkniivilä/  
18-6-1813         Malin Karlsdotter/Söderkniivilä/  
10-5-1817         Matts Karlsson/Söderkniivilä/  
 

SUKUPOLVI V

 
16  Juho Yrjänänpoika/Hämäläinen;Lohilahti /; syntyi 1724 (laskettu), Sumiainen, Lohilahti, Tilallinen, kuoli 5 lokakuuta 1798, Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti, vanhemmat Yrjänä Yrjänänpoika Hämäläinen (katso 32) ja Riitta Jaakontytär Honkonen (katso 33). Suuresta lapsijoukosta vanhimpana poikana hän sai Lohilahti-tilan haltuunsa. Talon isäntä 1744- noin 1790. Osti tilan perinnöksi 31.3.1762.
Hän avioitui 10 lokakuuta 1751, Viitasaari, Jurvansalo puolisonaan
17  Marketta Antintytär/Kahilainen/; syntyi 7 maaliskuuta 1735, Viitasaari, Jurvansalo, Haukilahti, kuoli 24 huhtikuuta 1830, Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti, vanhemmat Antti Antinpoika Kahilainen (katso 34) ja Marketta Pertintytär (katso 35).
Lapset tästä suhteesta:        28-9-1753  -  3-9-1826 Antti Juhonpoika/Hämäläinen /  [8]
4-12-1755         Maria Juhontytär/Hämäläinen/  
13-2-1758  -  4-5-1828 Juho Juhonpoika/Hämäläinen/  
14-9-1760         Gabriel Juhonpoika/Hämäläinen/  
25-9-1762         Matti Juhonpoika/Hämäläinen/  
23-12-1764         Heikki Juhonpoika/Hämäläinen/  
16-4-1767  -  11-2-1839 Lauri Juhonpoika/Hämäläinen/  
9-8-1769         Erkki Juhonpoika/Hämäläinen/  
23-6-1772         Anna Liisa Juhontytär/Hämäläinen/  
14-2-1775         Kaarle Juhonpoika/Hämäläinen/  
21-4-1778         Yrjänä Juhonpoika/Hämäläinen/  
 
18  Georg Reinhold Danielinpoika/Schavon/; syntyi 11 heinäkuuta 1731, Saarijärvi, Mahlu, Korpraali;varusmestari, kuoli 10 joulukuuta 1797, Saarijärvi, Pääjärvi, Jokela, vanhemmat Daniel Henrikinpoika Schavon (katso 36) ja Anna Margareta von der Pahlen (katso 37). Antautui sotilasuralle isänsä tavoin ja oli jo 14-vuotiaana rummunlyöjänä Hämeen läänin jalkaväen rykmentin Rautalammin komppaniassa vuonna 1745. Kymmenen vuotta myöhemmin hänet komennettiiin linnoitustöihin Suomenlinnaan 10.4.1755. Sen jälkeen hänet mainitaan "volontäärinä" eli vapaaehtoisena 17.1.1759 ja korpraalina 4.3.1761. Samana vuonna 19.9.1761 hänet komennettiin Pommerin sotaan. Matkaan hän lähti fregatti Hökenillä muiden Rautalammin komppanian miesten kanssa. Sota loppui 1762 ja hän oli läsnä Jämsän katselmuksessa 2.3.1763 ja myös pääkatselmuksissa 1767 ja viimeksi 1789, jolloin sanotaan: "Korpraali Reinhold Schavon, hämäläinen, ikä 58 vuotta, palvelusvuosia 44, pituus 5 jalkaa 5 tuumaa (163 cm), läsnä, voimaton, kauan ja hyvin palvellut myös Pommerin sodassa, anoo ja saa eron, puolletaan eläkettä". Asui avioiduttuaan aluksi Saarijärven Pääjärven Mulikan Hokkasen sotilastorpassa ja myöhemmin Jokelassa varusmestarin talossa.
Hän avioitui ennen kesäkuuta 1764 puolisonaan
19  Anna Elisabet Israelsdotter/Kunelius/; syntyi 15 huhtikuuta 1738, Kokkola, kuoli 18 huhtikuuta 1809, Saarijärvi, Pääjärvi, Kuoppala, vanhemmat Israel Pentinpoika Kunelius (katso 38) ja Margareta Jöransdotter Forsman (katso 39). Vanhempiensa avioeron jälkeen Anna-Liisa muutti äitinsä ja sisarustensa kanssa isoäitinsä Annan ja hänen uuden miehensä urkuri Gustav Rönbergin luokse kortteliin 15 Kokkolassa. Rönbergin kuoltua he muuttivat taas, nyt Anna-Liisan tädin Annan ja tämän miehen Alexander Fäderin luokse. Rippimerkintöjä oli Kokkolassa vielä 1758, minkä jälkeen hänen sanotaan muuttaneen Savoon. Hän tuli todennäköisesti silloin Rautalammille ja tapasi Reinhold Schavon-nimisen reserviläisen, joka toimi Hämeen läänin Jalkaväkirykmentissä rummunlyöjänä. Heidät vihittiin mahdollisesti Rautalammilla, vaikka merkintöjä ei ole löytynyt, mutta he tulivat Saarijärvelle viimeistään 1764. Silloin hänen äitinsä pesänselvityksessä saman vuoden kesäkuussa mainitaan hänen olevan naimisissa sotilaan kanssa Saarijärvellä. Muutti miehensä kuoltua 1798 Laukaaseen tyttärensä Hedvigin perheen luokse, mutta palasi Saarijärvelle 1808 Kuoppalan taloon vuotta ennen kuolemaansa. Silloin oli Suomen sota, joka kovasti koetteli näitäkin seutuja. Seuraavan vuonna hän kuoli.
Lapset tästä suhteesta:        1765         Henrik Reinholdinpoika/Schavon/  
1767  -  28-3-1836 Hedvig Reinholdintytär/Schavon/  [9]
1771         Jakob Reinholdinpoika/Schavon/  
1773         Anna Elisabet Reinholdintytär/Schavon/  
1779         Brita Kaisa Reinholdintytär/Schavon/  
1782         Ebba Maria Reinholdintytär/Schavon/  
 
20  Simo Simonpoika/Pynnönen/; syntyi 14 huhtikuuta 1735, Rautalampi, Siikakoski, Talollinen, kuoli 16 helmikuuta 1817, Rautalampi, Siikakoski, Pynnölä, vanhemmat Simo Maunonpoika Pynnönen (katso 40) ja Riitta Mikontytär Paananen (katso 41).
Hän avioitui ennen 1759, Rautalampi puolisonaan
21  Maija Juhontytär/Varis/; syntyi 7 helmikuuta 1737, Rautalampi, Töhkerönmäki, Talonemäntä, kuoli 5 toukokuuta 1798, Rautalampi, Siikakoski, Pynnölä, vanhemmat Juho Laurinpoika Varis (katso 42) ja Liisa Matintytär Kukkonen (katso 43).
Lapset tästä suhteesta:        10-2-1760         Maija Simontytär/Pynnönen/  
1-8-1762         Katariina Simontytär/Pynnönen/  
14-5-1765         Anna Simontytär/Pynnönen/  
13-10-1767  -  18-3-1849 Juho Simonpoika/Pynnönen/  [10]
24-7-1770         Heikki Simonpoika/Pynnönen/  
28-5-1773         Jaakko Simonpoika/Pynnönen/  
3-8-1776  -  19-9-1841 Simo Simonpoika/Pynnönen/  
 
22  Samuli Laurinpoika/Pietiläinen/; syntyi 18 joulukuuta 1743, Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä, kuoli 27 huhtikuuta 1823, Viitasaari, Ilmolahti, Lepistö, vanhemmat Lauri Laurinpoika Pietiläinen (katso 44) ja Kaarina Samulintytär Vepsäläinen (katso 45). Talollinen. Muutti Viitasaarelle Ilmolahden Lepistöön vaimon ja viiden lapsen sekä Kaarina Keurulainen-nimisen piian kanssa 23.9.1788 Lepistöstä käytettiin myhemmin nimeä Pietilä .
Hän avioitui 18 toukokuuta 1766, Rautalampi, Pesiäissalmi puolisonaan
23  Anna Markuntytär/Liimatainen/; syntyi 17 huhtikuuta 1745, Rautalampi, Pesiäissalmi, kuoli noin 1805, Viitasaari, llmolahti, Lepistö, vanhemmat Markku Pekanpoika Liimatainen (katso 46) ja Kristiina Matintytär Pakarinen (katso 47).
Lapset tästä suhteesta:        14-5-1767         Anna Samulintytär/Pietiläinen/  
6-12-1768  -  21-4-1846 Kristiina Samulintytär/Pietiläinen/  [11]
8-10-1770         Lauri Samulinpoika/Pietiläinen/  
5-9-1772  -  12-7-1825 Samuli Samulinpoika/Pietiläinen/  
14-8-1774         Kaarle Samulinpoika/Pietiläinen/  
20-1-1777         Maria Samulintytär/Pietiläinen/  
23-12-1778         Liisa Samulintytär/Pietiläinen /  
 
24  Juho Pertinpoika/Vaittinen/; syntyi 12 helmikuuta 1731, Kangasniemi, Torppari, vanhemmat Pertti Antinpoika Vaittinen (katso 48) ja Kirsti Juhontytär Pynnönen (katso 49).
Hän avioitui 16 kesäkuuta 1754, Kangasniemi puolisonaan
25  Anna Juhontytär/Halttunen/; vanhemmat Juho Halttunen (katso 50).
Lapset tästä suhteesta:        30-3-1755         Juho Juhonpoika/Vaittinen /  
20-2-1757  -  22-6-1829 Lauri/Vaittinen;Trast/  [12]
2-4-1759         Marketta Juhontytär/Vaittinen/  
16-1-1761         Pauli Juhontytär/Vaittinen/  
16-1-1761         Katariina Juhontytär/Vaittinen/  
25-12-1763         Helena Juhontytär/Vaittinen/  
2-4-1768         Antti Juhonpoika/Vaittinen/  
23-7-1770         Matti Juhonpoika/Vaittinen/  
27-4-1772         Valpuri Juhontytär/Vaittinen/  
27-4-1772         Kristiina Juhontytär/Vaittinen/  
29-3-1774         Aatami Juhonpoika/Vaittinen/  
3-5-1776         Kaarle Juhonpoika/Vaittinen/  
 
26  Matti Juhonpoika/Hokkanen/; syntyi noin 1733, Merimies;torppari, kuoli 23 helmikuuta 1807, Kangasniemi, Hokka, vanhemmat Juho Hokkanen (katso 52). Muutti 1759 Loviisaan merimieheksi ja palasi Kangasniemelle n. 1770 torppariksi .
Hän avioitui 25 heinäkuuta 1756, Kangasniemi puolisonaan
27  Katariina Heikintytär/Manninen/; syntyi noin 1737, kuoli 6 maaliskuuta 1808, Kangasniemi, Hokka, vanhemmat Heikki Manninen (katso 54).
Lapset tästä suhteesta:        24-1-1758         Matti Matinpoika/Hokkanen/  
3-3-1762         Maija Matintytär/Hokkanen/  
5-10-1764         Juho Matinpoika/Hokkanen/  
29-8-1767  -  1827 Anna Katariina Matintytär/Hokkanen/  [13]
21-9-1770         Paavo Matinpoika/Hokkanen/  
22-6-1774         Matti Matinpoika/Hokkanen/  
9-5-1781         Tuomas Matinpoika/Hokkanen/  
 
28  Anders Karlsson/Varg;Hällis/; syntyi 17 syyskuuta 1736, Kaarlela, Kaustari, Varg, kuoli 14 huhtikuuta 1776, Kaarlela, Sokoja, Hällis, vanhemmat Karl Eriksson Varg (katso 56) ja Anna Johansdotter Tylli (katso 57). Vävynä Hälliksessä.
Hän avioitui 18 marraskuuta 1757, Kaarlela, Sokoja, Hällis puolisonaan
29  Margeta Jakobsdotter/Hällis/; syntyi 11 toukokuuta 1734, Kaarlela, Sokoja, Hällis, Hälliksen emäntä, kuoli 13 syyskuuta 1807 siellä, vanhemmat Jaakko Juhonpoika Teirilä;Hällis (Herlevi) (katso 58) ja Maalin Juhontytär Virkkala (katso 59).
Lapset tästä suhteesta:        24-8-1758         Anna Andersdotter/Hällis /  
15-6-1760  -  13-12-1760 Karl Andersson/Hällis /  
29-10-1761         Jakob Andersson/Hällis/  
16-3-1764  -  1764 Matts Andersson/Hällis /  
16-3-1764  -  1764 Magdalena Andersdotter/Hällis/  
16-10-1765         Anders Andersson/Hällis /  
4-2-1769  -  1769 Johannes Andersson/Hällis/  
16-1-1770  -  18-9-1839 Karl Andersson/Hällis;Skrabb;Skriko;Krokfors;Söderkniivilä/  [14]
4-9-1772         Brita Andersdotter/Hällis/  
17-1-1775  -  29-5-1775 Margareta Andersdotter/Hällis /  
 
30  David Johansson/Storskrubb;Skrabb;Skriko/; syntyi 11 huhtikuuta 1736, Kruunupyy, Storskrubb, Talollinen, kuoli 25 tammikuuta 1806, Alaveteli, Skriko, vanhemmat Johan Johansson Storskrubb (katso 60) ja Brita Davidsdotter (katso 61).
Hän avioitui 6 marraskuuta 1778, Kruunupyy, Storskrubb puolisonaan
31  Brita Eriksdotter/Sandbacka?;Storskrubb/; syntyi 4 lokakuuta 1753, Kruunupyy, Sandbacka, kuoli 20 tammikuuta 1831, Evijärvi, Kniivilä, vanhemmat Erik Johansson (?) Sandbacka (katso 62) ja Anna Larsdotter (katso 63). Oli rippikirjan mukaan piikana Storskrubbin tilalla ja sen jälkeen emäntänä.
Lapset tästä suhteesta:        25-12-1778  -  25-12-1778 Brita Davidsdotter/Storskrubb/  
25-12-1778  -  25-12-1778 Anna Davidsdotter/Storskrubb/  
20-11-1779  -  1850 Maria Davidsdotter/Storskrubb/  [15]
22-3-1781  -  17-10-1828 Malin Davidsdotter/Storskrubb/  
14-3-1783  -  17-10-1828 Johan Davidsson/Storskrubb;Skriko;Murick/  
12-2-1785  -  1788 Matts Davidsson/Storskrubb/  
23-1-1787         Erik Davidsson/Storskrubb/  
23-1-1787  -  2-1787 Erik Davidsson/Storskrubb/  
 

SUKUPOLVI VI

 
32  Yrjänä Yrjänänpoika/Hämäläinen/; syntyi 1698 (laskettu), Sumiainen, Lohilahti, Talollinen, kuoli 2 huhtikuuta 1746, Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti, vanhemmat Yrjänä Paavalinpoika Hämäläinen (katso 64) ja Marketta Pekantytär (katso 65). Talon isäntä 1727-1743. Kirkon kirjojen mukaan hyvin käyttäytynyt isäntä .
Hän avioitui puolisonaan
33  Riitta Jaakontytär/Honkonen /; syntyi 1699 (laskettu), Talon emäntä, kuoli 7 toukokuuta 1773, Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti, vanhemmat Jaakko Joonaanpoika (katso 66) ja Venla Kristiina Honkonen (katso 67).
Lapset tästä suhteesta:        1724  -  5-10-1798 Juho Yrjänänpoika/Hämäläinen;Lohilahti /  [16]
24-2-1726         Matti Yrjänänpoika/Hämäläinen;Lohilahti /  
                 Reetta Yrjänäntytär/Hämäläinen;Lohilahti /  
                 Yrjänä Yrjänänpoika/Hämäläinen;Lohilahti /  
1732         Lauri Yrjänänpoika/Hämäläinen;Lohilahti /  
1734         Venla Yrjänäntytär/Hämäläinen;Lohilahti /  
1740         Maija Yrjänäntytär/Hämäläinen;Lohilahti /  
1742         Antti Yrjänänpoika/Hämäläinen;Lohilahti /  
1745         Liisa Yrjänäntytär/Hämäläinen;Lohilahti /  
 
34  Antti Antinpoika/Kahilainen/; syntyi 1697 (laskettu), Lukkari, kuoli 8 tammikuuta 1779, Viitasaari, Salonpää, vanhemmat Antti Kahilainen (katso 68) ja Beata Paulintytär (katso 69).
Hän avioitui 3 kesäkuuta 1722, Viitasaari puolisonaan
35  Marketta Pertintytär//; syntyi 1699 (laskettu), kuoli 21 tammikuuta 1776, Viitasaari, Solisniemi.
Lapset tästä suhteesta:        19-3-1724  -  25-5-1765 Gabriel Antinpoika/Kahilainen/  
9-5-1726         Israel Antinpoika/Kahilainen/  
1-3-1728  -  17-7-1795 Heikki Antinpoika/Kahilainen/  
8-12-1729  -  12-4-1730 Pauli Antinpoika/Kahilainen/  
12-1-1731         Antti Antinpoika/Kahilainen/  
12-4-1733         Beata Antintytär/Kahilainen/  
7-3-1735  -  24-4-1830 Marketta Antintytär/Kahilainen/  [17]
19-3-1737         Saara Antintytär/Kahilainen/  
12-10-1740  -  18-11-1815 Johannes Antinpoika/Kahilainen/  
3-12-1744  -  10-4-1745 Matti Antinpoika/Kahilainen/  
 
36  Daniel Henrikinpoika/Schavon/; syntyi noin 1688, Sipoo, kuoli noin 1741, Saarijärvi, Mahlu, vanhemmat Henrik Schavonius (Savonius) (katso 72) ja Kristiina Matintytär Ignatius (katso 73). Astui asepalvelukseen 1710. Kohosi korpraaliksi isovihan aikana 1716. Napuen taistelun jälkeen 1714 suomalaiset joukot siirtyivät Ruotsin puolelle. Suomen armeijan komentajan Karl Gustav Armfeltin pitämässä Hämeen jalkaväkirykmentin katselmuksessa Täbyn pitäjässä 24.10.1716, mainitaan neljännessä korpraalikunnassa n:o 1229 korpraali Daniel Schavon Hankalan ruodulle otettuna, syntynyt Uudellamaalla Sipoon pitäjässä. Hän oli tuolloin 28-vuotias, osasi lukea ja kirjoittaa, naimaton. Katselmuksen jälkeen joukot siirrettiin Gävlen ja Tukholman seudulle ja 1718 kun kuningas Kaarle XII oli päättänyt valloittaa Norjan suomalaisten tehtävänä oli sivustahyökkäys Jämtlandista Trondheimiin. Kuninkaan kaaduttua kenraalit päättivät vetäytyä. Uudenvuodenpäivänä 1719 joukot joutuivat ankaraan lumimyrskyyn ja vain 1500 miestä 5000:sta kesti tämän marssin, näistäkin osa pahoin paleltuneina. Daniel Schavon selvisi paluumatkasta tunturien yli hengissä ja komennettiin 27.8.1719 majuri Samuel Enbergin kanssa Suomeen etsimään karanneita sotilaita. Nimitettiin kersantiksi 10.6.1720 Rautalammin komppaniaan. Hän oli läsnä Ruotsin Rådmansössä pidetyssä pääkatselmuksessa 10.10.1721. Hänet mainitaan myös Hämeen läänin jalkaväkirykmentissä Kärkölän Hähkäniemen Skyttälässä 1718-1720, Rautalammella Kärkkäälän Hannulan kersantin virkatalossa 1720-22 ja rauhan tullen Rautalammen lippumiehen virkatalossa Juurikkaniemen Hyvelässä 1722-1723. Tähän aikaan upseereille ja aliupseereille osoitettiin asunnoiksi virkataloja, jotka olivat aikaisemmin olleet tavanomaisia tiloja mutta valtio määrännyt virkataloiksi eli puustelleiksi. Pääasiallisen palkkansa upseerit saivat ympäristön talonpojilta verojen muodossa. Rautalammilla hän tapasi Eeva Riukutar-nimisen tytön ja heille syntyi poika, Daniel 10.12.1723. Avioliittoa ei solmittu. Daniel muutti Saarijärvelle majoittajan virkataloon Saarijärven Pääjärven Harjussa 26.8.1723. Hän solmi 28.1.1724 avioliiton Viitasaarella entisen kapteeninsa, Napuella 19.2.1714 kaatuneen Wolter Magnus von der Pahlenin tyttären Anna Margaretan kanssa. Sotaan osallistuneet tutustuivat muihin upseereihin ja aliupseereihin ja näin avioliitotkin sukujen välillä saattoivat syntyä. Tavallista ei kuitenkaan ollut, että aatelinen vihittiin ei-aatelisen kanssa. Näin kuitenkin tapahtui Danielin ja Anna Margaretan kohdalla. Daniel oli kuitenkin papin poika, mikä saattoi madaltaa kynnystä. Kapteenin leski, Maria Anna von Schildt asui tällöin tyttärineen edelleen kapteenin puustellissa Hilmon Vuoskoskella. Daniel oli läsnä varuskatselmuksessa Vesivehmaalla 7.9.1727 sekä tarkastuksessa samassa paikassa 17.12.1734. Hän erosi virastaan sotilasasiakirjojen mukaan 28.2.1741 ja kuoli pian sen jälkeen rippikirjamerkinnän mukaan Harjun majoitusmestarin puustellissa.
Hänen (1) kumppaninsa oli Eeva Matintytär Riukunen.
Lapset tästä suhteesta:        10-12-1722  -  7-7-1788 Daniel Danielinpoika/Schavon/  

Hän avioitui (2) 28 tammikuuta 1724, Viitasaari, Vuoskoski, Hilmo puolisonaan
37  Anna Margareta /von der Pahlen/; syntyi noin 1695, kuoli noin 1752, Saarijärvi, Mahlu, vanhemmat Wolter Magnus Sr. von der Pahlen (katso 74) ja Maria Anna von Schildt (katso 75). Eli Saarijärvellä kersantin puustellissa Mahlussa 1736-52 rippikirjojen mukaan, mutta mainitaan myös asuneen Sysmässä 1938. Mies kuoli noin1741, joten on mahdollista, että leski muutti Sysmään, jossa hänen kaksi sisarensa asuivat .
Lapset tästä suhteesta:        1725  -  1740 Henrik Johan Danielinpoika/Schavon/  
1730  -  7-3-1793 Anna Maria Danielintytär/Schavon/  
11-7-1731  -  10-12-1797 Georg Reinhold Danielinpoika/Schavon/  [18]
                 Katarina Danielintytär/Schavon/  
1733  -  17-5-1790 Anders Danielinpoika/Schavon/  
 
