. Alexander Jakobsson Vitick. Syntynyt 25.02.1830 Kaarlela[1]. Talollinen. Oli käynnistämässä Kaarlelan säästöpankkitoimintaa. Asia oli ensimmäisen kerran esillä kunnanvaltuustossa 28.3.1874, jolloin nimitettiin komitea pankin sääntöjen ehdottamiseksi. Alexander oli mukana tässä komiteassa. Säännöt hyväksyttiin ja pankki aloitti toimintansa 1875. Ensimmäinen tallettaja oli palveluspiika Vilhelmina Fröjd, joka tallensi 14 mk.[2] Kuollut 30.08.1881 Kaarlela[3]. Isä Taulu 2. Äiti Taulu 3. –Puoliso 1852 Kälviä, Herronen Johanna Juhontytär Herronen. Syntynyt 08.05.1834 Kälviä, Herronen[1].[3]

Lapset

I. Jakob Johansson Vitick. Syntynyt 14.03.1796 Kaarlela, Korplahti, Vitikka[1]. Talollinen, Vitikka. Kuollut 15.08.1879 Kaarlela, Korplahti, Vitikka[5]. Isä Taulu 4. Äiti Taulu 5. –Puoliso 1:o 13.10.1821 Kaarlela Elisabet Johansdotter Heikkilä. Syntynyt 09.06.1798 Kaarlela, Korplahti, Heikkilä[1]. Kuollut i lungsot 06.11.1822 Kaarlela, Korplahti, Vitikka[7].[6] –Puoliso 2:o 04.10.1823 Kaarlela Maria Mattsdotter Brusibacka. Syntynyt 02.01.1803 Kaarlela, Korplahti, Brusibacka[1]. Kuollut 05.11.1867 Kaarlela, Korplahti, Vitikka[5]. Taulu 3.[6]

Lapset

I. Maria Mattsdotter Brusibacka. Syntynyt 02.01.1803 Kaarlela, Korplahti, Brusibacka[1]. Kuollut 05.11.1867 Kaarlela, Korplahti, Vitikka[5]. Isä Taulu 6. Äiti Taulu 7. –Puoliso 04.10.1823 Kaarlela Jakob Johansson Vitick. Syntynyt 14.03.1796 Kaarlela, Korplahti, Vitikka[1]. Talollinen, Vitikka. Kuollut 15.08.1879 Kaarlela, Korplahti, Vitikka[5]. Taulu 2.[6]

Lapset

II. Johan Mattsson Vitick. Syntynyt 03.02.1767 Kaarlela, Korplahti, Vitikka[1]. Talollinen. Kuollut rintakipuun 27.08.1839 Kaarlela, Korplahti, Vitikka[5]. Isä Taulu 8. Äiti Taulu 9. –Puoliso 1:o 11.05.1792 Kaarlela, Rödsö Anna Jakobsdotter Karre. Syntynyt 07.08.1767 Kaarlela, Palo, Karre[1]. Kuollut halvaukseen 08.04.1809 Kaarlela, Korpilahti, Vitikka[5]. Taulu 5.[6] –Puoliso 2:o 22.07.1812 Kaarlela Maria Johansdotter Lillhonga. Syntynyt 27.08.1766 Kaarlela, Vitsari, Lillhonga. Kuollut 05.08.1839 Kaarlela[5].[6]

I Lapset

II. Anna Jakobsdotter Karre. Syntynyt 07.08.1767 Kaarlela, Palo, Karre[1]. Kuollut halvaukseen 08.04.1809 Kaarlela, Korpilahti, Vitikka[5]. Isä Taulu 10. Äiti Taulu 11. –Puoliso 11.05.1792 Kaarlela, Rödsö Johan Mattsson Vitick. Syntynyt 03.02.1767 Kaarlela, Korplahti, Vitikka[1]. Talollinen. Kuollut rintakipuun 27.08.1839 Kaarlela, Korplahti, Vitikka[5]. Taulu 4.[6]

I Lapset

II. Matts Mattsson Kauko;Brusibacka;Riuttaniemi. Syntynyt 28.09.1767 Kaarlela, Korplahti, Kauko[1]. Brusibackan isäntänä n. 1802-14, jonka jälkeen hän muutti Lohtajalle Riuttaniemen isännäksi. Ensimmäisen vaimonsa kanssa hänellä oli 8 lasta ja toisen kanssa 5.[69] Kuollut keuhkotautiin 26.01.1830 Lohtaja, Väliviirre, Riuttaniemi[5]. Isä Taulu 12. Äiti Taulu 13. –Puoliso 1:o 06.10.1791 Kaarlela Sofia Mattsdotter Hassinen. Syntynyt 26.02.1769 Kaarlela, Korplahti, Hassinen[1]. Kuollut 18.11.1808 Kaarlela, Korplahti, Hassinen[70]. Taulu 7.[6] –Puoliso 2:o Maria Mattsdotter Bock. Syntynyt (laskettu) 1769[18]. Kuollut keuhkotautiin 07.04.1830 lLohtaja[18].[71]

I Lapset

II. Sofia Mattsdotter Hassinen. Syntynyt 26.02.1769 Kaarlela, Korplahti, Hassinen[1]. Kuollut 18.11.1808 Kaarlela, Korplahti, Hassinen[70]. Isä Taulu 14. Äiti Taulu 15. –Puoliso 06.10.1791 Kaarlela Matts Mattsson Kauko;Brusibacka;Riuttaniemi. Syntynyt 28.09.1767 Kaarlela, Korplahti, Kauko[1]. Kuollut keuhkotautiin 26.01.1830 Lohtaja, Väliviirre, Riuttaniemi[5]. Taulu 6.[6]

I Lapset

III. Matts Mattsson Vitick. Syntynyt 10.12.1734 Kaarlela, Korplahti, Vitikka[1]. Talollinen Vitikassa. Kuollut noin 1814[8]. Isä Taulu 16. Äiti Taulu 17. –Puoliso 06.05.1757 Kaarlela Maria Jakobsdotter Huhtala. Syntynyt 11.02.1739 Kaarlela, Korplahti, Huhtala[1]. Emäntä. Kuollut kuumeeseen 29.08.1807 Kaarlela, Korpilahti, Vitikka[6]. Taulu 9.[6]

II Lapset

III. Maria Jakobsdotter Huhtala. Syntynyt 11.02.1739 Kaarlela, Korplahti, Huhtala[1]. Emäntä. Kuollut kuumeeseen 29.08.1807 Kaarlela, Korpilahti, Vitikka[6]. Isä Taulu 18. Äiti Taulu 19. –Puoliso 06.05.1757 Kaarlela Matts Mattsson Vitick. Syntynyt 10.12.1734 Kaarlela, Korplahti, Vitikka[1]. Talollinen Vitikassa. Kuollut noin 1814[8]. Taulu 8.[6]

II Lapset

III. Jakob Nilsson Borg;Karre. Syntynyt 28.09.1736 Kaarlela, Palo, Borg[1]. Talon isäntä, laamanni, lautamies ja kuudennusmies. Valittiin pitäjän vanhimmaksi kolmen toisen kanssa 1792. Mainitaan 1771, kun hänen riihensä, jossa säilytettiin hamppua paloi. Hän ei saanut palokorvausta, koska kymmenvuotias poika oli asettanut kynttilän ilman lyhtyä uunille, mikä aiheutti palon. Vahingon suuruus oli 120 talaria. Hänet mainitaan myös 1774, kun hän oli Vetelinjokeen Karren kohdalle rakentanut kalapatoja molemmin puolin, mikä kavensi joenuomaa liikaa. Hän sovitteli asiaa Vittsarin asukkaiden kanssa ja suostui siihen, että väylä pysyi avoimena ja että joka syksy poistaisi padotukset kokonaan.[29] Kuollut 17.04.1808 Kaarlela, Palo, Borg[5]. Isä Taulu 20. Äiti Taulu 21. –Puoliso 13.05.1757 Kaarlela, Kaustari, Stormåsa Anna Eriksdotter Stormåsa. Syntynyt 05.10.1737 Kaarlela, Kaustari, Stormåsa[1]. Kuollut kohtutautiin 24.01.1798 Kaarlela, Palo, Borg[5]. Taulu 11.[6]

II Lapset

III. Anna Eriksdotter Stormåsa. Syntynyt 05.10.1737 Kaarlela, Kaustari, Stormåsa[1]. Kuollut kohtutautiin 24.01.1798 Kaarlela, Palo, Borg[5]. Isä Taulu 22. Äiti Taulu 23. –Puoliso 13.05.1757 Kaarlela, Kaustari, Stormåsa Jakob Nilsson Borg;Karre. Syntynyt 28.09.1736 Kaarlela, Palo, Borg[1]. Kuollut 17.04.1808 Kaarlela, Palo, Borg[5]. Taulu 10.[6]

II Lapset

III. Matts Jakobsson Kauko;Brusibacka. Syntynyt 21.11.1727 Kaarlela, Korplahti, Kauko[1]. Tilallinen. Kaukon tilan isäntä 1792 saakka. Hänet mainitaan oikeuden pöytäkirjoissa 1781 kun Mikael Kauko pyysi lupaa viljellä pientä suota. Matts vastusti koska suo sijaitsi hänen yksityismetsässä ja toimi lehmien laidunmaana. Hän kuitenkin suostui sen jälkeen kun hän sai luvan viljellä saman verran lisää kuin Mikael sai viljeltyä suosta.

