. Kaarle Juhonpoika Hämäläinen. Syntynyt 08.03.1830 Rautalampi, Siikakoski[1]. Kaupunginmuusikko. Muutti virallisesti 8.3.1855 Rautalammilta Kokkolaan ja meni kolme kuukautta myöhemmin naimisiin. Näin nopeaan avioitumiseen voisi olla syynä se, että hän oli aikaisemmilla Kokkolan matkoillaan tavannut Johanna Kastellin, joka sitten synnytti hänelle Karl-nimisen pojan 18.9.1854. On kuitenkin mahdollista, että hän itse asiassa oleskeli Kokkolassa jo vuodesta 1853 lähtien, mutta pyysi muuttotodistusta ja sai sen 8.3.1855. Kuoli tuntemattomalla tavalla Oulussa, jossa hänen veljensä Laurin vaikutti. Eräiden lähteiden mukaan Kaarle olisi saanut Oulussa kaupungin soittokunnan kapellimestarin tehtävän[2]. Kuollut 18.07.1858 Oulu [3]. Isä Taulu 2. Äiti Taulu 3. –Puoliso 03.06.1855 Kokkola ilman hääpukua Johanna Fredrika Kastell. Syntynyt 17.09.1829 Kokkola[1]. Kuollut 15.12.1909 Kokkola[5].[4]

Karl William Hämäläinen;Hämelin.

Kuva 1. Karl W. Hämelin.

Syntynyt 18.09.1854 Kokkola[1]. Merikapteeni. Syntyneiden kirjan mukaan Karl oli avioton lapsi. Rippikirjassa 1879-87 kuitenkin mainitaan "merikapteeni Karl William Hämäläinen vaimon kuolleen miehen lapseksi edellisestä avioliitosta". Vahvistuksena tälle on sekin, että Fredrika ja Kaarle Hämäläinen avioituivat noin vuoden päästä lapsen syntymästä. Karl kävi alkeiskoulun (Elementärskolan i Gamlakarleby), josta hän erosi 1868 14-vuotiaana ja aloitti merimiesuransa viimeistään 1870, jolloin hänet mainitaan Kokkolan merimieshuoneen jäsenenä. Koulun historiikissa hän oli Hämäläinen ja mainitaan, että hän otti nimekseen Hämelin. Kolmetoista vuotta myöhemmin häntä kutsutaan perämieheksi (Turun merimieshuone). Hän on myöhemmin myös Porin ja Vaasan merimieshuoneiden jäsen. Säilyneiden laivakirjojen mukaan hän oli 1896 kapteenina Constantia-nimisellä höyrylaivalla, jonka kotisatama oli Pori. Laivasta on olemassa maalaus, johon on merkitty hänen olleen laivan komennossa 1896-1902. Hänet mainitaan myös höyrylaiva Tärnanin kapteenina 1905-06. Muutti vielä poikasena n. 1870 taloon no. 196, joka sijaitsi nykyisellä Kustaa Aadolfinkadulla, silloisella Staketgatanilla, missä nykyinen seurakuntatalo sijaitsee. Äiti oli silloin avioitunut uudestaan Matts Svanström-nimisen merimiehen kanssa, jolla oli lapsia edellisistä avioliitoistaan. 1873 tälle pariskunnalle syntyi tytär, jota Karlin lapset kutsuivat "faster Annaksi" [6].

Kuva 2. Constantia - Kapteenina Karl W. Hämelin.

Kuollut 19.12.1909 Kokkola[3].

I. Juho Gabriel Antinpoika Hämäläinen. Syntynyt 10.05.1800 Sumiainen, Lohilahti[1]. Torppari, seppä. Muutti 20 vuotiaana Sumiaisesta Rautalammelle Siikakosken kylään, jossa tapasi kuusi vuotta itseään nuoremman tytön, Anna Leena Pynnösen, meni tämän kanssa naimisiin ja joutui siten Anna Leenan kotiin Autiomäen torppaan kotivävyksi. Torppa kävi liian ahtaaksi nuorelle avioparille, koska he muuttivat pian lähellä sijaitsevaan Pirkkala-nimiseen torppaan. Pirtin vieressä oli paja ja sauna. Juho oli taitava seppä. Armi Klemetin mukaan hänelle uskottiin niinkin tärkeä työ kuin Kuopion tuomiokirkon torninkellon tekeminen. Klemetin mukaan kyse oli aikaa näyttävästä kellosta eikä kirkonkellosta. Tästä ei kuitenkaan ole löytynyt todisteita. On tietenkin mahdollista, että Juho seppänä olisi tehnyt "soivia" kirkonkelloja mutta tuskin ajannäyttäjiä. Lapsia syntyi tusina. Lapset kun olivat vielä niin pieniä, ettei heistä ollut apua tahtoi "tihunnin" eli päivätyön maksaminen Pynnölän taloon käydä raskaaksi. Juho koetti siinä sivussa viljellä omia peltojaan ja tehdä sepäntöitä niin paljon kuin ehti, mutta nälkä oli tuttu vieras pirtissä.

