| Kotisivulle Grafiikka | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 1 | Karl William/Hämäläinen;Hämelin/ Syntyi 18 syyskuuta 1854, Kokkola, Merikapteeni, kuoli 19 joulukuuta 1909 siellä, vanhemmat Kaarle Juhonpoika Hämäläinen (katso 2) ja Johanna Fredrika Kastell (katso 3). Syntyneiden kirjan mukaan Karl oli avioton lapsi. Rippikirjassa 1879-87 kuitenkin mainitaan "merikapteeni Karl William Hämäläinen vaimon kuolleen miehen lapseksi edellisestä avioliitosta". Vahvistuksena tälle on sekin, että Fredrika ja Kaarle Hämäläinen avioituivat noin vuoden päästä lapsen syntymästä. Karl kävi alkeiskoulun (Elementärskolan i Gamlakarleby), josta hän erosi 1868 14-vuotiaana ja aloitti merimiesuransa viimeistään 1870, jolloin hänet mainitaan Kokkolan merimieshuoneen jäsenenä. Koulun historiikissa hän oli Hämäläinen ja mainitaan, että hän otti nimekseen Hämelin. Kolmetoista vuotta myöhemmin häntä kutsutaan perämieheksi (Turun merimieshuone). Hän on myöhemmin myös Porin ja Vaasan merimieshuoneiden jäsen. Säilyneiden laivakirjojen mukaan hän oli 1896 kapteenina Constantia-nimisellä höyrylaivalla, jonka kotisatama oli Pori. Laivasta on olemassa maalaus, johon on merkitty hänen olleen laivan komennossa 1896-1902. Hänet mainitaan myös höyrylaiva Tärnanin kapteenina 1905-06. Muutti vielä poikasena n. 1870 taloon no. 196, joka sijaitsi nykyisellä Kustaa Aadolfinkadulla, silloisella Staketgatanilla, missä nykyinen seurakuntatalo sijaitsee. Äiti oli silloin avioitunut uudestaan Matts Svanström-nimisen merimiehen kanssa, jolla oli lapsia edellisistä avioliitoistaan. 1873 tälle pariskunnalle syntyi tytär, jota Karlin lapset kutsuivat "faster Annaksi" Hän avioitui 29 huhtikuuta 1888, Kokkola puolisonaan Maria Konstance Simonsdotter Krabbe, syntyi 10 huhtikuuta 1860, Kokkola, kuoli 7 lokakuuta 1941 siellä, vanhemmat Simon Petter Krabbe ja Maria Charlotta Andersdotter Söderlund.
Gustav Alfrid/Hämäläinen/ Syntyi 21 tammikuuta 1859, Kokkola, kuoli 12 maaliskuuta 1869 siellä, vanhemmat Kaarle Juhonpoika Hämäläinen (katso 2) ja Johanna Fredrika Kastell (katso 3). | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 2 | Kaarle Juhonpoika/Hämäläinen/; syntyi 8 maaliskuuta 1830, Rautalampi, Siikakoski, Kaupunginmuusikko, kuoli 18 heinäkuuta 1858, Oulu, vanhemmat Juho Gabriel Antinpoika Hämäläinen (katso 4) ja Anna Helena Juhontytär Pynnönen (katso 5). Muutti virallisesti 8.3.1855 Rautalammilta Kokkolaan ja meni kolme kuukautta myöhemmin naimisiin. Näin nopeaan avioitumiseen voisi olla syynä se, että hän oli aikaisemmilla Kokkolan matkoillaan tavannut Johanna Kastellin, joka sitten synnytti hänelle Karl-nimisen pojan 18.9.1854. On kuitenkin erittäin tödennäköistä, että hän itse asiassa oleskeli Kokkolassa jo vuodesta 1853 lähtien, mutta pyysi muuttotodistusta ja sai sen 8.3.1855. Kuoli tuntemattomalla tavalla Oulussa, jossa hänen veljensä Laurin vaikutti. Eräiden lähteiden mukaan Kaarle olisi saanut Oulussa kaupungin soittokunnan kapellimestarin tehtävän. Hän avioitui 3 kesäkuuta 1855, Kokkola puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 3 | Johanna Fredrika/Kastell/; syntyi 17 syyskuuta 1829, Kokkola, kuoli 15 joulukuuta 1909 siellä, vanhemmat David Laurinpoika Vaittinen;Kastell (katso 6) ja Anna Karlsdotter Skrabb;Skriko;Krokfors;Söderkniivilä (katso 7).
Hän avioitui (2) 7 elokuuta 1870, Kokkola puolisonaan Matts Svanström, syntyi 12 syyskuuta 1841, Kaarlela, kuoli 10 marraskuuta 1874, Kokkola. Hän oli leskenä puolisostaan Johanna Carolina Montin;Ögren.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 4 | Juho Gabriel Antinpoika/Hämäläinen/; syntyi 10 toukokuuta 1800, Sumiainen, Lohilahti, Torppari, seppä, kuoli 28 tammikuuta 1881, Rautalampi, vanhemmat Antti Juhonpoika Hämäläinen (katso 8) ja Hedvig Reinholdintytär Schavon (katso 9). Muutti 20 vuotiaana Sumiaisesta Rautalammelle Siikakosken kylään, jossa tapasi kuusi vuotta itseään nuoremman tytön, Anna Leena Pynnösen, meni tämän kanssa naimisiin ja joutui siten Anna Leenan kotiin Autiomäen torppaan kotivävyksi. Torppa kävi liian ahtaaksi nuorelle avioparille, koska he muuttivat pian lähellä sijaitsevaan Pirkkala-nimiseen torppaan. Pirtin vieressä oli paja ja sauna. Juho oli taitava seppä. Armi Klemetin mukaan hänelle uskottiin niinkin tärkeä työ kuin Kuopion tuomiokirkon torninkellon tekeminen. Klemetin mukaan kyse oli aikaa näyttävästä kellosta eikä kirkonkellosta. Tästä ei kuitenkaan ole löytynyt todisteita. On tietenkin mahdollista, että Juho seppänä olisi tehnyt "soivia" kirkonkelloja mutta tuskin ajannäyttäjiä. Lapsia syntyi tusina. Lapset kun olivat vielä niin pieniä, ettei heistä ollut apua tahtoi "tihunnin" eli päivätyön maksaminen Pynnölän taloon käydä raskaaksi. Juho koetti siinä sivussa viljellä omia peltojaan ja tehdä sepäntöitä niin paljon kuin ehti, mutta nälkä oli tuttu vieras pirtissä.
Juhon pojat olivat poikkeuksellisen musikaalisia. Antti, Kalle, Aapeli ja Lauri sekä myöhemmin Matti soittivat ilmeisesti omatekoisilla viuluilla ja esiintyivät "Lohipojat" nimisinä häissä ja muissa tilaisuuksissa. Perimätidon mukaan soitto ei ollut mitään turhanpäiväistä viulunvinguttamista, vaan sointuvaa, puhdasta ja erittäin nautittavaa. Kalle muutti Kokkolaan, jossa häntä kutsuttiin kaupunginsoittajaksi. Laurikin tuli 1855 ensin Kokkolaan ja sen jälkeen Ouluun 1858, jossa hän pääsi ruotuväen soittokuntaan ja sai pianon ja urkujen soitto-opetusta. Pian hän soitti jumalanpalveluksissa. Muutamat henkilöt järjestivät hänelle paikan Tukholman Kunikaalliseen musiikkiakatemiaan. Valmistuttuaan hän antoi opetusta ja konsertoi. Oppilaina oli mm. Oskar Merikanto, josta tuli lähes perheenjäsen. 1871 hänet valittiin Helsingin Vanhan kirkon urkuriksi. Päästyään hyvään ammattiin urkurina Lauri avusti vanhempiaan ja sisaruksiaan mm. Mattia seminaari-opiskeluissa. 1869 hän osti vapaaehtoisessa huutokaupassa Pynnölän tilasta 2/9 manttaalia 77.775 markalla. Pirkkalan torppa kuului tähän tilaan. Savupirtti siirrettiin nyt toiseen paikkaan ja suurennettiin ja tehtiin oikeat uunit. 1886 hän myi puolet tilasta äitinsä sukulaisille ja puolet Erkki-veljelleen
Juhon savupirtti oli näin muuttunut itsenäiseksi kuuden lehmän taloksi . Hän avioitui 13 lokakuuta 1821 puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 5 | Anna Helena Juhontytär/Pynnönen/; syntyi noin 1806, Rautalampi, Pynnölän Autiomäen torpassa no. 3., kuoli noin 1888, Rautalampi, vanhemmat Juho Simonpoika Pynnönen (katso 10) ja Kristiina Samulintytär Pietiläinen (katso 11). Anna Leena oli miniänsä Lauri-pojan vaimon Emman mukaan pieni ystävällinen, punasilmäinen mummo. Punasilmäisyys johtui siitä, että hän oli suurimman osan elämästään häärännyt savupirtissä. Kaikki lapset, Lauria lukuunottamatta syntyivät saunassa. Elokuussa 1832 Anna Leena oli lähtenyt aamulla marjaan. Kun hän ei vielä alkuillasta ollut palannut Juho aikoi lähteä etsimään, mutta silloin Anna Leena tulikin polkua pitkin, entistä kalpeampana ja miehelleen vienosti hymyillen. Hameeseensa hän oli kääräissyt pikku poikansa Laurin, metsässä synnyttämänsä.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 6 | David Laurinpoika/Vaittinen;Kastell/; syntyi 4 joulukuuta 1804, Kangasniemi, Hokkanen, Merimies, kuoli 14 kesäkuuta 1847, Kokkola, vanhemmat Lauri Vaittinen;Trast (katso 12) ja Anna Katariina Matintytär Hokkanen (katso 13). Davidin veli Matti oli muuttanut Kangasniemeltä Kokkolaan 1818 todennäköisesti merimiesammatin houkuttelemana. Nuorempi veli seurasi 1.5.1826. Kastell-nimi on ehkä saatu Kokkolan papilta, nimet Trast ja Vaittinen ehkä eivät ole kelvanneet. Toisaalta Kastell (linnoitus) viittaa sotilasnimeen, joten on mahdollista, että David on välillä ollut sotilaanakin, mikä tulisi selvittää. David oli varmaankin samanlainen kuin moni muu merimies siihen aikaan ja joutui kahdesti sakoitetuksi juopumuksesta. Hän avioitui Kokkola puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 7 | Anna Karlsdotter /Skrabb;Skriko;Krokfors;Söderkniivilä/; syntyi 15 tammikuuta 1801, Kaarlela, Sokoja, Skrabb, kuoli 27 kesäkuuta 1881, Kokkola, vanhemmat Karl Andersson Hällis;Skrabb;Skriko;Krokfors;Söderkniivilä (katso 14) ja Maria Davidsdotter Storskrubb (katso 15). Perhe muutti useampaan kertaan hänen ollessaan lapsi, ensin Alavetelin Skrikoon sitten Kruunupyyhyn ja sieltä Evijärvelle. Aikuisena hän muutti Kokkolaan, jossa hän avioitui. Vanhoilla päivillään hän sokeutui ensin vasemmalla silmällään ja myöhemmin hänestä tuli täyssokea.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 8 | Antti Juhonpoika/Hämäläinen /; syntyi 28 syyskuuta 1753, Sumiainen, Hämälä (Lohilahti), kuoli 3 syyskuuta 1826, Sumiainen, Lohilahti, Anttila, vanhemmat Juho Yrjänänpoika Hämäläinen;Lohilahti (katso 16) ja Marketta Antintytär Kahilainen (katso 17). Tila lohkottiin 1795 kahteen osaan, Hämälään (isäntänä Juho Juhonpoika) ja Anttilaan, jonka isäntä Antti oli 1795-1826 . Hän avioitui 1784 (laskettu), Saarijärvi puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 9 | Hedvig Reinholdintytär/Schavon/; syntyi 1767 (laskettu), Saarijärvi, kuoli 28 maaliskuuta 1836, Sumiainen, Lohilahti, Anttila, vanhemmat Georg Reinhold Danielinpoika Schavon (katso 18) ja Anna Elisabet Israelsdotter Kunelius (katso 19). Armi Klemetin mukaan Antti Hämäläisen avioliitto oli tavallisuudesta poikkeava, sillä sanottiin, että hän sai vaimokseen aatelisneidin. Sellaisiakin huhuja oli liikkeellä, että Hedvig olisi kuningas Kustaa III:n avioton lapsi. Silloin kun Hedvig syntyi, oli kuningas noin 20, joten mahdotonta se ei olisi, mutta huhu on kyllä tuulesta temmattu.