38  Israel Pentinpoika/Kunelius/; syntyi 24 toukokuuta 1709, Rautalampi, Maukola, Itsellinen, vanhemmat Pentti Pentinpoika Kunelius (katso 76) ja Elisabet Niilontytär Fridlander (katso 77). Muutti Rautalammin Maukolasta Kokkolaan. Asui aluksi vaimonsa Margaretan vanhempien talossa korttelissa 15 ja muuttivat sitten kortteliin 13 omaan taloonsa Kirkkokadun ja Kampin kulmauksessa. Vaimon hairahduttua Rosenmann-nimiseen husaariin ja saatuaan hänen kanssaan tyttären Maria, Israel haki eroa vaimostaan. Maistraatin määräyksellä suoritettiin omaisuuden arviointi 27.2.1744. Varoja oli 139 kuparitaalaria. Rakennukset olivat rappiolla ja sisustus niukka. Inventaarion lopuksi Israelin anoppi Anna Forsman ilmoitti maksaneensa suurimmaksi osan tämän talon, minkä Israel kielsi. Maistraatti ei saanut selvää asiasta ja se päätettiin lähettää raastuvanoikeuden ratkaistavaksi. Israel jäi asumaan taloonsa ja väitetään joissakin lähteissä kuolleen 1748. Sellaista merkintää ei kuitenkaan ole Kokkolan kuolleiden luettelossa. Sen sijaan rippikirjassa on maininta "i Stockholm", joten kohtalosta ei ole varmaa tietoa. Margareta muutti lapsineen äitinsä luokse ja kuoli keuhkotautiin 6.5.1764 .
Hän avioitui noin 1735, Kokkola (erosi noin 1743, Kokkola) puolisonaan
39  Margareta Jöransdotter/Forsman/; syntyi noin 1716, Tukholma, kuoli 6 toukokuuta 1764, Kokkola, vanhemmat Jöran Jöransson Forsman (katso 78) ja Anna Larsdotter Murick (katso 79).
Lapset tästä suhteesta:        5-4-1736  -  4-5-1737 Jöran Israelsson/Kunelius/  
15-4-1738  -  18-4-1809 Anna Elisabet Israelsdotter/Kunelius/  [19]
16-8-1740         Margareta Israelsdotter/Kunelius/  

Hänen (2) kumppaninsa oli N.N. Rosenmann, Husaari.
Lapset tästä suhteesta:        14-9-1743         Maria/Rosenmann/  
 
40  Simo Maunonpoika/Pynnönen/; syntyi 1697, Kangasniemi, kuoli 9 kesäkuuta 1776, Rautalampi, Siikakoski, Pynnölä, vanhemmat Mauno Olavinpoika Pynnönen (katso 80) ja Maija Räihä (katso 81). }Talollinen. Muttanut Kangasniemeltä Rautalammille noin1712 .
Hän avioitui noin 1721, Rautalampi puolisonaan
41  Riitta Mikontytär/Paananen/; syntyi 1688 (laskettu), kuoli 15 maaliskuuta 1752, Rautalampi, Siikakoski, vanhemmat Mikko Heikinpoika Paananen (katso 82) ja N.N (katso 83). Haudattu kirkon alle .
Lapset tästä suhteesta:        20-4-1722         Antti Simonpoika/Pynnönen/  
14-4-1724         Heikki Simonpoika/Pynnönen/  
23-12-1727         Valpuri Simontytär/Pynnönen/  
30-1-1731         Katariina Simontytär/Pynnönen/  
14-4-1735  -  16-2-1817 Simo Simonpoika/Pynnönen/  [20]
 
42  Juho Laurinpoika/Varis/; syntyi 1686 (laskettu), Rautalampi, Istunmäki, kuoli 30 tammikuuta 1759, Rautalampi, Töhkerönmäki, vanhemmat Lauri Laurinpoika Varis (katso 84) ja Marketta Mikontytär Korhonen (katso 85). Vanhimman pojan asemastaan huolimatta hänestä ei tullut talon isäntää vaan nuorempi veli Mikko sai tämän tehtävän. Tähän saattoi vaikuttaa huono terveys, koska verotietojen mukaan hänet vapautettiin henkilöverosta jo 47 vuotiaana normaalin 63 vuoden sijasta. Syynä oli ehkä sekin, että isä Lauri oli pitkään isäntänä ja siinä vaiheessa kun hän luopui Mikko oli iältään sopivampi isännän tehtävään .
Hän avioitui 14 lokakuuta 1722, Rautalampi puolisonaan
43  Liisa Matintytär/Kukkonen/; syntyi 1700 (laskettu), Paltamo?, kuoli 10 marraskuuta 1763, Rautalampi, Töhkerönmäki, vanhemmat Matti Kukkonen (katso 86). Vihittyjen luettelossa nimi on Maria Mattsdotter, Paltamo. Etunimi voi olla Maria Elisabet .
Lapset tästä suhteesta:        26-9-1723  -  11-12-1726 Lauri Juhonpoika/Varis/  
12-6-1726         Juho Juhonpoika/Varis/  
24-2-1729         Liisa Juhontytär/Varis/  
13-4-1731         Heikki Juhonpoika/Varis/  
25-4-1734         Olavi Juhonpoika/Varis/  
25-4-1735         Olavi Juhonpoika/Varis/  
7-2-1737  -  5-5-1798 Maija Juhontytär/Varis/  [21]
16-6-1740         Katariina Juhontytär/Varis/  
 
44  Lauri Laurinpoika/Pietiläinen/; syntyi 23 toukokuuta 1704, Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä, kuoli 14 marraskuuta 1780 siellä, vanhemmat Lauri Olavinpoika Pietiläinen (katso 88) ja Susanna Heikintytär Liimatainen (katso 89). Isäntänä Perintö-Pietilässä 1740-1755 .
Hän avioitui (1) 24 syyskuuta 1724, Rautalampi puolisonaan Kristiina Korhonen, syntyi 1703 (laskettu), kuoli 7 helmikuuta 1731, Rautalampi.
Lapset tästä suhteesta:        24-5-1728  -  4-7-1730 Olavi Laurinpoika/Pietiläinen/  

Hän avioitui (2) 29 toukokuuta 1732, Rautalampi, Rajalankoski puolisonaan
45  Kaarina Samulintytär/Vepsäläinen/; syntyi 1708 (laskettu), Pieksämäki, Toholahti, Rajalanniemi, kuoli 9 maaliskuuta 1790, Viitasaari, Ilmolahti Lepistö, vanhemmat Samuli Paavonpoika Vepsäläinen (katso 90) ja Justiina Olavintytär Laitinen (katso 91). Oli leski mennessään naimisiin Lauri Pietiläisen kanssa. Ensimmäinen mies Mikko Leskeläinen kuoli kolmen vuoden avioliiton jälkeen. Muutakin dramatiikkaa liittyi tuohon avioliittoon. Kaarina-tytär kuoli aivan pienenä yöllä äitinsä alle tukehtuneena .
Lapset tästä suhteesta:        26-5-1733  -  28-3-1785 Matti Laurinpoika/Pietiläinen/  
8-5-1735         Susanna Laurintytär/Pietiläinen/  
1-3-1737         Maria Laurintytär/Pietiläinen/  
9-4-1739         Juho Laurinpoika/Pietiläinen/  
2-5-1741         Justiina Laurintytär/Pietiläinen/  
18-12-1743  -  27-4-1823 Samuli Laurinpoika/Pietiläinen/  [22]
5-1-1748         Kaisa Laurintytär/Pietiläinen/  
20-4-1751  -  6-9-1751 Anna Laurintytär/Pietiläinen/  
18-11-1753  -  11-11-1754 Heikki Laurinpoika/Pietiläinen/  

Hän avioitui (1) 25 joulukuuta 1727, Rautalampi, Rajalanniemi puolisonaan Mikko Leskeläinen.
 
46  Markku Pekanpoika/Liimatainen/; syntyi 10 toukokuuta 1703, Rautalampi, Pesiäissalmi, Talollinen, kuoli 7 kesäkuuta 1788 siellä, vanhemmat Pekka Markunpoika Liimatainen (katso 92) ja Anna Heikintytär Kinnunen (katso 93). Isäntänä n. 1725-51, jonka jälkeen poika Pekka tuli seuraajaksi .
Hän avioitui (1) puolisonaan Venla N.N, kuoli noin 1727.
Hän avioitui (2) noin 1727, Rautalampi puolisonaan
47  Kristiina Matintytär/Pakarinen/; syntyi 18 syyskuuta 1704, Rautalampi, Pakarila, Emäntä, kuoli 30 huhtikuuta 1769, Rautalampi, Pesiäissalmi, vanhemmat Matti (Eliaanpoika?) Pakarinen (katso 94) ja Maria Martintytär Siekkinen (katso 95).
Lapset tästä suhteesta:        17-9-1728  -  24-3-1792 Pekka Markunpoika/Liimatainen/  
22-6-1730         Juho Markunpoika/Liimatainen/  
16-3-1733         Heikki Markunpoika/Liimatainen/  
9-7-1734         Markku Markunpoika/Liimatainen/  
9-10-1735         Lauri Markunpoika/Liimatainen/  
2-7-1737         Maija Markuntytär/Liimatainen/  
31-1-1740         Hannu Markunpoika/Liimatainen/  
15-7-1741         Antti Markunpoika/Liimatainen/  
17-4-1745  -  1805 Anna Markuntytär/Liimatainen/  [23]
 
48  Pertti Antinpoika/Vaittinen/; Torppari;itsellinen, vanhemmat Antti Vaittinen (katso 96).
Hän avioitui (2) 2 kesäkuuta 1762, Kangasniemi puolisonaan Anna Laurintytär Laitinen.
Hän avioitui (1) 14 heinäkuuta 1723, Kangasniemi puolisonaan
49  Kirsti Juhontytär/Pynnönen/; syntyi 6 helmikuuta 1698, Kangasniemi, kuoli 1760, Kangaslampi, Synsiö, vanhemmat Juho Pynnönen (katso 98).
Lapset tästä suhteesta:        3-5-1724         Kaarina Pertintytär/Vaittinen/  
15-8-1726         Anna Pertintytär/Vaittinen/  
27-2-1729  -  1767 Matti Pertinpoika/Vaittinen/  
12-2-1731         Juho Pertinpoika/Vaittinen/  [24]
3-6-1735         Antti Pertinpoika/Vaittinen/  
2-11-1740         Mikko Pertinpoika/Vaittinen/  
4-6-1745         Jaakko Pertinpoika/Vaittinen/  
 
50  Juho/Halttunen/
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:                         Anna Juhontytär/Halttunen/  [25]

 
52  Juho/Hokkanen/
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:        1733  -  23-2-1807 Matti Juhonpoika/Hokkanen/  [26]

 
54  Heikki/Manninen/
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:        1737  -  6-3-1808 Katariina Heikintytär/Manninen/  [27]

 
56  Karl Eriksson/Varg/; syntyi 1690 (laskettu), Kaarlela, Kaustari, Varg, Talollinen, kuoli 25 toukokuuta 1756 siellä, vanhemmat Erik Johansson Varg (katso 112) ja Lisa Larsdotter (katso 113). Vargin isäntä 1724 - n. 1749.
Hän avioitui noin 1720, Kaarlela puolisonaan
57  Anna Johansdotter/Tylli/; syntyi toukokuuta 1695 (laskettu), Kaarlela, Tylli, kuoli 10 heinäkuuta 1763, Kaarlela, Kaustari, Warg, vanhemmat Johan Johansson Tylli (katso 114) ja Elisabet Gabrielsdotter (katso 115).
Lapset tästä suhteesta:        13-1-1722  -  3-6-1795 Karl Karlsson/Varg/  
9-9-1724  -  5-3-1800 Olof Karlsson/Varg;Roikola/  
18-7-1728         Jakob Karlsson/Varg/  
20-1-1730         Matts Karlsson/Varg/  
9-10-1731         Henrik Karlsson/Varg/  
7-4-1733  -  25-2-1809 Maria Karlsdotter/Varg/  
17-9-1736  -  14-4-1776 Anders Karlsson/Varg;Hällis/  [28]
17-9-1736  -  27-10-1739 Matts Karlsson/Varg/  
1737  -  1738 Margareta Karlsdotter/Varg/  
1-1-1739  -  2-1740 Brita Karlsson/Varg/  
 
58  Jaakko Juhonpoika/Teirilä;Hällis (Herlevi)/; syntyi 9 kesäkuuta 1701, Kaustinen, Teirilä, kuoli 11 tammikuuta 1764, Kaarlela, Sokoja, Hällis, vanhemmat Juho Antinpoika Räf (Kettu);Teirilä (katso 116) ja Anna Matintytär Kainu (katso 117). Eräänä nuorimmista Teirilän tilan pojista hän joutui rengiksi mm. Olavi Geddan taloon, mikä tulee ilmi vihittyjen kirjasta 1721. On epäselvää milloin hän muutti vaimoineen Kaarlelan Sokojalle, mutta ensimmäinen siellä syntynyt lapsi näki siellä päivänvalon noin 1725. Anna-tytär syntyi jo 1923 Geddalan/Kentalan tilalla "rengen lapsena". Jakob Jönsson ("finn") osti Herlevin tilan Matts Flinckiltä. Jaakko oli Hälliksen (Herlevin) isäntänä 1725-1742. Tila oli autiona 1724 maininnalla "väki Kälviällä". Tämä viittaa siihen, että isovihan aikana väki oli paennut . Tiedossa ei ole olivatko uudet asukkaat sukua paenneille. Lanko Juho Juhonpoika Herlevi-Virkkala nai Karin Mattsdotter Flinckin, joka oli edellisen omistajan tytär. Kaustisilta muutti Jaakon mukana hänen sisarensa Marketta Juhontytär Räf, joka avioitui edellisen omistajan sotilas Matts Flinckin kanssa. He asuivat Hälliksessä (Herlevi) lastensa kanssa itsellisinä. Tilan nimi Herlevä, Herlefve, myöhemmin Hellis (Hällis) arvellaan tulleen etunimestä Herlev.
Hän avioitui 11 marraskuuta 1722, Veteli puolisonaan
59  Maalin Juhontytär/Virkkala/; syntyi 14 syyskuuta 1698, Kaustinen, Virkkala, kuoli 12 huhtikuuta 1762, Kaarlela, Sokoja, Hällis, vanhemmat Juho Matinpoika Virkkala (katso 118) ja Marketta Erkintytär Isosalo (katso 119).
Lapset tästä suhteesta:        12-12-1723         Anna Jakobsdotter/Hällis (Herlevi)/  
19-9-1725         Johan Jakobsson/Hällis (Herlevi)/  
21-9-1726         Margeta Jakobsdotter/Hällis (Herlevi)/  
17-4-1728         Maria Jakobsdotter/Hällis (Herlevi)/  
3-2-1731  -  6-3-1763 Matts Jakobsson/Hällis (Herlevi)/  
1-2-1733         Brita Jakobsdotter/Hällis (Herlevi)/  
11-5-1734  -  13-9-1807 Margeta Jakobsdotter/Hällis/  [29]
12-5-1737         Katarina Jakobsdotter/Hällis (Herlevi)/  
16-10-1738         Elisabeth Jakobsdotter/Hällis (Herlevi)/  
29-12-1739         Magdalena Jakobsdotter/Hällis (Herlevi)/  
12-7-1745         Elisabeth Jakobsdotter/Hällis (Herlevi)/  
 
60  Johan Johansson/Storskrubb/; syntyi 26 joulukuuta 1708, Kruunupyy, Storskrubb, Talollinen;lautamies, kuoli 17 syyskuuta 1775 siellä, vanhemmat Johan Jakobsson Storskrubb (katso 120) ja Anna Eriksdotter Holgers (katso 121).
Hän avioitui (2) 25 lokakuuta 1741, Kruunupyy puolisonaan Brita Nilsdotter Merijärvi.
Hän avioitui (1) noin 1730, Kruunupyy puolisonaan
61  Brita Davidsdotter//; syntyi marraskuuta 1710 (laskettu), Kruunupyy, kuoli 7 huhtikuuta 1741, Kruunupyy, Storskrubb.
Lapset tästä suhteesta:        9-1-1733  -  12-1-1741 Maria Johansdotter/Storskrubb/  
11-4-1736  -  25-1-1806 David Johansson/Storskrubb;Skrabb;Skriko/  [30]
6-1738  -  7-1739 Matts Johansson/Storskrubb/  
8-8-1739  -  20-8-1739 Johan Johansson/Lillskrubb/  
 
62  Erik Johansson (?)/Sandbacka/; syntyi 31 lokakuuta 1723, Kruunupyy, kuoli 15 helmikuuta 1767, Kruunupyy,Sandbacka, vanhemmat Johan (Simonsson?) Sandbacka (katso 124) ja Anna Kristoffersdotter Honga (?) (katso 125).
Hän avioitui noin 1751 puolisonaan
63  Anna Larsdotter//; syntyi 1722, Kruunupyy, kuoli noin 1803, Kruunupyy, Sandbacka.
Lapset tästä suhteesta:        4-10-1753  -  20-1-1831 Brita Eriksdotter/Sandbacka?;Storskrubb/  [31]
 

SUKUPOLVI VII

 
64  Yrjänä Paavalinpoika/Hämäläinen/; syntyi noin 1666, Talollinen, kuoli noin 1736, Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti, vanhemmat Paavali Pertunpoika Hämäläinen (katso 128) ja Helka (?) N.N (katso 129). Talon nimenä esiintyi sekä Hämälä että Lohilahti (Lohilax). Talo oli vuoteen 1686 aatelin omistuksessa eli ns. rälssitalo, jolloin valtiolle ei tarvinnut maksaa veroa.Tilaa viljelivät kuitenkin lampuodit, jotka omasta palkastaan olivat verovelvollisia. Hämäläisten suku muutti tilalle 1645 ensimmäisenä lampuotina Perttu Paavalinpoika. Yrjänä oli todennäköisesti Lohilahden tilan ensimmäisen Hämäläsen sukuun kuuluvan lampuodin Perttu Paavalinpojan pojanpoika.ja isäntänä 1693-1698. Tilan pinta-ala oli siihen aikaan 619 hehtaaria. Henkikirjojen mukaan Perttu Paavalinpojalla oli ainakin pojat Perttu, Lauri ja Paavali. Perttu oli lampuotina 1676-77 ja hänen poikansa Lauri tuli isännäksi 1692 saakka. Hänen jälkeensä Paavalin poika Yrjänä oli isäntänä 1693-98, jonka jälkeen isännäksi näyttää tulleen "ulkopuolinen" Pekka Pekanpoika Jämsä. Syynä saattaa olla, että tätä ennen oli pahoja katovuosia, josta syystä isännät vaihtuivat monilla tiloilla. Vuosisadan vaihteen jälkeen esiintyy taas Hämäläisiä isäntinä, Risto Paavalinpoika ja Eerik Paavalinpoika. Nämä ovat todennäköisesti Yrjänä Paavalinpojan veljiä. Hämäläisten suku jatkoi siten tilan viljelyä ja lunasti Lohilahti-tilan perinnöksi Yrjänä Paavalinpoijan pojanpojan Juhana Yrjänänpojan isännyyden aikana 1762. Vaimona on henkikirjojen mukaan ollut Marketta ainakin vuodesta 1692, mutta lasten äiteinä esiintyvät Marketta Juhontytär, Marketta Pekantytär ja Anna Juhontytär 1692 jälkeen (kuolleiden luettelo, lasten kuoleman yhteydessä). Tässä on tehty olettamus, että lasten äitinä on ollut Marketta Pekantytär, joka eli 1668-1737.
Hän avioitui puolisonaan
65  Marketta Pekantytär//; syntyi 1668 (laskettu), Talon emäntä, kuoli 24 syyskuuta 1737, Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti, vanhemmat Pekka Yrjänänpoika (katso 130) ja Kaarina Matintytär (katso 131).
Lapset tästä suhteesta:                         Helka Yrjänäntytär/Hämäläinen/  
                 Aune Yrjänäntytär/Hämäläinen/  
1691  -  23-5-1761 Anna Yrjänäntytär/Hämäläinen/  
1698  -  2-4-1746 Yrjänä Yrjänänpoika/Hämäläinen/  [32]
1702  -  26-2-1772 Helena Yrjänäntytär/Hämäläinen/  
 
66  Jaakko Joonaanpoika// Tieto Riitta Honkosen isästä perustuu kuolleiden luetteloon, jossa vanhemmat on mainittu.
Hän avioitui puolisonaan
67  Venla Kristiina/Honkonen/ Tieto Riitta Honkosen äidistä perustuu kuolleiden luetteloon, jossa vanhemmat on mainittu .
Lapset tästä suhteesta:        1699  -  7-5-1773 Riitta Jaakontytär/Honkonen /  [33]
 
68  Antti/Kahilainen/; syntyi 1658 (laskettu), Lukkari, kuoli 21 helmikuuta 1754, Viitasaari, Jurvansalo, Haukilahti.
Hän avioitui puolisonaan
69  Beata Paulintytär//; kuoli 23 tammikuuta 1763, Viitasaari, Jurvansalo. Ikää 97 hänen kuollessaan on syytä epäillä, koska hän olisi ollut 55 vuotias nuorimman lapsen Beatan syntyessä .
Lapset tästä suhteesta:        1697  -  8-1-1779 Antti Antinpoika/Kahilainen/  [34]
26-9-1711         Maija Antintytär/Kahilainen/  
13-5-1716         Pauli Antinpoika/Kahilainen/  
29-5-1718         Anna Antintytär/Kahilainen/  
26-9-1721         Beata Antintytär/Kahilainen/  
 
72  Henrik /Schavonius (Savonius)/; kuoli noin 1701, Koski. Mainitaan ylioppilaana Turussa 1674 ja katedraalikoulun stipendiluettelossa 1675-76 nimellä Henrik Savonius, Nyland. Isän nimi ehkä Johan. Rykmenttisaarnaajana Ruotsissa 1677 saakka. Pyrki Juvan kirkkoherran, appensa kuoltua saman seurakunnan kirkkoherraksi, kävi Ruotsissa 1680 ja saikin kuninkaan suosituskirjeen, mutta koska seurakunta ei ollut kuninkaallinen, konsistori oli jo nimittänyt kirkkoherraksi Arvid Bronneruksen. Mainitaan 1682: "Krigspredikant (sotilaspastori) i Skafvaböle" (Hyrylä). Hän oli 1693-1701 Kosken Hl. kappalainen. Mainitaan Tennilän henkikirjoissa 1694 Hangolassa vaimoineen ja Pappilassa 1698-1701. Hän omisti 1699 Porvolan Uutelan tilan. Tänä aikana Suomessa oli sen historian suurimmat nälkä- ja kuolinvuodet 1696-98, jolloin kolmannes suomalaisista kuoli ja talot autioituivat. Schavon-nimen alkuperää ei ole selvitetty. Henrik Schavonin mentyä "kimnaasiin" hänelle on saatettu antaa uusi sukunimi jos sukunimeä ei ole ollut. Savonius-nimi kuten se alunperin esitettiin ehkä tulee Savon maakunnasta. Toisaalta hänen mainitaan yliopiston matrikkelissa tulevan Uudeltamaalta.
Hän avioitui (2) puolisonaan Kristina Kass.
Hän avioitui (1) puolisonaan
73  Kristiina Matintytär/Ignatius/; vanhemmat Matti Niilonpoika (Mathias Nicolai) Ignatius (katso 146). Mainitaan Henrik Savoniuksen vaimona Åbo akademin ylioppilasmatrikkelissa ja Bergholmin Sukukirjassa sekä Juvan historiassa s.158, siinä kuitenkin nimellä Katarina Ignatia, Mathias Ignatiuksen tytär. Vaimona mainitaan myös Kristina Kass (Lammin käräjillä leskenä). Voi olla, että Henrik oli kahdesti naimisissa ja koska avioliittojen solmimisista eikä ensimmäisen vaimon kuolemasta ole tietoa, jää epäselväksi kuka on Henrikin lasten äiti .
Lapset tästä suhteesta:        1680  -  6-1-1744 Henrik Henrikinpoika/Schavon/  
          -  1738 Elias Henrikinpoika/Schavon/  
1688  -  1741 Daniel Henrikinpoika/Schavon/  [36]
 