I. Anna Helena Juhontytär Pynnönen. Syntynyt noin 1806 Rautalampi, Pynnölän Autiomäen torpassa no. 3.[8] Anna Leena oli miniänsä Lauri-pojan vaimon Emman mukaan pieni ystävällinen, punasilmäinen mummo. Punasilmäisyys johtui siitä, että hän oli suurimman osan elämästään häärännyt savupirtissä. Kaikki lapset, Lauria lukuunottamatta syntyivät saunassa. Elokuussa 1832 Anna Leena oli lähtenyt aamulla marjaan. Kun hän ei vielä alkuillasta ollut palannut Juho aikoi lähteä etsimään, mutta silloin Anna Leena tulikin polkua pitkin, entistä kalpeampana ja miehelleen vienosti hymyillen. Hameeseensa hän oli kääräissyt pikku poikansa Laurin, metsässä synnyttämänsä[2]. Kuollut noin 1888 Rautalampi[2]. Isä Taulu 6. Äiti Taulu 7. –Puoliso 13.10.1821 Juho Gabriel Antinpoika Hämäläinen. Syntynyt 10.05.1800 Sumiainen, Lohilahti[1]. Torppari, seppä. Kuollut 28.01.1881 Rautalampi[2]. Taulu 2.[7]

II. Antti Juhonpoika Hämäläinen . Syntynyt 28.09.1753 Sumiainen, Hämälä (Lohilahti)[1]. Tila lohkottiin 1795 kahteen osaan, Hämälään (isäntänä Juho Juhonpoika) ja Anttilaan, jonka isäntä Antti oli 1795-1826 . Kuollut vanhuuteen. 03.09.1826 Sumiainen, Lohilahti, Anttila[3]. Isä Taulu 8. Äiti Taulu 9. –Puoliso (laskettu) 1784 Saarijärvi Hedvig Reinholdintytär Schavon. Syntynyt (laskettu) 1767 Saarijärvi, Pääjärvi, Mulikka, Hokkanen[3]. Kuollut halvaukseen 28.03.1836 Sumiainen, Lohilahti, Anttila[3]. Taulu 5.[8]

II. Hedvig Reinholdintytär Schavon. Syntynyt (laskettu) 1767 Saarijärvi, Pääjärvi, Mulikka, Hokkanen[3]. Armi Klemetin mukaan Antti Hämäläisen avioliitto oli tavallisuudesta poikkeava, sillä sanottiin, että hän sai vaimokseen aatelisneidin. Sellaisiakin huhuja oli liikkeellä, että Hedvig olisi kuningas Kustaa III:n avioton lapsi. Silloin kun Hedvig syntyi, oli kuningas noin 20, joten mahdotonta se ei olisi, mutta huhu on kyllä tuulesta temmattu.

II. Juho Simonpoika Pynnönen. Syntynyt 13.10.1767 Rautalampi, Siikakoski[1]. Torppari. Juho oli perheen vanhin poika ja meni naimisiin jo 18-vuotiaana Kristiina Pietiläisen kanssa. Hänestä ei tullut talon isäntää vanhimman pojan asemastaan huolimatta, vaan isännäksi tuli nuorin poika Simo ja Juhosta tuli torppari isänsä mailla. Tähän saattoi vaikuttaa paitsi kenties Juhon oma tahto se, että Simo-isästä tuli isäntä vasta noin 30-vuotiaana ja viipyi siinä asemassa niin kauan, että Juho oli jo melko iäkäs kun tähän olisi tullut mahdollisuus. Juholle ja Kristiinalle ei suotu lapsia (kirkonkirjojen mukaan) normaaliin tapaan, vaan ainoa lapsi, joka mainitaan lastenkirjoissa on Anna Leena, joka syntyi 21 vuotta avioliiton solmimisen jälkeen. Vaikka asiaa ei mainita kirkonkirjoissa on mahdollista, että Anna Leena on adoptoitu. Tähän viittaa sekin, ettei hän esiinny syntyneitten luettelossa Pynnösten lapsena . Kuollut vanhuuteen 18.03.1849 Rautalampi, Siikakoski, Autiomäki[3]. Isä Taulu 12. Äiti Taulu 13. –Puoliso 24.10.1785 Rautalampi Kristiina Samulintytär Pietiläinen. Syntynyt 06.12.1768 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Kuollut vanhuuteen. 21.04.1846 Rautalampi, Siikakoski, Autiomäki[3]. Taulu 7.[4]

II. Kristiina Samulintytär Pietiläinen. Syntynyt 06.12.1768 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Kuollut vanhuuteen. 21.04.1846 Rautalampi, Siikakoski, Autiomäki[3]. Isä Taulu 14. Äiti Taulu 15. –Puoliso 24.10.1785 Rautalampi Juho Simonpoika Pynnönen. Syntynyt 13.10.1767 Rautalampi, Siikakoski[1]. Torppari. Kuollut vanhuuteen 18.03.1849 Rautalampi, Siikakoski, Autiomäki[3]. Taulu 6.[4]

III. Juho Yrjänänpoika Hämäläinen. Syntynyt (laskettu) 1724 Sumiainen, Lohilahti[3]. Tilallinen. Suuresta lapsijoukosta vanhimpana poikana hän sai Lohilahti-tilan haltuunsa. Talon isäntä 1744- noin 1790. Osti tilan perinnöksi 31.3.1762 . Kuollut keuhkotautiin 05.10.1798 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[3]. Isä Taulu 16. Äiti Taulu 17. –Puoliso 10.10.1751 Viitasaari, Jurvansalo Marketta Antintytär Kahilainen. Syntynyt 07.03.1735 Viitasaari, Jurvansalo, Haukilahti[1]. Kuollut 24.04.1830 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[10]. Taulu 9.[4]

III. Marketta Antintytär Kahilainen. Syntynyt 07.03.1735 Viitasaari, Jurvansalo, Haukilahti[1]. Kuollut 24.04.1830 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[10]. Isä Taulu 18. Äiti Taulu 19. –Puoliso 10.10.1751 Viitasaari, Jurvansalo Juho Yrjänänpoika Hämäläinen. Syntynyt (laskettu) 1724 Sumiainen, Lohilahti[3]. Tilallinen. Kuollut keuhkotautiin 05.10.1798 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[3]. Taulu 8.[4]