Perimätiedot ovat siinä mielessä totta, että Hedvig on aatelisneito koska hänen isoäitinsä Anna Margareta von der Pahlen ja hänen sukunsa ovat todella aatelisia Saksan ja Ranskan aatelisiin sukuihin polveutueina.
Rippikirjojen mukaan Hedvig on oleskellut myös Pohjanmaalla. Huolimatta siitä, että hänen isänsä kuului siihen aikaan säätyläisiin varusmestarin arvoisena sotilashenkilönä, varallisuutta ei juurikaan ollut, joten Hedvigkin oli ehkä joutunut hakeutumaan ansiotyöhön ennen avioitumistaan. Hän oli lähtenyt Pietarsaareen ja oli ainakin vuonna 1784 kauppias Karl Johan Trollsonin palveluksessa. Hänen tehtävänsä on voinut olla piika, lastenhoitaja tai vastaava. Rippikirjan mukaan hän muutti sieltä Hämeeseen. Hän avioitui ilmeisesti samana tai seuraavan vuoden alussa vuonna Antti Hämäläisen kanssa, koska ensimmäinen lapsi syntyi marraskuussa 1785. Vihkimerkintää ei kuitenkaan ole löytynyt.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 10 | Juho Simonpoika/Pynnönen/; syntyi 13 lokakuuta 1767, Rautalampi, Siikakoski, Torppari, kuoli 18 maaliskuuta 1849, Rautalampi, Siikakoski, Autiomäki, vanhemmat Simo Simonpoika Pynnönen (katso 20) ja Maija Juhontytär Varis (katso 21). Juho oli perheen vanhin poika ja meni naimisiin jo 18-vuotiaana Kristiina Pietiläisen kanssa. Hänestä ei tullut talon isäntää vanhimman pojan asemastaan huolimatta, vaan isännäksi tuli nuorin poika Simo ja Juhosta tuli torppari isänsä mailla. Tähän saattoi vaikuttaa paitsi kenties Juhon oma tahto se, että Simo-isästä tuli isäntä vasta noin 30-vuotiaana ja viipyi siinä asemassa niin kauan, että Juho oli jo melko iäkäs kun tähän olisi tullut mahdollisuus. Juholle ja Kristiinalle ei suotu lapsia (kirkonkirjojen mukaan) normaaliin tapaan, vaan ainoa lapsi, joka mainitaan lastenkirjoissa on Anna Leena, joka syntyi 21 vuotta avioliiton solmimisen jälkeen. Vaikka asiaa ei mainita kirkonkirjoissa on mahdollista, että Anna Leena on adoptoitu. Tähän viittaa sekin, ettei hän esiinny syntyneitten luettelossa Pynnösten lapsena . Hän avioitui 24 lokakuuta 1785, Rautalampi puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 11 | Kristiina Samulintytär/Pietiläinen/; syntyi 6 joulukuuta 1768, Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä, kuoli 21 huhtikuuta 1846, Rautalampi, Siikakoski, Autiomäki, vanhemmat Samuli Laurinpoika Pietiläinen (katso 22) ja Anna Markuntytär Liimatainen (katso 23).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 12 | Lauri/Vaittinen;Trast/; syntyi 20 helmikuuta 1757, Kangasniemi, Synsiö, Sotilas;torppari, kuoli 22 kesäkuuta 1829, Kangasniemi, Hokkaniemi, vanhemmat Juho Pertinpoika Vaittinen (katso 24) ja Anna Juhontytär Halttunen (katso 25). Trast-nimen hän on saanut sotilastehtävästään. Hän avioitui (1) 26 joulukuuta 1781, Kangasniemi puolisonaan Anna Jaakontytär Ikonen.
Hän avioitui (2) 17 heinäkuuta 1791, Kangasniemi puolisonaan Katariina Hänninen.
Hän avioitui (3) 3 helmikuuta 1793, Kangasniemi puolisonaan Maija Valkonen.
Hän avioitui (4) 25 marraskuuta 1798, Kangasniemi, Hokkaniemi puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 13 | Anna Katariina Matintytär/Hokkanen/; syntyi 29 elokuuta 1767, Loviisa, kuoli 1827, Kangasniemi, Hokkaniemi, vanhemmat Matti Juhonpoika Hokkanen (katso 26) ja Katariina Heikintytär Manninen (katso 27).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 14 | Karl Andersson/Hällis;Skrabb;Skriko;Krokfors;Söderkniivilä/; syntyi 16 tammikuuta 1770, Kaarlela, Sokoja, Hällis, kuoli 18 syyskuuta 1839, Evijärvi, Söderkniivilä, vanhemmat Anders Karlsson Varg;Hällis (katso 28) ja Margeta Jakobsdotter Hällis (katso 29). Talonpoika. Rippikirjojen mukaan hän muutti useita kertoja, ensin Sokojalta Alaveteliin sitten Kronobyhyn (Kruunupyy) ja lopulta Evijärvelle. Hän avioitui 30 lokakuuta 1795, Kaarlela, Sokoja, Skrabb puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 15 | Maria Davidsdotter/Storskrubb/; syntyi 20 marraskuuta 1779, Kruunupyy, Storskrubb, kuoli 1850 jälkeen, Evijärvi, vanhemmat David Johansson Storskrubb;Skrabb;Skriko (katso 30) ja Brita Eriksdotter Sandbacka?;Storskrubb (katso 31).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 16 | Juho Yrjänänpoika/Hämäläinen;Lohilahti /; syntyi 1724 (laskettu), Sumiainen, Lohilahti, Tilallinen, kuoli 5 lokakuuta 1798, Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti, vanhemmat Yrjänä Yrjänänpoika Hämäläinen (katso 32) ja Riitta Jaakontytär Honkonen (katso 33). Suuresta lapsijoukosta vanhimpana poikana hän sai Lohilahti-tilan haltuunsa. Talon isäntä 1744- noin 1790. Osti tilan perinnöksi 31.3.1762. Hän avioitui 10 lokakuuta 1751, Viitasaari, Jurvansalo puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 17 | Marketta Antintytär/Kahilainen/; syntyi 7 maaliskuuta 1735, Viitasaari, Jurvansalo, Haukilahti, kuoli 24 huhtikuuta 1830, Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti, vanhemmat Antti Antinpoika Kahilainen (katso 34) ja Marketta Pertintytär (katso 35).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 18 | Georg Reinhold Danielinpoika/Schavon/; syntyi 11 heinäkuuta 1731, Saarijärvi, Mahlu, Korpraali;varusmestari, kuoli 10 joulukuuta 1797, Saarijärvi, Pääjärvi, Jokela, vanhemmat Daniel Henrikinpoika Schavon (katso 36) ja Anna Margareta von der Pahlen (katso 37). Antautui sotilasuralle isänsä tavoin ja oli jo 14-vuotiaana rummunlyöjänä Hämeen läänin jalkaväen rykmentin Rautalammin komppaniassa vuonna 1745. Kymmenen vuotta myöhemmin hänet komennettiiin linnoitustöihin Suomenlinnaan 10.4.1755. Sen jälkeen hänet mainitaan "volontäärinä" eli vapaaehtoisena 17.1.1759 ja korpraalina 4.3.1761. Samana vuonna 19.9.1761 hänet komennettiin Pommerin sotaan. Matkaan hän lähti fregatti Hökenillä muiden Rautalammin komppanian miesten kanssa. Sota loppui 1762 ja hän oli läsnä Jämsän katselmuksessa 2.3.1763 ja myös pääkatselmuksissa 1767 ja viimeksi 1789, jolloin sanotaan: "Korpraali Reinhold Schavon, hämäläinen, ikä 58 vuotta, palvelusvuosia 44, pituus 5 jalkaa 5 tuumaa (163 cm), läsnä, voimaton, kauan ja hyvin palvellut myös Pommerin sodassa, anoo ja saa eron, puolletaan eläkettä". Asui avioiduttuaan aluksi Saarijärven Pääjärven Mulikan Hokkasen sotilastorpassa ja myöhemmin Jokelassa varusmestarin talossa. Hän avioitui ennen kesäkuuta 1764 puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 19 | Anna Elisabet Israelsdotter/Kunelius/; syntyi 15 huhtikuuta 1738, Kokkola, kuoli 18 huhtikuuta 1809, Saarijärvi, Pääjärvi, Kuoppala, vanhemmat Israel Pentinpoika Kunelius (katso 38) ja Margareta Jöransdotter Forsman (katso 39). Vanhempiensa avioeron jälkeen Anna-Liisa muutti äitinsä ja sisarustensa kanssa isoäitinsä Annan ja hänen uuden miehensä urkuri Gustav Rönbergin luokse kortteliin 15 Kokkolassa. Rönbergin kuoltua he muuttivat taas, nyt Anna-Liisan tädin Annan ja tämän miehen Alexander Fäderin luokse. Rippimerkintöjä oli Kokkolassa vielä 1758, minkä jälkeen hänen sanotaan muuttaneen Savoon. Hän tuli todennäköisesti silloin Rautalammille ja tapasi Reinhold Schavon-nimisen reserviläisen, joka toimi Hämeen läänin Jalkaväkirykmentissä rummunlyöjänä. Heidät vihittiin mahdollisesti Rautalammilla, vaikka merkintöjä ei ole löytynyt, mutta he tulivat Saarijärvelle viimeistään 1764. Silloin hänen äitinsä pesänselvityksessä saman vuoden kesäkuussa mainitaan hänen olevan naimisissa sotilaan kanssa Saarijärvellä.