Vetelinjoen iso silta Vittsarin ja Kaukon välillä Korpilahdessa suojattiin kevättulvan jäälohkareilta siihen rakennetulla murtajilla. Ne hajosivat keväällä 1788 ja Matts Jakobsson Kauko sai tehtäväkseen korjata ja huoltaa niitä kolmen vuoden ajan korvausta vastaan.

Matts muutti 65-vuotiaana Brusibackaan perheensä kanssa. Syytä emme tiedä mutta Kaarlelan historian mukaan hänen isänsä omisti sekä Kaukon että Brusibackan ja olivat ilmeisesti edelleen perheen omistuksessa, joten kyseessä oli ilmeisesti käytännölliset ratkaisut.[72] Kuollut 12.06.1808 Kaarlela, Korplahti, Brusibacka[5]. Isä Taulu 24. Äiti Taulu 25. –Puoliso 18.11.1746 Kaarlela Anna Maria Olofsdotter Harald. Syntynyt 23.09.1729 Kaarlela, Rödsö, Haralds[1]. Kuollut vesipöhöön 05.04.1794 Kaarlela, Korplahti, Kauko[5]. Taulu 13.[6]

II Lapset

III. Anna Maria Olofsdotter Harald. Syntynyt 23.09.1729 Kaarlela, Rödsö, Haralds[1]. Kuollut vesipöhöön 05.04.1794 Kaarlela, Korplahti, Kauko[5]. Isä Taulu 26. Äiti Taulu 27. –Puoliso 18.11.1746 Kaarlela Matts Jakobsson Kauko;Brusibacka. Syntynyt 21.11.1727 Kaarlela, Korplahti, Kauko[1]. Tilallinen. Kuollut 12.06.1808 Kaarlela, Korplahti, Brusibacka[5]. Taulu 12.[6]

II Lapset

III. Matts Mattsson Björkbacka;Hassinen. Syntynyt 11.02.1735 Kaarlela, Sokoja, Björkbacka[1]. Talollinen;laamanni;valtiopäivämies;lautamies. Matts oli syntynyt Sokojalla, Björkbackassa. Hänen isänäitinsa oli Hassisen tilan tytär ja avioitunut Mattsin isoisän kanssa ja muuttanut Björkbackaan. Vuonna 1755 Matts muutti Björkbackaan isovanhempiensa kera ja tuli isännäksi. Tuleva vaimo Sofia Laurintytär Pamp oli aikaisemmin ollut piikana Björkbackassa ja muuttanut Hassiseen 1754. Pari avioitui 1756.

Matts Hassinen oli yhteiskunnallisesti valveutunut. Kustaa III:n aikana pidettiin vain harvoja valtiopäiviä ja ne kestivät enintään kolme kuukautta. Käsiteltäviä asioita oli mm. yhdistys- ja turvallisuusasiakirja, joka takasi kunkaalle lähes yksinvallan, mutta myös monia etuja ei-aatelisille. Viimeksi mainitut saivat oikeuden virkoihin ja kruunun- ja rälssitilojen ostoon sekä verovapauden uusille suoviljelyksille. Vastapalveluna kaikki säädyt joutuivat maksamaan muita ylimääräisiä veroja. Edellisillä valtiopäivillä viljelijät olivat olleet erittäin tyytymättömiä kuninkaan päätökseen perustaa valtiollisia viinanpolttolaitoksia. 1787 pitäjille annettiin mahdollisuus vuokrata poltto-oikeuksia kymmeneksi vuodeksi. Eräässä pitäjäkokouksessa Kaarlelassa juuri ennen valtiopäiviä Matts Hassinen valittiin matkustamaan Vaasaan vastustamaan viinanpolttooikeuden vuokraamisasiaa.[105] Oli harvinaista, että tiloilla oli omat laitumet. Tavallisesti koko kylällä oli yhteset laidunmaat. Matts Mattsson, joka asui erittäin eristettynä sai 1774 oikeuden polttaa itselleen laidunmaata. Aikaisemmin vuonna 1767 hänet oli tuomittu siitä, että hän oli ilman katselmusta polttanut alueen, josta sai 15 kappaa kylvösiementä ja menetti sen sekä joutui maksamaan sakkoja 10 dr smt. Lupa polttamiseen tarvittiin katselmuksen kautta, koska viljelys- tai laidunmaan hankkiminen polttamalla oli samalla metsän tuhoamista.[106] Kuollut katarrikuumeeseen 26.05.1805 Kaarlela, Korplahti, Hassinen[107]. Isä Taulu 28. Äiti Taulu 29. –Puoliso 05.12.1756 Kaarlela, Sokoja, Björkbacka Sofia Laurintytär Pamp. Syntynyt 19.04.1735 Kälviä[1]. Emäntä. Kuollut 14.01.1809 Kaarleby, Korplahti, Hassinen[5]. Taulu 15.[108]

II Lapset

III. Sofia Laurintytär Pamp. Syntynyt 19.04.1735 Kälviä[1]. Emäntä. Työskenteli piikana n. 1750 Kaarlelan Hassisen tilalla, jonne hän oli tullut Kälviältä yhdessä rengiksi ryhtyvän Juha-veljensä kanssa. Hän siirtyi pian Björkbackan tilalle piiaksi, mutta palasi 1754 Hassiseen. Sinne muuttivat vuotta myöhemmin myös Matts Mattsson Björkbacka ja hänen isänsä vanhemmat. Matts ja Sofia, jotka olivat tavanneet Björkbackassa avioituivat samana vuonna. Hassinen oli Mattsin isoäidin Britan lapsuudenkoti, jossa hänen isänsä Daniel oli isäntänä kuolemaansa asti 1727.

Sofian isä, korpraali Lauri Pamp ja tämän toinen vaimonsa Kaarina Matintytär sekä siskot Riitta ja Liisa muuttivat Hassiseen Sofian avioiduttua Mattsin kanssa.[3] Kuollut 14.01.1809 Kaarleby, Korplahti, Hassinen[5]. Isä Taulu 30. Äiti Taulu 31. –Puoliso 05.12.1756 Kaarlela, Sokoja, Björkbacka Matts Mattsson Björkbacka;Hassinen. Syntynyt 11.02.1735 Kaarlela, Sokoja, Björkbacka[1]. Talollinen;laamanni;valtiopäivämies;lautamies. Kuollut katarrikuumeeseen 26.05.1805 Kaarlela, Korplahti, Hassinen[107]. Taulu 14.[108]

II Lapset

IV. Matts Eriksson Vitick. Syntynyt 00.11.1707 Kaarlela, Korplahti, Vitikka[3]. Isäntänä Vitikan tilalla[9]. Kuollut rintakipuun 04.12.1755 Kaarlela, Korplahti, Vitikka[5]. Isä Taulu 32. Äiti Taulu 33. –Puoliso 12.11.1733 Kaarlela Anna Mattsdotter Korpilainen. Syntynyt 00.09.1711[3]. Kuollut kovaan kuumeeseen 25.01.1773 Kalajoki[10]. Taulu 17.[6]

III Lapset

IV. Anna Mattsdotter Korpilainen. Syntynyt 00.09.1711[3]. 06.03.1757 - Kalajoki[13]. Kuollut kovaan kuumeeseen 25.01.1773 Kalajoki[10]. Isä Taulu 34. Äiti Taulu 35. –Puoliso 1:o 12.11.1733 Kaarlela Matts Eriksson Vitick. Syntynyt 00.11.1707 Kaarlela, Korplahti, Vitikka[3]. Isäntänä Vitikan tilalla[9]. Kuollut rintakipuun 04.12.1755 Kaarlela, Korplahti, Vitikka[5]. Taulu 16.[6] –Puoliso 2:o 06.05.1757 Kaarlela Sipi Olavinpoika Laurila. Syntynyt noin 1704[14]. Kuollut noin 1774[14].[6]