III. Georg Reinhold Danielinpoika Schavon. Syntynyt 11.07.1731 Saarijärvi, Mahlu[8]. Korpraali;varusmestari. Antautui sotilasuralle isänsä tavoin ja oli jo 14-vuotiaana rummunlyöjänä Hämeen läänin jalkaväen rykmentin Rautalammin komppaniassa vuonna 1745. Kymmenen vuotta myöhemmin hänet komennettiiin linnoitustöihin Suomenlinnaan 10.4.1755. Sen jälkeen hänet mainitaan "volontäärinä" eli vapaaehtoisena 17.1.1759 ja korpraalina 4.3.1761. Samana vuonna 19.9.1761 hänet komennettiin Pommerin sotaan. Matkaan hän lähti fregatti Hökenillä muiden Rautalammin komppanian miesten kanssa. Sota loppui 1762 ja hän oli läsnä Jämsän katselmuksessa 2.3.1763 ja myös pääkatselmuksissa 1767 ja viimeksi 1789, jolloin sanotaan: "Korpraali Reinhold Schavon, hämäläinen, ikä 58 vuotta, palvelusvuosia 44, pituus 5 jalkaa 5 tuumaa (163 cm), läsnä, voimaton, kauan ja hyvin palvellut myös Pommerin sodassa, anoo ja saa eron, puolletaan eläkettä". Asui avioiduttuaan aluksi Saarijärven Pääjärven Mulikan Hokkasen sotilastorpassa ja myöhemmin Jokelassa varusmestarin talossa

III. Anna Elisabet Israelsdotter Kunelius. Syntynyt 15.04.1738 Kokkola[1]. Vanhempiensa avioeron jälkeen Anna-Liisa muutti äitinsä ja sisarustensa kanssa isoäitinsä Annan ja hänen uuden miehensä urkuri Gustav Rönbergin luokse kortteliin 15 Kokkolassa. Rönbergin kuoltua he muuttivat taas, nyt Anna-Liisan tädin Annan ja tämän miehen Alexander Fäderin luokse. Rippimerkintöjä oli Kokkolassa vielä 1758, minkä jälkeen hänen sanotaan muuttaneen Savoon. Hän tuli todennäköisesti silloin Rautalammille ja tapasi Reinhold Schavon-nimisen reserviläisen, joka toimi Hämeen läänin Jalkaväkirykmentissä rummunlyöjänä. Heidät vihittiin mahdollisesti Rautalammilla, vaikka merkintöjä ei ole löytynyt, mutta he tulivat Saarijärvelle viimeistään 1764. Silloin hänen äitinsä pesänselvityksessä saman vuoden kesäkuussa mainitaan hänen olevan naimisissa sotilaan kanssa Saarijärvellä.

III. Simo Simonpoika Pynnönen. Syntynyt 14.04.1735 Rautalampi, Siikakoski[1]. Talollinen. Kuollut 16.02.1817 Rautalampi, Siikakoski, Pynnölä[3]. Isä Taulu 24. Äiti Taulu 25. –Puoliso ennen 1759 Rautalampi Maija Juhontytär Varis. Syntynyt 07.02.1737 Rautalampi, Töhkerönmäki[1]. Talonemäntä. Kuollut vesipöhöön 05.05.1798 Rautalampi, Siikakoski, Pynnölä[3]. Taulu 13.[8]

III. Maija Juhontytär Varis. Syntynyt 07.02.1737 Rautalampi, Töhkerönmäki[1]. Talonemäntä. Kuollut vesipöhöön 05.05.1798 Rautalampi, Siikakoski, Pynnölä[3]. Isä Taulu 26. Äiti Taulu 27. –Puoliso ennen 1759 Rautalampi Simo Simonpoika Pynnönen. Syntynyt 14.04.1735 Rautalampi, Siikakoski[1]. Talollinen. Kuollut 16.02.1817 Rautalampi, Siikakoski, Pynnölä[3]. Taulu 12.[8]

III. Samuli Laurinpoika Pietiläinen. Syntynyt 18.12.1743 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Talollinen. Muutti Viitasaarelle Ilmolahden Lepistöön vaimon ja viiden lapsen sekä Kaarina Keurulainen-nimisen piian kanssa 23.9.1788 Lepistöstä käytettiin myhemmin nimeä Pietilä [218]. Kuollut 27.04.1823 Viitasaari, Ilmolahti, Lepistö[3]. Isä Taulu 28. Äiti Taulu 29. –Puoliso 18.05.1766 Rautalampi, Pesiäissalmi Anna Markuntytär Liimatainen. Syntynyt 17.04.1745 Rautalampi, Pesiäissalmi[1]. Kuollut noin 1805 Viitasaari, llmolahti, Lepistö[219]. Taulu 15.[8]

III. Anna Markuntytär Liimatainen. Syntynyt 17.04.1745 Rautalampi, Pesiäissalmi[1]. Kuollut noin 1805 Viitasaari, llmolahti, Lepistö[219]. Isä Taulu 30. Äiti Taulu 31. –Puoliso 18.05.1766 Rautalampi, Pesiäissalmi Samuli Laurinpoika Pietiläinen. Syntynyt 18.12.1743 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Kuollut 27.04.1823 Viitasaari, Ilmolahti, Lepistö[3]. Taulu 14.[8]

IV. Yrjänä Yrjänänpoika Hämäläinen. Syntynyt (laskettu) 1698 Sumiainen, Lohilahti[11]. Talollinen. Talon isäntä 1727-1743. Kirkon kirjojen mukaan hyvin käyttäytynyt isäntä[12]. Kuollut 02.04.1746 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[11]. Isä Taulu 32. Äiti Taulu 33. –Puoliso Riitta Jaakontytär Honkonen . Syntynyt (laskettu) 1699[14]. Talon emäntä. Kuollut korkeaan kuumeeseen 07.05.1773 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[14]. Taulu 17.[13]

IV. Riitta Jaakontytär Honkonen . Syntynyt (laskettu) 1699[14]. Talon emäntä. Kuollut korkeaan kuumeeseen 07.05.1773 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[14]. Isä Taulu 34. Äiti Taulu 35. –Puoliso Yrjänä Yrjänänpoika Hämäläinen. Syntynyt (laskettu) 1698 Sumiainen, Lohilahti[11]. Talollinen. Kuollut 02.04.1746 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[11]. Taulu 16.[13]