Muutti miehensä kuoltua 1798 Laukaaseen tyttärensä Hedvigin perheen luokse, mutta palasi Saarijärvelle 1808 Kuoppalan taloon vuotta ennen kuolemaansa. Silloin oli Suomen sota, joka kovasti koetteli näitäkin seutuja. Seuraavan vuonna hän kuoli.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 20 | Simo Simonpoika/Pynnönen/; syntyi 14 huhtikuuta 1735, Rautalampi, Siikakoski, Talollinen, kuoli 16 helmikuuta 1817, Rautalampi, Siikakoski, Pynnölä, vanhemmat Simo Maunonpoika Pynnönen (katso 40) ja Riitta Mikontytär Paananen (katso 41). Hän avioitui ennen 1759, Rautalampi puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 21 | Maija Juhontytär/Varis/; syntyi 7 helmikuuta 1737, Rautalampi, Töhkerönmäki, Talonemäntä, kuoli 5 toukokuuta 1798, Rautalampi, Siikakoski, Pynnölä, vanhemmat Juho Laurinpoika Varis (katso 42) ja Liisa Matintytär Kukkonen (katso 43).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 22 | Samuli Laurinpoika/Pietiläinen/; syntyi 18 joulukuuta 1743, Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä, kuoli 27 huhtikuuta 1823, Viitasaari, Ilmolahti, Lepistö, vanhemmat Lauri Laurinpoika Pietiläinen (katso 44) ja Kaarina Samulintytär Vepsäläinen (katso 45). Talollinen. Muutti Viitasaarelle Ilmolahden Lepistöön vaimon ja viiden lapsen sekä Kaarina Keurulainen-nimisen piian kanssa 23.9.1788 Lepistöstä käytettiin myhemmin nimeä Pietilä . Hän avioitui 18 toukokuuta 1766, Rautalampi, Pesiäissalmi puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 23 | Anna Markuntytär/Liimatainen/; syntyi 17 huhtikuuta 1745, Rautalampi, Pesiäissalmi, kuoli noin 1805, Viitasaari, llmolahti, Lepistö, vanhemmat Markku Pekanpoika Liimatainen (katso 46) ja Kristiina Matintytär Pakarinen (katso 47).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 24 | Juho Pertinpoika/Vaittinen/; syntyi 12 helmikuuta 1731, Kangasniemi, Torppari, vanhemmat Pertti Antinpoika Vaittinen (katso 48) ja Kirsti Juhontytär Pynnönen (katso 49). Hän avioitui 16 kesäkuuta 1754, Kangasniemi puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 25 | Anna Juhontytär/Halttunen/; vanhemmat Juho Halttunen (katso 50).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 26 | Matti Juhonpoika/Hokkanen/; syntyi noin 1733, Merimies;torppari, kuoli 23 helmikuuta 1807, Kangasniemi, Hokka, vanhemmat Juho Hokkanen (katso 52). Muutti 1759 Loviisaan merimieheksi ja palasi Kangasniemelle n. 1770 torppariksi . Hän avioitui 25 heinäkuuta 1756, Kangasniemi puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 27 | Katariina Heikintytär/Manninen/; syntyi noin 1737, kuoli 6 maaliskuuta 1808, Kangasniemi, Hokka, vanhemmat Heikki Manninen (katso 54).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 28 | Anders Karlsson/Varg;Hällis/; syntyi 17 syyskuuta 1736, Kaarlela, Kaustari, Varg, kuoli 14 huhtikuuta 1776, Kaarlela, Sokoja, Hällis, vanhemmat Karl Eriksson Varg (katso 56) ja Anna Johansdotter Tylli (katso 57). Vävynä Hälliksessä. Hän avioitui 18 marraskuuta 1757, Kaarlela, Sokoja, Hällis puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 29 | Margeta Jakobsdotter/Hällis/; syntyi 11 toukokuuta 1734, Kaarlela, Sokoja, Hällis, Hälliksen emäntä, kuoli 13 syyskuuta 1807 siellä, vanhemmat Jaakko Juhonpoika Teirilä;Hällis (Herlevi) (katso 58) ja Maalin Juhontytär Virkkala (katso 59).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 30 | David Johansson/Storskrubb;Skrabb;Skriko/; syntyi 11 huhtikuuta 1736, Kruunupyy, Storskrubb, Talollinen, kuoli 25 tammikuuta 1806, Alaveteli, Skriko, vanhemmat Johan Johansson Storskrubb (katso 60) ja Brita Davidsdotter (katso 61). Hän avioitui 6 marraskuuta 1778, Kruunupyy, Storskrubb puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 31 | Brita Eriksdotter/Sandbacka?;Storskrubb/; syntyi 4 lokakuuta 1753, Kruunupyy, Sandbacka, kuoli 20 tammikuuta 1831, Evijärvi, Kniivilä, vanhemmat Erik Johansson (?) Sandbacka (katso 62) ja Anna Larsdotter (katso 63). Oli rippikirjan mukaan piikana Storskrubbin tilalla ja sen jälkeen emäntänä.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 32 | Yrjänä Yrjänänpoika/Hämäläinen/; syntyi 1698 (laskettu), Sumiainen, Lohilahti, Talollinen, kuoli 2 huhtikuuta 1746, Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti, vanhemmat Yrjänä Paavalinpoika Hämäläinen (katso 64) ja Marketta Pekantytär (katso 65). Talon isäntä 1727-1743. Kirkon kirjojen mukaan hyvin käyttäytynyt isäntä . Hän avioitui puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 33 | Riitta Jaakontytär/Honkonen /; syntyi 1699 (laskettu), Talon emäntä, kuoli 7 toukokuuta 1773, Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti, vanhemmat Jaakko Joonaanpoika (katso 66) ja Venla Kristiina Honkonen (katso 67).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 34 | Antti Antinpoika/Kahilainen/; syntyi 1697 (laskettu), Lukkari, kuoli 8 tammikuuta 1779, Viitasaari, Salonpää, vanhemmat Antti Kahilainen (katso 68) ja Beata Paulintytär (katso 69). Hän avioitui 3 kesäkuuta 1722, Viitasaari puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 35 | Marketta Pertintytär//; syntyi 1699 (laskettu), kuoli 21 tammikuuta 1776, Viitasaari, Solisniemi.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 36 | Daniel Henrikinpoika/Schavon/; syntyi noin 1688, Sipoo, kuoli noin 1741, Saarijärvi, Mahlu, vanhemmat Henrik Schavonius (Savonius) (katso 72) ja Kristiina Matintytär Ignatius (katso 73). Astui asepalvelukseen 1710. Kohosi korpraaliksi isovihan aikana 1716. Napuen taistelun jälkeen 1714 suomalaiset joukot siirtyivät Ruotsin puolelle. Suomen armeijan komentajan Karl Gustav Armfeltin pitämässä Hämeen jalkaväkirykmentin katselmuksessa Täbyn pitäjässä 24.10.1716, mainitaan neljännessä korpraalikunnassa n:o 1229 korpraali Daniel Schavon Hankalan ruodulle otettuna, syntynyt Uudellamaalla Sipoon pitäjässä. Hän oli tuolloin 28-vuotias, osasi lukea ja kirjoittaa, naimaton. Katselmuksen jälkeen joukot siirrettiin Gävlen ja Tukholman seudulle ja 1718 kun kuningas Kaarle XII oli päättänyt valloittaa Norjan suomalaisten tehtävänä oli sivustahyökkäys Jämtlandista Trondheimiin. Kuninkaan kaaduttua kenraalit päättivät vetäytyä. Uudenvuodenpäivänä 1719 joukot joutuivat ankaraan lumimyrskyyn ja vain 1500 miestä 5000:sta kesti tämän marssin, näistäkin osa pahoin paleltuneina. Daniel Schavon selvisi paluumatkasta tunturien yli hengissä ja komennettiin 27.8.1719 majuri Samuel Enbergin kanssa Suomeen etsimään karanneita sotilaita.
Nimitettiin kersantiksi 10.6.1720 Rautalammin komppaniaan. Hän oli läsnä Ruotsin Rådmansössä pidetyssä pääkatselmuksessa 10.10.1721. Hänet mainitaan myös Hämeen läänin jalkaväkirykmentissä Kärkölän Hähkäniemen Skyttälässä 1718-1720, Rautalammella Kärkkäälän Hannulan kersantin virkatalossa 1720-22 ja rauhan tullen Rautalammen lippumiehen virkatalossa Juurikkaniemen Hyvelässä 1722-1723. Tähän aikaan upseereille ja aliupseereille osoitettiin asunnoiksi virkataloja, jotka olivat aikaisemmin olleet tavanomaisia tiloja mutta valtio määrännyt virkataloiksi eli puustelleiksi. Pääasiallisen palkkansa upseerit saivat ympäristön talonpojilta verojen muodossa.
Rautalammilla hän tapasi Eeva Riukutar-nimisen tytön ja heille syntyi poika, Daniel 10.12.1723. Avioliittoa ei solmittu. Daniel muutti Saarijärvelle majoittajan virkataloon Saarijärven Pääjärven Harjussa 26.8.1723. Hän solmi 28.1.1724 avioliiton Viitasaarella entisen kapteeninsa, Napuella 19.2.1714 kaatuneen Wolter Magnus von der Pahlenin tyttären Anna Margaretan kanssa. Sotaan osallistuneet tutustuivat muihin upseereihin ja aliupseereihin ja näin avioliitotkin sukujen välillä saattoivat syntyä. Tavallista ei kuitenkaan ollut, että aatelinen vihittiin ei-aatelisen kanssa. Näin kuitenkin tapahtui Danielin ja Anna Margaretan kohdalla. Daniel oli kuitenkin papin poika, mikä saattoi madaltaa kynnystä. Kapteenin leski, Maria Anna von Schildt asui tällöin tyttärineen edelleen kapteenin puustellissa Hilmon Vuoskoskella. Daniel oli läsnä varuskatselmuksessa Vesivehmaalla 7.9.1727 sekä tarkastuksessa samassa paikassa 17.12.1734. Hän erosi virastaan sotilasasiakirjojen mukaan 28.2.1741 ja kuoli pian sen jälkeen rippikirjamerkinnän mukaan Harjun majoitusmestarin puustellissa. Hänen (1) kumppaninsa oli Eeva Matintytär Riukunen.
Hän avioitui (2) 28 tammikuuta 1724, Viitasaari, Vuoskoski, Hilmo puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 37 | Anna Margareta /von der Pahlen/; syntyi noin 1695, kuoli noin 1752, Saarijärvi, Mahlu, vanhemmat Wolter Magnus Sr. von der Pahlen (katso 74) ja Maria Anna von Schildt (katso 75). Eli Saarijärvellä kersantin puustellissa Mahlussa 1736-52 rippikirjojen mukaan, mutta mainitaan myös asuneen Sysmässä 1938. Mies kuoli noin1741, joten on mahdollista, että leski muutti Sysmään, jossa hänen kaksi sisarensa asuivat .
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 38 | Israel Pentinpoika/Kunelius/; syntyi 24 toukokuuta 1709, Rautalampi, Maukola, Itsellinen, vanhemmat Pentti Pentinpoika Kunelius (katso 76) ja Elisabet Niilontytär Fridlander (katso 77). Muutti Rautalammin Maukolasta Kokkolaan. Asui aluksi vaimonsa Margaretan vanhempien talossa korttelissa 15 ja muuttivat sitten kortteliin 13 omaan taloonsa Kirkkokadun ja Kampin kulmauksessa. Vaimon hairahduttua Rosenmann-nimiseen husaariin ja saatuaan hänen kanssaan tyttären Maria, Israel haki eroa vaimostaan. Maistraatin määräyksellä suoritettiin omaisuuden arviointi 27.2.1744. Varoja oli 139 kuparitaalaria. Rakennukset olivat rappiolla ja sisustus niukka. Inventaarion lopuksi Israelin anoppi Anna Forsman ilmoitti maksaneensa suurimmaksi osan tämän talon, minkä Israel kielsi. Maistraatti ei saanut selvää asiasta ja se päätettiin lähettää raastuvanoikeuden ratkaistavaksi. Israel jäi asumaan taloonsa ja väitetään joissakin lähteissä kuolleen 1748. Sellaista merkintää ei kuitenkaan ole Kokkolan kuolleiden luettelossa. Sen sijaan rippikirjassa on maininta "i Stockholm", joten kohtalosta ei ole varmaa tietoa. Margareta muutti lapsineen äitinsä luokse ja kuoli keuhkotautiin 6.5.1764 . Hän avioitui noin 1735, Kokkola (erosi noin 1743, Kokkola) puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 39 | Margareta Jöransdotter/Forsman/; syntyi noin 1716, Tukholma, kuoli 6 toukokuuta 1764, Kokkola, vanhemmat Jöran Jöransson Forsman (katso 78) ja Anna Larsdotter Murick (katso 79).
Hänen (2) kumppaninsa oli N.N. Rosenmann, Husaari.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 40 | Simo Maunonpoika/Pynnönen/; syntyi 1697, Kangasniemi, kuoli 9 kesäkuuta 1776, Rautalampi, Siikakoski, Pynnölä, vanhemmat Mauno Olavinpoika Pynnönen (katso 80) ja Maija Räihä (katso 81). }Talollinen. Muttanut Kangasniemeltä Rautalammille noin1712 . Hän avioitui noin 1721, Rautalampi puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 41 | Riitta Mikontytär/Paananen/; syntyi 1688 (laskettu), kuoli 15 maaliskuuta 1752, Rautalampi, Siikakoski, vanhemmat Mikko Heikinpoika Paananen (katso 82) ja N.N (katso 83). Haudattu kirkon alle .