III Lapset

IV. Jakob Mårtensson Huhtala. Syntynyt noin 1703[3]. Talollinen. Nuorena talonpoikana hän 1739 vetoaa, ettei ole varaa ylläpitää ja hoitaa Liisa-sisartaan, jokia oli silloin 16-vuotias ja mielisairas ja saattoi esimerkiksi talvipakkasella juosta metsään alastomana. Silloin kerättiin rahaa niin, että hänet voitiin saada Kruunupyyn Korpholmeniin, joka oli valittu valtion ylläpitämäksi sairaalaksi. Jakob mainitaan myöhemmin 1763 kun hän yhdessä muiden Korpilahden talonpoikien kanssa käynnisti suuren ojitusprojektin Keldingsträskillä, koska mutaset rannat olivat vaaralliset karjalle. Lupa siihen saatiin ja työ saatiin päätökseen 1777.[16] Kuollut rintatautiin 03.06.1778 Kaarlela, Korplahti, Huhtala[5]. Isä Taulu 36. Äiti Taulu 37. –Puoliso 1:o 01.05.1727 Kaarlela Eva Henriksdotter Räbb. Syntynyt (laskettu) 1704[17]. Emäntä. Kuollut keuhkotautiin 08.03.1766 Kaarlela, Korplahti, Huhtala[5]. Taulu 19.[6] –Puoliso 2:o Maria Mikaelsdotter. Syntynyt noin 1724[3].[3]

III Lapset

IV. Eva Henriksdotter Räbb. Syntynyt (laskettu) 1704[17]. Emäntä. Kuollut keuhkotautiin 08.03.1766 Kaarlela, Korplahti, Huhtala[5]. Isä Taulu 38. Äiti Taulu 39. –Puoliso 01.05.1727 Kaarlela Jakob Mårtensson Huhtala. Syntynyt noin 1703[3]. Talollinen. Kuollut rintatautiin 03.06.1778 Kaarlela, Korplahti, Huhtala[5]. Taulu 18.[6]

III Lapset

IV. Nils Eriksson Silakka;Borg;Karre. Syntynyt (laskettu) 11.1712 Kaarlela, Rödsö, Silakka[30]. Karren isäntä. Mainitaan 1754, kun hän sai luvan viljellä peltoa, joka sijaitsi Palon Piispanmäen laidalla.[31] Kuollut 28.08.1781 Kaarlela, Palo, Karre[30]. Isä Taulu 40. Äiti Taulu 41. –Puoliso 05.10.1733 Kaarlela Anna Andersdotter Borg. Syntynyt (laskettu) 1714 Kaarlela, Palo, Borg[32]. Kuollut 06.03.1803 Kaarlela, Palo, Karre[32]. Taulu 21.[6]

III Lapset

IV. Anna Andersdotter Borg. Syntynyt (laskettu) 1714 Kaarlela, Palo, Borg[32]. Kuollut 06.03.1803 Kaarlela, Palo, Karre[32]. Isä Taulu 42. Äiti Taulu 43. –Puoliso 05.10.1733 Kaarlela Nils Eriksson Silakka;Borg;Karre. Syntynyt (laskettu) 11.1712 Kaarlela, Rödsö, Silakka[30]. Kuollut 28.08.1781 Kaarlela, Palo, Karre[30]. Taulu 20.[6]

III Lapset

IV. Erik Eriksson Stormåsa. Syntynyt (laskettu) 1704[66]. Stormåsalan isäntä ainakin 1737-42. Isäntäluettelossa mainitaan ennen häntä Kokkolan pormestari, Johan Westring 1729-30 ja myös 1712-13. Välissä on Josef Lillmåsa 1724-25 ja 1729. Erik valittiin 1741 Kaustarin metsän kunnon valvojaksi. Koska sekä maanviljelys että karjatalous olivat työläitä käytettiin yleisesti lapsia aputyövoimana. Erik oli myös käyttänyt pikkupoikia paimenina ja puolustautui oikeudessa sillä, ettei hänellä ollut riittävästi työväkeä. Hänet vapautettiin varoituksin. Rippikirjan mukaan hän oli sokea kuollessaan.[67] Kuollut näivetystautiin 27.03.1771 Kaarlela, Kaustari, Stormåsa[66]. Isä Taulu 44. Äiti Taulu 45. –Puoliso 1:o 29.10.1727 Kaarlela, Kaustari, Stormåsa Anna Mattsdotter. Syntynyt 1707[3]. Kuollut 24.03.1762 Kaarlela, Kaustari, Stormåsa[5]. Taulu 23.[6] –Puoliso 2:o 07.12.1762 Kaarlela, Kaustari, Stormåsa Magdalena Larsdotter. Syntynyt 00.05.1729[3]. Kuollut kovaan tautiin 22.06.1771 Kaarlela, Kaustari, Stormåsa[5].[6]

III Lapset

IV. Anna Mattsdotter. Syntynyt 1707[3]. Hänen taustansa ei ole tunnettu. Samanniminen piika työskenteli naapurin Jakob Karlssonin luona ja muutti samanaikaisesti kun Erik ja Anna avioituivat. Kyseessä lienee sama henkilö, mutta vanhempia ei ole löytynyt rippikirjasta. Kuollut 24.03.1762 Kaarlela, Kaustari, Stormåsa[5]. –Puoliso 29.10.1727 Kaarlela, Kaustari, Stormåsa Erik Eriksson Stormåsa. Syntynyt (laskettu) 1704[66]. Kuollut näivetystautiin 27.03.1771 Kaarlela, Kaustari, Stormåsa[66]. Taulu 22.[6]

III Lapset

IV. Jaakko Matinpoika Haukka;Paasiala;Kauko. Syntynyt 27.05.1710 Perho, Haukka[73]. Kaukon tilan isäntänä 1728 ainakin vuoteen 1742. Lautamiehenä vuodesta 1759. Mainitaan mm. kaalinviljelyn yhteydessä 1754, kun Anders Chydenius ilmoitti, että säätyläiset viljelivät kaalia huonolla menestyksellä johtuen huonosta hoidosta eikä maaperästä. Suomenkieliset talonpojat, mm. Jaakko Matinpoika, joka omisti sekä Kaukon että Brusibackan olivat innokkaita kaalinviljelijöitä ja saavuttivat parempia tuloksia. Heidän tiloiltaan löytyi useimmiten "calimaa", kalimaita.

Korplahdessa oli viljamyllyjä jo 1500-luvulla. Isojaon aikaan Jaakko Matinpoika Kaukolla oli mylly Rajaluodon koskessa, jota hän käytti yksin. Mikko Martinpoika Kauko omisti toisen myllyn ja katsoi, että hänellä oli oikeus käyttää myös Jaakon myllyä. Oikeus pätti, että hänen piti maksaa puolet kiinteästä ja irtaimesta sisustuksesta, koska Jaakko vetosi siihen, että Kauko oli saanut myllypaikan vaihtona kirkkoherran asuntoon ja, että hän oli itse rakentanut myllyn.

Kestikievareilla oli velvollisuus majoittaa ja kyydittää korkeita vieraita ja tarvittaessa ne saivat käyttää naapureitaan avuksi etenkin sotatilassa. Tästä syntyi epäpuraisuutta. Sen takia haluttiin, että mainitut Jaakko Matinpoika ja Mikko Martinpoika ottaisivat hoitaakseen Vitikan kestikievaritoiminnan sillä ehdolla, etteivät he edellyttäisi naapurien pitävän hollihevosia. Laajojen neuvottelujen jälkeen asia raukesi ja entinen järjestelmä jatkui hieman muutettuna.[74] Kuollut 14.06.1785 Kaarlela, Korplahti, Kauko[5]. Isä Taulu 48. Äiti Taulu 49. –Puoliso 05.03.1727 Kaarlela, Kirilahti Elisabet Larsdotter Kauko. Syntynyt (laskettu) 1702[75]. Kuollut 26.07.1782 Kaarlela, Korplahti, Kauko[76]. Taulu 25.[6]

III Lapset

IV. Elisabet Larsdotter Kauko. Syntynyt (laskettu) 1702[75]. Kuollut 26.07.1782 Kaarlela, Korplahti, Kauko[76]. Isä Taulu 50. Äiti Taulu 51. –Puoliso 05.03.1727 Kaarlela, Kirilahti Jaakko Matinpoika Haukka;Paasiala;Kauko. Syntynyt 27.05.1710 Perho, Haukka[73]. Kuollut 14.06.1785 Kaarlela, Korplahti, Kauko[5]. Taulu 24.[6]

III Lapset

IV. Olof Pålsson Harald. Syntynyt noin 1706[3]. Tilallinen. Haraldsin isännän, Matts Erikssonin vävy, joka päätyi isännäksi siitä huolimatta, että Mattsilla oli poika.[3] Kuollut 13.04.1783 Kaarlela, Rödsö, Haralds[5]. Isä Taulu 52. Äiti Taulu 53. –Puoliso 08.01.1727 Kaarlela Anna Mattsdotter Harald. Syntynyt (laskettu) 1702[81]. Kuollut 31.07.1772 Kaarlela, Rödsö, Haralds[81]. Taulu 27.[6]

III Lapset

IV. Anna Mattsdotter Harald. Syntynyt (laskettu) 1702[81]. Kuollut 31.07.1772 Kaarlela, Rödsö, Haralds[81]. Isä Taulu 54. Äiti Taulu 55. –Puoliso 08.01.1727 Kaarlela Olof Pålsson Harald. Syntynyt noin 1706[3]. Tilallinen. Kuollut 13.04.1783 Kaarlela, Rödsö, Haralds[5]. Taulu 26.[6]

III Lapset

IV. Matts Hansson Björkbacka. Syntynyt 03.04.1711[112]. Talollinen;lautamies. Björkbackan isäntä vuodesta 1742. Seurasi isäänsä Hansia lautamiehenä ja toimi siinä tehtävässä 51 vuotta 1790 saakka jolloin hän kieltäytyi jatkamasta vedoten korkeaan ikäänsä. Hänet mainitaan 1755 kun hän vastusti Matts Björndalin toivomusta viljellä Risbackan maita. Björndalin tila oli Isovihan aikana autioitunut ja sen jälkeen asetettu Björkbackan alisuuteen. Katselmusmiehet katsoivat, että Björkbackalla oli paljon suuremmat tilukset ja oli samanlaiset mahdollisuudet uusviljelyyn, josta syystä valitus hylättiin. Vuonna 1762 Björkbacka sai yhdessä eräiden muiden naapureiden kanssa luvan kuivattaa Palojärven niityksi, mikä arvioitiin vaativan vähintään 160 taksvärkkiä ja tuotoksi 20 heinäkuormaa vuodessa.