IV. Antti Antinpoika Kahilainen. Syntynyt (laskettu) 1697[3]. Lukkari. Kuollut vanhuuteen 08.01.1779 Viitasaari, Salonpää[3]. Isä Taulu 36. Äiti Taulu 37. –Puoliso 03.06.1722 Viitasaari Marketta Pertintytär. Syntynyt (laskettu) 1699[3]. Kuollut tulehdusnuhaan 21.01.1776 Viitasaari, Solisniemi[50]. Taulu 19.[4]

IV. Marketta Pertintytär. Syntynyt (laskettu) 1699[3]. Kuollut tulehdusnuhaan 21.01.1776 Viitasaari, Solisniemi[50]. –Puoliso 03.06.1722 Viitasaari Antti Antinpoika Kahilainen. Syntynyt (laskettu) 1697[3]. Lukkari. Kuollut vanhuuteen 08.01.1779 Viitasaari, Salonpää[3]. Taulu 18.[4]

IV. Daniel Henrikinpoika Schavon.

Kuva 3. Harjun majoitusmestarin puustelli.

IV. Anna Margareta von der Pahlen. Syntynyt noin 1695[7]. Eli Saarijärvellä kersantin puustellissa Mahlussa 1736-52 rippikirjojen mukaan, mutta mainitaan myös asuneen Sysmässä 1938. Mies kuoli noin1741, joten on mahdollista, että leski muutti Sysmään, jossa hänen kaksi sisarensa asuivat [68]. Kuollut noin 1752 Saarijärvi, Mahlu[8]. Isä Taulu 42. Äiti Taulu 43. –Puoliso 28.01.1724 Viitasaari, Vuoskoski, Hilmo Daniel Henrikinpoika Schavon. Syntynyt noin 1688 Sipoo[55]. Kuollut noin 1741 Saarijärvi, Mahlu[8]. Taulu 20.[4]

IV. Israel Pentinpoika Kunelius. Syntynyt 24.05.1709 Rautalampi, Maukola[1]. Itsellinen[187]. Muutti Rautalammin Maukolasta Kokkolaan. Asui aluksi vaimonsa Margaretan vanhempien talossa korttelissa 15 ja muuttivat sitten kortteliin 13 omaan taloonsa Kirkkokadun ja Kampin kulmauksessa. Vaimon hairahduttua Rosenmann-nimiseen husaariin ja saatuaan hänen kanssaan tyttären Maria, Israel haki eroa vaimostaan. Maistraatin määräyksellä suoritettiin omaisuuden arviointi 27.2.1744. Varoja oli 139 kuparitaalaria. Rakennukset olivat rappiolla ja sisustus niukka. Inventaarion lopuksi Israelin anoppi Anna Forsman ilmoitti maksaneensa suurimmaksi osan tämän talon, minkä Israel kielsi. Maistraatti ei saanut selvää asiasta ja se päätettiin lähettää raastuvanoikeuden ratkaistavaksi. Israel jäi asumaan taloonsa ja väitetään joissakin lähteissä kuolleen 1748. Sellaista merkintää ei kuitenkaan ole Kokkolan kuolleiden luettelossa. Sen sijaan rippikirjassa on maininta "i Stockholm", joten kohtalosta ei ole varmaa tietoa. Margareta muutti lapsineen äitinsä luokse ja kuoli keuhkotautiin 6.5.1764 [188]. Isä Taulu 44. Äiti Taulu 45. –Puoliso noin 1735 Kokkola Margareta Jöransdotter Forsman. Syntynyt noin 1716 Tukholma[8]. Kuollut keuhkotautiin 06.05.1764 Kokkola[3]. Taulu 23.[8] Eronnut noin 1743.

IV. Margareta Jöransdotter Forsman. Syntynyt noin 1716 Tukholma[8]. Kuollut keuhkotautiin 06.05.1764 Kokkola[3]. Isä Taulu 46. Äiti Taulu 47. –Puoliso noin 1735 Kokkola Israel Pentinpoika Kunelius. Syntynyt 24.05.1709 Rautalampi, Maukola[1]. Itsellinen[187]. Taulu 22.[8] Eronnut noin 1743.

IV. Simo Maunonpoika Pynnönen. Syntynyt 1697 Kangasniemi[8]. }Talollinen. Muttanut Kangasniemeltä Rautalammille noin1712 [8]. Kuollut 09.06.1776 Rautalampi, Siikakoski, Pynnölä[8]. Isä Taulu 48. Äiti Taulu 49. –Puoliso noin 1721 Rautalampi Riitta Mikontytär Paananen. Syntynyt (laskettu) 1688[199]. Kuollut 15.03.1752 Rautalampi, Siikakoski[199]. Taulu 25.[8]

IV. Riitta Mikontytär Paananen. Syntynyt (laskettu) 1688[199]. Kuollut 15.03.1752 Rautalampi, Siikakoski[199]. Haudattu kirkon alle . Isä Taulu 50. Äiti Taulu 51. –Puoliso noin 1721 Rautalampi Simo Maunonpoika Pynnönen. Syntynyt 1697 Kangasniemi[8]. Kuollut 09.06.1776 Rautalampi, Siikakoski, Pynnölä[8]. Taulu 24.[8]

IV. Juho Laurinpoika Varis. Syntynyt (laskettu) 1686 Rautalampi, Istunmäki[3]. Vanhimman pojan asemastaan huolimatta hänestä ei tullut talon isäntää vaan nuorempi veli Mikko sai tämän tehtävän. Tähän saattoi vaikuttaa huono terveys, koska verotietojen mukaan hänet vapautettiin henkilöverosta jo 47 vuotiaana normaalin 63 vuoden sijasta. Syynä oli ehkä sekin, että isä Lauri oli pitkään isäntänä ja siinä vaiheessa kun hän luopui Mikko oli iältään sopivampi isännän tehtävään