74  Wolter Magnus Sr./von der Pahlen/; Kapteeni, kuoli 19 helmikuuta 1714, Isokyrö, Napue, vanhemmat Kristian Magnus von der Pahlen (katso 148) ja Katarina de la Motte (katso 149). Mainitaan Hämeen läänin jalkaväkirykmentissä furiirina 1685, kersanttina 1689, vääpelinä 1693, vänrikkinä 1697, luutnanttina 1701, yliluutnanttina samana vuonna ja kapteenina 1711. Myi puolet Paason kartanosta everstiluutnantti Odert von Essenille 1706. Osallistui Isovihan aikana Isokyrön taisteluun venäläisiä vastaan ja kaatui siellä 1714.
Hän avioitui puolisonaan
75  Maria Anna/von Schildt/ Eli miehensä kuoleman jälkeen. Tavataan kummina Viitasaarella 1714. Vanhemmat ehkä Georg von Schildt ja N.N. von Nandelstadt.
Lapset tästä suhteesta:        1695  -  1752 Anna Margareta /von der Pahlen/  [37]
1709  -  21-11-1780 Maria/von der Pahlen/  
          -  1772 Katarina/von der Pahlen/  
1714  -  29-5-1758 Wolter Magnus Jr./von der Pahlen/  
 
76  Pentti Pentinpoika/Kunelius/; syntyi noin 1665, Viitasaari, Talollinen, kuoli noin 1754, Rautalampi, Maukola, vanhemmat Pentti Nuutinpoika (Benedictus Canuti) Kunelius (Cunelius) (katso 152) ja Elisabet N.N (katso 153). Tuli Maukolan pappilan Talliniemen torppariksi 1697 ja nousi myöhemmin Maukolan vävynä isännäksi, jona hän oli ainakin vuoteen 1722 saakka .
Hän avioitui 27 syyskuuta 1697, Rautalampi puolisonaan
77  Elisabet Niilontytär/Fridlander/; syntyi noin 1664, Rautalampi, kuoli 1 huhtikuuta 1751, Rautalampi, Maukola, vanhemmat Nils Nikolai Fridlander (katso 154) ja Valborg Henrika Tomasdotter (katso 155).
Lapset tästä suhteesta:        21-8-1698         Pentti Pentinpoika/Kunelius/  
20-1-1701         Elisabet Pentintytär/Kunelius/  
21-12-1703         Maria Kerttu Pentintytär/Kunelius/  
8-1-1706         Anna Pentintytär/Kunelius/  
24-5-1709         Israel Pentinpoika/Kunelius/  [38]
 
78  Jöran Jöransson/Forsman/; syntyi noin 1690, Kalajoki, Seppä;porvari, kuoli 30 syyskuuta 1739, Kokkola. Jöran tuli Kalajoelta Kokkolaan ja mainittiin renkinä mennessään naimisiin. Sepäksi hän tuli ennen 1719, jonka jälkeen häntä kutsuttiin porvariksi. Mainitaan 1719 olleen Hälsinglandissa Ruotsissa pakolaisena Isovihan aikana. Häntä kutsutaan silloin avustettavien listalla "borgare från Gamlakarleby i Tegelmora, okänt antal barn, lever i stor fattigdom (Porvari Kokkolasta Tegelmorassa, tuntematon määrä lapsia, elää suuressa köyhyydessä)". Kutsutaan rippikirjoissa ja muissa kirkonkirjoissa Jöran Smedsiksi, Jöran Forsmaniksi, Jöran Jöranssoniksi ja Johan Jöranssoniksi. Sukunimi Forsman lienee tullut silloin kun hän seppänä sai porvarioikeudet ja porvarilla piti olla sukunimi .
Hän avioitui 18 helmikuuta 1714, Kokkola puolisonaan
79  Anna Larsdotter/Murick/; syntyi 24 kesäkuuta 1694, Kokkola, kuoli 10 kesäkuuta 1764 siellä, vanhemmat Lars Henriksson Murick (katso 158) ja Elisabet Olofsdotter (katso 159).
Lapset tästä suhteesta:        1716  -  6-5-1764 Margareta Jöransdotter/Forsman/  [39]
1719         Elisabet Jöransdotter/Forsman/  
8-7-1724  -  6-3-1790 Anna Jöransdotter/Forsman/  
17-1-1727         Jöran Jöransson/Forsman/  
3-8-1728         Maria Jöransdotter/Forsman/  
13-10-1730  -  21-1-1808 Brita Jöransdotter/Forsman/  
5-10-1732         Susanna Jöransdotter/Forsman/  
1-6-1734         Jakob Jöransson/Forsman/  
6-2-1736         Magdalena Jöransdotter/Forsman/  

Hän avioitui (2) 7 lokakuuta 1740, Kokkola puolisonaan Gustav Rönberg, Urkuri.
 
80  Mauno Olavinpoika/Pynnönen/; syntyi 1670 (arvioitu), kuoli noin 1720, Rautalampi, Siikakoski, vanhemmat Olavi Pynnönen (katso 160). Mauno Pynnönen tuli Rautalammelle Kangasniemeltä Liemingin Pynnölästä 1712. Rautalammin Kärkkäälän Pynnölän talo on kylän vanhimpia .
Hän avioitui 1696 (arvioitu), Kangasniemi puolisonaan
81  Maija/Räihä/; syntyi 1670 (laskettu), kuoli 24 helmikuuta 1741, Rautalampi.
Lapset tästä suhteesta:        1697  -  9-6-1776 Simo Maunonpoika/Pynnönen/  [40]
10-4-1700         Antti Maunonpoika/Pynnönen/  
9-4-1702         Liisa Maunontytär/Pynnönen/  
27-1-1706  -  1707 Maija Maunontytär/Pynnönen/  
 
82  Mikko Heikinpoika/Paananen/; syntyi 1653 (laskettu), Rautalampi, kuoli 20 toukokuuta 1733, Rautalampi, Leskelä, vanhemmat Heikki Matinpoika Paananen (katso 164) ja Marketta N.N. (katso 165).
Hän avioitui noin 1681 puolisonaan
83  N.N//; syntyi 1659 (laskettu), kuoli 13 toukokuuta 1734, Rautalampi, Leskelä.
Lapset tästä suhteesta:        1688  -  15-3-1752 Riitta Mikontytär/Paananen/  [41]
 
84  Lauri Laurinpoika/Varis/; syntyi 1667 jälkeen, Rautalampi, Istunmäki, Talollinen, kuoli 14 kesäkuuta 1748, Rautalampi, Töhkerönmäki, vanhemmat Lauri Heikinpoika Varis (katso 168) ja Barbara Laurintytär Närhi (katso 169). Muutti Töhkerönmäen Variksen tilalle Istunmäen Kuhjon torpasta, jonka isäntänä oli ollut isä Lauri Heikinpoika. Hän esiintyy talonisäntänä 1705- n.1720, jonka jälkeen isännäksi tuli poika Mikko. Vuosien 1705-13 rippikirjan mukaan olivat istunmäeltä muuttanut myös hänen oman perheensä lisäksi äiti Barbara, veljet Heikki ja Juho, sisar Agneta ja setä Heikki .
Hän avioitui 1685 (arvioitu), Rautalampi puolisonaan
85  Marketta Mikontytär/Korhonen/; syntyi 1663 (laskettu), Rautalampi, kuoli 29 marraskuuta 1749, Rautalampi, Töhkerönmäki, vanhemmat Mikko Korhonen (katso 170).
Lapset tästä suhteesta:        1686  -  30-1-1759 Juho Laurinpoika/Varis/  [42]
1695  -  29-8-1696 N.N. Laurinpoika/Varis/  
5-5-1698  -  11-2-1707 Marketta Laurintytär/Varis/  
31-10-1701         Mikko Laurinpoika/Varis/  
1-2-1705  -  21-2-1707 Maija Laurintytär/Varis/  
20-9-1707         Maalin Laurintytär/Varis/  
7-8-1710         Kaarina Laurintytär/Varis/  
 
86  Matti/Kukkonen/
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:        1700  -  10-11-1763 Liisa Matintytär/Kukkonen/  [43]

 
88  Lauri Olavinpoika/Pietiläinen /; syntyi 1666 (laskettu), Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä, Talollinen, kuoli 26 joulukuuta 1726 siellä, vanhemmat Olavi Pietarinpoika Kärkkäinen;Pietiläinen (katso 176) ja Sofia N.N (katso 177).
Hän avioitui (1) ennen 1697 puolisonaan Marketta N.N., kuoli 3 huhtikuuta 1697, Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä.
Lapset tästä suhteesta:                         Liisa Laurintytär/Pietiläinen/  
                 (Hertta) Laurintytär/Pietiläinen/  
                 Marketta Laurintytär/Pietiläinen/  

Hän avioitui (2) 17 lokakuuta 1697, Rautalampi puolisonaan
89  Susanna Heikintytär/Liimatainen/; syntyi ennen 1680, kuoli 12 maaliskuuta 1724, Rautalampi, Perintö-Pietilä, vanhemmat Heikki Liimatainen (katso 178).
Lapset tästä suhteesta:        6-10-1702  -  17-4-1703 Heikki Laurinpoika/Pietiläinen/  
23-5-1704  -  14-11-1780 Lauri Laurinpoika/Pietiläinen/  [44]
5-6-1707  -  1-2-1708 Samuli Laurinpoika/Pietiläinen/  
14-1-1708  -  30-3-1708 Juho Laurinpoika/Pietiläinen/  
1708         Paavo Laurinpoika/Pietiläinen/  
8-3-1712         Olavi Laurinpoika/Pietiläinen/  
14-3-1716         Susanna Laurintytär/Pietiläinen/  
1719         Helena Olavintytär/Pietiläinen/  
 
90  Samuli Paavonpoika/Vepsäläinen/; vanhemmat Paavo Vepsäläinen (katso 180).
Hänen (1) kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:        1703  -  22-2-1707 Paavo Samulinpoika/Vepsäläinen/  

Hän avioitui (2) puolisonaan
91  Justiina Olavintytär/Laitinen/; vanhemmat Olavi Laitinen (katso 182).
Lapset tästä suhteesta:        1708  -  9-3-1790 Kaarina Samulintytär/Vepsäläinen/  [45]
 
92  Pekka Markunpoika/Liimatainen/; syntyi 1666 (arvioitu), Saarijärvi, Pyyrinlahti, Liimattala, Talollinen, kuoli 13 kesäkuuta 1743, Rautalampi, Pesiäissalmi, vanhemmat Markku Markunpoika Liimatainen (katso 184) ja Venla N.N (katso 185). Muutti Saarijärveltä Rautalammin Pesiäissalmelle ja oli isäntänä siellä noin 1702-1725, jonka jälkeen isännäksi tuli poika Markku .
Hän avioitui 22 lokakuuta 1699, Rautalampi puolisonaan
93  Anna Heikintytär/Kinnunen/; syntyi noin 1680, Rautalampi, Siikakoski?, vanhemmat Heikki Kinnunen (katso 186).
Lapset tästä suhteesta:        28-6-1701         Venla Pekantytär/Liimatainen/  
10-5-1703  -  7-6-1788 Markku Pekanpoika/Liimatainen/  [46]
 
94  Matti (Eliaanpoika?)/Pakarinen/; vanhemmat Elias Matinpoika Pakarinen (katso 188) ja Helka N.N (katso 189). Pakarilan isäntä n. 1702-1705 .
Hän avioitui puolisonaan
95  Maria Martintytär/Siekkinen/; vanhemmat Martti Siekkinen (katso 190).
Lapset tästä suhteesta:        30-5-1701         Esko Matinpoika/Pakarinen/  
18-9-1704  -  30-4-1769 Kristiina Matintytär/Pakarinen/  [47]
 
96  Antti/Vaittinen/
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:                         Pertti Antinpoika/Vaittinen/  [48]

 
98  Juho/Pynnönen/
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:        6-2-1698  -  1760 Kirsti Juhontytär/Pynnönen/  [49]

 
112  Erik Johansson/Varg/; syntyi 1664 (laskettu), Talollinen, kuoli 8 helmikuuta 1736, Kaarlela, Kaustari, Varg, vanhemmat Johan Eriksson Varg;Dunkar;Kåx (katso 224) ja Brita Jakobsdotter (katso 225). Vargin tilan isäntä ainakin 1712-1723.
Hän avioitui (2) puolisonaan Maria Mattsdotter, syntyi 1671 (laskettu), kuoli 27 elokuuta 1738, Kaarlela, Kaustari, Warg.
Hän avioitui (1) puolisonaan
113  Lisa Larsdotter//; syntyi 1664 (laskettu), kuoli 5 toukokuuta 1721, Kaarlela, Kaustari, Warg. Epäselvää onko hän kaikkien Erik Johanssonin lasten äiti.
Lapset tästä suhteesta:        1690  -  25-5-1756 Karl Eriksson/Varg/  [56]
1706  -  4-6-1744 Anna Eriksdotter/Varg/  
                 Margareta Eriksdotter/Varg/  
                 Elsa Eriksdotter/Varg/  
 
114  Johan Johansson/Tylli/; syntyi 1658 (laskettu), kuoli 24 toukokuuta 1738, Kaarlela, Kaustari, Tylli, vanhemmat Johan Olofsson Tylli (katso 228) ja Brita Jönsdotter (?) (katso 229). Tyllin tilan isäntä 1712-? Omisti kolmasosan Utterslottetin (Saukonlinnan) sahamyllystä, josta Reipsarin tila omisti loput. Lisäksi hänellä oli jauhomylly Vitsarinkoskessa.
Hän avioitui (2) puolisonaan Brita Eriksdotter, syntyi noin 1687.
Hän avioitui (1) puolisonaan
115  Elisabet Gabrielsdotter//; syntyi 1666 (laskettu), kuoli 26 tammikuuta 1724, Kaarlela, Kaustari, Tylli.
Lapset tästä suhteesta:        2-1691         Brita Johansdotter/Tylli/  
5-1695  -  10-7-1763 Anna Johansdotter/Tylli/  [57]
 
116  Juho Antinpoika/Räf (Kettu);Teirilä/; syntyi 1658 (laskettu), Kaustinen, Räf, haudattiin 28 lokakuuta 1708, Kaustinen, Teirilä.
Hän avioitui 2 huhtikuuta 1682 puolisonaan
117  Anna Matintytär/Kainu/; syntyi 19 lokakuuta 1662. Vihittyjen kirjan mukaan piikana miehen kotitilalla, Räf.
Lapset tästä suhteesta:        7-12-1682         Matti Juhonpoika/Räf (Kettu)/  
2-2-1684         Antti Juhonpoika/Räf (Kettu)/  
14-8-1685         Heikki Juhonpoika/Räf (Kettu)/  
5-4-1687         Valpuri Juhontytär/Räf (Kettu)/  
17-8-1688         Mikko Juhonpoika/Räf (Kettu)/  
27-10-1689         Kaarina Juhontytär/Räf (Kettu)/  
26-1-1691         Erkki Juhonpoika/Räf (Kettu)/  
11-8-1692         Maria Juhontytär/Räf (Kettu)/  
6-9-1694         Johannes Juhonpoika/Teirilä/  
5-1-1696         Marketta Juhontytär/Teirilä/  
15-5-1699         Anna Juhontytär/Teirilä/  
9-6-1701  -  11-1-1764 Jaakko Juhonpoika/Teirilä;Hällis (Herlevi)/  [58]
26-11-1702         Antti Juhonpoika/Teirilä/  
28-10-1705         Elias Juhonpoika/Teirilä/  
 
118  Juho Matinpoika/Virkkala/; syntyi noin 1660, kuoli 27 toukokuuta 1717, Kaustinen, Virkkala, vanhemmat Matti Juhonpoika Virkkala (katso 236) ja Anna Juhontytär Isokainu (katso 237). Isäntä 1698-1717.
Hän avioitui 25 maaliskuuta 1688, Veteli, Salo puolisonaan
119  Marketta Erkintytär/Isosalo/; syntyi 1669 (laskettu), Kaustinen, saudattiin 10 helmikuuta 1740, Kaustinen, Virkkala, vanhemmat Erkki Heikinpoika Kainu;Isosalo (katso 238) ja Liisa Niilontytär Isosalo (katso 239).
Lapset tästä suhteesta:        1-1-1689         Matti Juhonpoika/Virkkala/  
27-11-1690         Anna Juhontytär/Virkkala/  
21-10-1691         Liisa Juhontytär/Virkkala/  
12-9-1693         Riitta Juhontytär/Virkkala/  
12-4-1695         Maija Juhontytär/Virkkala/  
12-9-1696         Marketta Juhontytär/Virkkala/  
14-9-1698  -  12-4-1762 Maalin Juhontytär/Virkkala/  [59]
5-4-1700         Erkki Juhonpoika/Virkkala/  
20-8-1701         Jaakko Juhonpoika/Virkkala/  
16-2-1703         Kirsti Juhontytär/Virkkala/  
17-5-1704  -  19-8-1776 Juho Juhonpoika/Virkkala;Hällis (Herlevi)/  
14-2-1706         Antti Juhonpoika/Virkkala/  
13-7-1708         Kaarina Juhontytär/Virkkala/  
1-6-1711         Olavi Juhonpoika/Virkkala/  
 
120  Johan Jakobsson/Storskrubb/; syntyi noin 1675, Kruunupyy, Storskrubb, kuoli elokuuta 1737 siellä, vanhemmat Jakob Karlsson Storskrubb (katso 240) ja Malin Andersdotter (katso 241).
Hän avioitui noin 1696, Kruunupyy, Storskrubb puolisonaan
121  Anna Eriksdotter/Holgers/; syntyi noin 1673, Kruunupyy, Holgers, kuoli 8 maaliskuuta 1742, Kruunupyy, Storskrubb, vanhemmat Erik Mattsson Lassfolk;Holgers;Ståhl (katso 242) ja Lisa Mikaelsdotter Holgers (katso 243).
Lapset tästä suhteesta:        26-12-1708  -  17-9-1775 Johan Johansson/Storskrubb/  [60]
 
124  Johan (Simonsson?)/Sandbacka/; syntyi noin 1698, kuoli 12 lokakuuta 1759, Kruunupyy, Sandbacka.
Hän avioitui puolisonaan
125  Anna Kristoffersdotter /Honga (?)/; syntyi noin 1697, kuoli 22 toukokuuta 1768, Kruunupyy, Sandbacka.
Lapset tästä suhteesta:        31-10-1723  -  15-2-1767 Erik Johansson (?)/Sandbacka/  [62]
 

SUKUPOLVI VIII

 
128  Paavali Pertunpoika/Hämäläinen/; kuoli ennen 1666, Laukaa, Lohilahti, vanhemmat Perttu Paavalinpoika Hämäläinen (katso 256).
Hän avioitui puolisonaan
129  Helka (?) N.N//
Lapset tästä suhteesta:        1666  -  1736 Yrjänä Paavalinpoika/Hämäläinen/  [64]
                 Risto Paavalinpoika/Hämäläinen/  
                 Eerik Paavalinpoika/Hämäläinen/  
 
130  Pekka Yrjänänpoika//
Hän avioitui puolisonaan
131  Kaarina Matintytär//
Lapset tästä suhteesta:        1668  -  24-9-1737 Marketta Pekantytär//  [65]
 
146  Matti Niilonpoika (Mathias Nicolai)/Ignatius/; kuoli 1680, Juva, vanhemmat Niilo Juhonpoika Ignat (katso 292). Lähti opintielle ja päätyi Juvan kirkkoherraksi. Kirjoitti jo 1669 nimensä muodossa Ignatius. Oli 1639 pappina Savonlinnassa, konsistorin notaarina ja tuomiokirkon taloudenhoitajana Viipurissa 1642. Mainitaan pedagogina, opettajana ja linnan saarnaajana Savonlinnassa 1646. Per Brahe vapautti hänet verosta "kolmen oravannahkasta Säämingin Tolvanniemen kylässä, jonka oli autiosta ottanut" niin kauan kun hän toimisi koulumestarin virassa. Toimi Viipurin 2. kappalaisena 1649 ja Juvan kirkkoherrana 1658.
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:                  -  1710 Anders Mattsson/Ignatius/  
                 Kristiina Matintytär/Ignatius/  [73]
          -  1703 Sigfrid Matthie/Ignatius/  

 
148  Kristian Magnus/von der Pahlen/; syntyi Baltiassa, Rykmentin majoitusmestari, kuoli noin 1694, Heinola. Von der Pahlenin aatelissuku lienee lähtöisin Saksan Westfalenista, josta osa siirtyi 1300-luvulla Liivinmaalle eli lähinnä nykyisen Latvian alueelle. Suku on palvellut Riian arkkipiispan asevoimissa. Suvun vanhin tiedossa oleva esi-isä oli 1200-luvun lopulla ja seuraavan vuosisadan alkupuolella elänyt ritari Johannes de Pala, joka 1316-1325 esiintyy Liivinmaalla ja toimi mm. Treydenin voutina. Lisäksi mainitaan Detleus de Pale 1345 sekä Ludeke ja Gottschalk von der Pale 1397, kaikki Riian arkkipiispan vasalleina eli sotajoukkoihin kuuluvina. Suvun nimi tulee todennäköisesti Dickelnin kaupungin kohdalla kulkevan pienen joen entisestä nimestä, Pale. Suku on levinnyt laajalle ja se on merkitty Tallinnassa ritarihuoneen matrikkeliin numerolla 40, Riiassa numerolla 45 ja Latvian Mitaussa (nykyinen Jelgava) numerolla 212. Tukholmassa se on merkitty 18.10.1679 vapaaherrallisena aatelissukuna numerolla 75. Sissegalin kunnassa Liivinmaalla suvulla oli 1400-luvulla Altenwoga, Weissensee ja Taurup ja Dickelnin kunnassa Astrau, jota myös kutsuttiin Hof zur Pale sekä Lemsalin kunnassa Seppküll. Suvun laajasta selvityksestä ei ainakaan toistaiseksi ole löytynyt varmaa tietoa miten Kristian Magnus von der Pahlenin kytkeytyy sukuun. Asiakirjapohjaiset tiedot hänestä ovat niukat eikä tiedetä juuri muuta kuin se, että hän oli rykmentin majoitusmestari ja omisti Heinolan Paason talon vaimonsa Katarina de la Motten kautta.
Hän avioitui 1667, Heinola, Paaso puolisonaan
149  Katarina/de la Motte/; kuoli 3 kesäkuuta 1698, vanhemmat Karl (Sr) de la Motte (katso 298) ja Gertrud von Engelhardt (katso 299). Hänen ensimmäinen miehensä Evert Johan Ållongren oli saanut perintönä puolet Paason kartanosta. Kun hänen oma renkinsä ampui hänet kartanon läheisellä tiellä 1666 eikä pariskunnalla ollut perillisiä, kartano joutui Katarinalle. Suomalainen Ållongrenin aatelissuku merkittiin aateliskalenteriin 1625 numerolla 115 .
Lapset tästä suhteesta:                  -  1716 Gertrud Katarina/von der Pahlen/  
          -  19-2-1714 Wolter Magnus Sr./von der Pahlen/  [74]
          -  1707 Klas Johan/von der Pahlen/  
1682  -  25-3-1729 Reinhold/von der Pahlen/  
          -  1743 Helena/von der Pahlen/  
                 Ingrid/von der Pahlen/  

Hän avioitui (1) puolisonaan Evert Johan Ållongren, kuoli 1666.
 