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 42 | Juho Laurinpoika/Varis/; syntyi 1686 (laskettu), Rautalampi, Istunmäki, kuoli 30 tammikuuta 1759, Rautalampi, Töhkerönmäki, vanhemmat Lauri Laurinpoika Varis (katso 84) ja Marketta Mikontytär Korhonen (katso 85). Vanhimman pojan asemastaan huolimatta hänestä ei tullut talon isäntää vaan nuorempi veli Mikko sai tämän tehtävän. Tähän saattoi vaikuttaa huono terveys, koska verotietojen mukaan hänet vapautettiin henkilöverosta jo 47 vuotiaana normaalin 63 vuoden sijasta. Syynä oli ehkä sekin, että isä Lauri oli pitkään isäntänä ja siinä vaiheessa kun hän luopui Mikko oli iältään sopivampi isännän tehtävään . Hän avioitui 14 lokakuuta 1722, Rautalampi puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 43 | Liisa Matintytär/Kukkonen/; syntyi 1700 (laskettu), Paltamo?, kuoli 10 marraskuuta 1763, Rautalampi, Töhkerönmäki, vanhemmat Matti Kukkonen (katso 86). Vihittyjen luettelossa nimi on Maria Mattsdotter, Paltamo. Etunimi voi olla Maria Elisabet .
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 44 | Lauri Laurinpoika/Pietiläinen/; syntyi 23 toukokuuta 1704, Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä, kuoli 14 marraskuuta 1780 siellä, vanhemmat Lauri Olavinpoika Pietiläinen (katso 88) ja Susanna Heikintytär Liimatainen (katso 89). Isäntänä Perintö-Pietilässä 1740-1755 . Hän avioitui (1) 24 syyskuuta 1724, Rautalampi puolisonaan Kristiina Korhonen, syntyi 1703 (laskettu), kuoli 7 helmikuuta 1731, Rautalampi.
Hän avioitui (2) 29 toukokuuta 1732, Rautalampi, Rajalankoski puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 45 | Kaarina Samulintytär/Vepsäläinen/; syntyi 1708 (laskettu), Pieksämäki, Toholahti, Rajalanniemi, kuoli 9 maaliskuuta 1790, Viitasaari, Ilmolahti Lepistö, vanhemmat Samuli Paavonpoika Vepsäläinen (katso 90) ja Justiina Olavintytär Laitinen (katso 91). Oli leski mennessään naimisiin Lauri Pietiläisen kanssa. Ensimmäinen mies Mikko Leskeläinen kuoli kolmen vuoden avioliiton jälkeen. Muutakin dramatiikkaa liittyi tuohon avioliittoon. Kaarina-tytär kuoli aivan pienenä yöllä äitinsä alle tukehtuneena .
Hän avioitui (1) 25 joulukuuta 1727, Rautalampi, Rajalanniemi puolisonaan Mikko Leskeläinen. | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 46 | Markku Pekanpoika/Liimatainen/; syntyi 10 toukokuuta 1703, Rautalampi, Pesiäissalmi, Talollinen, kuoli 7 kesäkuuta 1788 siellä, vanhemmat Pekka Markunpoika Liimatainen (katso 92) ja Anna Heikintytär Kinnunen (katso 93). Isäntänä n. 1725-51, jonka jälkeen poika Pekka tuli seuraajaksi . Hän avioitui (1) puolisonaan Venla N.N, kuoli noin 1727. Hän avioitui (2) noin 1727, Rautalampi puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 47 | Kristiina Matintytär/Pakarinen/; syntyi 18 syyskuuta 1704, Rautalampi, Pakarila, Emäntä, kuoli 30 huhtikuuta 1769, Rautalampi, Pesiäissalmi, vanhemmat Matti (Eliaanpoika?) Pakarinen (katso 94) ja Maria Martintytär Siekkinen (katso 95).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 48 | Pertti Antinpoika/Vaittinen/; Torppari;itsellinen, vanhemmat Antti Vaittinen (katso 96). Hän avioitui (2) 2 kesäkuuta 1762, Kangasniemi puolisonaan Anna Laurintytär Laitinen. Hän avioitui (1) 14 heinäkuuta 1723, Kangasniemi puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 49 | Kirsti Juhontytär/Pynnönen/; syntyi 6 helmikuuta 1698, Kangasniemi, kuoli 1760, Kangaslampi, Synsiö, vanhemmat Juho Pynnönen (katso 98).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 50 | Juho/Halttunen/ Hänen kumppaninsa oli NN.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 52 | Juho/Hokkanen/ Hänen kumppaninsa oli NN.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 54 | Heikki/Manninen/ Hänen kumppaninsa oli NN.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 56 | Karl Eriksson/Varg/; syntyi 1690 (laskettu), Kaarlela, Kaustari, Varg, Talollinen, kuoli 25 toukokuuta 1756 siellä, vanhemmat Erik Johansson Varg (katso 112) ja Lisa Larsdotter (katso 113). Vargin isäntä 1724 - n. 1749. Hän avioitui noin 1720, Kaarlela puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 57 | Anna Johansdotter/Tylli/; syntyi toukokuuta 1695 (laskettu), Kaarlela, Tylli, kuoli 10 heinäkuuta 1763, Kaarlela, Kaustari, Warg, vanhemmat Johan Johansson Tylli (katso 114) ja Elisabet Gabrielsdotter (katso 115).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 58 | Jaakko Juhonpoika/Teirilä;Hällis (Herlevi)/; syntyi 9 kesäkuuta 1701, Kaustinen, Teirilä, kuoli 11 tammikuuta 1764, Kaarlela, Sokoja, Hällis, vanhemmat Juho Antinpoika Räf (Kettu);Teirilä (katso 116) ja Anna Matintytär Kainu (katso 117). Eräänä nuorimmista Teirilän tilan pojista hän joutui rengiksi mm. Olavi Geddan taloon, mikä tulee ilmi vihittyjen kirjasta 1721. On epäselvää milloin hän muutti vaimoineen Kaarlelan Sokojalle, mutta ensimmäinen siellä syntynyt lapsi näki siellä päivänvalon noin 1725. Anna-tytär syntyi jo 1923 Geddalan/Kentalan tilalla "rengen lapsena". Jakob Jönsson ("finn") osti Herlevin tilan Matts Flinckiltä. Jaakko oli Hälliksen (Herlevin) isäntänä 1725-1742. Tila oli autiona 1724 maininnalla "väki Kälviällä". Tämä viittaa siihen, että isovihan aikana väki oli paennut . Tiedossa ei ole olivatko uudet asukkaat sukua paenneille. Lanko Juho Juhonpoika Herlevi-Virkkala nai Karin Mattsdotter Flinckin, joka oli edellisen omistajan tytär. Kaustisilta muutti Jaakon mukana hänen sisarensa Marketta Juhontytär Räf, joka avioitui edellisen omistajan sotilas Matts Flinckin kanssa. He asuivat Hälliksessä (Herlevi) lastensa kanssa itsellisinä.
Tilan nimi Herlevä, Herlefve, myöhemmin Hellis (Hällis) arvellaan tulleen etunimestä Herlev. Hän avioitui 11 marraskuuta 1722, Veteli puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 59 | Maalin Juhontytär/Virkkala/; syntyi 14 syyskuuta 1698, Kaustinen, Virkkala, kuoli 12 huhtikuuta 1762, Kaarlela, Sokoja, Hällis, vanhemmat Juho Matinpoika Virkkala (katso 118) ja Marketta Erkintytär Isosalo (katso 119).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 60 | Johan Johansson/Storskrubb/; syntyi 26 joulukuuta 1708, Kruunupyy, Storskrubb, Talollinen;lautamies, kuoli 17 syyskuuta 1775 siellä, vanhemmat Johan Jakobsson Storskrubb (katso 120) ja Anna Eriksdotter Holgers (katso 121). Hän avioitui (2) 25 lokakuuta 1741, Kruunupyy puolisonaan Brita Nilsdotter Merijärvi. Hän avioitui (1) noin 1730, Kruunupyy puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 61 | Brita Davidsdotter//; syntyi marraskuuta 1710 (laskettu), Kruunupyy, kuoli 7 huhtikuuta 1741, Kruunupyy, Storskrubb.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 62 | Erik Johansson (?)/Sandbacka/; syntyi 31 lokakuuta 1723, Kruunupyy, kuoli 15 helmikuuta 1767, Kruunupyy,Sandbacka, vanhemmat Johan (Simonsson?) Sandbacka (katso 124) ja Anna Kristoffersdotter Honga (?) (katso 125). Hän avioitui noin 1751 puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 63 | Anna Larsdotter//; syntyi 1722, Kruunupyy, kuoli noin 1803, Kruunupyy, Sandbacka.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 64 | Yrjänä Paavalinpoika/Hämäläinen/; syntyi noin 1666, Talollinen, kuoli noin 1736, Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti, vanhemmat Paavali Pertunpoika Hämäläinen (katso 128) ja Helka (?) N.N (katso 129). Talon nimenä esiintyi sekä Hämälä että Lohilahti (Lohilax). Talo oli vuoteen 1686 aatelin omistuksessa eli ns. rälssitalo, jolloin valtiolle ei tarvinnut maksaa veroa.Tilaa viljelivät kuitenkin lampuodit, jotka omasta palkastaan olivat verovelvollisia. Hämäläisten suku muutti tilalle 1645 ensimmäisenä lampuotina Perttu Paavalinpoika. Yrjänä oli todennäköisesti Lohilahden tilan ensimmäisen Hämäläsen sukuun kuuluvan lampuodin Perttu Paavalinpojan pojanpoika.ja isäntänä 1693-1698. Tilan pinta-ala oli siihen aikaan 619 hehtaaria. Henkikirjojen mukaan Perttu Paavalinpojalla oli ainakin pojat Perttu, Lauri ja Paavali. Perttu oli lampuotina 1676-77 ja hänen poikansa Lauri tuli isännäksi 1692 saakka. Hänen jälkeensä Paavalin poika Yrjänä oli isäntänä 1693-98, jonka jälkeen isännäksi näyttää tulleen "ulkopuolinen" Pekka Pekanpoika Jämsä. Syynä saattaa olla, että tätä ennen oli pahoja katovuosia, josta syystä isännät vaihtuivat monilla tiloilla. Vuosisadan vaihteen jälkeen esiintyy taas Hämäläisiä isäntinä, Risto Paavalinpoika ja Eerik Paavalinpoika. Nämä ovat todennäköisesti Yrjänä Paavalinpojan veljiä. Hämäläisten suku jatkoi siten tilan viljelyä ja lunasti Lohilahti-tilan perinnöksi Yrjänä Paavalinpoijan pojanpojan Juhana Yrjänänpojan isännyyden aikana 1762.
Vaimona on henkikirjojen mukaan ollut Marketta ainakin vuodesta 1692, mutta lasten äiteinä esiintyvät Marketta Juhontytär, Marketta Pekantytär ja Anna Juhontytär 1692 jälkeen (kuolleiden luettelo, lasten kuoleman yhteydessä). Tässä on tehty olettamus, että lasten äitinä on ollut Marketta Pekantytär, joka eli 1668-1737. Hän avioitui puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 65 | Marketta Pekantytär//; syntyi 1668 (laskettu), Talon emäntä, kuoli 24 syyskuuta 1737, Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti, vanhemmat Pekka Yrjänänpoika (katso 130) ja Kaarina Matintytär (katso 131).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 66 | Jaakko Joonaanpoika// Tieto Riitta Honkosen isästä perustuu kuolleiden luetteloon, jossa vanhemmat on mainittu. Hän avioitui puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 67 | Venla Kristiina/Honkonen/ Tieto Riitta Honkosen äidistä perustuu kuolleiden luetteloon, jossa vanhemmat on mainittu .
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 68 | Antti/Kahilainen/; syntyi 1658 (laskettu), Lukkari, kuoli 21 helmikuuta 1754, Viitasaari, Jurvansalo, Haukilahti. Hän avioitui puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 69 | Beata Paulintytär//; kuoli 23 tammikuuta 1763, Viitasaari, Jurvansalo. Ikää 97 hänen kuollessaan on syytä epäillä, koska hän olisi ollut 55 vuotias nuorimman lapsen Beatan syntyessä .
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 72 | Henrik /Schavonius (Savonius)/; kuoli noin 1701, Koski. Mainitaan ylioppilaana Turussa 1674 ja katedraalikoulun stipendiluettelossa 1675-76 nimellä Henrik Savonius, Nyland. Isän nimi ehkä Johan.