IV. Liisa Matintytär Kukkonen. Syntynyt (laskettu) 1700 Paltamo?[4]. Vihittyjen luettelossa nimi on Maria Mattsdotter, Paltamo. Etunimi voi olla Maria Elisabet [4]. Kuollut pitkäaikaiseen sairauteen 10.11.1763 Rautalampi, Töhkerönmäki[3]. Isä Taulu 54. –Puoliso 14.10.1722 Rautalampi Juho Laurinpoika Varis. Syntynyt (laskettu) 1686 Rautalampi, Istunmäki[3]. Kuollut vanhuuteen 30.01.1759 Rautalampi, Töhkerönmäki[3]. Taulu 26.[4]

IV. Lauri Laurinpoika Pietiläinen. Syntynyt 23.05.1704 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[8]. Isäntänä Perintö-Pietilässä 1740-1755 [8]. Kuollut 14.11.1780 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[3]. Isä Taulu 56. Äiti Taulu 57. –Puoliso 1:o 24.09.1724 Rautalampi Kristiina Korhonen. Syntynyt (laskettu) 1703[3]. Kuollut 07.02.1731 Rautalampi[3].[8] –Puoliso 2:o 29.05.1732 Rautalampi, Rajalankoski Kaarina Samulintytär Vepsäläinen. Syntynyt (laskettu) 1708 Pieksämäki, Toholahti, Rajalanniemi[220]. Kuollut vanhuuteen 09.03.1790 Viitasaari, Ilmolahti Lepistö[220]. Taulu 29.[4]

IV. Kaarina Samulintytär Vepsäläinen. Syntynyt (laskettu) 1708 Pieksämäki, Toholahti, Rajalanniemi[220]. Oli leski mennessään naimisiin Lauri Pietiläisen kanssa. Ensimmäinen mies Mikko Leskeläinen kuoli kolmen vuoden avioliiton jälkeen. Muutakin dramatiikkaa liittyi tuohon avioliittoon. Kaarina-tytär kuoli aivan pienenä yöllä äitinsä alle tukehtuneena

IV. Markku Pekanpoika Liimatainen. Syntynyt 10.05.1703 Rautalampi, Pesiäissalmi[1]. Talollinen. Isäntänä n. 1725-51, jonka jälkeen poika Pekka tuli seuraajaksi [8]. Kuollut 07.06.1788 Rautalampi, Pesiäissalmi[227]. Isä Taulu 60. Äiti Taulu 61. –Puoliso 1:o Venla N.N. Kuollut noin 1727[8].[212] –Puoliso 2:o noin 1727 Rautalampi Kristiina Matintytär Pakarinen. Syntynyt 18.09.1704 Rautalampi, Pakarila[1]. Emäntä. Kuollut pistokseen 30.04.1769 Rautalampi, Pesiäissalmi[3]. Taulu 31.[228]

IV. Kristiina Matintytär Pakarinen. Syntynyt 18.09.1704 Rautalampi, Pakarila[1]. Emäntä. Kuollut pistokseen 30.04.1769 Rautalampi, Pesiäissalmi[3]. Isä Taulu 62. Äiti Taulu 63. –Puoliso noin 1727 Rautalampi Markku Pekanpoika Liimatainen. Syntynyt 10.05.1703 Rautalampi, Pesiäissalmi[1]. Talollinen. Kuollut 07.06.1788 Rautalampi, Pesiäissalmi[227]. Taulu 30.[228]

V. Yrjänä Paavalinpoika Hämäläinen. Syntynyt ennen 1666[2]. Talollinen. Yrjänä oli Lohilahden tilan ensimmäisen Hämäläisen sukuun kuuluvan lampuodin Perttu Paavalinpojan pojanpoika ja mainitaan kruununtilaksi muuttuneen tilan isäntänä henkikirjoissa 1691 alkaen. Henkikirjojen mukaan Perttu Paavalinpojalla oli ainakin pojat Paavali, Lauri ja Perttu. Yrjänän isä Paavali kuoli nuorena 1666. Veli Lauri mainitaan lampuotina 1669 ja toinen veli Perttu 1670-76. Laurista tuli uudestaan lampuoti 1677 ja mainitaan 1684 asti. 1685-90 puuttuvat henkikirjat. Hänen jälkeensä Yrjänä Paavalinpoika oli isäntänä ainakin 1691-94. Kymmenisen vuotta puuttuu henkikirjoja ja sen jälkeen isäntänä mainitaan Eerik Paavalinpoika. Maakirjoissa mainitaan myös Risto Paavalinpoika isäntänä ja naapuritilojenkin isäntiä. On käynyt ilmeiseksi, että tarkastelluissa kirjauksissa esiintyy selkeitä virheitä. Eerik ja Risto voivat olla Yrjänän veljiä. Rippikirjassa 1726-31 Yrjänä Hämäläinen mainitaan (ilman patronyymiä, isän nimeä) vanhaisäntänä hänen poikansa Yrjänä Yrjänänpojan ollessa henkikirjojen mukaan isäntä. Patronyymin puuttumisen johdosta ei voida varmuudella tietää onko hän edellämainittu Yrjänä Paavalinpoika. Hän voisi olla myös Paavalin veljen, Laurin Pertunpojan poika, joka mainitaan vuoden 1684 henkikirjassa. Tässä tutkimuksessa oletetaan kuitenkin, että hän on Yrjänä Paavalinpoika. Tähän tulkintaan viittaa mm.tyttären nimi Helga, joka oli Yrjänä Paavalinpojan äidin ja myös isoäidin nimi.