152  Pentti Nuutinpoika (Benedictus Canuti)/Kunelius (Cunelius)/; syntyi noin 1622, Viipuri(?), kuoli noin 1690, Viitasaari. Kotoisin Viipurin hiippakunnasta, missä hänet mainitaan teininä v. 1648. Seuraavana vuonna häntä syytetään siitä, että hän olisi nyrkillä lyöden surmannut Viipurin Siikaniemessä erään suureksi tappelupukariksi mainitun Sven Olavinpoika Pihlin. Asia ei liene ollut mustavalkoinen, koska hänet tuomittiin ainoastaan sakkoihin, tosin varsin tuntuviin. Hän pääsi opiskelemaan Tarton yliopistoon oppien mm. latinankielen. Mainitaan ylioppilaana Tartossa 6.3.1650. Viipurissa pappina toimineen Samuel Matinpoika Toljan kuoleman johdosta hän kirjoitti vuonna 1652 latinankielisen valittelurunon, joka painettiin samana vuona Tartossa ja on nykyisin Helsingin yliopiston kirjastossa. Runon alla suomennettu teksti: "Korkeimmalla kunnioituksella kyyneliä vuodattaen kirjoitteli Benedictus Canuti Cunelius Wib. Carelius". Valmistuttuaan Benedictus toimi ensin Inkerinmaalla Pähkinälinnassa Viipurin jalkaväkieskadroonan komppaniasaarnaaja 1655-57, sitten Luumäen (Viipurin piispan palkkapitäjän) sijaiskirkkoherra 1660-63. Viitasaaren kirkkoherrana hän toimi 1663 alkaen kuolemaansa asti. }Sai valtiopäivien pääätöksellä vapautuksen puolesta verosta 1669 alkaen pappilan pienuudesta johtuen.
Hän avioitui (2) ennen 1678 puolisonaan Maria N.N.
Lapset tästä suhteesta:        1671  -  8-5-1741 Beata Pentintytär/Kunelius/  

Hän avioitui (1) ennen 1659 puolisonaan
153  Elisabet N.N//; syntyi noin 1630, kuoli noin 1684. Eräiden lähteiden mukaan Elisabet Israelintytär.
Lapset tästä suhteesta:        1659  -  20-9-1719 Birgitta Pentintytär/Kunelius/  
1662  -  13-9-1713 Israel Pentinpoika/Kunelius/  
1665  -  1754 Pentti Pentinpoika/Kunelius/  [76]
 
154  Nils Nikolai/Fridlander/; syntyi noin 1630, kuoli noin 1714.
Hän avioitui noin 1661 puolisonaan
155  Valborg Henrika Tomasdotter//; kuoli noin 1722, vanhemmat Tomas Henrik N.N (katso 310) ja Brita Olofsdotter (?) (katso 311).
Lapset tästä suhteesta:        1664  -  1-4-1751 Elisabet Niilontytär/Fridlander/  [77]
 
158  Lars Henriksson/Murick/; syntyi 11 elokuuta 1663, Kokkola, vanhemmat Henrik Larsson Murick (katso 316).
Hän avioitui 10 elokuuta 1686, Kokkola puolisonaan
159  Elisabet Olofsdotter//
Lapset tästä suhteesta:        24-6-1694  -  10-6-1764 Anna Larsdotter/Murick/  [79]
 
160  Olavi/Pynnönen/; kuoli 18 kesäkuuta 1688, Kangasniemi.
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:                  -  20-12-1696 Pentti Olavinpoika/Pynnönen/  
          -  1697 Antti Olavinpoika/Pynnönen/  
1670  -  1720 Mauno Olavinpoika/Pynnönen/  [80]

 
164  Heikki Matinpoika/Paananen/; syntyi noin 1624, vanhemmat Matti Paananen (katso 328) ja Kaarina N.N. (katso 329).
Hän avioitui 1655, Rautalampi puolisonaan
165  Marketta N.N.//; syntyi noin 1628, Rautalampi.
Lapset tästä suhteesta:        1653  -  20-5-1733 Mikko Heikinpoika/Paananen/  [82]
 
168  Lauri Heikinpoika/Varis/; syntyi noin 1635, Rautalampi, Istunmäki, Itsellinen;torppari, kuoli 28 helmikuuta 1697 siellä, vanhemmat Heikki Paavonpoika Varis (katso 336) ja Elina Tapanintytär (katso 337). Mainitaan Istunmäen tilan isännän veljenä 1665-76 ja isännän setänä 1676-84 sekä Kuhjon torpan isäntänä 1684-94. Hän oli koko elämänsä asunut tilalla, jonka isäntänä oli hänen isänsä Heikki Paavonpoika 1633-46, sen jälkeen hänen vanhemmat veljensä Paavo Heikinpoika vuoteen 1662 ja Klaus Heikinpoika vuoteen 1676. Isännyys siirtyi sitten Klaun pojalle Heikille 1676-94. Näin ollen Lauri nuorempana veljenä ei parhaassa iässään päätynyt isännäksi, vaan hänen olisi pitänyt perustaa uusi tila tai hankkia toinen kuten hänen poikansa Lauri Laurinpoika teki muuttaessaan Töhkerönmäen tilalle noin 1704 .
Hän avioitui 1666 (arvioitu), Rautalampi puolisonaan
169  Barbara Laurintytär/Närhi/; syntyi noin 1640, Rautalampi, Närhinsalo, kuoli 1713 jälkeen, Rautalampi, Töhkerönmäki, vanhemmat Lauri Yrjönpoika Närhi (katso 338) ja Kaarina N.N (katso 339). Muutti miehensä kuoltua poikansa Laurin luokse Töhkerönmäelle, jossa kuoli ilmeisesti 1713 jälkeen, koska hän esiintyy rippikirjassa 1705-13. Sen jälkeen puuttuvat sekä rippikirjat että kuolleiden luettelo 1721 asti .
Lapset tästä suhteesta:        1667  -  14-6-1748 Lauri Laurinpoika/Varis/  [84]
1673  -  16-4-1712 Heikki Laurinpoika/Varis/  
1680         Olavi Laurinpoika/Varis/  
1687         Agneta Laurintytär/Varis/  
21-12-1689         Juho Laurinpoika/Varis/  
 
170  Mikko/Korhonen/
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:        1663  -  29-11-1749 Marketta Mikontytär/Korhonen/  [85]

 
176  Olavi Pietarinpoika/Kärkkäinen;Pietiläinen/; syntyi noin 1630, Rautalampi, Kärkkäälä, kuoli noin 1694, Rautalampi, Kärkkäälä, Pietilä, vanhemmat Pietari Pietarinpoika Kärkkäinen (katso 352) ja Elina Olavintytär (katso 353).
Hän avioitui (2) noin 1673 puolisonaan Elina Matintytär, kuoli noin 1712, Laukaa, Sumiainen, Mäkelä.
Lapset tästä suhteesta:        1675  -  14-5-1738 Olavi Olavinpoika/Pietiläinen/  
1679  -  4-1-1739 Mikko Olavinpoika/Pietiläinen/  
1682  -  1743 Elias Olavinpoika/Pietiläinen/  

Hän avioitui (1) noin 1650 puolisonaan
177  Sofia N.N//; kuoli noin 1670, Rautalampi, Perintö-Pietilä.
Lapset tästä suhteesta:                         Anna Olavintytär/Pietiläinen/  
                 Kaisa Olavintytär/Pietiläinen/  
                 Elina Olavintytär/Pietiläinen/  
1665  -  24-7-1725 Matti Olavinpoika/Pietiläinen/  
1666  -  26-12-1726 Lauri Olavinpoika/Pietiläinen /  [88]
 
178  Heikki/Liimatainen/
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:        1680  -  12-3-1724 Susanna Heikintytär/Liimatainen/  [89]
                 Pekka Heikinpoika/Liimatainen/  

 
180  Paavo/Vepsäläinen/
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:                         Samuli Paavonpoika/Vepsäläinen/  [90]

 
182  Olavi/Laitinen/
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:                         Justiina Olavintytär/Laitinen/  [91]

 
184  Markku Markunpoika/Liimatainen/; syntyi 1625 (arvioitu), Saarijärvi, Pyyrinlahti, Liimattala, Talollinen;seppä, kuoli 15 toukokuuta 1710, Rautalampi, Pesiäissalmi, vanhemmat Markku Pekanpoika Liimatainen (katso 368) ja Kerttu N.N (katso 369). Muutti Pyyrinlahden Liimattalasta 1668 Pesiäissalmeen, jossa toimi talon isäntänä n. 1690 saakka, jolloin poika Markku tuli isännäksi. Oli taitava seppä nuoruudessaan .
Hän avioitui noin 1665 puolisonaan
185  Venla N.N//
Lapset tästä suhteesta:                         Markku Markunpoika /Liimatainen/  
1666  -  13-6-1743 Pekka Markunpoika/Liimatainen/  [92]
 
186  Heikki/Kinnunen/
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:        1680         Anna Heikintytär/Kinnunen/  [93]

 
188  Elias Matinpoika/Pakarinen/; vanhemmat Matti Heikinpoika Pakarinen (katso 376) ja Anna N.N (katso 377).
Hän avioitui puolisonaan
189  Helka N.N//
Lapset tästä suhteesta:                         Matti (Eliaanpoika?)/Pakarinen/  [94]
 
190  Martti/Siekkinen/
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:                         Maria Martintytär/Siekkinen/  [95]
                 Agneta Martintytär/Siekkinen/  
                 Anna Martintytär/Siekkinen/  
                 Kristiina Martintytär/Siekkinen/  
                 Juha Martinpoika/Siekkinen/  

 
224  Johan Eriksson/Varg;Dunkar;Kåx/; syntyi noin 1645, Talollinen, kuoli 8 helmikuuta 1712, Kaarlela, Kaustari, Varg, vanhemmat Erik Josefsson Varg;Dunkar (katso 448) ja Dorde Andersdotter (katso 449). Vargin eli Kåksin isäntä 1695-1712. Tilan nuorempi nimi Varg on tullut mahdollisesti Henrik Erikssonin (isäntänä 1641-74) tai Johan Erikssonin mukana. Johanin esi-isät, jotka elivät Kaustisilla kulkivat Vargin nimellä.
Hän avioitui puolisonaan
225  Brita Jakobsdotter//; syntyi noin 1642, kuoli noin 1730, Kaarlela, Kaustari, Warg.
Lapset tästä suhteesta:        1664  -  8-2-1736 Erik Johansson/Varg/  [112]
 
228  Johan Olofsson/Tylli/; vanhemmat Olof Larsson Tylli (katso 456). Lautamies, Tyllin tilan isäntä 1674-79, siltavouti ainakin 1692-95, neljänneskuntamies. Mainitaan 1673 pienen Saarukkapurossa sijaitsevan sahamyllyn omistajana yhdessä muutaman muun talollisen kanssa. Mainitaan myös, että hän olisi yhdessä Mikael Larssonin (Broända?) ja Johan Persson Kaustarin kanssa rakentaneet sahamyllyn Saarispuroon (Sokojanpuroon?). Tämä lienee sama kuin edellämainittu. Johan Persson ja Johan Olofsson olivat rakentaneet uuden myllyn yläjuoksuun, mutta se häiritsi vanhaa myllyä, joten se tuomittiin purettavaksi 1684. Mainitaan lautamiehenä mm. 1679 kun hän oli kihlakunnantuomioistuimessa käsittelemässäriidanalaista venepaikkaa Kalajoella Kallanilla mikä viitta siihen, että kaarlelalaiset kalastelivat myös Kalajoella. Tässä yhteydessä kävi ilmi, että myös Johan Tyllillä oli satamapaikka siellä. Johanin isä Olof Larsson oli 1655 myynyt vesimyllyn ja myllypaikan Vetelinjoessa hans Perssonille ja Matts Mattson Storhongalle. Vuonna 1670 Johan Tylli vaati kaupan purkua, koska sitä ei oltu käsitelty oikeudessa eikä kaupalle siten ollut vahvistusta. Äänestyksen jälkeen oikeus päätti, että kauppa oli laiton ja tyllin tulisi maksaa myllystä, jonka ostajat olivat rakentaneet paikalle. Isojakokarttojen mukaan Tylli omisti myös niityn ja myllyn Åijänsaaressa Vitsarinpurossa. Näiden verotusarvo oli 1786 31 sk.6 rst ja olivat käytössä vielä ainakin 1855. Mainitaan siltavoutina 1692-95 kun hän käräjillä toi ilmi talollisia, jotka hoitivat huonosti tieosuuksiaan ja joutuivat sakoitetuiksi. Eräät kylänmiehet olivat tyytymättömiä raskaaseen velvollisuuteen pitää tiet kunnossa. Siltavouti sai silloin tehtäväksi järjestää tieosuudet uudestaan ja huolehtia siitä, että ne laitettaisiin sellaiseen kuntoon, "että tiellä kulkijoiden eivät tarvitsisi kulkea hengenvaarassa ja suurella vaivalla kuten tähän asti". Mainitaan neljänneskuntamiehenä 1680 kun hän hoiti hollimiehen velvoitteita ja Erik Eriksson Kaino oli menettänyt malttinsa kun Johan oli vaatinut Erikin hevosia kyyditykseen. Kaino tuomittiin istumaan vuorokauden häpeäpaalussa rikkomuksesta virkaatoimittavaa vastaan muiden pahantapaisten varoitukseksi. 1675 paikkeilla oli jonkinlainen valtataistelu vouti Willinghusenin ja pitäjän johtajien eli käytännössä lautamiesten välillä. Muut lautamiehet olivat tyytymättömiä Johan Tylliin, joka oli paljastanut Willinghusenille mitä lautakunta oli päättänyt. Lisäksi väitettiin, että Tylli käytti viljanmittauksessa tavanomaisesta poikkeavaa kappaa. Tylli puolustautui sillä, että hän oli saanut kapan voudin vaimolta. Hän ilmoitti olevansa valmis puhdistautumaan kaikista epäilyistä, mutta muut lautamiehet pitivät häntä epäluotettavana toverina ja sopimattomana lautamieheksi. Kuten edellä käy ilmi jatkoi hän kuitenkin lautamiehenä ja muissa luottamustehtävissä.
Hän avioitui puolisonaan
229  Brita Jönsdotter (?)//
Lapset tästä suhteesta:        1658  -  24-5-1738 Johan Johansson/Tylli/  [114]
 
236  Matti Juhonpoika/Virkkala/; syntyi noin 1633, Kaustinen, kuoli 30 marraskuuta 1686 siellä, vanhemmat Juho Matinpoika Virkkala (katso 472) ja Maalin Antintytär Paavola (katso 473). Isäntä 1675-81.
Hän avioitui puolisonaan
237  Anna Juhontytär/Isokainu/; syntyi noin 1640, Veteli, Isokainu, kuoli 1 toukokuuta 1701, vanhemmat Juho Heikinpoika Isokainu (katso 474) ja Riitta Erkintytär Bastubacka (katso 475).
Lapset tästä suhteesta:        1660  -  27-5-1717 Juho Matinpoika/Virkkala/  [118]
1660         Riitta Matintytär/Virkkala/  
 
238  Erkki Heikinpoika/Kainu;Isosalo/; syntyi 1622 (laskettu), Veteli, Isokainu, kuoli 31 maaliskuuta 1695, Kaustinen, Isosalo, vanhemmat Heikki Mikonpoika Isokainu (katso 476). Eräs Heikki Erkinpoika (Salo no.3?) Kaustisilla sai sakot 1673 koska hän oli saanut lapsen Saara Klemetintytär Pulkkisen kanssa Räyringistä. Isä Erkki Heikinpoika (?) tuomittiin samoilla käräjillä maksamaan Saaralle puolen vuoden palkan, mikä viittaa siihen, että piika olisi irtisanottu laittomasti.
Hän avioitui ennen 1645, Kaustinen puolisonaan
239  Liisa Niilontytär/Isosalo/; syntyi 1616 (laskettu), Kaustinen, kuoli 27 heinäkuuta 1712, Kaustinen, Isosalo, vanhemmat Niilo Erkinpoika Isosalo (katso 478) ja Kaarina N.N. (katso 479).
Lapset tästä suhteesta:        1645  -  18-10-1724 Matti Erkinpoika/Isosalo/  
1653         Niilo Erkinpoika/Isosalo/  
1653  -  1680 Heikki Erkinpoika/Isosalo/  
1658  -  9-12-1722 Erkki Erkinpoika/Isosalo;Nikula;Laasanen/  
1660  -  31-3-1695 Maalin Erkintytär/Isosalo/  
1661  -  16-12-1733 Anna Erkintytär/Isosalo/  
1665  -  27-5-1717 Kirsti Erkintytär/Isosalo/  
1669  -  10-2-1740 Marketta Erkintytär/Isosalo/  [119]
 
240  Jakob Karlsson/Storskrubb/; syntyi ennen 1649, Kruunupyy, Storskrubb.
Hän avioitui puolisonaan
241  Malin Andersdotter//; syntyi ennen 1653, kuoli Kruunupyy, Storskrubb.
Lapset tästä suhteesta:        1675  -  8-1737 Johan Jakobsson/Storskrubb/  [120]
 
242  Erik Mattsson/Lassfolk;Holgers;Ståhl/; syntyi 1636, Ähtävä, Lassfolk, kuoli noin 1707, Kruunupyy, Ståhl, vanhemmat Matts Larsson Lassfolk (katso 484).
Hän avioitui puolisonaan
243  Lisa Mikaelsdotter/Holgers/; syntyi ennen 1637, Kruunupyy, Holgers, kuoli noin 1710, vanhemmat Mikael Mattsson Holgers (katso 486).
Lapset tästä suhteesta:        1673  -  8-3-1742 Anna Eriksdotter/Holgers/  [121]
 

SUKUPOLVI IX

 
256  Perttu Paavalinpoika/Hämäläinen/; vanhemmat Paavali Hämäläinen (katso 512). Lohilahden ensimmäinen Hämäläisen suvun lampuoti 1645-75 .
Hänen (1) kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:                         Perttu Pertunpoika/Hämäläinen/  
                 Lauri Pertunpoika/Hämäläinen/  
          -  1666 Paavali Pertunpoika/Hämäläinen/  [128]

Hän avioitui (2) puolisonaan Helka N.N.
 
292  Niilo Juhonpoika/Ignat/ Ignatius-suvun vanhin tunnettu jäsen. Porvari Viipurissa, mainitaan "i vallen" 1613-1627. Ei esiinny enää vuoden 1635 asiakirjoissa. Hänen on otaksuttu olleen kotoisin kaupungin itäpuolella sijaineessa Ignattilan eli Ignatan talosta. Siellä oli jo 1551 isäntänä Per Ignatt ja samaan aikaan tavataan kaupungissa porvari Jöran Ignatt, joka luultavasti tulee samasta talosta. Niilon suhde mainittuihin henkilöihin on kuitenkin epäselvä .
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:                  -  1680 Matti Niilonpoika (Mathias Nicolai)/Ignatius/  [146]

 
298  Karl (Sr)/de la Motte/; Majuri, kuoli 1653, Sääksmäki, vanhemmat Samson (Sr) de la Motte (katso 596) ja Brita Mikaelsdotter Munck af Fulkila (katso 597). Palveli kornettina Turun ratsuväkirykmentissä 1637 ja luutnanttina 1639. Ratsumestarina Viipurin ratsuväkirykmentissä 1643, majuri 1647, Turun ratsuväkirymentissä 1653. Peri Sääksmäen Lahisten säterikartanon, jonka omistukseen kuului mm. Saarijärven Vahangan kylän talot sekä Halikon Lempilän vuodesta 1646. Anoi 1634 pääsyä ritarihuoneeseen ja neuvostopäätöksellä 18.7.1634 hänelle varattiinkin paikka kuitenkin edellyttäen, että hän hankkisi Ranskasta todistuksen isänsä aateliudesta. Hyväksyttiin sotapäällikkö Karl Karlsson Gyllenhjelmin valtiopäiville toimittamalla todistuksella Ruotsi-Suomen kansalaiseksi 1642 ja samalla suvun edustajaksi Ritarihuoneeseen numerolla 280. Kuoli 1653 ja haudattiin Sääksmäen kirkkoon 5.2.1654.
Hän avioitui puolisonaan
299  Gertrud/von Engelhardt/; kuoli 1659, Sääksmäki, vanhemmat Caspar von Engelhardt (katso 598) ja Barbara von Fuldert (katso 599).
Lapset tästä suhteesta:        12-11-1641  -  4-12-1676 Karl (Jr)/de la Motte/  
                 Margareta/de la Motte/  
          -  3-6-1698 Katarina/de la Motte/  [149]
 
310  Tomas Henrik N.N// Mäntyharjun kirkkoherra..
Hän avioitui noin 1661 puolisonaan
311  Brita Olofsdotter (?)//
Lapset tästä suhteesta:                  -  1722 Valborg Henrika Tomasdotter//  [155]
 
316  Henrik Larsson/Murick/; syntyi noin 1619, Alaveteli?, kuoli 2 syyskuuta 1697, Kokkola.
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:        11-8-1663         Lars Henriksson/Murick/  [158]

 
328  Matti/Paananen/
Hän avioitui puolisonaan
329  Kaarina N.N.//
Lapset tästä suhteesta:        1624         Heikki Matinpoika/Paananen/  [164]
 
336  Heikki Paavonpoika/Varis/; syntyi noin 1590, Rautalampi, Istunmäki, kuoli noin 1674 siellä, vanhemmat Paavo Olavinpoika Varis (katso 672). Istunmäen tilan isäntä 1633-46. Poti vanhemmiten tyrää .
Hän avioitui noin 1625, Rautalampi puolisonaan
337  Elina Tapanintytär//; kuoli Rautalampi, Istunmäki.
Lapset tästä suhteesta:        1625  -  1675 Paavo Heikinpoika/Varis/  
1630  -  1680 Klaus Heikinpoika/Varis/  
1635  -  28-2-1697 Lauri Heikinpoika/Varis/  [168]
1637  -  13-9-1705 Heikki Heikinpoika/Varis/  
1640  -  1705 Barbara Heikintytär/Varis/  
                 Juho Heikinpoika/Varis/  
 
338  Lauri Yrjönpoika/Närhi/; kuoli noin 1667, Rautalampi, Närhinsalo, vanhemmat Yrjö Matinpoika Närhi (katso 676) ja Valpuri Antintytär (katso 677). Talon isäntänä oli vanhempi veli Tuomas. Lauri asui tilalla perheineen mutta hänen tehtävänsä ei ole käynyt ilmi asiakirjoista, luultavasti hän on osallistunut tilan hoitamiseen .
Hän avioitui noin 1649 puolisonaan
339  Kaarina N.N//
Lapset tästä suhteesta:        1640  -  1713 Barbara Laurintytär/Närhi/  [169]
 
352  Pietari Pietarinpoika/Kärkkäinen/; Talollinen, kuoli noin 1655, Rautalampi, vanhemmat Pietari Pietarinpoika Kärkkäinen (katso 704). Kärkkäälässä asui 1500-1600-luvulla paljon Kärkkäisiä. Samannimisten erottamiseksi toisistaan alettiin toisia kutsumaan talon nimellä. Niinpä Pietari Kärkkäisen sukua alettiin kutsua Pietiläksi tai Pietiläisiksi 1600-luvun loppupuoliskolla. Maakirjoissa Pietilä-nimi esiintyi 1705 "Kärkäs"-nimen tilalla .
Hän avioitui puolisonaan
353  Elina Olavintytär//
Lapset tästä suhteesta:        1630  -  1694 Olavi Pietarinpoika/Kärkkäinen;Pietiläinen/  [176]
                 Anna Pietarintytär/Kärkkäinen:Pietiläinen /  
                 Marketta Pietarintytär/Kärkkäinen;Pietiläinen/  
                 Elina Pietarintytär/Kärkkäinen;Pietiläinen/  
                 Kaarina Pietarintytär/Kärkkäinen;Pietiläinen/  
                 Lauri Pietarinpoika/Kärkkäinen;Pietiläinen/  
 
368  Markku Pekanpoika/Liimatainen/; Talollinen, vanhemmat Pekka Pekanpoika Liimatainen (katso 736) ja Anna N.N(?) (katso 737). Isäntänä Pyyrinlahden Liimattalan talossa n. 1644-1653. Liimattala oli vähitellen vaurastunut tavanomaisen viljelyn ja karjatalouden lisäksi postitalonpoikatoiminnan sekä kestikievarinsa ansiosta. Vuoden 1683 reduktiotoimikunnan pöytäkirjojen mukaan vain 7% tiloista oli hyvin toimeentulevia, joihin Liimattala kuului.
Hän avioitui noin 1620 puolisonaan
369  Kerttu N.N//
Lapset tästä suhteesta:                  -  1680 Pekka Markunpoika/Liimatainen/  
                 Heikki Markunpoika/Liimatainen/  
                 Juho Markunpoika/Liimatainen/  
1625  -  15-5-1710 Markku Markunpoika/Liimatainen/  [184]
 