Rykmenttisaarnaajana Ruotsissa 1677 saakka. Pyrki Juvan kirkkoherran, appensa kuoltua saman seurakunnan kirkkoherraksi, kävi Ruotsissa 1680 ja saikin kuninkaan suosituskirjeen, mutta koska seurakunta ei ollut kuninkaallinen, konsistori oli jo nimittänyt kirkkoherraksi Arvid Bronneruksen.
Mainitaan 1682: "Krigspredikant (sotilaspastori) i Skafvaböle" (Hyrylä). Hän oli 1693-1701 Kosken Hl. kappalainen. Mainitaan Tennilän henkikirjoissa 1694 Hangolassa vaimoineen ja Pappilassa 1698-1701. Hän omisti 1699 Porvolan Uutelan tilan. Tänä aikana Suomessa oli sen historian suurimmat nälkä- ja kuolinvuodet 1696-98, jolloin kolmannes suomalaisista kuoli ja talot autioituivat.
Schavon-nimen alkuperää ei ole selvitetty. Henrik Schavonin mentyä "kimnaasiin" hänelle on saatettu antaa uusi sukunimi jos sukunimeä ei ole ollut. Savonius-nimi kuten se alunperin esitettiin ehkä tulee Savon maakunnasta. Toisaalta hänen mainitaan yliopiston matrikkelissa tulevan Uudeltamaalta. Hän avioitui (2) puolisonaan Kristina Kass. Hän avioitui (1) puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 73 | Kristiina Matintytär/Ignatius/; vanhemmat Matti Niilonpoika (Mathias Nicolai) Ignatius (katso 146). Mainitaan Henrik Savoniuksen vaimona Åbo akademin ylioppilasmatrikkelissa ja Bergholmin Sukukirjassa sekä Juvan historiassa s.158, siinä kuitenkin nimellä Katarina Ignatia, Mathias Ignatiuksen tytär. Vaimona mainitaan myös Kristina Kass (Lammin käräjillä leskenä). Voi olla, että Henrik oli kahdesti naimisissa ja koska avioliittojen solmimisista eikä ensimmäisen vaimon kuolemasta ole tietoa, jää epäselväksi kuka on Henrikin lasten äiti .
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 74 | Wolter Magnus Sr./von der Pahlen/; Kapteeni, kuoli 19 helmikuuta 1714, Isokyrö, Napue, vanhemmat Kristian Magnus von der Pahlen (katso 148) ja Katarina de la Motte (katso 149). Mainitaan Hämeen läänin jalkaväkirykmentissä furiirina 1685, kersanttina 1689, vääpelinä 1693, vänrikkinä 1697, luutnanttina 1701, yliluutnanttina samana vuonna ja kapteenina 1711. Myi puolet Paason kartanosta everstiluutnantti Odert von Essenille 1706. Osallistui Isovihan aikana Isokyrön taisteluun venäläisiä vastaan ja kaatui siellä 1714. Hän avioitui puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 75 | Maria Anna/von Schildt/ Eli miehensä kuoleman jälkeen. Tavataan kummina Viitasaarella 1714. Vanhemmat ehkä Georg von Schildt ja N.N. von Nandelstadt.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 76 | Pentti Pentinpoika/Kunelius/; syntyi noin 1665, Viitasaari, Talollinen, kuoli noin 1754, Rautalampi, Maukola, vanhemmat Pentti Nuutinpoika (Benedictus Canuti) Kunelius (Cunelius) (katso 152) ja Elisabet N.N (katso 153). Tuli Maukolan pappilan Talliniemen torppariksi 1697 ja nousi myöhemmin Maukolan vävynä isännäksi, jona hän oli ainakin vuoteen 1722 saakka . Hän avioitui 27 syyskuuta 1697, Rautalampi puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 77 | Elisabet Niilontytär/Fridlander/; syntyi noin 1664, Rautalampi, kuoli 1 huhtikuuta 1751, Rautalampi, Maukola, vanhemmat Nils Nikolai Fridlander (katso 154) ja Valborg Henrika Tomasdotter (katso 155).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 78 | Jöran Jöransson/Forsman/; syntyi noin 1690, Kalajoki, Seppä;porvari, kuoli 30 syyskuuta 1739, Kokkola. Jöran tuli Kalajoelta Kokkolaan ja mainittiin renkinä mennessään naimisiin. Sepäksi hän tuli ennen 1719, jonka jälkeen häntä kutsuttiin porvariksi. Mainitaan 1719 olleen Hälsinglandissa Ruotsissa pakolaisena Isovihan aikana. Häntä kutsutaan silloin avustettavien listalla "borgare från Gamlakarleby i Tegelmora, okänt antal barn, lever i stor fattigdom (Porvari Kokkolasta Tegelmorassa, tuntematon määrä lapsia, elää suuressa köyhyydessä)". Kutsutaan rippikirjoissa ja muissa kirkonkirjoissa Jöran Smedsiksi, Jöran Forsmaniksi, Jöran Jöranssoniksi ja Johan Jöranssoniksi. Sukunimi Forsman lienee tullut silloin kun hän seppänä sai porvarioikeudet ja porvarilla piti olla sukunimi . Hän avioitui 18 helmikuuta 1714, Kokkola puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 79 | Anna Larsdotter/Murick/; syntyi 24 kesäkuuta 1694, Kokkola, kuoli 10 kesäkuuta 1764 siellä, vanhemmat Lars Henriksson Murick (katso 158) ja Elisabet Olofsdotter (katso 159).
Hän avioitui (2) 7 lokakuuta 1740, Kokkola puolisonaan Gustav Rönberg, Urkuri. | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 80 | Mauno Olavinpoika/Pynnönen/; syntyi 1670 (arvioitu), kuoli noin 1720, Rautalampi, Siikakoski, vanhemmat Olavi Pynnönen (katso 160). Mauno Pynnönen tuli Rautalammelle Kangasniemeltä Liemingin Pynnölästä 1712. Rautalammin Kärkkäälän Pynnölän talo on kylän vanhimpia . Hän avioitui 1696 (arvioitu), Kangasniemi puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 81 | Maija/Räihä/; syntyi 1670 (laskettu), kuoli 24 helmikuuta 1741, Rautalampi.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 82 | Mikko Heikinpoika/Paananen/; syntyi 1653 (laskettu), Rautalampi, kuoli 20 toukokuuta 1733, Rautalampi, Leskelä, vanhemmat Heikki Matinpoika Paananen (katso 164) ja Marketta N.N. (katso 165). Hän avioitui noin 1681 puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 83 | N.N//; syntyi 1659 (laskettu), kuoli 13 toukokuuta 1734, Rautalampi, Leskelä.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 84 | Lauri Laurinpoika/Varis/; syntyi 1667 jälkeen, Rautalampi, Istunmäki, Talollinen, kuoli 14 kesäkuuta 1748, Rautalampi, Töhkerönmäki, vanhemmat Lauri Heikinpoika Varis (katso 168) ja Barbara Laurintytär Närhi (katso 169). Muutti Töhkerönmäen Variksen tilalle Istunmäen Kuhjon torpasta, jonka isäntänä oli ollut isä Lauri Heikinpoika. Hän esiintyy talonisäntänä 1705- n.1720, jonka jälkeen isännäksi tuli poika Mikko. Vuosien 1705-13 rippikirjan mukaan olivat istunmäeltä muuttanut myös hänen oman perheensä lisäksi äiti Barbara, veljet Heikki ja Juho, sisar Agneta ja setä Heikki . Hän avioitui 1685 (arvioitu), Rautalampi puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 85 | Marketta Mikontytär/Korhonen/; syntyi 1663 (laskettu), Rautalampi, kuoli 29 marraskuuta 1749, Rautalampi, Töhkerönmäki, vanhemmat Mikko Korhonen (katso 170).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 86 | Matti/Kukkonen/ Hänen kumppaninsa oli NN.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 88 | Lauri Olavinpoika/Pietiläinen /; syntyi 1666 (laskettu), Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä, Talollinen, kuoli 26 joulukuuta 1726 siellä, vanhemmat Olavi Pietarinpoika Kärkkäinen;Pietiläinen (katso 176) ja Sofia N.N (katso 177). Hän avioitui (1) ennen 1697 puolisonaan Marketta N.N., kuoli 3 huhtikuuta 1697, Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä.
Hän avioitui (2) 17 lokakuuta 1697, Rautalampi puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 89 | Susanna Heikintytär/Liimatainen/; syntyi ennen 1680, kuoli 12 maaliskuuta 1724, Rautalampi, Perintö-Pietilä, vanhemmat Heikki Liimatainen (katso 178).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 90 | Samuli Paavonpoika/Vepsäläinen/; vanhemmat Paavo Vepsäläinen (katso 180). Hänen (1) kumppaninsa oli NN.