1766 päätettiin, että maanviljelijöillä oli oikeus purjehtia muille valtakunnan paikkakunnille ja siellä myydä tuotteitaan. Tilallinen Johan Skog oli 1768 purjehtinut Tukholmaan laivalla jolla ilmeisesti oli useita omistajia, koska Matts Björkbacka oli yhdessä muiden tilallisten kanssa toimittanut 205 vasikannahkaa, jotka myytiin kauppias Sutkonille.

Tervanpoltto oli tärkeää ja tynnyrit olivat hieman erikokoisia. Sen tähden oli tynnyreitä mittaamassa ns. kruunaajat (krönare). vuonna 1770 Matts Björkbacka oli ilmeisesti ollut yksi kruunareista, koska hän alaveteliläiseltä Johan Skogilta oli pyytänyt 3 dr kmt tämän tynnyrien kruunaamisesta.

Siihen aikaan majoitettiin sairaita ja vaivaisia sekä orpoja lapsia tiloilla köyhäinrahaston varoin. Björkbackassa kasvatettiin 1781-83 Maria, joka oli mestatun Susanna Knutsdotterin lapsi.

Matts Björkbacka mainitaan myös oikeudenkäynnissä 1781, kun hän haastoii Henrik Måttisin käräjille Fräkenbäckenin puhdistuksen laiminlyömisestä seurauksella, että Björkbackan niitty oli jäänyt veden alle. Hän esiintyy myös 1789 kun hän syytti kokkolalaisporvari Bertil Bertliniä omistamansa silakkaverkon kokemisesta Tankkarin seudulla. Tämä viittaa siihen, että myös Sokojan ylämaan tilalliset olivat myös kalastajia. Tällä tavalla voitiin laajentaa ruokavaliota ja ehkä myydäkin saaliita. Oli myös tavallista, että rengit ja piiat saisivat osapalkkana. kalaa syötäväkseen.[113] Kuollut vanhuuteen 24.08.1798 Kaarlela, Sokoja, Björkbacka[52]. Isä Taulu 56. Äiti Taulu 57. –Puoliso noin 1733 Kaarlela Anna Jakobsdotter Storbjörk-Lyttare. Syntynyt noin 1710[3]. Kuollut vatsavaivoihin 20.03.1761 Kaarlela, Sokoja, Björkbacka. Taulu 29.[110]

III Lapset

IV. Anna Jakobsdotter Storbjörk-Lyttare. Syntynyt noin 1710[3]. Kuollut vatsavaivoihin 20.03.1761 Kaarlela, Sokoja, Björkbacka. –Puoliso noin 1733 Kaarlela Matts Hansson Björkbacka. Syntynyt 03.04.1711[112]. Talollinen;lautamies. Kuollut vanhuuteen 24.08.1798 Kaarlela, Sokoja, Björkbacka[52]. Taulu 28.[110]

III Lapset

IV. Lauri Pamp. Syntynyt noin 1708 Kälviä[110]. Korpraali. Sotilas, ylennettiin korpraaliksi n. 1746[118]. Kuollut 29.12.1772 Kaarlela, Korpilahti, Hassinen[5]. –Puoliso 1:o Maria Heikintytär. Syntynyt (laskettu) 1711 Kälviä[119]. Kuollut 24.02.1740 Kälviä[119]. Taulu 31.[3] –Puoliso 2:o 19.08.1740 Kälviä Kaarina Matintytär. Syntynyt (laskettu) 1701[120]. Muutti muutama vuosi miehensä kuoleman jälkeen Kälviälle 1775.[3] Kuollut vankuuteen 18.06.1777 Kälviä, Isorimmi[121].[6]

III Lapset

IV. Maria Heikintytär. Syntynyt (laskettu) 1711 Kälviä[119]. Kuollut 24.02.1740 Kälviä[119]. –Puoliso Lauri Pamp. Syntynyt noin 1708 Kälviä[110]. Korpraali. Kuollut 29.12.1772 Kaarlela, Korpilahti, Hassinen[5]. Taulu 30.[3]

III Lapset

V. Erik Mattsson Vitick. Syntynyt (laskettu) 1674[11]. Talollinen. Vitikan isäntänä ainakin 1724-29.[9] Kuollut 28.03.1762 Kaarlela, Korplahti, Vitikka[5]. Isä Taulu 64. –Puoliso Margareta Johansdotter. Syntynyt noin 1686[3]. Kuollut pistokseen 30.03.1762 Kaarlela, Korplahti, Vitikka[5]. Taulu 33.[3]

IV Lapset

V. Margareta Johansdotter. Syntynyt noin 1686[3]. Kuollut pistokseen 30.03.1762 Kaarlela, Korplahti, Vitikka[5]. –Puoliso Erik Mattsson Vitick. Syntynyt (laskettu) 1674[11]. Talollinen. Kuollut 28.03.1762 Kaarlela, Korplahti, Vitikka[5]. Taulu 32.[3]

IV Lapset

V. Matts Mattsson Korpilainen. Syntynyt noin 1685. Talollinen;lautamies. Matts oli Korpilaisen isäntä, mistä ei ole epäilystäkään, mutta hänen Matts-isästään ei ole tietoa. Hän tuli vävynä taloon, Brita Andersdotter vaimona. ei ole tiedossa milloin avioliitto solmittiin, mutta ensimmäinen lapsi syntyi syyskuussa 1711eli on arvioitavissa, että häät pidettiin n. 1710-1711. Seuraavien lasten maininta on kirkonkirjoissa puutteellista johtuen Isovihan aikana jääneistä aukoista. Yhteensä syntyi ainakin 5 poikaa ja 4 tyttöä.

Vuodesta 1723 1740-luvulle asti Matts toimi lautamiehenä kihlakunnassa. Isovihan jälkeen Kokkolan kaupunki oli tuhottu ja tavroista ja käteisestä rahasta oli pulaa. Maaherra päätti 1724, että kapteeniluutnantti Carlundin laiva, joka oli Kaustarinlahdella, piti tarkastaa. Raatimies Sigfrid Bromerus, varanimismies Tomas Laiberg, lautamiehet Matts Åsmus ja Matts Korpilainen lähtivät laivalle 27.8.1724 tarkastamaan mitä tavaraa laivalla oli. Vartia, kornetti Jakob Erich esti katselmusmiesten astumista laivalle. Kornetti uhkasi mm. kirveellä ja rautakangella. Kun lautamiehet lupasi palata pyssyjen ja ruudin kanssa, kornetti vastasi laivalla olevan pyssy ja pari pistoolia. Oli ilmeistä, että Carlund harjoitti laitonta kauppaa.

Joskus 1750-luvun lopulla tai 1760-luvun alussa Korpilaisen tilan isännyys siirtyi pojille Mikael s, 1720 ja Anders s. 1721, jotja jakoivat maat keskenään 1763. Vanhin poika, Matts s.1718 oli tuolloin naapuritilan Heikkilän isäntänä.

Vanhaisäntä Matts solmi vielä 75-vuotiaana toisen avioliittonsa vuonna 1760 39-vuotiaan Högbackan piikan Maria Larsdotterin kanssa.[15] Kuollut 12.08.1770 Kaarlela, Korplahti, Korpilainen[10]. –Puoliso Brita Andersdotter Korpilainen. Syntynyt 12.04.1685[8]. Kuollut rintakipuun 15.04.1755 Kaarlela, Korplahti[5]. Taulu 35.[8] Eronnut arviolta 1710.

IV Lapset

V. Brita Andersdotter Korpilainen. Syntynyt 12.04.1685[8]. Kuollut rintakipuun 15.04.1755 Kaarlela, Korplahti[5]. Isä Taulu 70. –Puoliso Matts Mattsson Korpilainen. Syntynyt noin 1685. Talollinen;lautamies. Kuollut 12.08.1770 Kaarlela, Korplahti, Korpilainen[10]. Taulu 34.[8] Eronnut arviolta 1710.