V. Anna Juhontytär N.N. –Puoliso Yrjänä Paavalinpoika Hämäläinen. Syntynyt ennen 1666[2]. Talollinen. Kuollut 1733 Laukaa, Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[8]. Taulu 32.

V. Jaakko Joonaanpoika Honkonen. Syntynyt noin 1670 Saarijärvi, Naarajärvi, Honkola[30]. Äänekosken Honkolan isäntä ainakin vuodesta 1694 henkikirjojen mukaan, maakirjojen mukaan vuoteen 1702. Jaakon veli Nuutti mainitaan maakirjoissa isäntänä 1704-12. Puuttuvien maa-ja henkikirjojen vuoksi kaudesta 1713-1721 ei ole tietoa, mutta 1722 alkaen isäntänä on Jaakon vävy Pekka Paulinpoika Paananen (Honkonen). Rippikirjassa 1726-31 Jaakko on isäntä ja Pekka vävy. Henki- ja maakirjat olivat ehkä tuohon aikaan realistisempia kuin rippikirjat? . Kuollut 11.01.1742 Äänekoski[31]. Isä Taulu 68. Äiti Taulu 69. –Puoliso noin 1694 Venla N.N. Syntynyt noin 1660[33]. Kuollut 06.02.1740 Äänekoski[34]. Taulu 35.[32]

V. Venla N.N. Syntynyt noin 1660[33]. Venlan vanhemmista on kaksi erilaista tietoa. Tyttären Riitta Honkosen kuoltua 7.5.1773 mainitaan vanhemmiksi Jaakko Joonaanpoika ja Venla Ristontytär Honkonen. Tämä on kuitenkin ristiriidassa rippikirjoissa 1726-45 mainitun Jaakko Joonaanpoika Honkosen puolison Venlan kuolintietojen kanssa. Niissä hänen vanhemmikseen mainitaan Niilo Matinpoika ja Kaarina Juhontytär. Venlan vanhempien osalta olisi jatkettava selvityksiä [3]. Kuollut 06.02.1740 Äänekoski[34]. –Puoliso noin 1694 Jaakko Joonaanpoika Honkonen. Syntynyt noin 1670 Saarijärvi, Naarajärvi, Honkola[30]. Kuollut 11.01.1742 Äänekoski[31]. Taulu 34.[32]

V. Antti Kahilainen. Syntynyt (laskettu) 1658[10]. Lukkari. Kuollut 21.02.1754 Viitasaari, Jurvansalo, Haukilahti[10]. Haudattu kirkkoon[3]. –Puoliso Beata Paulintytär. Kuollut vanhuuteen 23.01.1763 Viitasaari, Jurvansalo[51]. Taulu 37.[1]

V. Beata Paulintytär. Kuollessaan hänen iöks mainitaan 97 v.jota on syytä epäillä, koska hän silloin olisi ollut 55 vuotias nuorimman lapsen Beatan syntyessä . Kuollut vanhuuteen 23.01.1763 Viitasaari, Jurvansalo[51]. –Puoliso Antti Kahilainen. Syntynyt (laskettu) 1658[10]. Lukkari. Kuollut 21.02.1754 Viitasaari, Jurvansalo, Haukilahti[10]. Taulu 36.[1]

V. Henrik Schavonius (Savonius). Mainitaan ylioppilaana Turussa 1674 ja katedraalikoulun stipendiluettelossa 1675-76 nimellä Henrik Savonius, Nyland. Isän nimi ehkä Johan.

V. Kristiina Matintytär Ignatius. Mainitaan Henrik Savoniuksen vaimona Åbo akademin ylioppilasmatrikkelissa ja Bergholmin Sukukirjassa sekä Juvan historiassa s.158, siinä kuitenkin nimellä Katarina Ignatia, Mathias Ignatiuksen tytär. Vaimona mainitaan myös Kristina Kass (Lammin käräjillä leskenä). Voi olla, että Henrik oli kahdesti naimisissa ja koska avioliittojen solmimisista eikä ensimmäisen vaimon kuolemasta ole tietoa, jää epäselväksi kuka on Henrikin lasten äiti [62]. Isä Taulu 82. –Puoliso Henrik Schavonius (Savonius). Kuollut noin 1701 Koski[55]. Taulu 40.[62]

V. Wolter Magnus von der Pahlen Sr. Kapteeni. Mainitaan Hämeen läänin jalkaväkirykmentissä furiirina 1685, kersanttina 1689, vääpelinä 1693, vänrikkinä 1697, luutnanttina 1701, yliluutnanttina samana vuonna ja kapteenina 1711. Myi puolet Paason kartanosta everstiluutnantti Odert von Essenille 1706. Osallistui Isovihan aikana Isokyrön taisteluun venäläisiä vastaan ja kaatui siellä 1714

V. Maria Anna von Schildt. Eli miehensä kuoleman jälkeen. Tavataan kummina Viitasaarella 1714. Vanhemmat ehkä Georg von Schildt ja N.N. von Nandelstadt

V. Pentti Pentinpoika Kunelius. Syntynyt noin 1665 Viitasaari[190]. Talollinen. Tuli Maukolan pappilan Talliniemen torppariksi 1697 ja nousi myöhemmin Maukolan vävynä isännäksi, jona hän oli ainakin vuoteen 1722 saakka [190]. Kuollut noin 1754 Rautalampi, Maukola[7]. Isä Taulu 88. Äiti Taulu 89. –Puoliso 27.09.1697 Rautalampi Elisabet Niilontytär Fridlander. Syntynyt noin 1664 Rautalampi[7]. Kuollut 01.04.1751 Rautalampi, Maukola[7]. Taulu 45.[190]