376  Matti Heikinpoika/Pakarinen/; vanhemmat Heikki Pakarinen (katso 752).
Hän avioitui puolisonaan
377  Anna N.N//
Lapset tästä suhteesta:                         Elias Matinpoika/Pakarinen/  [188]
 
448  Erik Josefsson/Varg;Dunkar/; syntyi noin 1616, Kaustinen, vanhemmat Josef Henriksson Varg (katso 896).
Hän avioitui puolisonaan
449  Dorde Andersdotter//; syntyi noin 1616, Kaustinen.
Lapset tästä suhteesta:        1645  -  8-2-1712 Johan Eriksson/Varg;Dunkar;Kåx/  [224]
 
456  Olof Larsson/Tylli/; vanhemmat Lars Birilsson (Birgersson) Tylli (katso 912). Tyllin tilan isäntä 1619-74. Hän oli 1655 myynyt vesimyllyn ja myllynpaikan Vetelin joella Hans Perssonille ja Matts Mattsson Hongalle. Hänen poikansa vaati myöhemmin, että kauppa peruttaisiin, koska sitä ei ollut vahvistettu käräjillä.
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:                         Johan Olofsson/Tylli/  [228]

 
472  Juho Matinpoika/Virkkala/
Hän avioitui puolisonaan
473  Maalin Antintytär/Paavola/
Lapset tästä suhteesta:        1633  -  30-11-1686 Matti Juhonpoika/Virkkala/  [236]
1645  -  6-11-1687 Marketta (Juhontytär?)/Virkkala/  
 
474  Juho Heikinpoika/Isokainu/; syntyi noin 1612, Veteli, Kainu, haudattiin 5 huhtikuuta 1703, Veteli, Isokainu, vanhemmat Heikki Mikonpoika Isokainu (katso 476). Isokainun isäntä 1636-76. Lautamies 1668-86. Yritti yhdessä muiden lautamiesten kanssa saada parannusta autiotilojen verotuskäytäntöön, jota he moittivat huonoksi. He joutuivat kuitenkin polvillaan pyytämään vouti Willinghausenilta anteeksi hätiköityja syytöksiään. Juho oli yritteliäs mies. Hän sahasi Karjalankoskella enemmän lautoja kuin kukaan muu pitäjän yläosassa, paljon yli sallitun määrän. Useita talollisia uhattiin ankarilla sakoilla, mutta tällä kerralla vapaaherra Banér tyytyi siihen, että osa ylimääräisestä laudasta luovutettiin käytettäväksi hänen Hakalahden tilallaan.
Hän avioitui puolisonaan
475  Riitta Erkintytär/Bastubacka/; syntyi noin 1612, Halsua, saudattiin 14 huhtikuuta 1678, Veteli, Isokainu, vanhemmat Erkki Bastubacka (katso 950) ja Kaarina Heikintytär Bastubacka (katso 951).
Lapset tästä suhteesta:        1629         Liisa Juhontytär/Isokainu/  
1638  -  26-5-1726 Kaapriel Juhonpoika/Isokainu/  
1640  -  1-5-1701 Anna Juhontytär/Isokainu/  [237]
1640         Antti Juhonpoika/Isokainu;Kauko;Strang/  
1650  -  28-1-1706 Juho Juhonpoika/Isokainu;Nikula/  
                 N.N. Juhontytär/Isokainu/  
 
476  Heikki Mikonpoika/Isokainu/; syntyi noin 1570, Veteli, vanhemmat Mikko Ollinpoika Kainu (katso 952). Isokainun tilan isäntänä 161-1633. Tila oli jaettu 1616 veljeksille Heikille ja Ollille, joka oli ensin Kainun isäntänä ennen jakoa 1607-1615 ja sen jälkeen Vähäkainun isäntänä 1616-1626. Olli myi 1636 osuutensa Erkki Olavinpoika Torpalle ja muutti poikansa Mikon luokse Hopsalan Bjongiin Kruunupyyssä. Heikki mainitaan eräässä oikeuden pöytäkirjassa kun hän oli riidellyt 1630 Hannu Antinpoika Långin kanssa eräästä niitystä.
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:        1612  -  5-4-1703 Juho Heikinpoika/Isokainu/  [474]
1622  -  31-3-1695 Erkki Heikinpoika/Kainu;Isosalo/  [238]

 
478  Niilo Erkinpoika/Isosalo/
Hän avioitui puolisonaan
479  Kaarina N.N.//
Lapset tästä suhteesta:        1616  -  27-7-1712 Liisa Niilontytär/Isosalo/  [239]
 
484  Matts Larsson/Lassfolk/; syntyi ennen 1609, Ähtävä, Lassfolk.
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:        1636  -  1707 Erik Mattsson/Lassfolk;Holgers;Ståhl/  [242]

 
486  Mikael Mattsson/Holgers/; syntyi ennen 1609, Kruunupyy, Holgers, kuoli 1643 siellä.
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:        1637  -  1710 Lisa Mikaelsdotter/Holgers/  [243]

 

SUKUPOLVI X

 
512  Paavali/Hämäläinen/
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:                         Perttu Paavalinpoika/Hämäläinen/  [256]

 
596  Samson (Sr)/de la Motte/; syntyi Ranskassa, Kenraalimajuri, kuoli noin 1620, Sääksmäki. Sai 2.1.1600 läänityksenä Sääksmäen Lahisten säterikartanon, jonka Hogenskild Bjelke oli menettänyt valtiolle. Oli majurina Wolmarin piirityksessä 1601. Linnoitus menetettiin ja hänet lähetettiin vihollisen panttivangiksi mutta selviytyi siitä ja sai ratsumestarin arvon 7.9.1603. 1606 hän sai tehtäväkseen kuljettaa koko jalkaväki Hämeestä Narvaan. Hänen säterioikeutensa Sääksmäen Lahisten ja Luopioisten Kantolan kartanoihin vahvistettiin 22.3.1613. Allekirjoitti aatelin joukossa Maapäivien (lantdagen) päätökset 2.2.1616 Helsingissä. Hän yleni kenraalimajuriksi ja on elänyt vielä 6.3.1620 mutta luultavasti kuollut pian sen jälkeen. Ruotsi-Suomen historiassa 1500-luvun loppu oli rauhatonta aikaa kuninkaallisten valtataistelujen vuoksi. Kustaa Vaasan poika Juhana III oli hallitsijana vuoteen 1592 asti, jolloin hänen poikansa Sigismund oli sekä Puolan että Ruotsin kuningas. Kustaa Vaasan kolmas poika Kaarle-herttua ei ollut tähän tyytyväinen ja yllytti sekä ruotsalaisia että suomalaisia veljenpoikaansa vastaan. Kaarle-herttua vei sitten voiton ja valloitti Suomen 1599 rangaisten julmasti Sigismundin kannattajia. Useat menettivät maansa ja autioituneet tilat lahjoitettiin sotilaille ja ulkomaalaisille liittolaismaiden tai valloitettujen alueiden aatelisille.Niinpä de la Motte-suku ilmestyi Suomeen 1500-luvun lopulla ja sen ensimmäisenä edustajana oli Samson de la Motte. Suku katsottiin aateliseksi jo Ranskassa ja merkittiin Ruotsin aatelismatrikkeliin 1642 numerolla 280. 1809 suvulla ei ollut enää edustajaa Ruotsissa mutta Suomessa se merkittiin aatelismatrikkeliin 28.1.1818 numerolla 23. Suku sammui mieslinjalla kuitenkin 1886. Lahisten kartanon se menetti 1720. Sen hallussa oli kuitenkin muita kartanoita ja taloja .
Hän avioitui (1) puolisonaan Anna Rapp.
Lapset tästä suhteesta:                         Samson (Jr)/de la Motte/  
          -  1653 Frans/de la Motte/  
          -  1642 Elisabet/de la Motte/  

Hän avioitui (2) puolisonaan
597  Brita Mikaelsdotter Munck/af Fulkila/; kuoli noin 1646, Halikko, Lempilä, vanhemmat Mikael Påvellsson Munck af Fulkila (katso 1194) ja Margareta Tomasdotter Starck (katso 1195). Eli leskenä 1642 Lempilän säterissä Halikossa .
Lapset tästä suhteesta:                  -  1653 Karl (Sr)/de la Motte/  [298]
 
598  Caspar/von Engelhardt/; vanhemmat Robert (Robrecht) von Engelhardt (katso 1196) ja Anna von Sesswegen (katso 1197). Omisti Urtaun kartanon Liivinmaalla (Engelhardtshof I). Joutui kuten isänsä ja veljensä venäläisten sotavangiksi ja vietiin Moskovaan, jossa oli pitkään vangittuna. Palveli sen jälkeen jonkin aikaa tsaaria kuten hänen veljensä, mutta vain hänen poikansa Werner (Jeremei) jäi tsaarin hoviin.
Hän avioitui (2) puolisonaan Margareta von Bistram.
Hän avioitui (1) puolisonaan
599  Barbara/von Fuldert/; vanhemmat Johan von Fuldert (katso 1198) ja Anna Rese (katso 1199).
Lapset tästä suhteesta:                  -  1659 Gertrud/von Engelhardt/  [299]
          -  1675 Mikael/von Engelhardt/  
                 Werner (Jeremei)/von Engelhardt/  
 
672  Paavo Olavinpoika/Varis/; Talollinen, vanhemmat Olavi Paavonpoika Varis (katso 1344). Istunmäen isäntä 1580-1633 isänsä jälkeen .
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:        1590  -  1674 Heikki Paavonpoika/Varis/  [336]
1595  -  1639 Olavi Paavonpoika/Varis/  
1600  -  1646 Paavo Paavonpoika/Varis/  

 
676  Yrjö Matinpoika/Närhi/; syntyi noin 1591, Rautalampi, Talollinen, vanhemmat Matti Laurinpoika Närhi (katso 1352). Talollinen, Närhinsalon isäntä n. 1630-1637 .
Hän avioitui 1620 (arvioitu) puolisonaan
677  Valpuri Antintytär//; Talonemäntä.
Lapset tästä suhteesta:        1620         Tuomas Yrjönpoika/Närhi/  
          -  1667 Lauri Yrjönpoika/Närhi/  [338]
 
704  Pietari Pietarinpoika/Kärkkäinen/; Talollinen, vanhemmat Pietari Kärkkäinen (katso 1408). Mainitaan isäntänä n. 1586-1643 .
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:                  -  1655 Pietari Pietarinpoika/Kärkkäinen/  [352]

 
736  Pekka Pekanpoika/Liimatainen/; Talollinen, vanhemmat Pekka Liimatainen (katso 1472). Pyyrinlahden Liimattalan isäntä n.1600-1640. Tila halottiin 1627, jolloin uuteen Alataloon asettui asumaan oletettavasti hänen veljensä Markku Pekanpoika perheineen sekä tämän Yrjö-veli ja Riitta-sisar. Pekan samanniminen poika oli osittain samanaikaisesti Liimattalan isäntänä ja vaimoksi mainitaan eri henkilö, joten Alatalon isäntä ei todennäköisesti ole hänen poikansa. Vuonna 1634 mainittiin henkikirjoissa ensimmäistä kertaa terveet (verokelpoiset) vaimot ja 15 vuotta täyttäneet lapset. Vaimoksi mainittu Anna saattoi olla Pekan vaimo, mutta merkinnät ovat epäselvät. Vuoden 1630 henkikirjassa Pekka mainitaan olevan vajaakuntoinen ja jaloistaan halvaantunut mutta mainitaan kuitenkin edelleen isäntänä. Pekka mainitaan vielä 1639 ja eli arviolta n. 1570-1640. Liimattala oli vaurastunut hieman aikaisemmasta keskiarvotilasta. Esim. vuoden 1634 karja- ja kylvöveroluettelon perusteella talo oli neljäntenä Suur-Saarijärven karjavarallisuudessa .
Hän avioitui puolisonaan
737  Anna N.N(?)// Anna mainitaan henkikirjoissa vaimona, mutta ei ole täysin selvää onko kyseessä Pekan vaimo vai jonkun muun.
Lapset tästä suhteesta:                         Markku Pekanpoika/Liimatainen/  [368]
 
752  Heikki/Pakarinen/; Talollinen. Pakarila-tilan isäntä 1600-luvun puolivälissä .
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:                         Matti Heikinpoika/Pakarinen/  [376]

 
896  Josef Henriksson/Varg/; syntyi noin 1592, Kaustinen, vanhemmat Henrik Persson Varg (katso 1792).
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:        1616         Erik Josefsson/Varg;Dunkar/  [448]

 
912  Lars Birilsson (Birgersson)/Tylli/; vanhemmat Biril (Birger) Tyresson Tylli (katso 1824). Tyllin isäntä 1576-1611. Mainitaan myllytulliluettelossa 1586, josta käy ilmi, että hänellä oli kotitarpeisiin jauhava puromylly joka kävi sekä syksyisin että keväisin. Samassa luettelossa mainitaan pitäjän 5 muutakin myllyä. Vuonna 1608 näyttää yhden manttaalin raja olleen neljä äyrinmaata (1,85 hehtaaria). Lars Tyllillä oli kuitenkin 1,95 hehtaaria mutta vain 3/4 manttaalia.
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:                         Olof Larsson/Tylli/  [456]

 
948  Heikki Mikonpoika/Isokainu/ (katso 476)
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:        1612  -  5-4-1703 Juho Heikinpoika/Isokainu/  [474]
1622  -  31-3-1695 Erkki Heikinpoika/Kainu;Isosalo/  [238]

 
950  Erkki/Bastubacka/; syntyi noin 1583.
Hän avioitui puolisonaan
951  Kaarina Heikintytär/Bastubacka/; syntyi noin 1594, kuoli 15 helmikuuta 1684, Veteli, vanhemmat Heikki Erkinpoika Bastubacka (katso 1902).
Lapset tästä suhteesta:        1612  -  14-4-1678 Riitta Erkintytär/Bastubacka/  [475]
 
952  Mikko Ollinpoika/Kainu/; syntyi noin 1530, Veteli, vanhemmat Olli Kreunpoika Kainu (katso 1904). Kainun tilan isäntä Vetelissä 1578-1606. Birger Lindqvistin selvityksen mukaan on mahdollista, että isä Olli oli isäntänä 1598 saakka. Mikko oli jakamattoman tilan viimeinen isäntä. 1616 se jaettiin Mikon poikien Ollin ja Heikin välillä .
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:        1570         Heikki Mikonpoika/Isokainu/  [476]

 

SUKUPOLVI XI

 
1194  Mikael Påvellsson Munck/af Fulkila/; kuoli 10 marraskuuta 1599, Turku, vanhemmat Påvel Andersson till Huovari och Lahdinko (katso 2388) ja Brita Andersdotter till Nuhjala (katso 2389). Mikael Påvelssonin (Pålssonin) suvusta oli 1525 tullut rälssisuku kun hänen isoisänsä sai Vehmaan Huovarin tilan elinikäiseksi rälssikseen. Mikael omisti myös Lahdingon ja Nuhjalan kartanot Vehmaalla. Vaimonsa Margareta Starckin perintönä hän omisti myös Fulkilan Halikossa ja Käldingen Nauvossa. Hän oli palvellut kiitettävästi erilaisissa viroissa ja niinpä hänet aateloitiin 30.4.1585 ja rekisteröitiin Ruotsin Ritarihuoneeseen numerolla 130. Hänen vaakunatunnukseen tuli valkoinen munkki, jolla oli tähti pään yläpuolella. Tämän tunnuksen perusteella hänen jälkeläisensä ottivat sukunimekseen Munck ja yleisesti Munck af Fulkila. Suku sammui mieslinjalla 1778, mutta sukuun rekisteröitiin virheellisesti toisen suvun, Tanskasta peräisin olevan Munck-suvun jäseniä, jotka "jatkoivat" sukua. Mikael Pålsson oli uransa alussa lainlukija ja Turusta pohjoiseen olevan Suomen kuninkaan käskynhaltijan Henrik Klaunpoika Hornin avustaja 1574. Pohjoisen Suomen laamannikunnan (Norrfinne lagsaga) tuomari 1581-1587. Hän sai 1585 tehtäväkseen tunnistaa ne kylät Venäjällä, jotka vanhastaan ovat kuuluneet Käkisalmen läänin alaisuuteen. Hän myös toimi ratsumiehenä sodassa Venäjää vastaan ja sai 1585 määräyksen kuningas Juhanalta johtaa Pohjanmaan miehet sotaretkelle Käkisalmen lääniin. Retken tulokset jäivät kuitenkin laihoiksi. Hän toimi Pohjoisen Suomen laamannikunnan voutina 1589-91 ja Turun linnan alipäällikkönä 1598 - 1599. Tähän tehtävään hänet nimitti Suomen uusi käskynhaltija ja kuningas Sigismundin edustaja Arvid Eerikinpoika Stålarm. Kustaa Vaasan poika Juhana III oli hallitsijana vuoteen 1592 asti, jolloin hänen poikansa Sigismund oli sekä Puolan että Ruotsin kuningas. Kustaa Vaasan kolmas poika Kaarle-herttua yllytti sekä ruotsalaisia että suomalaisia veljenpoikaansa vastaan. Kaarle-herttua vei sitten voiton ja valloitti Suomen 1599 rangaisten julmasti Sigismundin kannattajia. Mikael Pålsson kuului jo virkansa puolesta kuningas Sigismundin tärkeimpiin kannattajiin Suomessa, josta syystä Kaarle-herttuan yllyttämät talonpojat nuijasodassa tärvelivät 1597 kaikki hänen tilansa. Hän osallistui Turun linnan puolustukseen Kaarle-herttuaa vastaan syksyllä 1597 ja oli yhtenä linnan antautumisehtojen ja turvalupa-anomuksen allekirjoittajana 11.9.1599, jolloin päätettiin luovuttaa linna ilman taistelua. Siitä huolimatta Kaarle-herttua asetti Mikaelin ja neljä muuta linnassa ollutta suomalaista hallintomiestä pikaisesti kenttäoikeuteen, joka tuomitsi heidät kuolemaan. Marraskuun 10. päivänä 1599 hänet teloitettiin Turun torilla ja hänen päänsä nostettiin raastuvanmuurille. Hänet haudattiin kaksi päivää sen jälkeen Turun tuomiokirkon viereen, koulumultaan. Kaarle-herttua takavarikoi myös Mikaelin maaomaisuuden, mutta takasi hänen puolisonsa perintötilöjen koskemattomuuden ja palautti myöhemmin myös Mikaelin tilukset. Myöskään hänen lapsensa eivät joutuneet Kaarle-herttuan epäsuosioon. Mikael Pålssonin vaakunakirja tuhoutui Turun palossa 1681 kirjeen mukaan, jonka hänen pojanpoikansa vävy vapaaherra B. Rehbinder oli 1686 lähettänyt reduktiotoimikunnalle.
Hän avioitui puolisonaan
1195  Margareta Tomasdotter/Starck/; saudattiin 19 syyskuuta 1637, Turku, vanhemmat Tomas Olofsson Starck (katso 2390) ja Brita Nilsdotter (katso 2391). Viikko miehensä teloituspäivän jälkeen hän sai Kaarle-herttuan 19.11.1599 allekirjoittaman kirjeen, jonka mukaan hän sai pitää perintötilansa. Kuului aateliseen Starck-sukuun numero 222. Fulkilan kartano tuli Margaretan mukana Munckin suvulle. Se oli 1530 kuulunut hänen isänsä sedälle Hans Persson Starckille ja hän peri sen serkkunsa Anna Hansdotterin jälkeen. Margareta oli myös perinyt Käldingen isältään. Haudattu poikansa Hans Munckin kanssa muurattuun hautaan Turun tuomiokirkkoon.
Lapset tästä suhteesta:                  -  1635 Hans Mikaelsson Munck/af Fulkila/  
          -  28-5-1631 Klas Mikaelsson Munck/af Fulkila/  
                 Karl Mikaelsson Munck/af Fulkila/  
          -  1646 Brita Mikaelsdotter Munck/af Fulkila/  [597]
          -  1630 Elin Mikaelsdotter Munck/af Fulkila/  
          -  12-8-1667 Margareta Påvelsdotter Munck /af Fulkila/  
          -  1639 Anna Mikaelsdotter Munck/af Fulkila/  
          -  1652 Katarina Mikaelsdotter Munck/af Fulkila/  
                 Anders(?) Mikaelsson Munck/af Fulkila/  
 
1196  Robert (Robrecht)/von Engelhardt/; kuoli 1560, Moskova, vanhemmat Hans (Johann) von Engelhardt (katso 2392) ja Anna von Fögten (katso 2393). Peri Urtaun Engelhardtshof I kartanon 1517. Vuonna 1558 Venäjää vastaan käydyn sodan yhteydessä hän joutui kuten hänen kolme poikaansakin sotavankeuteen ja kuoli noin 1560 Moskovassa .
Hän avioitui puolisonaan
1197  Anna/von Sesswegen/; vanhemmat Henrik Hermansson von Sesswegen (katso 2394) ja Sofia Berg (katso 2395).
Lapset tästä suhteesta:                         Caspar/von Engelhardt/  [598]
                 Thomas /von Engelhardt/  
                 Mikael /von Engelhardt/  
 
1198  Johan /von Fuldert/; vanhemmat Wolfgang von Fuldert (katso 2396).
Hän avioitui puolisonaan
1199  Anna /Rese/; vanhemmat Johan Rese (katso 2398).
Lapset tästä suhteesta:                         Barbara/von Fuldert/  [599]
 
1344  Olavi Paavonpoika/Varis/; syntyi noin 1530, Suonenjoki, Lietteenmäki, kuoli noin 1580, Rautalampi, Istunmäki, vanhemmat Paavo Varis (katso 2688). Tullut 1553 Saarioisten (Kylmäkosken) pitäjän Keiteleen erämaille asumaan 1 1/2 mantaalin alueelle, jotka olivat kuuluneet Nuutti Laurinpojalle (1 manttaali) ja Markku Olavinpojalle (1/2 manttaalia), molemmat Kylmäkoskelta. Tähän aikaan erämaita asutettiin aktiivisesti kruunun ohjauksella ja Rautalammen pitäjä perustettiin virallisesti 1561 eli vähän Olavin tulon jälkeen. Istunmäen tilan isäntänä 1553-1580. Nykyään Istunmäen kylä kuuluu Konneveden pitäjään.
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:                         Paavo Olavinpoika/Varis/  [672]

 
1352  Matti Laurinpoika/Närhi/; syntyi noin 1559, vanhemmat Lauri Närhi (katso 2704). Mainitaan maakirjoissa 1585. Tila oli nimeltään Kuusilahti ja oli autionakin muutaman vuoden 1600-luvun alussa. Isäntänä Matti toimi ilmeisesti ainakin 1593-1629 .
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:        1591         Yrjö Matinpoika/Närhi/  [676]