IV Lapset

V. Martti Tuomaanpoika Krumpila;Huhtala. Syntynyt (laskettu) 1673[18]. Talollinen. Huhtalan isäntänä Isovihan aikana. Vaimo Riitta mainitaan isäntäluettelossa 1724, mikä viittaa Martin olevan estynyt toimimaan isäntänä ilmeisesti sairaudesta tai vammasta johtuen. Poika Jaakko on isäntänä 1726-37. Hans-Erik Krokforsin mukaan vaimo oli N.N. Bertilsdotter Huhtala-Jokikylä ja Martti olisi Mårten Tomasson Huhtala-Hilli.

Tilannimi Huhtala lienee suomenkielistä alkuperää. Ridan kylä oli 1787 maatarkastuksen yhteydessä siirretty Kaarlelan pitäjään, vaikka se oli vanhastaan kuulunut Kälviälle. Ridan kylässä oli mm. Huhtaniemen tila, jonka isäntinä olivat mm. valtiopäivämies Olavi Mikonpoika 1635-79, pormestari ja nimismies Mathesius ennen Isovihaa ja sen aikana 1700-luvun aikana. Nämä eivät tiettävästi ole sukua Martti Tuomaanpojan kanssa.[19] Kuollut 25.03.1734 Kaarlela, Korplahti, Huhtala[5]. –Puoliso Brita Andersdotter. Syntynyt (laskettu) 1675[20]. Taulu 37.[3]

IV Lapset

V. Brita Andersdotter. Syntynyt (laskettu) 1675[20]. Haudattu 06.11.1737 Kaarlela, Korplahti, Huhtala[5]. –Puoliso Martti Tuomaanpoika Krumpila;Huhtala. Syntynyt (laskettu) 1673[18]. Talollinen. Kuollut 25.03.1734 Kaarlela, Korplahti, Huhtala[5]. Taulu 36.[3]

IV Lapset

V. Henrik Eriksson Brusibacka;Räbb. Syntynyt (laskettu) 1665[24]. Räbbin tila oli autiona Isovihan aikana ja sen jälkeen se oli kruununtila, johon asettui Henrik Henriksson. Oliko kyse todellakin Henrik Henrikssonista vai Henrik Erikssonista on vielä selvittämättä. Isäntänä mainitaan 1722-30 Anders Henriksson, joka voi olla Henrik Erikssonin poika. Aikaisemmista asukkaista mainitaan Olof Olofsson Räbb, joka ei liene ainakaan lähisukua Henrikille.[25] Haudattu 02.10.1743 Kaarlela, Räbb[5]. –Puoliso Maria Eriksdotter. Syntynyt (laskettu) 1657[26]. Kuollut 10.03.1753 Kaarlela, Korplahti[26]. Taulu 39.[5]

IV Lapset

V. Maria Eriksdotter. Syntynyt (laskettu) 1657[26]. Kuollut 10.03.1753 Kaarlela, Korplahti[26]. –Puoliso Henrik Eriksson Brusibacka;Räbb. Syntynyt (laskettu) 1665[24]. Taulu 38.[5]

IV Lapset

V. Erik Jakobsson Silakka. Syntynyt (laskettu) 1671[33]. Kuollut 11.04.1746 Kaarlela, Rödsö, Silakka[5]. Isä Taulu 80. Äiti Taulu 81. –Puoliso Gertrud Andersdotter. Syntynyt (laskettu) 1678[24]. Kuollut 20.05.1756 Kaarlela, Rödsö, Silakka[24]. Taulu 41.[3]

IV Lapset

V. Gertrud Andersdotter. Syntynyt (laskettu) 1678[24]. Kuollut 20.05.1756 Kaarlela, Rödsö, Silakka[24]. –Puoliso Erik Jakobsson Silakka. Syntynyt (laskettu) 1671[33]. Kuollut 11.04.1746 Kaarlela, Rödsö, Silakka[5]. Taulu 40.[3]

IV Lapset

V. Anders Johansson Borg. Syntynyt (laskettu) 1697 Kaarlela, Palo, Borg. Talollinen;lautamies;katselmusmies. Borgin isäntä 1726-52. Seurasi isäänsä lautamiehenä 1728-52. Toimi myös vuodesta 1741 katselmusmiehenä Palon kylässä, tehtävänään valvoa tervanpolttoa niin, että se ei aiheuttaisi metsien tuhoutumista.[42] Kuollut rintatautiin 16.04.1752 Kaarlela, Palo, Borg[43]. Isä Taulu 84. Äiti Taulu 85. –Puoliso Karin Hansdotter. Syntynyt (laskettu) 1693[33]. Kuollut vanhuuteen 28.05.1768 Kaarlela, Palo, Borg[33]. Taulu 43.[3]

IV Lapset

V. Karin Hansdotter. Syntynyt (laskettu) 1693[33]. Kuollut vanhuuteen 28.05.1768 Kaarlela, Palo, Borg[33]. –Puoliso Anders Johansson Borg. Syntynyt (laskettu) 1697 Kaarlela, Palo, Borg. Talollinen;lautamies;katselmusmies. Kuollut rintatautiin 16.04.1752 Kaarlela, Palo, Borg[43]. Taulu 42.[3]

IV Lapset

V. Erik Johansson Stormåsa. Syntynyt (laskettu) 1666[68]. Talollinen. Kuollut 03.1740 Kaarlela, Kaustari, Stormåsa[68]. –Puoliso Karin Mattsdotter. Syntynyt (laskettu) 1672[68]. Kuollut (haudattu) 11.04.1736 Kaarlela, Kaustari, Stormåsa[68]. Taulu 45.[3]

IV Lapset

V. Karin Mattsdotter. Syntynyt (laskettu) 1672[68]. Kuollut (haudattu) 11.04.1736 Kaarlela, Kaustari, Stormåsa[68]. –Puoliso Erik Johansson Stormåsa. Syntynyt (laskettu) 1666[68]. Talollinen. Kuollut 03.1740 Kaarlela, Kaustari, Stormåsa[68]. Taulu 44.[3]

IV Lapset

V. Matti (Jaakonpoika?) Geddala/Kentala;Haukka;Paasiala;Visuri. Syntynyt noin 1670 Kaustinen[77]. Kuollut 08.07.1753 Kaarlela, Vitsari, Visuri[77]. Isä Taulu 96. Äiti Taulu 97. –Puoliso 08.10.1693 Halsua Maria Erkintytär Tofferi. Syntynyt noin 1665. Kuollut noin 1747. Taulu 49.[6]

IV Lapset

V. Maria Erkintytär Tofferi. Syntynyt noin 1665. Kuollut noin 1747. Isä Taulu 98. Äiti Taulu 99. –Puoliso 08.10.1693 Halsua Matti (Jaakonpoika?) Geddala/Kentala;Haukka;Paasiala;Visuri. Syntynyt noin 1670 Kaustinen[77]. Kuollut 08.07.1753 Kaarlela, Vitsari, Visuri[77]. Taulu 48.[6]

IV Lapset

V. Lauri Antinpoika Isokainu;Kauko. Syntynyt noin 1660[87]. Talollinen. Isäntänä Kaukon tilalla ainakin 1700-13. Sen jälkeen oli usean vuoden aukko kirkonkirjoissa.[88] Kuollut Isovihan aikana Kaarlela, Korpilahti, Kauko[88]. Isä Taulu 100. Äiti Taulu 101. –Puoliso Margareta Jönsdotter Lillhonga. Syntynyt (laskettu) 1665[23]. Kuollut 19.09.1737 Kaarlela, Korplahti, Kauko[89]. Taulu 51.[5]

IV Lapset

V. Margareta Jönsdotter Lillhonga. Syntynyt (laskettu) 1665[23]. Kuollut 19.09.1737 Kaarlela, Korplahti, Kauko[89]. Isä Taulu 102. Äiti Taulu 103. –Puoliso Lauri Antinpoika Isokainu;Kauko. Syntynyt noin 1660[87]. Talollinen. Kuollut Isovihan aikana Kaarlela, Korpilahti, Kauko[88]. Taulu 50.[5]

IV Lapset

V. Pål Olsson. Syntynyt (laskettu) 1670[103]. Kuollut 17.05.1757 Kaarlela, Rödsö, Haralds[103]. –Puoliso Karin Eskilsdotter. Syntynyt noin 1673. Kuollut 08.01.1749 Kaarlela, Rödsö, Haralds[5]. Taulu 53.[3]

IV Lapset

V. Karin Eskilsdotter. Syntynyt noin 1673. Kuollut 08.01.1749 Kaarlela, Rödsö, Haralds[5]. –Puoliso Pål Olsson. Syntynyt (laskettu) 1670[103]. Kuollut 17.05.1757 Kaarlela, Rödsö, Haralds[103]. Taulu 52.[3]

IV Lapset

V. Matts Eriksson Harald. Syntynyt (laskettu) 1679[104]. Talollinen. Kuollut 19.11.1725 Kaarlela, Rödsö, Haralds[104]. –Puoliso Cecilia Eriksdotter. Syntynyt noin 1687[3]. Kuollut noin 1751 Kaarlela. Taulu 55.[3]