Hän avioitui (2) puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 91 | Justiina Olavintytär/Laitinen/; vanhemmat Olavi Laitinen (katso 182).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 92 | Pekka Markunpoika/Liimatainen/; syntyi 1666 (arvioitu), Saarijärvi, Pyyrinlahti, Liimattala, Talollinen, kuoli 13 kesäkuuta 1743, Rautalampi, Pesiäissalmi, vanhemmat Markku Markunpoika Liimatainen (katso 184) ja Venla N.N (katso 185). Muutti Saarijärveltä Rautalammin Pesiäissalmelle ja oli isäntänä siellä noin 1702-1725, jonka jälkeen isännäksi tuli poika Markku . Hän avioitui 22 lokakuuta 1699, Rautalampi puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 93 | Anna Heikintytär/Kinnunen/; syntyi noin 1680, Rautalampi, Siikakoski?, vanhemmat Heikki Kinnunen (katso 186).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 94 | Matti (Eliaanpoika?)/Pakarinen/; vanhemmat Elias Matinpoika Pakarinen (katso 188) ja Helka N.N (katso 189). Pakarilan isäntä n. 1702-1705 . Hän avioitui puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 95 | Maria Martintytär/Siekkinen/; vanhemmat Martti Siekkinen (katso 190).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 96 | Antti/Vaittinen/ Hänen kumppaninsa oli NN.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 98 | Juho/Pynnönen/ Hänen kumppaninsa oli NN.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 112 | Erik Johansson/Varg/; syntyi 1664 (laskettu), Talollinen, kuoli 8 helmikuuta 1736, Kaarlela, Kaustari, Varg, vanhemmat Johan Eriksson Varg;Dunkar;Kåx (katso 224) ja Brita Jakobsdotter (katso 225). Vargin tilan isäntä ainakin 1712-1723. Hän avioitui (2) puolisonaan Maria Mattsdotter, syntyi 1671 (laskettu), kuoli 27 elokuuta 1738, Kaarlela, Kaustari, Warg. Hän avioitui (1) puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 113 | Lisa Larsdotter//; syntyi 1664 (laskettu), kuoli 5 toukokuuta 1721, Kaarlela, Kaustari, Warg. Epäselvää onko hän kaikkien Erik Johanssonin lasten äiti.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 114 | Johan Johansson/Tylli/; syntyi 1658 (laskettu), kuoli 24 toukokuuta 1738, Kaarlela, Kaustari, Tylli, vanhemmat Johan Olofsson Tylli (katso 228) ja Brita Jönsdotter (?) (katso 229). Tyllin tilan isäntä 1712-? Omisti kolmasosan Utterslottetin (Saukonlinnan) sahamyllystä, josta Reipsarin tila omisti loput. Lisäksi hänellä oli jauhomylly Vitsarinkoskessa. Hän avioitui (2) puolisonaan Brita Eriksdotter, syntyi noin 1687. Hän avioitui (1) puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 115 | Elisabet Gabrielsdotter//; syntyi 1666 (laskettu), kuoli 26 tammikuuta 1724, Kaarlela, Kaustari, Tylli.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 116 | Juho Antinpoika/Räf (Kettu);Teirilä/; syntyi 1658 (laskettu), Kaustinen, Räf, haudattiin 28 lokakuuta 1708, Kaustinen, Teirilä. Hän avioitui 2 huhtikuuta 1682 puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 117 | Anna Matintytär/Kainu/; syntyi 19 lokakuuta 1662. Vihittyjen kirjan mukaan piikana miehen kotitilalla, Räf.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 118 | Juho Matinpoika/Virkkala/; syntyi noin 1660, kuoli 27 toukokuuta 1717, Kaustinen, Virkkala, vanhemmat Matti Juhonpoika Virkkala (katso 236) ja Anna Juhontytär Isokainu (katso 237). Isäntä 1698-1717. Hän avioitui 25 maaliskuuta 1688, Veteli, Salo puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 119 | Marketta Erkintytär/Isosalo/; syntyi 1669 (laskettu), Kaustinen, saudattiin 10 helmikuuta 1740, Kaustinen, Virkkala, vanhemmat Erkki Heikinpoika Kainu;Isosalo (katso 238) ja Liisa Niilontytär Isosalo (katso 239).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 120 | Johan Jakobsson/Storskrubb/; syntyi noin 1675, Kruunupyy, Storskrubb, kuoli elokuuta 1737 siellä, vanhemmat Jakob Karlsson Storskrubb (katso 240) ja Malin Andersdotter (katso 241). Hän avioitui noin 1696, Kruunupyy, Storskrubb puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 121 | Anna Eriksdotter/Holgers/; syntyi noin 1673, Kruunupyy, Holgers, kuoli 8 maaliskuuta 1742, Kruunupyy, Storskrubb, vanhemmat Erik Mattsson Lassfolk;Holgers;Ståhl (katso 242) ja Lisa Mikaelsdotter Holgers (katso 243).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 124 | Johan (Simonsson?)/Sandbacka/; syntyi noin 1698, kuoli 12 lokakuuta 1759, Kruunupyy, Sandbacka. Hän avioitui puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 125 | Anna Kristoffersdotter /Honga (?)/; syntyi noin 1697, kuoli 22 toukokuuta 1768, Kruunupyy, Sandbacka.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 128 | Paavali Pertunpoika/Hämäläinen/; kuoli ennen 1666, Laukaa, Lohilahti, vanhemmat Perttu Paavalinpoika Hämäläinen (katso 256). Hän avioitui puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 129 | Helka (?) N.N//
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 130 | Pekka Yrjänänpoika// Hän avioitui puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 131 | Kaarina Matintytär//
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 146 | Matti Niilonpoika (Mathias Nicolai)/Ignatius/; kuoli 1680, Juva, vanhemmat Niilo Juhonpoika Ignat (katso 292). Lähti opintielle ja päätyi Juvan kirkkoherraksi. Kirjoitti jo 1669 nimensä muodossa Ignatius. Oli 1639 pappina Savonlinnassa, konsistorin notaarina ja tuomiokirkon taloudenhoitajana Viipurissa 1642. Mainitaan pedagogina, opettajana ja linnan saarnaajana Savonlinnassa 1646. Per Brahe vapautti hänet verosta "kolmen oravannahkasta Säämingin Tolvanniemen kylässä, jonka oli autiosta ottanut" niin kauan kun hän toimisi koulumestarin virassa. Toimi Viipurin 2. kappalaisena 1649 ja Juvan kirkkoherrana 1658. Hänen kumppaninsa oli NN.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 148 | Kristian Magnus/von der Pahlen/; syntyi Baltiassa, Rykmentin majoitusmestari, kuoli noin 1694, Heinola. Von der Pahlenin aatelissuku lienee lähtöisin Saksan Westfalenista, josta osa siirtyi 1300-luvulla Liivinmaalle eli lähinnä nykyisen Latvian alueelle. Suku on palvellut Riian arkkipiispan asevoimissa. Suvun vanhin tiedossa oleva esi-isä oli 1200-luvun lopulla ja seuraavan vuosisadan alkupuolella elänyt ritari Johannes de Pala, joka 1316-1325 esiintyy Liivinmaalla ja toimi mm. Treydenin voutina. Lisäksi mainitaan Detleus de Pale 1345 sekä Ludeke ja Gottschalk von der Pale 1397, kaikki Riian arkkipiispan vasalleina eli sotajoukkoihin kuuluvina. Suvun nimi tulee todennäköisesti Dickelnin kaupungin kohdalla kulkevan pienen joen entisestä nimestä, Pale. Suku on levinnyt laajalle ja se on merkitty Tallinnassa ritarihuoneen matrikkeliin numerolla 40, Riiassa numerolla 45 ja Latvian Mitaussa (nykyinen Jelgava) numerolla 212. Tukholmassa se on merkitty 18.10.1679 vapaaherrallisena aatelissukuna numerolla 75. Sissegalin kunnassa Liivinmaalla suvulla oli 1400-luvulla Altenwoga, Weissensee ja Taurup ja Dickelnin kunnassa Astrau, jota myös kutsuttiin Hof zur Pale sekä Lemsalin kunnassa Seppküll.
Suvun laajasta selvityksestä ei ainakaan toistaiseksi ole löytynyt varmaa tietoa miten Kristian Magnus von der Pahlenin kytkeytyy sukuun. Asiakirjapohjaiset tiedot hänestä ovat niukat eikä tiedetä juuri muuta kuin se, että hän oli rykmentin majoitusmestari ja omisti Heinolan Paason talon vaimonsa Katarina de la Motten kautta. Hän avioitui 1667, Heinola, Paaso puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 149 | Katarina/de la Motte/; kuoli 3 kesäkuuta 1698, vanhemmat Karl (Sr) de la Motte (katso 298) ja Gertrud von Engelhardt (katso 299). Hänen ensimmäinen miehensä Evert Johan Ållongren oli saanut perintönä puolet Paason kartanosta. Kun hänen oma renkinsä ampui hänet kartanon läheisellä tiellä 1666 eikä pariskunnalla ollut perillisiä, kartano joutui Katarinalle. Suomalainen Ållongrenin aatelissuku merkittiin aateliskalenteriin 1625 numerolla 115 .
Hän avioitui (1) puolisonaan Evert Johan Ållongren, kuoli 1666. | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 152 | Pentti Nuutinpoika (Benedictus Canuti)/Kunelius (Cunelius)/; syntyi noin 1622, Viipuri(?), kuoli noin 1690, Viitasaari. Kotoisin Viipurin hiippakunnasta, missä hänet mainitaan teininä v. 1648. Seuraavana vuonna häntä syytetään siitä, että hän olisi nyrkillä lyöden surmannut Viipurin Siikaniemessä erään suureksi tappelupukariksi mainitun Sven Olavinpoika Pihlin. Asia ei liene ollut mustavalkoinen, koska hänet tuomittiin ainoastaan sakkoihin, tosin varsin tuntuviin. Hän pääsi opiskelemaan Tarton yliopistoon oppien mm. latinankielen. Mainitaan ylioppilaana Tartossa 6.3.1650. Viipurissa pappina toimineen Samuel Matinpoika Toljan kuoleman johdosta hän kirjoitti vuonna 1652 latinankielisen valittelurunon, joka painettiin samana vuona Tartossa ja on nykyisin Helsingin yliopiston kirjastossa. Runon alla suomennettu teksti: "Korkeimmalla kunnioituksella kyyneliä vuodattaen kirjoitteli Benedictus Canuti Cunelius Wib. Carelius". Valmistuttuaan Benedictus toimi ensin Inkerinmaalla Pähkinälinnassa Viipurin jalkaväkieskadroonan komppaniasaarnaaja 1655-57, sitten Luumäen (Viipurin piispan palkkapitäjän) sijaiskirkkoherra 1660-63. Viitasaaren kirkkoherrana hän toimi 1663 alkaen kuolemaansa asti. }Sai valtiopäivien pääätöksellä vapautuksen puolesta verosta 1669 alkaen pappilan pienuudesta johtuen. Hän avioitui (2) ennen 1678 puolisonaan Maria N.N.
Hän avioitui (1) ennen 1659 puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 153 | Elisabet N.N//; syntyi noin 1630, kuoli noin 1684. Eräiden lähteiden mukaan Elisabet Israelintytär.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 154 | Nils Nikolai/Fridlander/; syntyi noin 1630, kuoli noin 1714. Hän avioitui noin 1661 puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 155 | Valborg Henrika Tomasdotter//; kuoli noin 1722, vanhemmat Tomas Henrik N.N (katso 310) ja Brita Olofsdotter (?) (katso 311).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 158 | Lars Henriksson/Murick/; syntyi 11 elokuuta 1663, Kokkola, vanhemmat Henrik Larsson Murick (katso 316). Hän avioitui 10 elokuuta 1686, Kokkola puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 159 | Elisabet Olofsdotter//
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 160 | Olavi/Pynnönen/; kuoli 18 kesäkuuta 1688, Kangasniemi. Hänen kumppaninsa oli NN.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 164 | Heikki Matinpoika/Paananen/; syntyi noin 1624, vanhemmat Matti Paananen (katso 328) ja Kaarina N.N. (katso 329). Hän avioitui 1655, Rautalampi puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 165 | Marketta N.N.//; syntyi noin 1628, Rautalampi.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 168 | Lauri Heikinpoika/Varis/; syntyi noin 1635, Rautalampi, Istunmäki, Itsellinen;torppari, kuoli 28 helmikuuta 1697 siellä, vanhemmat Heikki Paavonpoika Varis (katso 336) ja Elina Tapanintytär (katso 337). Mainitaan Istunmäen tilan isännän veljenä 1665-76 ja isännän setänä 1676-84 sekä Kuhjon torpan isäntänä 1684-94. Hän oli koko elämänsä asunut tilalla, jonka isäntänä oli hänen isänsä Heikki Paavonpoika 1633-46, sen jälkeen hänen vanhemmat veljensä Paavo Heikinpoika vuoteen 1662 ja Klaus Heikinpoika vuoteen 1676. Isännyys siirtyi sitten Klaun pojalle Heikille 1676-94. Näin ollen Lauri nuorempana veljenä ei parhaassa iässään päätynyt isännäksi, vaan hänen olisi pitänyt perustaa uusi tila tai hankkia toinen kuten hänen poikansa Lauri Laurinpoika teki muuttaessaan Töhkerönmäen tilalle noin 1704 . Hän avioitui 1666 (arvioitu), Rautalampi puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 169 | Barbara Laurintytär/Närhi/; syntyi noin 1640, Rautalampi, Närhinsalo, kuoli 1713 jälkeen, Rautalampi, Töhkerönmäki, vanhemmat Lauri Yrjönpoika Närhi (katso 338) ja Kaarina N.N (katso 339). Muutti miehensä kuoltua poikansa Laurin luokse Töhkerönmäelle, jossa kuoli ilmeisesti 1713 jälkeen, koska hän esiintyy rippikirjassa 1705-13. Sen jälkeen puuttuvat sekä rippikirjat että kuolleiden luettelo 1721 asti .
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 170 | Mikko/Korhonen/ Hänen kumppaninsa oli NN.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 176 | Olavi Pietarinpoika/Kärkkäinen;Pietiläinen/; syntyi noin 1630, Rautalampi, Kärkkäälä, kuoli noin 1694, Rautalampi, Kärkkäälä, Pietilä, vanhemmat Pietari Pietarinpoika Kärkkäinen (katso 352) ja Elina Olavintytär (katso 353). Hän avioitui (2) noin 1673 puolisonaan Elina Matintytär, kuoli noin 1712, Laukaa, Sumiainen, Mäkelä.