 
1408  Pietari/Kärkkäinen/; Talollinen. Maakirjojen mukaan asettuivat Lauri Pietarinpoika Kärkkäinen ja Jaakko Pietarinpoika Kärkkäinen Pälkäneen Kärkkään kylästä Rautalammin erämaihin 1500-luvun puolivälissä. Samanaikaisesti esiintyy Pietari Kärkkäisen nimi maakirjoissa isäntänä n. 1560-85. Olikohan hän sukua näille kahdelle ei käy selville. Joka tapauksessa Pietarin jälkeläiset viljelivät aluksi "Kärkäs"-nimistä tilaa joka myöhemmin 1707 kutsuttiin Pietiläksi jolloin se ilmeisesti lunastettiin valtiolta perintötilaksi. Se kulkeekin rippikirjoissa pitkään nimellä Perintö-Pietilä. Rautalammin historiassa välitetään vanha sukutarina, jonka mukaan ukko Kärkkäinen (Pietari?) oli käynyt Ruotsissa asti hakemassa kiinnitystä tilalleen. Siellä oli paljoksuttu ukon tilusten suuruutta ja kysytty, mitä hän niin paljolla teki, johon Kärkkäinen oli vain tuuminut: minulla on seitsemän poikaa poikki penkin makaavia, kyllä maata tarvitsevat. Vanhin talon paikka oli Kärkkäisen niemessä. 1900-luvun alussa ukon tilalla oli satakunta taloa, mikä kertoo tilan laajuudesta .
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:                         Pietari Pietarinpoika/Kärkkäinen/  [704]

 
1472  Pekka/Liimatainen/; Talollinen;lautamies (1587). Pyyrinlahden Liimattalan ensimmäinen isäntä n. 1561- 1600. Tila halottiin 1580-luvulla ja uuden osan isännäksi tuli 1587 Lauri Liimatainen, ilmeisesti Pekan poika ja tätä tilaa ruvettiin siksi kutsumaan Laurilaksi. Voidaan olettaa, että Pekka eli noin 1540-1600. Vaimosta ei ole tietoa, koska tämän ajan dokumenteista ei yleensä selviä perheenjäseniä. Seuraava isäntä oli kuitenkin myös Pekka, joten on luultavaa, että hän oli Pekan poika. Ei ole tietoa mistä Pekka Liimatainen oli tullut Saarijärvelle mutta tosiasia on, että seutua ruvettiin asuttamaan kiinteästi tähän aikaan. Seutu kuten naapuriseudutkin olivat perinteisiä hämäläisiä erämaita, joissa käytiin kaukaakin metsästämässä ja kalastamassa. Kustaa Vaasa oli jo 1542 julistanut avoimella kirjeellään kaikki asumattomat erämaat kruunulle kuuluviksi. Uudisasutuksen lisäämiseksi suotiin hämäläisille etuoikeus asettua omille eräsijoilleen, muuten ne joutuivat kruunulle ja savolaiset saivat asettua heidän tilalleen. Nimi Liimatainen viittaa savolaisiin juuriin, joten voidaan hyvällä syyllä olettaa, että Pekka on tullut Savosta. Vuonna 1561 oli maakirjojen mukaan vakituisena asukkaana Pekka Liimatainen, Pyyrynlahden Liimattalan perustaja ja myöhemmän valtiopäivämiessuvun kantaisä. Hänen sanottiin aluksi asuneen Petäjäniemessä, sittemmin myös Kalaniemessä mutta on mahdollista, että alueiden rajat olivat muuttuneet ja hän oli itse asiassa asunut samassa paikassa. Varallisuudeltaan Liimattala oli esim. vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan pitäjän keskiarvoa, mutta nousi myöhemmin vähitellen aivan kärkisijoille. Uudisasutuksen alkuvaiheessa kalastuksen taloudellinen merkitys oli ilmeisesti suurempi kuin metsästyksen. Kalavesien tärkeyttä kuvasi sekin, että niistä syntyi riitaa. Niinpä 1572 tuomittiin Pekka Liimatainen 40 markan sakkoon, kun hän oli tahtonut itselleen Perttu Kemppaisen kalavesiä ja rikkonut hänen nuottansa .
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:                         Pekka Pekanpoika/Liimatainen/  [736]

 
1792  Henrik Persson/Varg/; syntyi noin 1560, Kaustinen, kuoli noin 1635 siellä, vanhemmat Per Andersson Varg (katso 3584).
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:        1592         Josef Henriksson/Varg/  [896]

 
1824  Biril (Birger) Tyresson/Tylli/; vanhemmat Tyrius Olofsson Tylli (katso 3648). Tyllin tilan isäntä 1566-72.
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:                         Lars Birilsson (Birgersson)/Tylli/  [912]

 
1902  Heikki Erkinpoika/Bastubacka/; syntyi noin 1560, vanhemmat Erkki Bastubacka (katso 3804).
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:        1594  -  15-2-1684 Kaarina Heikintytär/Bastubacka/  [951]

 
1904  Olli Kreunpoika /Kainu/; syntyi noin 1510, Veteli, vanhemmat Kreus (Grels) (Mikonpoika?) (katso 3808). Kainun tilan isäntä 1556-1598. Hän oli toiseksi varakkain tilallinen Ylivetelissä. Varakkain oli Luomalan isäntä Kaustisilla. Kun hänet ensin mainitaan asiakirjoissa hänellä oli kaksi hevosta, viisi lehmää, yksi vasikka, kymmenen lammasta ja yksi sika. 1598 lehmien määrä oli noussut kahteenkymmeneen ja verotuksessa 1608 oli Kainulla Kaarlelan kunnan yläosan korkein verotusluku.
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:        1530         Mikko Ollinpoika/Kainu/  [952]

 

SUKUPOLVI XII

 
2388  Påvel Andersson till Huovari och Lahdinko//; Vouti, kuoli ennen 1584, vanhemmat Anders Jönsson till Huovari (katso 4776) ja Märta Påvelsdotter (katso 4777). Oli todennäköisesti renkipoikana Turun linnassa 1538, jona vuonna hän oli kirjanpidon mukaan saanut kuusi kyynärää kangasta pukua varten. Toimi Sääksmäen kihlakunnan voutina 1556-1568 sekä tuomarinsijaisena ja sai palkkioksi rälssikirjeen kuningas Juhanalta Nuhjalan ja Huovarin tiloille 17.6.1570. Mainitaan viimeiseksi 1575. .
Hän avioitui puolisonaan
2389  Brita Andersdotter till Nuhjala//; vanhemmat Anders Andersson till Lahdinko och Nuhjala (katso 4778) ja Karin Jönsdotter Garp (katso 4779).
Lapset tästä suhteesta:                  -  10-11-1599 Mikael Påvellsson Munck/af Fulkila/  [1194]
          -  1600 Margareta Påvelsdotter Munck/af Fulkila/  
                 Valborg Påvelsdotter Munck/af Fulkila/  
                 Jöns Påvelsson Munck/af Fulkila/  
 
2390  Tomas Olofsson/Starck/; kuoli noin 1584, vanhemmat Olof Persson Starck (katso 4780) ja Cecilia N.N (katso 4781). Omisti Käldingen kartanon Nauvossa. Mainitaan varuspalveluksessa 1556, 1562 ja 1567. Allekirjoitti Turun läänin aateliston mukana uskollisuusvakuutuksen kuningas Juhanalle 1568. Eli vielä ainakin 1584, mutta on todennäköistä, että hän kuoli pian sen jälkeen.
Hän avioitui puolisonaan
2391  Brita Nilsdotter//; vanhemmat Nils Månsson (katso 4782) ja Brita Rötkersdotter Diekn (katso 4783).
Lapset tästä suhteesta:                  -  19-9-1637 Margareta Tomasdotter/Starck/  [1195]
 
2392  Hans (Johann) /von Engelhardt/; kuoli 1504, Riika, vanhemmat Jürgen (Georg) von Engelhardt (katso 4784) ja Margareta von Kawern;von der Hoven (katso 4785). Peri Urtaun (Engelhardshof I) kartanon Sesswegenin pitäjässä Liivinmaalla. Osti 20.5.1496 Riian tuomiokapitulilta Assegalin ja Billenhofin tilat Kremon pitäjässä Liivinmaalla, ja nimeksi tuli Engelhardshof II. Hän oli myös Riikan arkkipiispan vasalli. Samana vuonna Engelhardtin baltilainen sukuhaara tuli myös Eestiin. Tämä haara tukeutui niihin maatilaomistuksiin, jotka se omisti aina 1562 saakka .
Hän avioitui puolisonaan
2393  Anna/von Fögten/; vanhemmat Reinhold von Fögten (katso 4786) ja Katarina Hastfer (katso 4787). Kuului liiviläiseen aatelissukuun .
Lapset tästä suhteesta:                  -  1560 Robert (Robrecht)/von Engelhardt/  [1196]
 
2394  Henrik Hermansson/von Sesswegen/; vanhemmat Herman von Sesswegen (katso 4788).
Hän avioitui puolisonaan
2395  Sofia/Berg/; vanhemmat Johan Berg (katso 4790).
Lapset tästä suhteesta:                         Anna/von Sesswegen/  [1197]
 
2396  Wolfgang/von Fuldert/
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:                         Johan /von Fuldert/  [1198]

 
2398  Johan/Rese/
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:                         Anna /Rese/  [1199]

 
2688  Paavo/Varis/; kuoli 1551 jälkeen. Paavo Varis mainitaan talollisena Juvan Joroisissa 1541-47, Tavisalmen Savilahdessa 1548 ja saman pitäjän Saamaisissa 1549-51. Näillä tienoin asuneet lienevät Arvo Soinisen Pohjois-Savon asuttamista koskevan tutkimuksen mukaan tulleet Suonenjoen Lieteenmäen kylästä Savosta. Siitä päätellen, että Savossa ja Pohjois-Hämeessä Varis-nimisiä oli vain muutamia noihin aikoihin, he eivät ole olleet vanhoja kanta-asukkaita. Luonnollinen lähtökohta olisi Antrean Varikselan kylä Karjalassa, mutta nimimuoto Vareksenpoika, jota heistä käytettiin viittaa Satakuntaan, jossa Kokemäellä on keskiaikainen Varekselan kylä ja josta monet muutkin Savon uudisasukkaat 1500-luvulla ovat lähteneet. Paavo Variksen henkilökohtaisista asioista ei tiedetä muuta kuin sen, että hän Juvan syyskäräjillä 1547 sai 3 markkaa sakkoa niskottelusta kyydinteossa ja veronmaksussa. Oletettavasti Pekka, Juho ja Olavii Varis ovat Paavon poikia, mutta siitä ei ole todisteita lukuunottamatta Olavin patronyymia Paavonpoika Varis.
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:        1520         Pekka Paavonpoika/Varis/  
1520         Juho Paavonpoika/Varis/  
1530  -  1580 Olavi Paavonpoika/Varis/  [1344]

 
2704  Lauri/Närhi/
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:        1559         Matti Laurinpoika/Närhi/  [1352]

 
3584  Per Andersson/Varg/; syntyi noin 1525, kuoli noin 1607, Kaustinen, vanhemmat Anders Andersson Varg (katso 7168) ja Kerstin N.N (katso 7169).
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:        1560  -  1635 Henrik Persson/Varg/  [1792]

 
3648  Tyrius Olofsson/Tylli/ Tyllin tilan isäntänä 1547-65. Tyriuksen aikana oli Tyllin koko 3/4 manttaalia ja 13 - 10 ½ panninalaa. Tilan nimi lienee johdettu Tyrius-nimestä. Tyrius mainitaan 1562 kun Pål Eriksson Palosta sakotettiin siitä, että hän oli tehnyt ilkivaltaa Tyrius Olfsson Tyllin heinälle.
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:                         Biril (Birger) Tyresson/Tylli/  [1824]

 
3804  Erkki/Bastubacka/; syntyi noin 1530.
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:        1560         Heikki Erkinpoika/Bastubacka/  [1902]

 
3808  Kreus (Grels) (Mikonpoika?)//; syntyi noin 1490, vanhemmat Mikko Ollinpoika Koira (katso 7616). Mahdollisesti isäntänä tilalla, joka myöhemmin kutsuttiin Kainuksi ajalla 1553-1555. Hän on voinut olla Mikko Ollinpoika Koiran poika mutta se on toistaiseksi todistamatta varmuudella. Viitteenä on se, että hänenellä on Mikko-niminen poika. Hänen poikansa ovat todistetusti asuneet tilalla. Olli Kreunpoika oli isäntänä 1556 alkaen.
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:        1510         Olli Kreunpoika /Kainu/  [1904]

 

SUKUPOLVI XIII

 
4776  Anders Jönsson till Huovari// Sai 1525 elinaikaisen verovapauden Huovarin tilalle Vehmaisissa. Maskun käräjillä 1.6.1549 esiintyi Anders Jönsson Odensaari, joka todennäköisesti on sama henkilö kuin Anders Jönsson till Huovari.
Hän avioitui puolisonaan
4777  Märta Påvelsdotter//; vanhemmat Påvel Hermansson (katso 9554) ja N.N. Jeppesdotter (katso 9555). Märta Påvelsdotter teki maanvaihtokauppoja sukulaisensa Jöns Knutsson Kurjen kanssa, jonka vahvisti 1563 Hans Björnsson Lepaalta.
Lapset tästä suhteesta:                  -  1584 Påvel Andersson till Huovari och Lahdinko//  [2388]
 
4778  Anders Andersson till Lahdinko och Nuhjala// Vehmaan Lahdingon herra, joka omisti samassa pitäjässä sijaitsevan Nuhjalan kartanon .
Hän avioitui puolisonaan
4779  Karin Jönsdotter/Garp/; vanhemmat Jöns Andersson Garp (katso 9558) ja Margareta Klasdotter (katso 9559).
Lapset tästä suhteesta:                         Brita Andersdotter till Nuhjala//  [2389]
 
4780  Olof Persson/Starck/; vanhemmat Per Persson Starck (katso 9560) ja Karin till Fulkila (katso 9561). Omisti Käldingen Nauvossa ja Mälön Paraisissa.
Hän avioitui puolisonaan
4781  Cecilia N.N// Sai puolustuskirjeen Kustaa Vaasalta vuonna 1534. Eli vielä ainakin 1540.
Lapset tästä suhteesta:                  -  1584 Tomas Olofsson/Starck/  [2390]
                 Henrik Olofsson/Starck/  
 
4782  Nils Månsson// Tanskalainen aatelismies. Omisti Heinisten kartanon Rymättylässä.
Hän avioitui puolisonaan
4783  Brita Rötkersdotter/Diekn /; vanhemmat Rötker Olofsson Diekn (katso 9566) ja Ragnhild Johansdotter Gädda (katso 9567).
Lapset tästä suhteesta:                         Brita Nilsdotter//  [2391]

Hän avioitui (2) puolisonaan Anders Karlsson Boije, kuoli noin 1537.
Lapset tästä suhteesta:                  -  1568 Nils/Boije/  
 
4784  Jürgen (Georg)/von Engelhardt/ Vanhimmat tiedot Engelhardt-suvun alkuperästä esiintyvät neljänä versiona: (1) Engelhardtit olivat jo 1200-luvulla tunnettuja saksalaisten alueilla Burgundissa, joka mahdollisesti voidaan katsoa lähtömaaksi. (2) Sveitsissä mainitaan 1383-1390 Heinrich Engelhardt Zürichin kansalaisena ja kaupunkineuvoston jäsenenä. (3)Samanniminen patriisisuku esiintyi Breslaussa, (nykyään Wroclaw) Puolassa. (4) Hans Engelhardt "Pitkä", joka oli tullut Sveitsistä ja omisti Sleesian Glatzissa (nykyään Klodzko Puolassa) viimeistään 1390 Wunschelburgin tilan, jonka myi Valentin Engelhardt 1414. Tilalle hän hankki useita sleesialaisia omaisuuksia, mm. Schnallensteinin vuoristolinnan. A. Tihonovan tietojen mukaan (1994) Schnallenstein myytiin gruenwaldrauhan jälkeen (1410) ja sen herra Valentin von Engelhardt muutti Liivinmaallee, josta hänestä tuli liivinmaalaisen haaran esi-isä. J. Siemacher hylkää kuitenkin hypoteesin että baltialainen haara olisi lähtenyt sleesialaisesta suvusta von Engelhardt auf Schnallenstein. Perusteluna hän esittää, että se sukuhaara vasta 1576 tai 1592 tunnustettiin valtakunnanaateliksi Prahassa. Joka tapauksessa Engelhardt-suku oli olemassa Liivinmaalla jo paljon aikaisemmin ja sen vaakuna oli kokonaan toisenlainen. Baltilainen suku lienee joka tapauksessa saksalaista (burgundilaista?) alkuperää ja alkaa Jürgen von Engelhardtista, esi-isä kaikille aatelisille Engelhardteille Venäjällä, Liivinmaalla, Kuurinmaalla, Eestissä ja Ruotsissa. Hän toimi Liivinmaalla 1400-luvun alkupuolella. Suvun numero liivinmaalaisessa ritarihuoneessa on 26, eestiläisessä 20 ja 21, kuurinmaalaisessa 120 ja ruotsalaisessa 1858 (vuonna 1742). Mieslinjalla suku sammui siellä vuonna 1827.
Hän avioitui puolisonaan
4785  Margareta/von Kawern;von der Hoven/
Lapset tästä suhteesta:                  -  1504 Hans (Johann) /von Engelhardt/  [2392]
 
4786  Reinhold/von Fögten/
Hän avioitui puolisonaan
4787  Katarina/Hastfer/
Lapset tästä suhteesta:                         Anna/von Fögten/  [2393]
 
4788  Herman/von Sesswegen/
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:                         Henrik Hermansson/von Sesswegen/  [2394]

 
4790  Johan/Berg/ Saarenmaalaisen Carmelin sukua.
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:                         Sofia/Berg/  [2395]

 
7168  Anders Andersson/Varg/; syntyi noin 1480, kuoli noin 1551, Kaustinen.
Hän avioitui puolisonaan
7169  Kerstin N.N//
Lapset tästä suhteesta:        1525  -  1607 Per Andersson/Varg/  [3584]
 
7616  Mikko Ollinpoika/Koira/; syntyi noin 1474, Veteli, vanhemmat Olli Ragvaldinpoika Koiraniemi;Koira (katso 15232). Ensimmäinen tunnettu isäntä tilalla, joka myöhemmin kutsuttiin Kainuksi.
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:        1490         Kreus (Grels) (Mikonpoika?)//  [3808]

 

SUKUPOLVI XIV

 
9554  Påvel Hermansson // Sääksmäen kihlakunnantuomari.
Hän avioitui puolisonaan
9555  N.N. Jeppesdotter//; vanhemmat Jeppe Gunnila (katso 19110) ja Karin Jakobsdotter Kurki (katso 19111).
Lapset tästä suhteesta:                         Märta Påvelsdotter//  [4777]
 
9558  Jöns Andersson/Garp/; vanhemmat Anders Gregersson Garp (katso 19116) ja Karin Olofsdotter Svärd (katso 19117). Omisti Kosken kartanon Vehmaalla. Kirjattiin opiskelijaksi Rostockin yliopistoon 16.9.1484 nimellä Johannes Garp de Suecia. Palveli arkkipispa Jakob Ulfssonia 1497, sai Vehmaan kihlakunnan tuomarin viran 1498. Hänet erotettiin 1502 koska tuki valtionhoitaja Sten Sturea, joka oli irtisanonut uskollisuudenvalansa unionikuninkaalle Hannulle. Sten Sturen joukot piirittivät Turun Linnaa 3 kuukautta vuonna 1502 ja Jönsin sanotaan aiheuttaneen kapinan kuningas Hannun palkkajoukoissa ja kuningas Hannun nimittämän Turun linnanpäällikön Magnus Frillen olikin vetäydyttävä. Koska unioni vielä jatkui tästä huolimatta Jöns Garp menetti tästä petoksestaan kihlakuntansa, eikä saanut sitä takaisin arkkipiispa Jakob Ulfssonin 1508 uudelle valtionhoitajalle lähettämästä vetoomuksesta huolimatta. Mainitaan 29.10. 1510 ja oli elossa todennäköisesti vielä 1512 .
Hän avioitui puolisonaan
9559  Margareta Klasdotter//; vanhemmat Klas Henriksson (katso 19118) ja N.N. Kristersdotter Frille (katso 19119). Margareta lienee syntynyt Klas Henrikssonin ensimmäisessä avioliitossa, johtuen lasten suurista ikäeroista. Elossa 1510.
Lapset tästä suhteesta:                         Margareta Jönsdotter/Garp/  
                 Anna Jönsdotter/Garp/  
                 Karin Jönsdotter/Garp/  [4779]
 
9560  Per Persson/Starck/ Starck-rälssisuku on esiintynyt jo keski-ajalla ja oli asettunut Nauvon ja Paraisten alueelle. Yhtäpitävää sukuketjua ei ole kuitenkaan voitu tehdä kuin vasta 1500-luvun alusta. Kirjattu Ruotsissa aatelisrekisteriin 15.7.1634 numerolla 222 ja Suomessa 6.2.1818 numerolla 18. Suomen haaraa kuoli 1895, mutta jatkui Ruotsissa. Per Persson omisti Nauvon Käldingen kartanon ja olisi vanhimpien sukutaulujen mukaan ollut naimisissa Karinin kanssa, joka tuli Fulkilan kartanosta Halikosta.
Hän avioitui puolisonaan
9561  Karin till Fulkila//
Lapset tästä suhteesta:                         Hans Persson/Starck/  
                 Olof Persson/Starck/  [4780]
 
9566  Rötker Olofsson/Diekn /; vanhemmat Olof Nilsson Diekn (katso 19132) ja N.N. Hansdotter von Kampen (katso 19133). Asemies, joka omisti Gennäsin ja Dalkarbyn rälssitilat Pohjan pitäjässä. Boijeilla oli myöhemmin samankaltainen vaakuna kuin Rötkerillä, jonka Boijet saivat Anders Boijen ja Rötkerin tyttären Brita Dieknin avioliitosta. Rötker esitti vaatimuksia Saustilan ja Hallilan tiloista, jotka olivat olleet hänen äidinäidin isällä. Tilat olivat hänen äitinsä serkun, Lucia Olofsdotter Skelgen hallussa ja Rötker katsoi, että Lucian äiti Kristina ja hänen miehensä Olof Skelge olivat väkisin ottaneet tilat haltuunsa. Oikeusprosessissa joka asiasta käytiin päätettiin 1476 , että Lucialla oli täydet oikeudet tiloihin, koska Rötkerin äidinäiti Märta oli saanut käteistä myötäjäisiksi, Lucian äidin saadessa Saustilan. Märtan myötäjäiset rahoitettiin panttaamalla Hallilan, jonka sitten lunasti Lucian isä ja lisäpanttauksen jälkeen Lucian aviomies Henrik Klasson. Oikeus päätti myös, että osapuolten tulisi selvittää keskinäiset saatavansa ja yhteiset tilansa. 1490 laadittiinkin sovintokirje, jonka mukaan Rötker yhdessä lankonsa Mårten Jönssonin kanssa sai Gumnäsin ja Antkärrin Pohjan pitäjästä laamanni Henrik Klasinpojan leskeltä Lucia Olofsdotter, joka oli hänen äitinsä lapseton serkku. Rötkerin isä, Olof Nilsson oli myynyt Gumnäsin Naantalin luostarille ja Lucia Olofintytär lunastanut sen takaisin vaihtamalla sen Sauvon Saustilaan. Tämän jälkeen oli vielä epäselvyyksiä tästä kaupasta Naantalin luostarin kanssa, joista Rötker neuvotteli lopullisesti1498 luostarin konfessorin, veli Arvidin kanssa. Silloin sovittiin, että luostari maksaa Rötkerille 12 markkaa ja tämä luopuu muista vaatimuksista asiassa. Vaimo Ragnhild Johansdotter mainitaan joidenkin sukututkijoiden mukaan olevan Gäddan sukua, ja isänsä Jöns Pedersson Gädda, mutta ilman riittävää dokumentointia.
Hän avioitui puolisonaan
9567  Ragnhild Johansdotter/Gädda/; kuoli noin 1537, vanhemmat Jöns Pedersson Gädda (katso 19134). Kirjautui Gennäsiin. Kotoisin ilmeisesti Ruotsista, josta myi muutamia tiloja Linköpingin hiippakunnasta Viipurin käskynhaltijalle Erik Turessonille; asui 1510-luvun alussa leskenä Gennäsissä. Joidenkin sukututkimusten mukaan katsotaan isän olevan Johan (Jöns) Gädda ilman varsinaisia todisteita.
Lapset tästä suhteesta:                         Brita Rötkersdotter/Diekn /  [4783]
 