V. Elisabet Niilontytär Fridlander. Syntynyt noin 1664 Rautalampi[7]. Kuollut 01.04.1751 Rautalampi, Maukola[7]. Isä Taulu 90. Äiti Taulu 91. –Puoliso 27.09.1697 Rautalampi Pentti Pentinpoika Kunelius. Syntynyt noin 1665 Viitasaari[190]. Talollinen. Kuollut noin 1754 Rautalampi, Maukola[7]. Taulu 44.[190]

V. Jöran Jöransson Forsman. Syntynyt noin 1690 Kalajoki[8]. Seppä;porvari. Jöran tuli Kalajoelta Kokkolaan ja mainittiin renkinä mennessään naimisiin. Sepäksi hän tuli ennen 1719, jonka jälkeen häntä kutsuttiin porvariksi. Mainitaan 1719 olleen Hälsinglandissa Ruotsissa pakolaisena Isovihan aikana. Häntä kutsutaan silloin avustettavien listalla "borgare från Gamlakarleby i Tegelmora, okänt antal barn, lever i stor fattigdom (Porvari Kokkolasta Tegelmorassa, tuntematon määrä lapsia, elää suuressa köyhyydessä)". Kutsutaan rippikirjoissa ja muissa kirkonkirjoissa Jöran Smedsiksi, Jöran Forsmaniksi, Jöran Jöranssoniksi ja Johan Jöranssoniksi. Sukunimi Forsman lienee tullut silloin kun hän seppänä sai porvarioikeudet ja porvarilla piti olla sukunimi [198]. Kuollut 30.09.1739 Kokkola[3]. –Puoliso 18.02.1714 Kokkola Anna Larsdotter Murick. Syntynyt 24.06.1694 Kokkola[1]. Kuollut rintatautiin 10.06.1764 Kokkola[3]. Taulu 47.[4]

V. Anna Larsdotter Murick. Syntynyt 24.06.1694 Kokkola[1]. Kuollut rintatautiin 10.06.1764 Kokkola[3]. Isä Taulu 94. Äiti Taulu 95. –Puoliso 1:o 18.02.1714 Kokkola Jöran Jöransson Forsman. Syntynyt noin 1690 Kalajoki[8]. Seppä;porvari. Kuollut 30.09.1739 Kokkola[3]. Taulu 46.[4] –Puoliso 2:o 07.10.1740 Kokkola Gustav Rönberg. Urkuri.[4]

V. Mauno Olavinpoika Pynnönen. Syntynyt arviolta 1670. Mauno Pynnönen tuli Rautalammelle Kangasniemeltä Liemingin Pynnölästä 1712. Rautalammin Kärkkäälän Pynnölän talo on kylän vanhimpia [200]. Kuollut noin 1720 Rautalampi, Siikakoski. Isä Taulu 96. –Puoliso arviolta 1696 Kangasniemi Maija Räihä. Syntynyt (laskettu) 1670[201]. Kuollut 24.02.1741 Rautalampi[201]. Taulu 49.[1]

V. Maija Räihä. Syntynyt (laskettu) 1670[201]. Kuollut 24.02.1741 Rautalampi[201]. –Puoliso arviolta 1696 Kangasniemi Mauno Olavinpoika Pynnönen. Syntynyt arviolta 1670. Kuollut noin 1720 Rautalampi, Siikakoski. Taulu 48.[1]

V. Mikko Heikinpoika Paananen. Syntynyt (laskettu) 1653 Rautalampi[202]. Kuollut 20.05.1733 Rautalampi, Leskelä[202]. Isä Taulu 100. Äiti Taulu 101. –Puoliso noin 1681 N.N. Syntynyt (laskettu) 1659[204]. Kuollut 13.05.1734 Rautalampi, Leskelä[204]. Taulu 51.[203]

V. N.N. Syntynyt (laskettu) 1659[204]. Kuollut 13.05.1734 Rautalampi, Leskelä[204]. –Puoliso noin 1681 Mikko Heikinpoika Paananen. Syntynyt (laskettu) 1653 Rautalampi[202]. Kuollut 20.05.1733 Rautalampi, Leskelä[202]. Taulu 50.[203]

V. Lauri Laurinpoika Varis. Syntynyt jälkeen 1667 Rautalampi, Istunmäki[205]. Talollinen. Muutti Töhkerönmäen Variksen tilalle Istunmäen Kuhjon torpasta, jonka isäntänä oli ollut isä Lauri Heikinpoika. Hän esiintyy talonisäntänä 1705- n.1720, jonka jälkeen isännäksi tuli poika Mikko. Vuosien 1705-13 rippikirjan mukaan olivat istunmäeltä muuttanut myös hänen oman perheensä lisäksi äiti Barbara, veljet Heikki ja Juho, sisar Agneta ja setä Heikki

V. Marketta Mikontytär Korhonen. Syntynyt (laskettu) 1663 Rautalampi[3]. Kuollut 29.11.1749 Rautalampi, Töhkerönmäki[207]. Haudattu kirkon alle[3]. Isä Taulu 106. –Puoliso arviolta 1685 Rautalampi Lauri Laurinpoika Varis. Syntynyt jälkeen 1667 Rautalampi, Istunmäki[205]. Talollinen. Kuollut 14.06.1748 Rautalampi, Töhkerönmäki[206]. Taulu 52.[8]

V. Matti Kukkonen.

V. Lauri Olavinpoika Pietiläinen . Talollinen. Syntynyt (laskettu) 1666 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[194]. Kuollut 26.12.1726 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[3]. Isä Taulu 112. Äiti Taulu 113. –Puoliso 1:o ennen 1697 Marketta N.N.. Kuollut 03.04.1697 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[3]. –Puoliso 2:o 17.10.1697 Rautalampi Susanna Heikintytär Liimatainen. Syntynyt ennen 1680[221]. Kuollut 12.03.1724 Rautalampi, Perintö-Pietilä[221]. Taulu 57.[4]