Hän avioitui (1) noin 1650 puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 177 | Sofia N.N//; kuoli noin 1670, Rautalampi, Perintö-Pietilä.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 178 | Heikki/Liimatainen/ Hänen kumppaninsa oli NN.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 180 | Paavo/Vepsäläinen/ Hänen kumppaninsa oli NN.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 182 | Olavi/Laitinen/ Hänen kumppaninsa oli NN.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 184 | Markku Markunpoika/Liimatainen/; syntyi 1625 (arvioitu), Saarijärvi, Pyyrinlahti, Liimattala, Talollinen;seppä, kuoli 15 toukokuuta 1710, Rautalampi, Pesiäissalmi, vanhemmat Markku Pekanpoika Liimatainen (katso 368) ja Kerttu N.N (katso 369). Muutti Pyyrinlahden Liimattalasta 1668 Pesiäissalmeen, jossa toimi talon isäntänä n. 1690 saakka, jolloin poika Markku tuli isännäksi. Oli taitava seppä nuoruudessaan . Hän avioitui noin 1665 puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 185 | Venla N.N//
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 186 | Heikki/Kinnunen/ Hänen kumppaninsa oli NN.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 188 | Elias Matinpoika/Pakarinen/; vanhemmat Matti Heikinpoika Pakarinen (katso 376) ja Anna N.N (katso 377). Hän avioitui puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 189 | Helka N.N//
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 190 | Martti/Siekkinen/ Hänen kumppaninsa oli NN.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 224 | Johan Eriksson/Varg;Dunkar;Kåx/; syntyi noin 1645, Talollinen, kuoli 8 helmikuuta 1712, Kaarlela, Kaustari, Varg, vanhemmat Erik Josefsson Varg;Dunkar (katso 448) ja Dorde Andersdotter (katso 449). Vargin eli Kåksin isäntä 1695-1712. Tilan nuorempi nimi Varg on tullut mahdollisesti Henrik Erikssonin (isäntänä 1641-74) tai Johan Erikssonin mukana. Johanin esi-isät, jotka elivät Kaustisilla kulkivat Vargin nimellä. Hän avioitui puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 225 | Brita Jakobsdotter//; syntyi noin 1642, kuoli noin 1730, Kaarlela, Kaustari, Warg.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 228 | Johan Olofsson/Tylli/; vanhemmat Olof Larsson Tylli (katso 456). Lautamies, Tyllin tilan isäntä 1674-79, siltavouti ainakin 1692-95, neljänneskuntamies. Mainitaan 1673 pienen Saarukkapurossa sijaitsevan sahamyllyn omistajana yhdessä muutaman muun talollisen kanssa. Mainitaan myös, että hän olisi yhdessä Mikael Larssonin (Broända?) ja Johan Persson Kaustarin kanssa rakentaneet sahamyllyn Saarispuroon (Sokojanpuroon?). Tämä lienee sama kuin edellämainittu. Johan Persson ja Johan Olofsson olivat rakentaneet uuden myllyn yläjuoksuun, mutta se häiritsi vanhaa myllyä, joten se tuomittiin purettavaksi 1684.
Mainitaan lautamiehenä mm. 1679 kun hän oli kihlakunnantuomioistuimessa käsittelemässäriidanalaista venepaikkaa Kalajoella Kallanilla mikä viitta siihen, että kaarlelalaiset kalastelivat myös Kalajoella. Tässä yhteydessä kävi ilmi, että myös Johan Tyllillä oli satamapaikka siellä.
Johanin isä Olof Larsson oli 1655 myynyt vesimyllyn ja myllypaikan Vetelinjoessa hans Perssonille ja Matts Mattson Storhongalle. Vuonna 1670 Johan Tylli vaati kaupan purkua, koska sitä ei oltu käsitelty oikeudessa eikä kaupalle siten ollut vahvistusta. Äänestyksen jälkeen oikeus päätti, että kauppa oli laiton ja tyllin tulisi maksaa myllystä, jonka ostajat olivat rakentaneet paikalle. Isojakokarttojen mukaan Tylli omisti myös niityn ja myllyn Åijänsaaressa Vitsarinpurossa. Näiden verotusarvo oli 1786 31 sk.6 rst ja olivat käytössä vielä ainakin 1855.
Mainitaan siltavoutina 1692-95 kun hän käräjillä toi ilmi talollisia, jotka hoitivat huonosti tieosuuksiaan ja joutuivat sakoitetuiksi. Eräät kylänmiehet olivat tyytymättömiä raskaaseen velvollisuuteen pitää tiet kunnossa. Siltavouti sai silloin tehtäväksi järjestää tieosuudet uudestaan ja huolehtia siitä, että ne laitettaisiin sellaiseen kuntoon, "että tiellä kulkijoiden eivät tarvitsisi kulkea hengenvaarassa ja suurella vaivalla kuten tähän asti".
Mainitaan neljänneskuntamiehenä 1680 kun hän hoiti hollimiehen velvoitteita ja Erik Eriksson Kaino oli menettänyt malttinsa kun Johan oli vaatinut Erikin hevosia kyyditykseen. Kaino tuomittiin istumaan vuorokauden häpeäpaalussa rikkomuksesta virkaatoimittavaa vastaan muiden pahantapaisten varoitukseksi.
1675 paikkeilla oli jonkinlainen valtataistelu vouti Willinghusenin ja pitäjän johtajien eli käytännössä lautamiesten välillä. Muut lautamiehet olivat tyytymättömiä Johan Tylliin, joka oli paljastanut Willinghusenille mitä lautakunta oli päättänyt. Lisäksi väitettiin, että Tylli käytti viljanmittauksessa tavanomaisesta poikkeavaa kappaa. Tylli puolustautui sillä, että hän oli saanut kapan voudin vaimolta. Hän ilmoitti olevansa valmis puhdistautumaan kaikista epäilyistä, mutta muut lautamiehet pitivät häntä epäluotettavana toverina ja sopimattomana lautamieheksi. Kuten edellä käy ilmi jatkoi hän kuitenkin lautamiehenä ja muissa luottamustehtävissä. Hän avioitui puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 229 | Brita Jönsdotter (?)//
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 236 | Matti Juhonpoika/Virkkala/; syntyi noin 1633, Kaustinen, kuoli 30 marraskuuta 1686 siellä, vanhemmat Juho Matinpoika Virkkala (katso 472) ja Maalin Antintytär Paavola (katso 473). Isäntä 1675-81. Hän avioitui puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 237 | Anna Juhontytär/Isokainu/; syntyi noin 1640, Veteli, Isokainu, kuoli 1 toukokuuta 1701, vanhemmat Juho Heikinpoika Isokainu (katso 474) ja Riitta Erkintytär Bastubacka (katso 475).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 238 | Erkki Heikinpoika/Kainu;Isosalo/; syntyi 1622 (laskettu), Veteli, Isokainu, kuoli 31 maaliskuuta 1695, Kaustinen, Isosalo, vanhemmat Heikki Mikonpoika Isokainu (katso 476). Eräs Heikki Erkinpoika (Salo no.3?) Kaustisilla sai sakot 1673 koska hän oli saanut lapsen Saara Klemetintytär Pulkkisen kanssa Räyringistä. Isä Erkki Heikinpoika (?) tuomittiin samoilla käräjillä maksamaan Saaralle puolen vuoden palkan, mikä viittaa siihen, että piika olisi irtisanottu laittomasti. Hän avioitui ennen 1645, Kaustinen puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 239 | Liisa Niilontytär/Isosalo/; syntyi 1616 (laskettu), Kaustinen, kuoli 27 heinäkuuta 1712, Kaustinen, Isosalo, vanhemmat Niilo Erkinpoika Isosalo (katso 478) ja Kaarina N.N. (katso 479).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 240 | Jakob Karlsson/Storskrubb/; syntyi ennen 1649, Kruunupyy, Storskrubb. Hän avioitui puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 241 | Malin Andersdotter//; syntyi ennen 1653, kuoli Kruunupyy, Storskrubb.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 242 | Erik Mattsson/Lassfolk;Holgers;Ståhl/; syntyi 1636, Ähtävä, Lassfolk, kuoli noin 1707, Kruunupyy, Ståhl, vanhemmat Matts Larsson Lassfolk (katso 484). Hän avioitui puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 243 | Lisa Mikaelsdotter/Holgers/; syntyi ennen 1637, Kruunupyy, Holgers, kuoli noin 1710, vanhemmat Mikael Mattsson Holgers (katso 486).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 256 | Perttu Paavalinpoika/Hämäläinen/; vanhemmat Paavali Hämäläinen (katso 512). Lohilahden ensimmäinen Hämäläisen suvun lampuoti 1645-75 . Hänen (1) kumppaninsa oli NN.
Hän avioitui (2) puolisonaan Helka N.N. | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 292 | Niilo Juhonpoika/Ignat/ Ignatius-suvun vanhin tunnettu jäsen. Porvari Viipurissa, mainitaan "i vallen" 1613-1627. Ei esiinny enää vuoden 1635 asiakirjoissa. Hänen on otaksuttu olleen kotoisin kaupungin itäpuolella sijaineessa Ignattilan eli Ignatan talosta. Siellä oli jo 1551 isäntänä Per Ignatt ja samaan aikaan tavataan kaupungissa porvari Jöran Ignatt, joka luultavasti tulee samasta talosta. Niilon suhde mainittuihin henkilöihin on kuitenkin epäselvä . Hänen kumppaninsa oli NN.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 298 | Karl (Sr)/de la Motte/; Majuri, kuoli 1653, Sääksmäki, vanhemmat Samson (Sr) de la Motte (katso 596) ja Brita Mikaelsdotter Munck af Fulkila (katso 597). Palveli kornettina Turun ratsuväkirykmentissä 1637 ja luutnanttina 1639. Ratsumestarina Viipurin ratsuväkirykmentissä 1643, majuri 1647, Turun ratsuväkirymentissä 1653. Peri Sääksmäen Lahisten säterikartanon, jonka omistukseen kuului mm. Saarijärven Vahangan kylän talot sekä Halikon Lempilän vuodesta 1646. Anoi 1634 pääsyä ritarihuoneeseen ja neuvostopäätöksellä 18.7.1634 hänelle varattiinkin paikka kuitenkin edellyttäen, että hän hankkisi Ranskasta todistuksen isänsä aateliudesta. Hyväksyttiin sotapäällikkö Karl Karlsson Gyllenhjelmin valtiopäiville toimittamalla todistuksella Ruotsi-Suomen kansalaiseksi 1642 ja samalla suvun edustajaksi Ritarihuoneeseen numerolla 280. Kuoli 1653 ja haudattiin Sääksmäen kirkkoon 5.2.1654. Hän avioitui puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 299 | Gertrud/von Engelhardt/; kuoli 1659, Sääksmäki, vanhemmat Caspar von Engelhardt (katso 598) ja Barbara von Fuldert (katso 599).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 310 | Tomas Henrik N.N// Mäntyharjun kirkkoherra.. Hän avioitui noin 1661 puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 311 | Brita Olofsdotter (?)//
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 316 | Henrik Larsson/Murick/; syntyi noin 1619, Alaveteli?, kuoli 2 syyskuuta 1697, Kokkola. Hänen kumppaninsa oli NN.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 328 | Matti/Paananen/ Hän avioitui puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 329 | Kaarina N.N.//
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 336 | Heikki Paavonpoika/Varis/; syntyi noin 1590, Rautalampi, Istunmäki, kuoli noin 1674 siellä, vanhemmat Paavo Olavinpoika Varis (katso 672). Istunmäen tilan isäntä 1633-46. Poti vanhemmiten tyrää . Hän avioitui noin 1625, Rautalampi puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 337 | Elina Tapanintytär//; kuoli Rautalampi, Istunmäki.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 338 | Lauri Yrjönpoika/Närhi/; kuoli noin 1667, Rautalampi, Närhinsalo, vanhemmat Yrjö Matinpoika Närhi (katso 676) ja Valpuri Antintytär (katso 677). Talon isäntänä oli vanhempi veli Tuomas. Lauri asui tilalla perheineen mutta hänen tehtävänsä ei ole käynyt ilmi asiakirjoista, luultavasti hän on osallistunut tilan hoitamiseen . Hän avioitui noin 1649 puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 339 | Kaarina N.N//
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 352 | Pietari Pietarinpoika/Kärkkäinen/; Talollinen, kuoli noin 1655, Rautalampi, vanhemmat Pietari Pietarinpoika Kärkkäinen (katso 704). Kärkkäälässä asui 1500-1600-luvulla paljon Kärkkäisiä. Samannimisten erottamiseksi toisistaan alettiin toisia kutsumaan talon nimellä. Niinpä Pietari Kärkkäisen sukua alettiin kutsua Pietiläksi tai Pietiläisiksi 1600-luvun loppupuoliskolla. Maakirjoissa Pietilä-nimi esiintyi 1705 "Kärkäs"-nimen tilalla . Hän avioitui puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 353 | Elina Olavintytär//
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 368 | Markku Pekanpoika/Liimatainen/; Talollinen, vanhemmat Pekka Pekanpoika Liimatainen (katso 736) ja Anna N.N(?) (katso 737). Isäntänä Pyyrinlahden Liimattalan talossa n. 1644-1653. Liimattala oli vähitellen vaurastunut tavanomaisen viljelyn ja karjatalouden lisäksi postitalonpoikatoiminnan sekä kestikievarinsa ansiosta. Vuoden 1683 reduktiotoimikunnan pöytäkirjojen mukaan vain 7% tiloista oli hyvin toimeentulevia, joihin Liimattala kuului. Hän avioitui noin 1620 puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 369 | Kerttu N.N//
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 376 | Matti Heikinpoika/Pakarinen/; vanhemmat Heikki Pakarinen (katso 752). Hän avioitui puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 377 | Anna N.N//
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 448 | Erik Josefsson/Varg;Dunkar/; syntyi noin 1616, Kaustinen, vanhemmat Josef Henriksson Varg (katso 896). Hän avioitui puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 449 | Dorde Andersdotter//; syntyi noin 1616, Kaustinen.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 456 | Olof Larsson/Tylli/; vanhemmat Lars Birilsson (Birgersson) Tylli (katso 912). Tyllin tilan isäntä 1619-74. Hän oli 1655 myynyt vesimyllyn ja myllynpaikan Vetelin joella Hans Perssonille ja Matts Mattsson Hongalle. Hänen poikansa vaati myöhemmin, että kauppa peruttaisiin, koska sitä ei ollut vahvistettu käräjillä. Hänen kumppaninsa oli NN.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 472 | Juho Matinpoika/Virkkala/ Hän avioitui puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 473 | Maalin Antintytär/Paavola/
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 474 | Juho Heikinpoika/Isokainu/; syntyi noin 1612, Veteli, Kainu, haudattiin 5 huhtikuuta 1703, Veteli, Isokainu, vanhemmat Heikki Mikonpoika Isokainu (katso 476). Isokainun isäntä 1636-76. Lautamies 1668-86. Yritti yhdessä muiden lautamiesten kanssa saada parannusta autiotilojen verotuskäytäntöön, jota he moittivat huonoksi. He joutuivat kuitenkin polvillaan pyytämään vouti Willinghausenilta anteeksi hätiköityja syytöksiään.