15232  Olli Ragvaldinpoika/Koiraniemi;Koira/; syntyi noin 1454, Veteli, vanhemmat Ragvald Koiraniemi (katso 30464).
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:        1474         Mikko Ollinpoika/Koira/  [7616]

 

SUKUPOLVI XV

 
19110  Jeppe Gunnila// Rälssimies, mainitaan nimellä "Jeppe i Gunnila".
Hän avioitui puolisonaan
19111  Karin Jakobsdotter/Kurki/; vanhemmat Jakob "Jeppe" Kurki (katso 38222) ja Karin Klasdotter Diekn (Lydekessöner) (katso 38223). Hänestä käytetään mm. mainintaa "vaimo Karin Jakobsdotter till Tottijärvi" ja myöhemmin "till Gunnila", kun hän ilmeisesti myöhemmässä aviossan oli Jeppe Gunnilan vaimo. 1510 hän myi Haverin tilan Pöytyällä Knut Erikssonille, joka oli Elin Kurckin aviomies. Myyntikirjeen sinetti on Sääksmäen kihlakunnan tuomarin Påvel Hermanssonin, joka mainitaan Katarinan vävynä.
Lapset tästä suhteesta:                         N.N. Jeppesdotter//  [9555]
 
19116  Anders Gregersson/Garp/; vanhemmat Greger Andersson Garp (katso 38232) ja N.N. Olofsdotter Tavast (katso 38233). Asemies, mikä siihen aikaan tarkoitti rälssiluokkaa heti ritariston alapuolella. Peri 1447 isänsä testamentin kautta puolet Kosken kartanosta Vehmaalla ja saisi äitipuolensa jälkeen saada toisenkin puolen. Katselmusmies 1462 Liedossa ja 1468 Räntämäellä, lautamies Turun maakäräjillä 1464 ja 1476 sekä tutkintalautakunnassa 1488 mahdollisesti kihlakunnantuomarina. Kirjattiin Koskeen. Oli poikiensa kanssa vaatimassa korvausta Sauvon Santasaaresta, koska hänen serkkunsa poika edesmennyt Hartvig Jakobsson oli lahjoittanut tilan Turun tuomiokirkolle. Asia oli käräjillä 1494 ja hän sai selkäperintönä Hartvigin tilan Kalannissa ja Storgårdin (Hartikkala) Liedossa sekä useita muita hänen tilojaan, joita myöhemmin hallitsi pojantyttären Anna Jönsdotterin perilliset Görtshagenin suvussa.Mainitaan vielä 1494. Oli naimisissa Karinin kanssa, vanhemmat Olof Svärd (vanhempi suku) ja ilmeisesti hänen ainoa tunnettu vaimonsa, Elin Jönsdotter.
Hän avioitui puolisonaan
19117  Karin Olofsdotter/Svärd/; vanhemmat Olof Persson Svärd (katso 38234) ja Elin Jönsdotter (katso 38235).
Lapset tästä suhteesta:                         Jöns Andersson/Garp/  [9558]
                 Per Andersson/Garp/  
                 N.N. Andersdotter/Garp/  
                 Margareta Andersdotter/Garp/  
 
19118  Klas Henriksson//; syntyi noin 1440, kuoli noin 1520, vanhemmat Henrik Olofsson (katso 38236) ja Cecilia Klasdotter Diekn (Lydekessöner) (katso 38237). Valtaneuvos, laamanni, kihlakunnantuomari. Halikon Joensuun (Åminne) herra ja myös Maskun Kankaisten sekä vaimonsa kautta Kiskon Haapaniemen omistaja. Sukunimeä hän ei käyttänyt vaan se liitettiin sukuun vasta 1500-luvun lopulla. Sen vuoksi sitä ei käytetä tässäkään yhteydessä. Vakiintuneen arvoaseman saavuttaneen suvun jäsenenä ja äitinsä puolelta Suomen varakkaamman ja sukusuhteiltaan mahtavan miehen, Klaus Dieknin perillisenä Klas (Klaus) Henriksson kohosi varhain maan rälssiväen eturiviin. Hän näykyy myös olleen tavallista kykenevämpi mies ja arvovaltaansa hän vielä lisäsi valitsemalla puolisokseen Etelä-Suomen laamannin Krister Frillen tyttären. Ainakin jo elokuussa 1472 hän oli naimisissa hänen kanssaan. Hän oli toisenkin kerran naimisissai, puolisoiden järjestys vaihtelee eri lähteissä. J. Ramsayn mukaan ensimmäinen puoliso on tuntematon ja toinen on Kristina Kristersdotter Frille. Käytettävissä olleiden lähteiden mukaan viimeinen vaimo synnytti yhden lapsen eli Henrikin. Näin ollen Krister, Margareta ja Kerstin ovat ensimmäisen vaimon lapsia. Kaarlo Blomstedt todistaa, että vaimojen järjestys on toinen: ensimmäinen puoliso olisi ollut Krister Frillen nimeltään tuntematon tytär, jota kuitenkin mm. Ramsay kutsuu Kristinaksi. Perusteluna Blomstedt pitää sitä, että Krister Frillen viimeinen elossa ollut lapsi Magnus Frille testamenttasi suvun omaisuuden Krister Klaunpojalle sisaruksineen, josta voi päätellä, että Krister oli hänen sisarensa poika ja että sisar oli kuollut. Blomstedtin mukaan Krister Frillellä ei ollut Kristina-nimistä tytärtä mutta tiedetään erään tyttären menneen naimisiin Klaus Henrikssonin kanssa. Näin ollen tässäkin esityksessä ensimmästä vaimoa kutsutaan nimellä N.N. Kristerintytär Frille. Toisen vaimon nimi oli kuitenkin Blomstedtin mukaan varmuudella Kristina-niminen ja vanhemmat olivat mahdollisesti Jakob Pederssonin ja Lindelöf-sukuun kuulunut vaimo. Klaus Henriksson mainitaan 1470 asemiehenä (väpnare) ja lautamiehenä maaoikeudessa ja laamanninkäräjillä Turussa 1476. Toimi Halikon kihlakunnantuomarina 1472-1508, pysyi tässäkin tehtävässä saatuaan nimityksen Suomen sen ajan tärkeimpään maalliseen virkaan eli Etelä-Suomen laamanniksi, jota tehtävää hän hoiti 1487-1518. Valtaneuvoksena hän oli samaan aikaan 1488-1520. Valtaneuvos edusti hallituksen päämiestä valtakunnan eri osissa ja sai häneltä tehtäviä, joihin hän kaukana asuvana ei itse voinut ryhtyä. Toisaalta valtaneuvos edusti seutukuntansa etuja valtakunnan keskuksessa, esim. herrainpäivillä tai milloin oli muuten ratkaistava tärkeitä kysymyksiä. Valtiopäivillä ja herrainkokouksissa hän oli 1499, 1505, 1511 ja 1512. Hän oli yksi niiden neuvotteluiden johtajista, jotka koskivat puolustautumista venäläisiä vastaan 1490-luvulla ja tanskalaisia vastaan 1507. Vuonna 1490 hänestä tuli ritari. Kuningas Kristian II kutsui hänet Tukholmaan piispa Arvid Kurjen ja muun korkeimman suomalaisen virkamieskunnan kanssa 1520 vahvistamaan valtaneuvoston päätöstä Kristian II:n tunnustamisesta kuninkaaksi. Hän kuoli pian sen jälkeen, kuitenkin ennen 1524, jolloin puoliso eli leskenä.
Hän avioitui (2) noin 1510 puolisonaan Kristina (Jakobsdotter?), kuoli 1524 jälkeen, vanhemmat Jakob Persson.
Lapset tästä suhteesta:        1512  -  21-6-1595 Henrik Klasson/Horn af Kanckas/  

Hän avioitui (1) noin 1472 puolisonaan
19119  N.N. Kristersdotter/Frille/; kuoli noin 1508, Halikko, Joensuu (Åminne), vanhemmat Krister Håkansson Frille (katso 38238) ja Elin Magnusdotter (katso 38239). Etelä-Suomen laamannin, tanskalaissukuisen Krister Frillen tytär täytti puolisona ne vaatimukset, jotka hänen puolisonsa Klas Henrikssonin (Horn) asema yhteiskunnassa ja perheen laaja omaisuus hänelle asettivat. Lahjakkaaseen, vanhaan sivistyssukuun kuuluvana hän isänkodissaan Haapaniemessä epäilemättä oli saanut hyvän valmiuden maan johtavan perheen emännäksi. Yhdessä miehensä ja sukulaistensa kanssa hän myös näkyy pitäneen huolen siitä, että lapset saivat kasvatuksen, jota tällaisen perheen lapsille saattoi odottaa annettavan.
Lapset tästä suhteesta:                  -  1520 Krister Klasson/Horn af Åminne/  
                 Margareta Klasdotter//  [9559]
                 Brita (Kristina?) Klasdotter//  
 
19132  Olof Nilsson/Diekn /; kuoli ennen 1490. Mahdollisesti sama Olof Diekn, joka oli tuomarina Halikon kihlakunnassa 1479. Möi Gumnäsin Pohjan pitäjästä Naantalin luostarille, jonka hänen vaimonsa sisarentytär Lucia Olofsdotter Skelge lunasti takaisin Sauvon Saustilaa vastaan. Kaupan sopi luostarin kanssa lopullisesti vasta 1498 hänen poikansa Rötker Olofinpoika Jotkut sukututkijat ovat päätyneet siihen, että Olofin isä on Nils Ingesson Diekn, mutta ilman dokumentteja. Olettamus johtunee siitä, että Olof möi alunperin Nils Ingessonille kuuluneen Pohjan Gumnäsin ja että Olof olisi sitä kautta perinyt tilan. Gumnäs on voinut tulla Olofille myös vaimonsa mukana koska vaimo oli Nils Ingessonin veljen tyttärentytär. Tämän mukaan Olof olisi ollut naimisissa serkkunsa tyttären kanssa..
Hän avioitui puolisonaan
19133  N.N. Hansdotter/von Kampen/; vanhemmat Hans (Hannus) van Kampen (katso 38266) ja Märta Rötkersdotter Diekn (Ingessöner) (katso 38267).
Lapset tästä suhteesta:                         Rötker Olofsson/Diekn /  [9566]
                 N.N. Olofsdotter/Diekn /  
 
19134  Jöns Pedersson/Gädda/ Aseenkantaja Niityn tilalla, aatelinen.
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:                  -  1537 Ragnhild Johansdotter/Gädda/  [9567]

 
30464  Ragvald/Koiraniemi/
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:        1454         Olli Ragvaldinpoika/Koiraniemi;Koira/  [15232]

 

SUKUPOLVI XVI

 
38222  Jakob "Jeppe"/Kurki/; vanhemmat N.N. (katso 76444) ja N.N. Hermansdotter Svärd (katso 76445). Tuomarina Uudellamaalla Tord Bonden puolesta 1404. Mainitaan 1418 todistajana Henrik Svärdin vihkiäisissä. Sinetöi appensa lahjakirjeen Turun tuomiokirkolle1435. Oli aatelisena lautamiehenä laamannioikeudessa Lempäälässä 1455.
Hänen (1) kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:        1425  -  1478 Klas (Klaus) Jakobsson /Kurki/  
                 Anna Jakobsdotter/Kurki/  
                 Birgitta Jakobsdotter/Kurki/  

Hän avioitui (2) puolisonaan
38223  Karin Klasdotter/Diekn (Lydekessöner)/; kuoli ennen 1480, vanhemmat Klas Lydekesson Diekn (Lydekessöner) (katso 76446) ja Kristina Jönsdotter Garp (katso 76447). Puoliso ennen 1435 Jakob Kurki, joka mainitaan Katarinan veljen Henrik Klaunpojan testamentissa.
Lapset tästä suhteesta:                         Karin Jakobsdotter/Kurki/  [19111]
 
38232  Greger Andersson/Garp/; kuoli noin 1449, vanhemmat Anders Garp (katso 76464) ja N.N (katso 76465). Omisti Kosken kartanon Vehmaalla. Esiintyy ensimmäisen kerran tarkastusmiehenä Vehmaalla 1417 ja sinettitodistajana 1421. Toimi Vehmaan kihlakunnantuomarina 1437-1449. Eli vielä 4.2.1449 kun hän antoi toisen testamenttinsa, mutta oli kuollut 2.8.1450. Mainittiin 11.11.1421 Maunu-piispan lankona, siis aviossa Olof Tavastin tyttären kanssa. Testamenttasi 1447 "Heda" ja "Nygård" sekä puolet "Storgårdista" (Koski) Vehmaalla toiselle vaimolleen Anna Jönsdotterille ja puolet Koskesta Anders-pojalle. Hänen kuolemansa jälkeen noin 1449 leski luovutti suuren osan omaisuudesta vähitellen Naantalin luostarille vapaata ylläpitoa vastaan. Anders sai omistukseensa Kosken kokonaan. Useat lähteet katsovat vaimon olevan piispan Kristina-sisar, mutta se ei voi olla oikein, koska Kristina eli vielä 1439 ja Greger Andersson oli jo ennen 1435 myynyt Klas Lydekeson Dieknille toisen vaimona Anna Jönsdotterin ensimmäiseltä mieheltään Lasse Laurenssonilta (Finne) saaman huomenlahjan, Lähteenojan Eurassa. Huomenlahjan vastineeksi Anna oli Gregeriltä saanut Nygårdin ja Hietoisten tilat Vehmaalla. Anna omisti lisäksi maata Eurassa, Huittisissa ja Taivassalossa. Lisäksi hänellä oli isänsä perintönä Kåsäterin kartano Götlundassa Glanshammarin kihlakunnassa Närkessä, mikä mainitaan 22.8.1462 kun hänen veljenpoikansa Matts ja Ulf Petersson syyttivät häntä heidän isänsä ja äitinsä omaisuuden kavaltamisesta. Tämän hän kielsi asuessaan vielä Naantalin luostarissa luovuttuaan Nygårdin ja Hietoisten tiloista elatustaan vastaan luostarin suojissa.
Hän avioitui (2) noin 1425 puolisonaan Anna Jönsdotter.
Hän avioitui (1) ennen 1421 puolisonaan
38233  N.N. Olofsdotter/Tavast/; vanhemmat Olof (Jönsson?) Tavast (katso 76466).
Lapset tästä suhteesta:                         Anders Gregersson/Garp/  [19116]
 
38234  Olof Persson/Svärd /; kuoli ennen 1460, vanhemmat Per Hermansson Svärd (katso 76468). Asemies. Mainitaan 1440 Pohjois-Suomen tuomarina ja kihlakunnantuomarina Pohjanmaalla 1443-1445. Osti 1427 kuudesosan Ulvilan Ahlaisen Ytterbystä Jönis Horkalilta ja 1437 toisen tilan Ahlaisista, jonka maa hän sitten panttasi Ulvilan kirkolle 40 talarilla, jonka hän käytti poikansa pappi Mårtenin Rooman matkaan ja josta otti itselleen 10 talaria Tukholman matkaa varten.Todisti 25.3.1451, että hän ja hänen edesmennyt vaimonsa olivat lahjoittaneet puolet Ulvilan Pennisestä, itsensä ja sukulaistensa sielujen puolesta Naantalin luostarille, sillä ehdolla, että antajia ja heidän vanhempaan muistetaan luostarin rukouksissa. Bengt Lydekenpoika ja hänen vaimonsa Valborg, todennäköisesti Olofin vaimon Elin Jönsdotterin sisar, antoivat toiset puolet Pennisistä luostarille.
Hänen (1) kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:                  -  1470 Petter Olofsson/Svärd/  
                 Olof Olofsson/Svärd/  
                 Lars Olofsson/Svärd/  
                 Mårten Olofsson/Svärd/  
                 Göran Olofsson/Svärd/  

Hän avioitui (2) puolisonaan
38235  Elin Jönsdotter//
Lapset tästä suhteesta:                         Karin Olofsdotter/Svärd/  [19117]
 
38236  Henrik Olofsson //; kuoli 1448 jälkeen, vanhemmat Olof Mattsson (katso 76472) ja Katarina N.N (katso 76473). Halikon Joensuun herra. Sukunimeä hän ei käyttänyt vaan se on liitetty sukuun vasta 1500-luvun lopulla. Henrik oli yksi niistä 13 Suomen miehestä, joille kuningas Erik XIII antoi 7.12.1407 kaikille samansisältöisen rälssikirjeen, mikä sisälsi perinnöllisen verovapauden kaikkiin heidän omistamiinsa maa-alueihin. Meni naimisiin ennen vuotta 1435, sillä mainitaan 22.1.1435 Klaus Dieknin vävyksi. Puoliso Cecilia oli Suomen ehkä mahtavimman ja varakkaimman miehen, Klaus Lydekenpoika Dieknin tytär. Tätä kautta Horneille tuli mm. Kankaisten kartano Maskun kirkon lähellä. Vuonna 1438 Henrik ripusti sinettinsä asiakirjaan, jossa hänen veljensä Matts myi Kaarinassa sijaitsevan Littoisten kartanon Turun Tuomiokirkolle. Henrik ja Cecilia rakennuttivat Halikon kivikirkon ja saivat siten patronaattioikeuden Joensuun kartanolle. V.J. Kallion kirjassa "Halikon historia" arvellaan, että kirkko rakennettiin eräänlaisena sovinnontekona, koska Cecilian isä, Klaus Diekn, oli polttanut vanhan legendan mukaan ensimmäisen vaimonsa ja tyttärensä. Tästä kertoo mm. kansanruno "Elinan surma". Tosin tarinaan liitetään muitakin suurmiehiä, mm. Klaus Kurki. Ei ole kuitenkaan voitu osoittaa heidän todella syyllistyneen tällaiseen rikokseen. Elossa vielä 1448.
Hän avioitui puolisonaan
38237  Cecilia Klasdotter/Diekn (Lydekessöner)/; vanhemmat Klas Lydekesson Diekn (Lydekessöner) (katso 76446) ja Kristina Jönsdotter Garp (katso 76447). Ei nimetty samanaikasissa lähteissä. Jully Ramsayn ja Kaarlo Blomstedtin mukaan hän oli "Cicilia" Klausdotter Diekn.
Lapset tästä suhteesta:        1440  -  1520 Klas Henriksson//  [19118]
                 Alissa Henriksdotter//  
 
38238  Krister Håkansson/Frille/; syntyi noin 1416, kuoli ennen 1 elokuuta 1472, vanhemmat Håkan Kristiernsen Frille (katso 76476) ja N.N (katso 76477). Kiskon Haapaniemen herra. Hovin palveluksessa Tanskassa 1445. Panttasi 1447 tilansa Hillerupissa sedälleen Klaus Kristiernsenille.Tunnusti kuningas Kristian I:n 24.6.1457 Suomen aatelin joukossa. Kihlakunnan tuomari Halikon kihlakunnassa 1463. Kuningas Kaarle Knuutinpojan neuvostossa 1464. Etelä-Suomen laamanni 1466 ja vielä 28.1.1472. Kuollut ennen 1.8.1472.
Hänen (1) kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:                         Magnus Kristersson/Frille/  
1446         Johan Kristersson/Frille/  
1448         Ragnhild Kristersdotter/Frille/  
1450         Malin Kristersdotter/Frille/  
1454         Erik Kristersson/Frille/  
1456  -  1508 Håkan Kristersson/Frille/  
1460         Margareta Kristersdotter/Frille/  

Hän avioitui (2) puolisonaan Kristina Jakobsdotter (Diekn?), vanhemmat Jakob Valdemarsson Diekn ja Karin Nilsdotter.
Hän avioitui (3) puolisonaan
38239  Elin Magnusdotter //
Lapset tästä suhteesta:                  -  1508 N.N. Kristersdotter/Frille/  [19119]
 
38266  Hans (Hannus)/van Kampen/; kuoli ennen 1415, Turku. Kauppias Turussa, mainittu 1415 ja 1423 .
Hän avioitui puolisonaan
38267  Märta Rötkersdotter /Diekn (Ingessöner)/; vanhemmat Rötker Ingesson Diekn (Ingessöner) (katso 76534) ja Lucia N.N (katso 76535). Avioon Turkuun "kullalla ja rahalla", siis ilman maanomistuksia myötäjäisinä kauppiaan Hans van Kampenin kanssa. Elää 1423. Nimeltään tuntematon tytär avioituu rälssimies Olof Nilssonin kanssa Pohjan pitäjästä. Heidän poikansa asemies Rötker Olofsson vaatii 1470-luvulla osansa niistä perintötiloista, jotka Lucia Olofsdotter Skelge pitää isänsä perintönä ja sen vuoksi pitää oikeutettuna luovuttaa Naantalin luostarille. Oikeuden päätöksellä Lucia saa pitää omaisuutensa.
Lapset tästä suhteesta:                         N.N. Hansdotter/von Kampen/  [19133]
 

SUKUPOLVI XVII

 
76444  N.N.//
Hän avioitui puolisonaan
76445  N.N. Hermansdotter/Svärd/; vanhemmat Herman Svärd (katso 152890) ja N.N. Jakobsdotter Kurki (katso 152891).
Lapset tästä suhteesta:                         Jakob "Jeppe"/Kurki/  [38222]
 