IV Lapset

V. Cecilia Eriksdotter. Syntynyt noin 1687[3]. Kuollut noin 1751 Kaarlela. –Puoliso 1:o Matts Eriksson Harald. Syntynyt (laskettu) 1679[104]. Talollinen. Kuollut 19.11.1725 Kaarlela, Rödsö, Haralds[104]. Taulu 54.[3] –Puoliso 2:o 01.11.1734 Kaarlela Johan Mattsson Reipsar. Syntynyt 21.06.1676. Kuollut 25.01.1744 Kaarlela[5].[6]

IV Lapset

V. Hans Hansson Hassinen;Björkbacka. Syntynyt (laskettu) 1683 Uusikaarlepyy(?)[114]. Talollinen;lautamies. Björkbackan isäntä 1722-37. Lautamiehenä 1729-39.[115] Kuollut 28.12.1760 Kaarlela, Sokoja, Björkbacka[114]. Isä Taulu 112. –Puoliso Brita Danielsdotter Hassinen. Syntynyt (laskettu) 1687 Kaarlela, Korplahti, Hassinen[116]. Kuollut vesipöhöön 01.11.1756 Kaarlela, Sokoja, Björkbacka[5]. Taulu 57.[3]

IV Lapset

V. Brita Danielsdotter Hassinen. Syntynyt (laskettu) 1687 Kaarlela, Korplahti, Hassinen[116]. Kuollut vesipöhöön 01.11.1756 Kaarlela, Sokoja, Björkbacka[5]. Isä Taulu 114. Äiti Taulu 115. –Puoliso Hans Hansson Hassinen;Björkbacka. Syntynyt (laskettu) 1683 Uusikaarlepyy(?)[114]. Talollinen;lautamies. Kuollut 28.12.1760 Kaarlela, Sokoja, Björkbacka[114]. Taulu 56.[3]

IV Lapset

VI. Matts (Eriksson?) Vitick. Talollinen. Vitikan isäntänä ainakin 1695-96, mutta todennäköisesti 1723 saakka kun poika Erik aloitti isäntänä.[9] Isä Taulu 128.

V Lapset

VI. Anders Korpilainen. Syntynyt noin 1660[8]. –Puoliso Brita Lukasdotter Korpilainen. Syntynyt noin 1660[8].[8]

V Lapset

VI. Jaakko Niilonpoika Silakka. Talollinen. Silakan, entisen Beltarin tilan isäntä 1674-95. Hankki 1695 Tidemanin tilan (!/4 manttaalia), joka kuului Silakkaan ainakin vuoteen 1734 saakka.[34] Isä Taulu 160. Äiti Taulu 161. –Puoliso Brita Eriksdotter. Taulu 81.[35]

V Lapset

VI. Brita Eriksdotter. –Puoliso Jaakko Niilonpoika Silakka. Talollinen. Taulu 80.[35]

V Lapset

VI. Johan Jönsson Borg. Syntynyt (laskettu) 1667[44]. Talollinen;laivanrakennusmestari;lautamies. Borgin tilan isäntä ainakin 1695-1713. Lautamiehenä hän oli ainakin 1704-23. Hänet mainitaan 1704 kun hänet nimitettiin eräiden muiden lautamiesten kanssa tarkastamaan, että pitäjän jokien pääväylät pidettäisiin auki. Oli nimittäin tavallista, että kalapatoja oli rakennettu siinä määrin, että joet uhkasivat tukkeutua.

Johan Jönsson oli monen muun talonpojan tavoin myös laivanrakentaja. Vuosina 1687-1709 oli vilkasta aikaa Kaarlelan laivanrakennuspaikoilla. Laivaa kohti oli tavallisesti 4-8 talonpoikaa, joiden tehtäviin kuului puutavaran hankinta ja timpurintyöt. Varustaja vastasi raudan, rikin ja köyden hankinnasta. Rakennus kesti usein vuoden verran ja rakentajat saivat siksi osan maksusta sopimuksen teon yhteydessä ja loput erissä rakennustyön aikana. Palon salmi oli ahkerassa käytössä rakennuspaikkana. Taitavat laivanrakentajat saattoivat tehdä pitkiäkin timpurimatkoja. Johan Jönssonkin oli tehnyt raatimies Johan Westringin kanssa sopimuksen vuonna 1711 laivasta, jonka kölin koko oli 15 syliä rakennettavaksi Kristiinankaupungissa. Hän lähti yhdessä timpurien Karl Mattsson Indolan, Johan Andersson Storen, Gösta Ahlskogin ja Erik Brandtin kanssa Kristiinankaupunkiin. Raatimies Westringin lupaama puutavara saapui kuitenkin kolme viikkoa myöhässä ja siitä puuttui vielä osa. He päättivät irroittautua sopimuksesta ja oikeus katsoi, että Westring ei ollut täyttänyt omia velvoitteitaan sopimuksesta.

Laivojen lisäksi talonpojat rakensivat pienempiä rakenteita. Vuonna 1699 rakennettiin pitäjän kruunuvilja-aitta Johan Borgin johdolla. Nimismies Nils Hellman valitti 1710, että huomattava määrä kruunun viljasta oli varastettu ja että aitta oli huonosti rakennettu. Hän asetti Johan Borgin ja hänen rakennuskumppaninsa vastuuseen siitä. Rakentajat lupasivat korjata aitan ja varustaa laarit kaksinkertaisilla pohjilla niin, etteivät varkaat pääsisivät viljaan käsiksi.[45] Kuollut 29.03.1724 Kaarlela, Palo, Borg[44]. Isä Taulu 168. Äiti Taulu 169. –Puoliso 1:o Brita N.N. Kuollut ennen 1697. –Puoliso 2:o ennen 1697 Karin Mattsdotter Storhonga. Syntynyt (laskettu) 1675[46]. Kuollut 17.01.1748 Kaarlela, Palo, Borg[46]. Taulu 85.[3]

V Lapset

VI. Karin Mattsdotter Storhonga. Syntynyt (laskettu) 1675[46]. Kuollut 17.01.1748 Kaarlela, Palo, Borg[46]. Isä Taulu 170. Äiti Taulu 171. –Puoliso ennen 1697 Johan Jönsson Borg. Syntynyt (laskettu) 1667[44]. Talollinen;laivanrakennusmestari;lautamies. Kuollut 29.03.1724 Kaarlela, Palo, Borg[44]. Taulu 84.[3]

V Lapset

VI. Jaakko Olavinpoika Kuorikoski;Geddala/Kentala. Syntynyt (laskettu) 1646[78]. Haudattu 30.11.1696 Kaustinen, Geddala/Kentala[78]. Isä Taulu 192. Äiti Taulu 193. –Puoliso 1:o Marketta (Juhontytär?) Virkkala. Syntynyt noin 1645. Taulu 97. –Puoliso 2:o noin 1697 Brita Olofsdotter Pelo. Syntynyt noin 1667 Alaveteli[79]. Kuollut 1746[79].[64]

V Lapset

VI. Marketta (Juhontytär?) Virkkala. Syntynyt noin 1645. Haudattu 06.11.1687 Veteli[5]. Isä Taulu 194. –Puoliso Jaakko Olavinpoika Kuorikoski;Geddala/Kentala. Syntynyt (laskettu) 1646[78]. Taulu 96.

V Lapset

VI. Erkki Kaaponpoika (?) Tofferi. Kuollut 12.05.1707[85]. –Puoliso 1:o Liisa Erkintytär. Kuollut 15.02.1681 Halsua, Tofferi[86]. Taulu 99.[5] –Puoliso 2:o 01.01.1682 Veteli, Räyrinki, Alapää Liisa Pekantytär . Syntynyt noin 1641[76]. Haudattu 07.05.1721 Halsua[76].[6]

V Lapset

VI. Liisa Erkintytär. Kuollut 15.02.1681 Halsua, Tofferi[86]. –Puoliso Erkki Kaaponpoika (?) Tofferi. Kuollut 12.05.1707[85]. Taulu 98.[5]

V Lapset

VI. Antti Juhonpoika Isokainu;Kauko;Strang. Syntynyt noin 1640 Veteli, Isokainu. Talollinen. Kaukon tilan isäntä 1690-1700 ostettuaan 13.3.1686 rovasti Falanderilta 2/4 manttaalia tilasta, joka sijaitsi Korpilahdessa Kaarlelan pitäjässä. Vuonna 1700 hän osti Strangin tilan Palon kylässä samassa pitäjässä ja poika Lauri otti vastaan Kaukon isännyyden.