Juho oli yritteliäs mies. Hän sahasi Karjalankoskella enemmän lautoja kuin kukaan muu pitäjän yläosassa, paljon yli sallitun määrän. Useita talollisia uhattiin ankarilla sakoilla, mutta tällä kerralla vapaaherra Banér tyytyi siihen, että osa ylimääräisestä laudasta luovutettiin käytettäväksi hänen Hakalahden tilallaan. Hän avioitui puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 475 | Riitta Erkintytär/Bastubacka/; syntyi noin 1612, Halsua, saudattiin 14 huhtikuuta 1678, Veteli, Isokainu, vanhemmat Erkki Bastubacka (katso 950) ja Kaarina Heikintytär Bastubacka (katso 951).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 476 | Heikki Mikonpoika/Isokainu/; syntyi noin 1570, Veteli, vanhemmat Mikko Ollinpoika Kainu (katso 952). Isokainun tilan isäntänä 161-1633. Tila oli jaettu 1616 veljeksille Heikille ja Ollille, joka oli ensin Kainun isäntänä ennen jakoa 1607-1615 ja sen jälkeen Vähäkainun isäntänä 1616-1626. Olli myi 1636 osuutensa Erkki Olavinpoika Torpalle ja muutti poikansa Mikon luokse Hopsalan Bjongiin Kruunupyyssä. Heikki mainitaan eräässä oikeuden pöytäkirjassa kun hän oli riidellyt 1630 Hannu Antinpoika Långin kanssa eräästä niitystä. Hänen kumppaninsa oli NN.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 478 | Niilo Erkinpoika/Isosalo/ Hän avioitui puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 479 | Kaarina N.N.//
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 484 | Matts Larsson/Lassfolk/; syntyi ennen 1609, Ähtävä, Lassfolk. Hänen kumppaninsa oli NN.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 486 | Mikael Mattsson/Holgers/; syntyi ennen 1609, Kruunupyy, Holgers, kuoli 1643 siellä. Hänen kumppaninsa oli NN.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 512 | Paavali/Hämäläinen/ Hänen kumppaninsa oli NN.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 596 | Samson (Sr)/de la Motte/; syntyi Ranskassa, Kenraalimajuri, kuoli noin 1620, Sääksmäki. Sai 2.1.1600 läänityksenä Sääksmäen Lahisten säterikartanon, jonka Hogenskild Bjelke oli menettänyt valtiolle. Oli majurina Wolmarin piirityksessä 1601. Linnoitus menetettiin ja hänet lähetettiin vihollisen panttivangiksi mutta selviytyi siitä ja sai ratsumestarin arvon 7.9.1603. 1606 hän sai tehtäväkseen kuljettaa koko jalkaväki Hämeestä Narvaan. Hänen säterioikeutensa Sääksmäen Lahisten ja Luopioisten Kantolan kartanoihin vahvistettiin 22.3.1613. Allekirjoitti aatelin joukossa Maapäivien (lantdagen) päätökset 2.2.1616 Helsingissä. Hän yleni kenraalimajuriksi ja on elänyt vielä 6.3.1620 mutta luultavasti kuollut pian sen jälkeen. Ruotsi-Suomen historiassa 1500-luvun loppu oli rauhatonta aikaa kuninkaallisten valtataistelujen vuoksi. Kustaa Vaasan poika Juhana III oli hallitsijana vuoteen 1592 asti, jolloin hänen poikansa Sigismund oli sekä Puolan että Ruotsin kuningas. Kustaa Vaasan kolmas poika Kaarle-herttua ei ollut tähän tyytyväinen ja yllytti sekä ruotsalaisia että suomalaisia veljenpoikaansa vastaan. Kaarle-herttua vei sitten voiton ja valloitti Suomen 1599 rangaisten julmasti Sigismundin kannattajia. Useat menettivät maansa ja autioituneet tilat lahjoitettiin sotilaille ja ulkomaalaisille liittolaismaiden tai valloitettujen alueiden aatelisille.Niinpä de la Motte-suku ilmestyi Suomeen 1500-luvun lopulla ja sen ensimmäisenä edustajana oli Samson de la Motte. Suku katsottiin aateliseksi jo Ranskassa ja merkittiin Ruotsin aatelismatrikkeliin 1642 numerolla 280. 1809 suvulla ei ollut enää edustajaa Ruotsissa mutta Suomessa se merkittiin aatelismatrikkeliin 28.1.1818 numerolla 23. Suku sammui mieslinjalla kuitenkin 1886. Lahisten kartanon se menetti 1720. Sen hallussa oli kuitenkin muita kartanoita ja taloja . Hän avioitui (1) puolisonaan Anna Rapp.
Hän avioitui (2) puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 597 | Brita Mikaelsdotter Munck/af Fulkila/; kuoli noin 1646, Halikko, Lempilä, vanhemmat Mikael Påvellsson Munck af Fulkila ja Margareta Tomasdotter Starck. Eli leskenä 1642 Lempilän säterissä Halikossa .
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 598 | Caspar/von Engelhardt/; vanhemmat Robert (Robrecht) von Engelhardt ja Anna von Sesswegen. Omisti Urtaun kartanon Liivinmaalla (Engelhardtshof I). Joutui kuten isänsä ja veljensä venäläisten sotavangiksi ja vietiin Moskovaan, jossa oli pitkään vangittuna. Palveli sen jälkeen jonkin aikaa tsaaria kuten hänen veljensä, mutta vain hänen poikansa Werner (Jeremei) jäi tsaarin hoviin. Hän avioitui (2) puolisonaan Margareta von Bistram. Hän avioitui (1) puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 599 | Barbara/von Fuldert/; vanhemmat Johan von Fuldert ja Anna Rese.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 672 | Paavo Olavinpoika/Varis/; Talollinen, vanhemmat Olavi Paavonpoika Varis. Istunmäen isäntä 1580-1633 isänsä jälkeen . Hänen kumppaninsa oli NN.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 676 | Yrjö Matinpoika/Närhi/; syntyi noin 1591, Rautalampi, Talollinen, vanhemmat Matti Laurinpoika Närhi. Talollinen, Närhinsalon isäntä n. 1630-1637 . Hän avioitui 1620 (arvioitu) puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 677 | Valpuri Antintytär//; Talonemäntä.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 704 | Pietari Pietarinpoika/Kärkkäinen/; Talollinen, vanhemmat Pietari Kärkkäinen. Mainitaan isäntänä n. 1586-1643 . Hänen kumppaninsa oli NN.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 736 | Pekka Pekanpoika/Liimatainen/; Talollinen, vanhemmat Pekka Liimatainen. Pyyrinlahden Liimattalan isäntä n.1600-1640. Tila halottiin 1627, jolloin uuteen Alataloon asettui asumaan oletettavasti hänen veljensä Markku Pekanpoika perheineen sekä tämän Yrjö-veli ja Riitta-sisar. Pekan samanniminen poika oli osittain samanaikaisesti Liimattalan isäntänä ja vaimoksi mainitaan eri henkilö, joten Alatalon isäntä ei todennäköisesti ole hänen poikansa. Vuonna 1634 mainittiin henkikirjoissa ensimmäistä kertaa terveet (verokelpoiset) vaimot ja 15 vuotta täyttäneet lapset. Vaimoksi mainittu Anna saattoi olla Pekan vaimo, mutta merkinnät ovat epäselvät. Vuoden 1630 henkikirjassa Pekka mainitaan olevan vajaakuntoinen ja jaloistaan halvaantunut mutta mainitaan kuitenkin edelleen isäntänä. Pekka mainitaan vielä 1639 ja eli arviolta n. 1570-1640. Liimattala oli vaurastunut hieman aikaisemmasta keskiarvotilasta. Esim. vuoden 1634 karja- ja kylvöveroluettelon perusteella talo oli neljäntenä Suur-Saarijärven karjavarallisuudessa . Hän avioitui puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 737 | Anna N.N(?)// Anna mainitaan henkikirjoissa vaimona, mutta ei ole täysin selvää onko kyseessä Pekan vaimo vai jonkun muun.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 752 | Heikki/Pakarinen/; Talollinen. Pakarila-tilan isäntä 1600-luvun puolivälissä . Hänen kumppaninsa oli NN.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 896 | Josef Henriksson/Varg/; syntyi noin 1592, Kaustinen, vanhemmat Henrik Persson Varg. Hänen kumppaninsa oli NN.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 912 | Lars Birilsson (Birgersson)/Tylli/; vanhemmat Biril (Birger) Tyresson Tylli. Tyllin isäntä 1576-1611. Mainitaan myllytulliluettelossa 1586, josta käy ilmi, että hänellä oli kotitarpeisiin jauhava puromylly joka kävi sekä syksyisin että keväisin. Samassa luettelossa mainitaan pitäjän 5 muutakin myllyä. Vuonna 1608 näyttää yhden manttaalin raja olleen neljä äyrinmaata (1,85 hehtaaria). Lars Tyllillä oli kuitenkin 1,95 hehtaaria mutta vain 3/4 manttaalia. Hänen kumppaninsa oli NN.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 948 | Heikki Mikonpoika/Isokainu/ (katso 476) Hänen kumppaninsa oli NN.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 950 | Erkki/Bastubacka/; syntyi noin 1583. Hän avioitui puolisonaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 951 | Kaarina Heikintytär/Bastubacka/; syntyi noin 1594, kuoli 15 helmikuuta 1684, Veteli, vanhemmat Heikki Erkinpoika Bastubacka.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 952 | Mikko Ollinpoika/Kainu/; syntyi noin 1530, Veteli, vanhemmat Olli Kreunpoika Kainu. Kainun tilan isäntä Vetelissä 1578-1606. Birger Lindqvistin selvityksen mukaan on mahdollista, että isä Olli oli isäntänä 1598 saakka. Mikko oli jakamattoman tilan viimeinen isäntä. 1616 se jaettiin Mikon poikien Ollin ja Heikin välillä . Hänen kumppaninsa oli NN.
|