76446  Klas Lydekesson/Diekn (Lydekessöner)/; kuoli noin 1435, vanhemmat Lydeke Olofsson (katso 152892) ja N.N (katso 152893). Linnanpäällikö, linnanvouti, kihlakunnantuomari ja ritari. Vuosien kuluessa hän kartutti maaomaisuuttaan ehkäpä Suomen suurimmaksi. Hänellä oli Nyynäisten (Nynäs) säterikartano Nousiaisissa, Maskun Kankainen, Vanajan Harviala sekä muita omistuksia usealla paikkakunnalla. Klasin eli Klausin isä Lydeke Olavinpoika oli kotoisin Saksan Münsterista Westfalenista ja luultavasti asettunut johonkin Pohjoismaahan, koska hänestäei käytetä sukunimeä. On mahdollista, että hänen lapsensa Klaus ja Pentti (Bengt) ovat syntyneet Saksassa. Klausin sukunimi (Diekn = Djäkn = teini) viittaa siihen, että hän olisi käynyt Turun koulua. Tästä johtuen hänellä oli suomalaiselle rälssille silloin vielä melko harvinainen luku-, lasku- ja kirjoitustaito, mistä kieltämättä saattaa johtua hänen nousunsa merkittävään asemaan ja maan mahtavimpien miesten joukkoon. Hänet mainitaan tuomarina Pohjois-Suomessa 1407, Piikkiössä 1407 ja 1412, Maskussa 1407-1435 ja myös Turun maaoikeuden jäsenenä. Turun voutina hän toimi 1411-1420 sekä Turun linnanpäällikkönä 1416-1434. Tässä tehtävässä hän pyrki rakentamaan rauhanomaisia suhteita balttilaisiin kauppakeskuksiin, kuten Tallinnaan, silloinkin kun Hansa oli sodassa Ruotsin kanssa. Seurauksena tästä Turku suuresti vaurastui keskellä yleistä rauhattomuutta. Hän perusti 1435 Turun tuomiokirkkoon kolme viikottaista messua ja lahjoitti tätä varten kirkolle kaupunkitalon ja tilan Turusta sekä tilan Huukaisen Lemusta ja 100 englannin nobleria. Klaus Diekn oli naimisissa Kristina Jönsdotter Garpin kanssa ja heillä oli kymmenen lasta. Mm. Ramsayn mukaan hän olisi ollut aikaisemmin naimisissa Elinin kanssa Mynämäen Orkovakkisista. Tämä olisi kuollut yhdessä ainoan lapsensa kanssa. Ramsay ja monet muutkin lähteet väittävät, että Klaus olisi polttanut heidät ja tästä olisi kuuluisa Elinan surma-runo saanut aiheensa. Runossa tapahtumat on kuitenkin sijoitettu Laukkoon ja liittyy Klaus Kurkeen. Myöhemmät tutkijat eivät kuitenkaan ole löytäneet minkäänlaisia todisteita kumpaakaan vastaan, vaan 1500-luvulla (100 vuotta Klaus Dieknin kuoleman jälkeen) syntynyt runo katsotaan saaneen esikuvan mm. tanskalaisesta samankaltaisesta runosta ja jota täällä on voitu vapaasti sovitella milloin mihinkin kotimaiseen mahtimieheen. Suomen asemiehistö huomasi Klaus Dieknin mahtavuuden ja katsoivat edulliseksi liittoutua hänen kanssaan. Se tapahtui kätevästi avioliittojen kautta. Hänellä oli 1410-luvun lopulla useita naimaikäisiä tyttäriä, jotka menivät seuraavien merkittävien miesten puolisoiksi: Maunu Tavastin veli Jöns, Henrik Svärd, Jakob (Jeppe) Kurki, Henrik Bitz ja Olof Horn. Klaus Diekn kuoli nähtävästi noin 1435 ja haudattiin todennäköisesti Turun tuomiokirkkoon, jonka piispan Maunu Tavastin kanssa hänellä oli pitkään ollut luottamuksellinen yhteistyö.
Hän avioitui ennen 1402 puolisonaan
76447  Kristina Jönsdotter/Garp/; vanhemmat Jöns Andersson Garp (katso 152894). Esiintyy 22.1.1435 Turun linnanvoudin, Pohjois-Suomen Maskun kihlakunnantuomarin Klas Lydekesson Dieknin vaimona. Eräässä 1500-luvun lähteessä mainitaan hänen tulleen Laitilan Storgårdista, joka oli silloin Garpin suvun hallussa. Hänen lapsensa omistivat Lepistön ja muita sukutiloja.
Lapset tästä suhteesta:                         Henrik Klasson/Diekn (Lydekessöner)/  
                 Tomas Klasson;Tomas Nikolai/Diekn (Lydekessöner)/  
          -  1459 Arvid Klasson/Diekn (Lydekessöner)/  
                 Birgitta Klasdotter/Diekn (Lydekessöner)/  
          -  1477 Marta Klasdotter/Diekn (Lydekessöner)/  
          -  1458 Anna Klasdotter/Diekn (Lydekessöner)/  
          -  1480 Karin Klasdotter/Diekn (Lydekessöner)/  [38223]
                 Cecilia Klasdotter/Diekn (Lydekessöner)/  [38237]
                 N.N. Klasdotter/Diekn (Lydekessöner)/  
                 N.N. Klasdotter/Diekn (Lydekessöner)/  
 
76464  Anders/Garp/; vanhemmat Tore Garper (katso 152928). Laamanni. Tore Garperin poika tai veli. Esiintyi sinettitodistajana Turussa 1373. Mainitaan 1376 valtiondrotsi Bo Jönsson Gripin voutina Mynämäen Lepistössä.Mainitaan viimeisen kerran 1387, kun hän Tukholmassa myi maata Suomessa (Djärvnäsin Vehmaalla) sadalla markalla. Omisti myös Laitilan Storgårdin ja Taivassalon Viiaisen. Hän oli todennäköisesti kahdesti naimisissa, koska lasten ikäero on suuri. Nuorimman pojan Gregerin äiti oli nähtävästi Andersin kuoleman jälkeen mennyt avioonJöns-nimisen miehen kanssa koska heidän lapsensa Anders Jönsson ja Margareta Jönsdotter mainitaan Gregerin sisaruksina. Anders Garp oli ilmeisesti aikaisemmin naimisissa papin Ulfhard Ulfhardsonin läheisen sukulaisen kanssa, koska eräs Filip Ulfhardsson ja Jöns Andersson, Anders Garpin poika, sanotaan ennen 2.5.1405 Prahassa kuolleen Ulfhardin lähimmät perinnölliset.
Hän avioitui (1) puolisonaan N.N (katso 305789).
Hän avioitui (2) noin 1380 puolisonaan
76465  N.N//
Lapset tästä suhteesta:                  -  1449 Greger Andersson/Garp/  [38232]
 
76466  Olof (Jönsson?)/Tavast/; kuoli ennen 1402. Todennäköisesti se Olof Jönsson, joka mainitaan ensimmäisen kerran 1373. Oli 29.8.1386 niiden rälssimiesten joukossa, jotka vahvistivat kirjelmän, jossa suomalaiset kuningas Albrektilta anoivat että Jeppe Diekn nimitettäisiin suomen laamanniksi. Olof (Olavi) oli nähtävästi Hämeen Kylmäkosken Mellolan kylästä, jossa hänen poikansa Nils (Niilo) mainitaan omistaneen isänsä perinnön, jonka hän 1411 vaihtoi Lammin Porkkalaan. Olavi osti 250 markalla Alasjoen kartanon (Tavastila) Mynämäellä ja siitä tuli suvun pääkartano, josta n. 1850 löydettiin Tavastin suvun vaakunalla varustettu hopealusikka. Hän hankki myös muita tiloja mm. Haloisen Mynämäellä ja Kurinan Mietoisissa, jotka kaupat hänen poikansa piispa Mauno vuonna 1416 maksoi loppuun. Pojat Mauno ja ja Niilo kävivät loppuun kaupan, jonka hän oli aloittanut Mynämäen Kaarleisin (?) tilasta. Tätä koskevassa asiakirjassa hänet mainitaan kuolleeksi. Hänen vaimonsa on tuntematon ja josta tiedetään vain, että tämän äiti omisti Palttilan Laitilassa .
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:                         Ragnhild Olofsdotter/Tavast/  
                 N.N. Olofsdotter/Tavast/  [38233]
                 Margit Olofsdotter/Tavast/  
                 Birgitta Olofsdotter/Tavast/  
                 Katarina Olofsdotter/Tavast/  
                 Kristina Olofsdotter/Tavast/  
                 Jöns Olofsson/Tavast/  
                 Lars Olofsson/Tavast/  
14-10-1357  -  9-3-1452 Magnus Olofsson/Tavast/  
                 Nils Olofsson/Tavast/  

 
76468  Per Hermansson/Svärd/; vanhemmat Herman Svärd (katso 152890) ja N.N. Jakobsdotter Kurki (katso 152891). Omisti maata Povoon kunnan Kräppelbyssä ja Hagassa. "Vanha Peder Svärd".
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:                  -  1440 Henrik Persson/Svärd/  
          -  1460 Olof Persson/Svärd /  [38234]
                 Margareta Persdotter/Svärd/  

 
76472  Olof Mattsson // Vanhan ja mahtavan todennäköisesti puhtaasti suomalaista alkusyntyä olevan Horn-suvun vanhin tunnettu edustaja on Olof Mattsson. Hän ei käyttänyt sukunimeä vaan se liitettiin sukuun vasta 1500-luvun lopulla. Hänet mainitaan asiakirjoissa ensi kertaa 1381 kun hän oli Paimiossa jäsenenä sovittelulautakunnassa. Hän näyttää olleen varsin huomattava maakunnallinen arvohenkilö, päätellen lautakunnan muista jäsenistä, joista mainittakoon puheenjohtaja Turun linnanpäällikö Jakob (Jeppe) Diekn ja Suomen hallitsijan Bo Jönsson Gripin sijainen Kettil Olofsson. Seuraavan kerran kun Olof Mattsson mainitaan on vuodelta 1398 kun hän on mm. sinettitodistajana. Aina vuoteen 1415 saakka hän esiintyy erilaisissa luottamustoimissa, mikä osoittaa hänen kuuluneen maansa yleisten luottamusmiesten joukkoon, mm. jäsenenä korkeimmassa tuomioistuimessa eli maanoikeudessa (1415) todennäköisesti joko voutina tai kihlakunnantuomarina. Tällaisen aseman saavuttamiseksi on täytynyt siihen aikaan olla paitsi kykyjä myös varallisuutta. Tiedetään, että hänellä oli kartano Halikossa (Åminne/Joensuu) joka pysyi suvun hallussa 400 vuotta. Lisäksi hänellä oli avioliiton kautta tullut Strömin tila Taivassalossa. Tuomittiin reduktio-oikeudenkäynnissä Paimiossa 1404 palauttamaan kruunulle osan pelloistaan, jotka olivat saaneet rälssivapauden. 1438 hänet mainitaan vainajana, mutta hän on todennäköisesti kuollut aikaisemmin .
Hän avioitui puolisonaan
76473  Katarina N.N//; vanhemmat Katarina Gudmarsdotter (katso 152947). Eli vielä 1390 kun puoliso Olof todisti saaneensa rahat kotitalostaan Kettavaniemestä, jonka Katarinan äiti Katarina Gudmarsdotter oli myynyt.
Lapset tästä suhteesta:                  -  1448 Henrik Olofsson //  [38236]
          -  1448 Matts Olofsson//  
                 Jakob Olofsson //  
                 Per Olofsson//  
                 Jösse Olofsson //  
 
76474  Klas Lydekesson/Diekn (Lydekessöner)/ (katso 76446)
Hän avioitui ennen 1402 puolisonaan
76475  Kristina Jönsdotter/Garp/; (katso 76447)
 
76476  Håkan Kristiernsen/Frille/; syntyi noin 1380, Ribe, Danmark, vanhemmat Kristiern Frellavsen Frille (katso 152952) ja N.N. (katso 152953). Muutti Suomeen n. 1410 ja nimitettiin kihlakunnan tuomariksi Halikon kihlakuntaan ja oli vastaperustetun korkeimman oikeuden, maaoikeuden jäsenenä Turussa 1415, joissa toimissa oli vielä 1434. Antoi 1425 veljelleen Klaulle valtuuden jakaa perintöomaisuus vanhempiensa jälkeen Tanskassa, pysyen itse Suomessa. Kuollut ennen 1442 ja haudattu Pyhän ruumiin kuoreen Turun tuomiokirkkoon, jolle hän "itsensä ja vaimonsa leposijasta ja heidän sekä heidän vanhempiensa sielujen pelastukseksi", lahjoitti Rugnolan tilan Kemiön pitäjästä. - Leski oli elossa 1442. Vanhan sukukirjan mukaan hän olisi ollut Elin Klasintytär Kurck, mikä ei kuitenkaan sovi lainkaan Kurck-suvun genealogiaan.
Hän avioitui puolisonaan
76477  N.N//
Lapset tästä suhteesta:        1410         Karin Håkansdotter/Frille/  
1414         Frille (Frellav) Håkansson/Frille/  
1416  -  1-8-1472 Krister Håkansson/Frille/  [38238]
1418         Magnus Håkansson/Frille/  
1420  -  1468 Johan Håkansson/Frille/  
                 Matts Håkansson/Frille/  
                 Ingeborg Håkansdotter/Frille/  
                 Margit Håkansdotter/Frille/  
 
76534  Rötker Ingesson/Diekn (Ingessöner)/; vanhemmat Inge Diekn (Ingessöner) (katso 153068). Asemies ja alilaamanni Uudellamaalla. Asui säteritilallaan Saustilassa Sauvon pitäjässä. Vaakunassa oli kaksi käärmettä. Mainitaan viimeksi 1423. Alilaamannina hän sinetöi kauppakirjan 1392, jossa Olof Ingesson Rösundista ja hänen sukulaisensa Gesta Kristin myyvät osuutensa Sandnäsista Karjaan kunnassa Niclis Ingessonille, Rötkerin veljelle 30 markalla. Kaksi Rötkerin omistamaa tilaa Hallialan kylässä ja yksi savu Saustilan kylässä, molemmat Sauvossa ovat virheellisesti saaneet verovapauden ja joutuvat verolle oikeuden päätöksellä. Rötker on usein sinettitodistajana ja tarkastusmiehenä 1400-luvun kahdella ensimmäisellä vuosikymmenellä. Panttaamalla tilan Hallelan kylässä Sauvossa Raaseporin voudille 70 nobelilla hän pystyy antamaan tyttärilleen myötäjäiset heidän mennessään naimisiin.
Hän avioitui puolisonaan
76535  Lucia N.N// Lucian sukua on eri sukututkijoiden toimesta oletettu olevan m.m. (Jönsdotter) Garp ja Jägerhorn af Spurila. Mitään dokumenttia siitä, että Jöns Garpilla olisi Lucia-niminen tytär ei ole löytynyt. Mitä Jägerhorn af Spurila-olettamukseen tulee, viitataan Jully Ramsayn sukutauluihin, mutta hän ei ole ottanut kantaa Lucian sukuun vaan toteaa, että Anrepin sukutaulujen mukaan hänen miehensä Rötker Ingesson (mutta ei Lucia) kuuluu Jägerhorn af Spurila-sukuun.
Lapset tästä suhteesta:                         Katarina Rötgersdotter/Diekn (Ingessöner)/  
                 Märta Rötkersdotter /Diekn (Ingessöner)/  [38267]
                 Kristina Rötkersdotter/Diekn (Ingessöner)/  
 

SUKUPOLVI XVIII

 
152890  Herman/Svärd/ Ramsayn mukaan todennäköisesti Liivinmaalta, jossa "Svärdin perillisiä" mainitaan 1348 Riikassa. Vähäkangas pitää mahdollisena, että hän olisi tullut Ruotsista.
Hän avioitui puolisonaan
152891  N.N. Jakobsdotter/Kurki/; vanhemmat Jakob Kurki (katso 305782) ja N.N. Jakobsdotter (katso 305783).
Lapset tästä suhteesta:                         Per Hermansson/Svärd/  [76468]
          -  1429 Nils Hermansson/Kurki/  
                 N.N. Hermansdotter/Svärd/  
                 N.N. Hermansdotter/Svärd/  [76445]
 
152892  Lydeke Olofsson//; syntyi Münster, Westphalen. Kantaisä sille Diekn-suvulle, jonka lisänimityksenä käytetään Lydekessöners släkt (Lydekenpoikien suku). Hän ei esiinny senaikaisissa asiakirjoissa. Pojat näyttävät muuttaneen Suomeen. Diekn-sukuja on Suomessa ollut useita. Tärkein niistä on n.s. Lydekenpoikien suku, jonka kantaisän tiedot vaihtelevat. Joissakin lähteissä (mm. Ramsay/Messenius: Theatrum Nobil) hän on vouti "advocatus finlandiae" Lyder de Kyren ja toisissa häntä nimitetään Lydeke Olofinpojaksi. Useimmissa sukuselvityksissä käytetään viimeksi mainittua, myös tässä. Diekn nimeä hän ei varmaankaan käyttänyt vaan se on tullut myöhemmin. Hänen poikiensa sanotaan olleen kotoisin Münsterista (Westfalenista) joten mahdollisesti hän on muuttanut sieltä Suomeen tai sitten vain pojat ovat tulleet tänne. Hänen poikansa Klas Lydekenpojan viisi tytärtä tulivat Suomen huomattavampien keskiaikaisten aatelissukujen - mm. Flemingien, Bitzien, Kurkien, Hornien kantaäideiksi.
Hän avioitui puolisonaan
152893  N.N//
Lapset tästä suhteesta:                  -  1435 Klas Lydekesson/Diekn (Lydekessöner)/  [76446]
                 Bengt Lydekesson/Diekn (Lydekessöner)/  
 
152894  Jöns Andersson/Garp/; vanhemmat Anders Garp (katso 76464) ja N.N (katso 305789). Valtaneuvos. Mainitaan todennäköisesti ensimmäisen kerran 1373 ja varmemmin 1380 sinettitodistajana Varsinais-Suomessa. Suomen laamannin Bo Joninpojan kuoltua pidettiin Turussa 1386 maakuntakäräjät, jossa ehdotettiin kuninkaalle Turun linnanvoudin Jaakko Abrahaminpojan nimittämistä Suomen seuraavaksi laamanniksi. Kirjeen sinetöivät aatelisen rälssin puolesta viisi miestä, mm. Jöns Antinpoika Garp. Hän oli ensimmäinen suomalainen rälssimies, jonka tiedetään päässeen valtaneuvoston jäseneksi. Tanska-Ruotsi-Norjan unionin synnyttyä 1396 pidettiin saman vuoden syyskuussa Nyköpingissä resessi eli herrainpäivät, joilla päätettiin joukko uudistuksia, mm. aatelisten tilojen peruuttaminen osaksi takaisin kruunulle. Päätösten sinetöijinä oli myös muutamia suomalaisia, mm. Jöns Antinpoika ja todennäköisesti myös pohjoismaisilla herrainpäivinä Hälsingborgissa 1401. Esiintyi vielä 1405-1407. Omisti Laitilan Storgårdin, josta tytär 1500-luvun lähteen mukaan oli lähtöisin, sekä todennäköisesti myös Mynämäen Lepistön, joka myöhemmin oli tyttärenlasten hallinnassa, sekä muita tiloja samassa pitäjässä ja Taivassalossa.
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:                         Jakob Jönsson/Garp/  
                 Greger Jönsson/Garp/  
                 Kristina Jönsdotter/Garp/  [76447]
                 Katarina Jönsdotter/Garp/  

 
152928  Tore /Garper/ Valtioneuvossuku Garp on nimensä perusteella (garper = Pohjolaan tullut saksalainen) saksalaista perua. Suku näyttää tulleen aikaisin 1300-luvulla, koska eräs todennäköinen suvun jäsen jo 1367 kantoi pohjoismaalaisen nimen Tore. Mainitaan todistajana 4.10.1367 Ahvenanmaalla Finströmissä Bastön tilalla kirjoitetussa kirjeessä. Kirje koskee Kalannissa Varsinais-Suomessa sijaitsevan Kittamaan saaren puolikkaan panttausta .
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:                         Anders/Garp/  [76464]

 
152936  Herman/Svärd/ (katso 152890)
Hän avioitui puolisonaan
152937  N.N. Jakobsdotter/Kurki/; (katso 152891)
 
152947  /Katarina Gudmarsdotter/
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:                         Katarina N.N//  [76473]

 
152952  Kristiern Frellavsen/Frille/; syntyi noin 1346, Sönderborg, Åbenrå-Sönderborg, Danmark, kuoli 20 tammikuuta 1418, Ribe, Danmark, vanhemmat Frellav Hakonsen Frille (katso 305904) ja N.N (katso 305905). Tanskan aatelia. Ribehusin vouti 1382. Sai 1408 todistuksen Riben pormestarilta ja raadilta, että hän oli syntyisin "kunnon ritarista ja huovista". Haudattu Riben tuomiokirkkoon 20.1.1418 .
Hän avioitui (2) puolisonaan Ermegaard Eggertsdatter Altena;Norby, syntyi noin 1358, Ullerslevgaard, Odense, Danmark, kuoli 7 elokuuta 1415.
Lapset tästä suhteesta:        1388  -  5-2-1470 Eggert Kristiernsen/Frille/  
1390         Johan Kristiernsen/Frille/  
1392         Taleke Kristiernsdatter/Frille/  
1394         Vilhelm Kristiernsen/Frille/  

Hän avioitui (1) puolisonaan
152953  N.N.//
Lapset tästä suhteesta:        1376  -  1403 Hilleborg Kristiernsdatter/Frille/  
1378         Frellav Kristiernsen/Frille/  
1380         Håkan Kristiernsen/Frille/  [76476]
1382         Kirsten Kristiernsdatter/Frille/  
1387         Kristina Kristiernsdatter/Frille/  
 
153068  Inge/Diekn (Ingessöner)/ Suku aateloitiin 1412 kun Ingen poika Nils sai kuningas Erik XIII:ltä ikuisen rälssin tiloilleen. Kutsutaan Käärmeen suvuksi vaakunassa olevien kahden käärmeen vuoksi.
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:                  -  1433 Nils Ingesson/Diekn (Ingessöner)/  
                 Rötker Ingesson/Diekn (Ingessöner)/  [76534]

 

SUKUPOLVI XIX

 
305782  Jakob /Kurki/ Laamanni Suomessa. Mainitaan 1362-1382. Omisti Niemenpään ja Koljalan tilat Vanajalla. Jakobista jatkui Kurki-Svärd-suku, mutta tavalla, joka ei ole toistaiseksi asiakirjoilla todistettavissa. Se, että Jakobin tyttären mentyä naimisiin Herman Svärdin kanssa, heidän pojistaan toinen, Per kulkee Svärdin nimellä ja toinen, Nils Kurjen nimellä kaipaa selitystä.
Hän avioitui puolisonaan
305783  N.N. Jakobsdotter//; vanhemmat Jakob Andersson (katso 611566).
Lapset tästä suhteesta:                         N.N. Jakobsdotter/Kurki/  [152891]
 
305788  Anders/Garp/ (katso 76464)
Hän avioitui (2) noin 1380 puolisonaan N.N (katso 76465).
Hän avioitui (1) puolisonaan
305789  N.N//
Lapset tästä suhteesta:                         Jöns Andersson/Garp/  [152894]
                 Tord Andersson/Garp/  
                 N.N. Andersson/Garp/  
                 Katarina Andersdotter/Garp/  
 
305904  Frellav Hakonsen/Frille/; syntyi noin 1312, Borg, Brede, Tönder, Danmark, vanhemmat Hakon Frellavsen (katso 611808) ja N.N (katso 611809). Keskiaikaisen tanskalaisen Frillen aatelissuvun kantaisä. Aateloitiin 1334 Tanskassa Valdemar-herttuan toimesta. Sukunimi Frille on luultavasti johdettu kantaisän etunimestä Frellav. Suku on mieslinjalla sammunut sekä Tanskassa että Suomessa 1500-luvun alussa.
Hän avioitui noin 1341 puolisonaan
305905  N.N//; syntyi noin 1312.
Lapset tästä suhteesta:        1342         Hakon Frellavsen/Frille/  
1344         Klaus Frellavsen/Frille/  
1346  -  20-1-1418 Kristiern Frellavsen/Frille/  [152952]
 

SUKUPOLVI XX

 
611566  Jakob Andersson// Suomen laamanni. Mainitaan 1331-1347 nimellä Jakob Andrisson.
Hänen kumppaninsa oli NN.
Lapset tästä suhteesta:                         N.N. Jakobsdotter//  [305783]

 
611808  Hakon Frellavsen//; syntyi noin 1282, Borg, Brede, Tönder, Danmark, vanhemmat Frellav Thomsen i Borg (katso 1223616) ja N.N (katso 1223617).
Hän avioitui noin 1311 puolisonaan
611809  N.N//; syntyi noin 1282.
Lapset tästä suhteesta:        1312         Frellav Hakonsen/Frille/  [305904]
 

SUKUPOLVI XXI

 
1223616  Frellav Thomsen i Borg//; syntyi noin 1250, Borg, Brede, Tönder, Danmark, vanhemmat Thom i Borg (katso 2447232) ja N.N (katso 2447233). Mainitaan kun hän 1270-luvulla luovuttaa maatalousalueita Lögumin luostarille Etelä-Jyllannissa Tanskassa.
Hän avioitui noin 1279 puolisonaan
1223617  N.N//; syntyi noin 1250.
Lapset tästä suhteesta:        1280         Thomas Frellavsen//  
1282         Hakon Frellavsen//  [611808]
 

SUKUPOLVI XXII

 
2447232  Thom i Borg//; syntyi noin 1220, Borg, Brede, Tönder, Danmark.
Hän avioitui noin 1249 puolisonaan
2447233  N.N//; syntyi noin 1220.
Lapset tästä suhteesta:        1250         Frellav Thomsen i Borg//  [1223616]