Kauko-nimi, mikä viittaa johonkin kaukaiseen tulee oletettavasti niiltä uudisasukkailta, jotka tulivat seudulle Hämeestä tai Satakunnasta 1500-luvulla. Ensimmäinen tunnettu isäntä oli Lars Kauko, joka siis ei ollut sukua Antille, esiintyi 1547 nimellä Lars Kaucko, 1549 Kaukell, 1550 Kankin, 1551-53 Lasse Kauko ja 1556 Kauko. Lars Henriksson Kauko mainitaan 1553, 1554 ja 1556 hyljeveneen päällikkönä. Vuonna 1554 venekunta sai 20 hyljettä. Yhdessä veneessä oli normaalisti 4-9 miestä ja saalis jaettiin.[90] Kuollut Isovihan aikana Kaarlela, Palo, Strang[83]. Isä Taulu 200. Äiti Taulu 201. –Puoliso 1:o Lisa Andersdotter Saari. Syntynyt Kaarlela[83]. Kuollut 06.11.1681 Veteli[83]. Taulu 101.[83] –Puoliso 2:o 06.11.1684 Kokkola Maria Andersdotter Frimodig.[6] –Puoliso 3:o Anna Johansdotter Karre. Syntynyt noin 1650. Kuollut 30.11.1728 Kaarlela[5].[83]

V Lapset

VI. Lisa Andersdotter Saari. Syntynyt Kaarlela[83]. Kuollut 06.11.1681 Veteli[83]. –Puoliso Antti Juhonpoika Isokainu;Kauko;Strang. Syntynyt noin 1640 Veteli, Isokainu. Talollinen. Kuollut Isovihan aikana Kaarlela, Palo, Strang[83]. Taulu 100.[83]

V Lapset

VI. Jöns Persson Lillhonga. –Puoliso Brita Henriksdotter LIllhonga. Taulu 103.[87]

V Lapset

VI. Brita Henriksdotter LIllhonga. –Puoliso Jöns Persson Lillhonga. Taulu 102.[87]

V Lapset

VI. Hans N.N. Syntynyt noin 1655[110].

V Lapset

VI. Daniel Tomasson Hassinen. Syntynyt (laskettu) 1656[81]. Hassisen tilan isäntänä ainakin 1682-96. Hänen vaimonsa Anna (??Brita) mainitaan isäntäluettelossa 1712-13 ja poika Anders Danielsson 1724-42. Danielin talo paloi 1681 poroksi ja hänen sallittiin anoa palokorvausta Kaarlelan lisäksi Kruunupyystä. Korvauksen saamisen edellytyksenä oli, että löytyi todisteita siitä että palo oli vahinko. Palokorvauskäytäntö oli jo 1580-luvulla saanut aikaisempaa kiinteämmät muodot. Daniel oli menettänyt koko omaisuutensa ja sen arvoksi katsottiin 80 dr kmt. Kustakin savusta myönnettiin 2 äyriä smt korvaus.[117] Kuollut 27.11.1726 Kaarlela, Korplahti, Hassinen[81]. –Puoliso Brita Eriksdotter. Taulu 115.[3]

V Lapset

VI. Brita Eriksdotter. –Puoliso Daniel Tomasson Hassinen. Syntynyt (laskettu) 1656[81]. Kuollut 27.11.1726 Kaarlela, Korplahti, Hassinen[81]. Taulu 114.[3]

V Lapset

VII. Erik (Eriksson?) Vitick. Talollinen. Vitikan isäntänä ainakin 1674-79.[9] Isä Taulu 256.

VI Lapset

VII. Niilo Simonpoika Beltare. talollinen;lautamies. Isäntänä 1670-75 Pelttarin/Beltarin tilalla, jota myöhemmin kutsuttiin Silakaksi.[34] Isä Taulu 320. –Puoliso Maria Pentintytär. Taulu 161.[35]

VI Lapset

VII. Maria Pentintytär. –Puoliso Niilo Simonpoika Beltare. talollinen;lautamies. Taulu 160.[35]

VI Lapset

VII. Jöns Andersson Kåla;Borg. Syntynyt noin 1640 Kaarlela, Kirilahti, Kåla. Talollinen. Borgin isäntänä 1674-79. Mainitaan oikeustapauksessa kun hän syytti kalastuskuntaansa siitä, että se oli piilottanut yhden hänen silakkatynnyreistään. Oli tavallista, että useat talonpojat varustivat yhdessä veneen ja jakoivat saaliin. Erään kalastusmatkan aikana Jöns Borg oli joutunut jäämään pois ja väitti, että silloin mainittu rikos oli tapahtunut. Muut kalastajat vapautettiin kuitenkin kaikista epäilyistä Borgin piikan Annikan todistuksen perusteella.

Jöns mainitaan myös 1679 kun Kristoffer Mattsson Vittsarista teki valituksen padosta, joka vahingoitti hänen niittyjään. Kävi ilmi, että Jöns oli yhdessä Matts Bertilsson Puntuksen kanssa etsinyt myllynpaikkoja ja 1671 löytänyt paikan Haukikoskessa, joka oli yleinen koski. He olivat raivanneet koskea ja rakentaneet myllyn, joka käynnistyi 1677. Ainoa kulkutie myllylle oli Kristoffer Mattssonin niityn kautta. Äänestyksen jälkeen lautakunta päätti, että uusi mylly sai jäädä paikalleen ja kaksi lautamiestä tutkisi miten tie parhaiten vedettäisiin.[49][35] Isä Taulu 336. –Puoliso 1:o Margareta Larsdotter.[50] –Puoliso 2:o Barbro Persdotter. Syntynyt (laskettu) 1640[51]. Kuollut 04.05.1729 Kaarlela, Palo, Borg[51]. Taulu 169.[6]

VI Lapset

VII. Barbro Persdotter. Syntynyt (laskettu) 1640[51]. Kuollut 04.05.1729 Kaarlela, Palo, Borg[51]. Isä Taulu 338. Äiti Taulu 339. –Puoliso Jöns Andersson Kåla;Borg. Syntynyt noin 1640 Kaarlela, Kirilahti, Kåla. Talollinen. Taulu 168.[35][6]

VI Lapset

VII. Matts Mattsson Honga. Syntynyt noin 1640. Talollinen. Hongan tilan isäntänä ainakin 1674-99. Hänen poikansa (?) Hans Mattsson mainitaan isäntänä 1705-13. Matts sakotettiin yhdessä muiden talonpoikien kanssa 1673 kun he olivat rakentaneet kalapatoja Palon ja Vetelin sillan välille ja joutuivat perkamaan laivaväylää. Poika Hans nimitettiin paljon myöhemmin vuonna 1704 tarkastamaan väyliä ja rankaisemaan rikkeiden tekijöitä.[60] Isä Taulu 340. Äiti Taulu 341. –Puoliso Klara Mattsdotter. Taulu 171.[35]

VI Lapset

VII. Klara Mattsdotter. –Puoliso Matts Mattsson Honga. Syntynyt noin 1640. Talollinen. Taulu 170.[35]

VI Lapset

VII. Olavi Rekonpoika Kuorikoski;Geddala/Kentala. Syntynyt (laskettu) 1616[76]. Tilojen nimillä Gedde Kruunupyyn Hopsalassa ja Gädda(la)/Kentala Kaustisilla lienee yhteyttä toisiinsa.[80] Haudattu 12.01.1696 Kaustinen, Geddala/Kentala[5]. –Puoliso Marketta Heikintytär . Syntynyt (laskettu) 1621[81]. Taulu 193.[64]

VI Lapset

VII. Marketta Heikintytär . Syntynyt (laskettu) 1621[81]. Haudattu 18.01.1691 Veteli[82]. –Puoliso Olavi Rekonpoika Kuorikoski;Geddala/Kentala. Syntynyt (laskettu) 1616[76]. Taulu 192.[64]

VI Lapset

VII. Juho Matinpoika Virkkala. –Puoliso Maalin Antintytär Paavola.[83]

VI Lapset

VII. Juho Heikinpoika Isokainu. Syntynyt noin 1612 Veteli, Kainu[91]. Isokainun isäntä 1636-76. Lautamies 1668-86. Yritti yhdessä muiden lautamiesten kanssa saada parannusta autiotilojen verotuskäytäntöön, jota he moittivat huonoksi. He joutuivat kuitenkin polvillaan pyytämään vouti Willinghausenilta anteeksi hätiköityja syytöksiään.

Juho oli yritteliäs mies. Hän sahasi Karjalankoskella enemmän lautoja kuin kukaan muu pitäjän yläosassa, paljon yli sallitun määrän. Useita talollisia uhattiin ankarilla sakoilla, mutta tällä kerralla vapaaherra Banér tyytyi siihen, että osa ylimääräisestä laudasta luovutettiin käytettäväksi hänen Hakalahden tilallaan.[92] Haudattu 05.04.1703 Veteli, Isokainu[93]. Isä Taulu 400. –Puoliso Riitta Erkintytär Bastubacka. Syntynyt noin 1612 Halsua[35]. Taulu 201.[94]

VI Lapset

VII. Riitta Erkintytär Bastubacka. Syntynyt noin 1612 Halsua[35]. Haudattu 14.04.1678 Veteli, Isokainu[5]. Isä Taulu 402. Äiti Taulu 403. –Puoliso Juho Heikinpoika Isokainu. Syntynyt noin 1612 Veteli, Kainu[91]. Taulu 200.[94]

VI Lapset

VIII. Erik (Tomasson?) Kauko;Vitick. Talollinen. Vitikan isäntä 1653-74. Lienee tullut Kaukosta. Tilannimi Vitikka voi olla saksalaista alkuperää niin, että ensimmäinen isäntä ehkä polveutuu saksalaisista kauppamiehistä, jotka saapuivat Suomeen keskiajan jälkeen.[12]

VII Lapset

VIII. Simo Antinpoika Beltare. Syntynyt noin 1589[35]. Isäntänä Pelttarissa/Beltarissa, joka myöhemmin kutsuttiin Silakaksi. Tilalla oli silloin 3/8 manttaalia.[34] Isä Taulu 640.

VII Lapset

VIII. Anders Jönsson Kåla. Syntynyt noin 1597[35]. Talollinen. Kålan isäntänä 1653-74. Vaikka isä Jöns Jönsson mainitaan isäntänä 1650 saakka Anders esiintyy jo 1616-18. Silloin olivat monet suuret tilat Kaarlelassa osoitettu sotajohdolle siten, että talonpoika huolehti tilasta ja sotilas sai verotuoton kruunun sijasta. Yhden manttaalin suuruista Kålan tilaa viljeli Anders Jönsson ja vero meni pyövelille, vääpeli Anders Olofssonille.[55] Isä Taulu 672.

VII Lapset

VIII. Per Jönsson.[35] –Puoliso Anna Hansdotter Borg. Taulu 339.[35][35]

VII Lapset

VIII. Anna Hansdotter Borg.[35] Isä Taulu 678. –Puoliso Per Jönsson. Taulu 338.[35][35]

VII Lapset

VIII. Matts Mattsson Vikar;Honga. Syntynyt noin 1620 Kruunupyy, Vikars[35]. Kuollut ennen 1697 Kaarlela, Vitsari, Honga[35]. Isä Taulu 680. –Puoliso Lisa Jönsdotter. Kuollut ennen 1697 Kaarlela, Vitsari, Honga[35]. Taulu 341.[35]

VII Lapset

VIII. Lisa Jönsdotter. Kuollut ennen 1697 Kaarlela, Vitsari, Honga[35]. –Puoliso Matts Mattsson Vikar;Honga. Syntynyt noin 1620 Kruunupyy, Vikars[35]. Kuollut ennen 1697 Kaarlela, Vitsari, Honga[35]. Taulu 340.[35]

VII Lapset

VIII. Heikki Mikonpoika Isokainu. Syntynyt noin 1570 Veteli[94]. Isokainun tilan isäntänä 161-1633. Tila oli jaettu 1616 veljeksille Heikille ja Ollille, joka oli ensin Kainun isäntänä ennen jakoa 1607-1615 ja sen jälkeen Vähäkainun isäntänä 1616-1626. Olli myi 1636 osuutensa Erkki Olavinpoika Torpalle ja muutti poikansa Mikon luokse Hopsalan Bjongiin Kruunupyyssä. Heikki mainitaan eräässä oikeuden pöytäkirjassa kun hän oli riidellyt 1630 Hannu Antinpoika Långin kanssa eräästä niitystä.[91] Isä Taulu 800.

VII Lapset

VIII. Erkki Bastubacka. Syntynyt noin 1583[35]. –Puoliso Kaarina Heikintytär Bastubacka. Syntynyt noin 1594[35]. Kuollut 15.02.1684 Veteli[35]. Taulu 403.

VII Lapset

VIII. Kaarina Heikintytär Bastubacka. Syntynyt noin 1594[35]. Kuollut 15.02.1684 Veteli[35]. Isä Taulu 806. –Puoliso Erkki Bastubacka. Syntynyt noin 1583[35]. Taulu 402.

VII Lapset

IX. Antti Maunonpoika Beltare. Isäntänä Pelttarissa/Beltarissa ainakin 1629-34. Tila verotettiin silloin ½ manttaalin edestä.[34] Isä Taulu 1280.

VIII Lapset

IX. Jöns Jönsson Kåla. Syntynyt noin 1575[35]. Talollinen;lautamies. Kålan isäntä 1605-50. Lautamiehenä 1629-50. Mainitaan lautamiehenä mm. 1643 kun hän yhdessä muiden lautamiesten kanssa valittiin aitausten tarkastamiseen, koska ne olivat usein määräysten vastaisia.[57] Isä Taulu 1344.

VIII Lapset

IX. Hans Jönsson Borg. Talollinen. Borg on ilmeisesti kuulunut vanhastaan Kaarlelan Haukilahden kylään ja myöhemmin Palon kylään. Hans Jönsson oli isäntänä 1602-1650.[59]

VIII Lapset

IX. Matts Andersson Vikar. Syntynyt noin 1569 Kruunupyy, Vikars[64]. Talollinen. Isäntänä Vikarsin tilalla 1624-41.[35] Kuollut noin 1629[64]. Isä Taulu 1360.

VIII Lapset

IX. Mikko Ollinpoika Kainu. Syntynyt noin 1530 Veteli[35]. Kainun tilan isäntä Vetelissä 1578-1606. Birger Lindqvistin selvityksen mukaan on mahdollista, että isä Olli oli isäntänä 1598 saakka. Mikko oli jakamattoman tilan viimeinen isäntä. 1616 se jaettiin Mikon poikien Ollin ja Heikin välillä.[99] Isä Taulu 1600.

VIII Lapset

IX. Heikki Erkinpoika Bastubacka. Syntynyt noin 1560[35]. Isä Taulu 1612.

VIII Lapset

X. Martti Laurinpoika Beltare. Beltare eli Pelttari Kaarlelan Rödsössä mainitaan tilana 1549-51 Olof Beltaren ollessa isäntänä.[41] Isäntänä Pelttarin/Beltarin tilalla 1607-27. Mainitaan leskenä 1611, kyvyttömänä 1618 ja tila autiona 1620 ilmeisesti syystä, että ei kyetty maksamaan verojaan. Sukulaisuus aikaisempien isäntien kanssa ei ole selvillä.[34]

IX Lapset

X. Jöns Nilsson Kåla. Talollinen. Kålan isäntänä 1602-03. Tilan nimi tulee oletettavasti hiili-sanasta (ruotsiksi kol). Todennäköisesti tilalla on aiemmin poltettu hiiltä ja tila tai sen isäntä on saanut lisänimen Kolare, josta sitten on muodostunut Kåla.[58]

IX Lapset

X. Anders Andersson Vikar . Syntynyt noin 1540 Kruunupyy, Vikars[64]. Isä Taulu 2720.

IX Lapset

X. Olli Kreunpoika Kainu. Syntynyt noin 1510 Veteli[35]. Kainun tilan isäntä 1556-1598. Hän oli toiseksi varakkain tilallinen Ylivetelissä. Varakkain oli Luomalan isäntä Kaustisilla. Kun hänet ensin mainitaan asiakirjoissa hänellä oli kaksi hevosta, viisi lehmää, yksi vasikka, kymmenen lammasta ja yksi sika. 1598 lehmien määrä oli noussut kahteenkymmeneen ja verotuksessa 1608 oli Kainulla Kaarlelan kunnan yläosan korkein verotusluku[100]. Isä Taulu 3200.

IX Lapset

X. Erkki Bastubacka. Syntynyt noin 1530[35].

IX Lapset

XI. Anders Olofsson Vikar. Syntynyt noin 1510 Kruunupyy, Vikars[64]. Talollinen. Asui Kruunupyyjoen pohjoispuolella Pårasissa ja mainitaan 1544, kun hän tuomittiin sakkoihin otettuaan käyttöönsä Olof Elofssonille kuuluvan niityn.[65] Isä Taulu 5440.

X Lapset

XI. Kreus (Grels) (Mikonpoika?). Syntynyt noin 1490[101]. Mahdollisesti isäntänä tilalla, joka myöhemmin kutsuttiin Kainuksi ajalla 1553-1555. Hän on voinut olla Mikko Ollinpoika Koiran poika mutta se on toistaiseksi todistamatta varmuudella. Viitteenä on se, että hänenellä on Mikko-niminen poika. Hänen poikansa ovat todistetusti asuneet tilalla. Olli Kreunpoika oli isäntänä 1556 alkaen.[101] Isä Taulu 6400.

X Lapset

XII. Olof Vikar . Syntynyt noin 1470[64].

XI Lapset

XII. Mikko Ollinpoika Koira. Syntynyt noin 1474 Veteli[35]. Ensimmäinen tunnettu isäntä tilalla, joka myöhemmin kutsuttiin Kainuksi.[102] Isä Taulu 12800.

XI Lapset

XIII. Olli Ragvaldinpoika Koiraniemi;Koira. Syntynyt noin 1454 Veteli[35].[100] Isä Taulu 25600.

XII Lapset

XIV. Ragvald Koiraniemi.[100]

XIII Lapset