V. Susanna Heikintytär Liimatainen. Syntynyt ennen 1680[221]. Kuollut 12.03.1724 Rautalampi, Perintö-Pietilä[221]. Isä Taulu 114. –Puoliso 17.10.1697 Rautalampi Lauri Olavinpoika Pietiläinen . Talollinen. Syntynyt (laskettu) 1666 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[194]. Kuollut 26.12.1726 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[3]. Taulu 56.[4]

V. Samuli Paavonpoika Vepsäläinen. Isä Taulu 116. –Puoliso Justiina Olavintytär Laitinen. Taulu 59.[8]

V. Justiina Olavintytär Laitinen. Isä Taulu 118. –Puoliso Samuli Paavonpoika Vepsäläinen. Taulu 58.[8]

V. Pekka Markunpoika Liimatainen. Syntynyt arviolta 1666 Konginkangas, Pyyrinlahti, Liimattala[212]. Talollinen. Muutti Saarijärveltä Rautalammin Pesiäissalmelle ja oli isäntänä siellä noin 1702-1725, jonka jälkeen isännäksi tuli poika Markku . Kuollut 13.06.1743 Rautalampi, Pesiäissalmi[229]. Isä Taulu 120. Äiti Taulu 121. –Puoliso 22.10.1699 Rautalampi Anna Heikintytär Kinnunen. Syntynyt noin 1680 Rautalampi, Siikakoski?[203]. Taulu 61.[4]

V. Anna Heikintytär Kinnunen. Syntynyt noin 1680 Rautalampi, Siikakoski?[203]. Isä Taulu 122. –Puoliso 22.10.1699 Rautalampi Pekka Markunpoika Liimatainen. Syntynyt arviolta 1666 Konginkangas, Pyyrinlahti, Liimattala[212]. Talollinen. Kuollut 13.06.1743 Rautalampi, Pesiäissalmi[229]. Taulu 60.[4]

V. Matti (Eliaanpoika?) Pakarinen. Pakarilan isäntä n. 1702-1705 . Isä Taulu 124. Äiti Taulu 125. –Puoliso Maria Martintytär Siekkinen. Taulu 63.[203]

V. Maria Martintytär Siekkinen. Isä Taulu 126. –Puoliso Matti (Eliaanpoika?) Pakarinen. Taulu 62.[203]

VI. Paavali Pertunpoika Hämäläinen. Syntynyt ennen 1639[21]. Mainitaan ensimmäisen kerran henkikirjassa 1654, eli 15-vuotiaana ja kaksi vuotta myöhemmin Helga-vaimoineen. 1666 Helga on leski, joten Paavali on kuollut nuorena, noin 26-27 vuotiaana. Hänellä oli ainakin Yrjänä (Jöran)-niminen poika, joka mainitaan isäntänä 1691 alkaen. Myöhemmin esiintyvät isäntinä Risto Paavalinpoika Eerik Paavalinpoika. Nämä voivat olla Paavalin poikia, mutta siitä ei ole löytynyt varmoja todisteita . Kuollut noin 1666 Laukaa, Lohilahti[22]. Isä Taulu 128. –Puoliso Helka N.N. Taulu 65.[22]

VI. Helka N.N. –Puoliso Paavali Pertunpoika Hämäläinen. Syntynyt ennen 1639[21]. Kuollut noin 1666 Laukaa, Lohilahti[22]. Taulu 64.[22]

VI. Joonas Sipinpoika Honkonen. Syntynyt noin 1650 Saarijärvi, Naarajärvi, Honkola[35]. Joonas tuli Naarajärven Honkolasta vaimonsa Riitan ja Jaakko-pojan kanssa Lars Kruusin perillisten hallussa olevaan rälssitaloon Äänekoskella vuonna 1680. Laukaan historia I:n mukaan tila oli Äänekosken ensimmäinen ja 1607 Monikkalan herran, Hannu Hannunpojan omistama. Ensimmäisenä tilallisena eli lampuotina oli Esko Honkonen, jonka mukaan tila ilmeisesti sai Honkola-nimen. Kirkonkirjoissa tilan nimi on kuitenkin Äänekoski hemman aina noin 1780-luvulle saakka, jonka jälkeen vasta esiintyy Honkola-nimi. Joonaksella ehkä ei ollut osaa eikä arpaa Honkola-nimeen, vaikka olikin Honkonen. Naarajärven Honkoset ehkä olivat sukua mainittuun Esko Honkoseen, johon viittaa ehkä se, että Joonas tuli tilalle. Ennen Joonaksen tuloa tila oli ollut autiona muutamia vuosia eikä näkymät olleet kovin hyvät. Joonaksella oli kuitenkin tulovuonna Markus-niminen renki ja tämän vaimo Riitta. Vanhan Laukaan pitäjän tilat olivat 1600-luvun loppupuoliskolla kehnossa kunnossa toistuvien katovuosien johdosta. Rälssien peruutustoimikunnan tarkastuksessa 1683 Äänekosken Honkola oli kaikkein kehnoin. Sanottiin, että se oli vailla asuinrakennusta ja muutakin kattoa isäntänsä Joonas Sipinpojan ja perheen pään päällä. Kahden vuoden verot olivat maksamatta eikä isännällä ollut mitään millä maksaa. Sekä pelto että metsä olivat huonoja. Isäntä ei omistanut muuta kuin vanhan hevosen ja lehmän ja korkeintaan hän voi kylvää vuodessa 10 kappaa. Kalastuksenkaan ei sanottu tuottavan paljoa.Hän oli aivan kerjäläiseen verrattavissa. Mikäli hän ei saanut takausta hänet olisi karkotettu tilalta. Joonas selvisi jotenkuten tästä ahdingosta ja mainitaan henkikirjoissa isäntä vielä 1693. Seuraavana vuonna mainitaan vain poika Jaakko isäntänä, hänen vaimonsa Venla ja äitinsä Riitta. Joonas on silloin vain noin 44-vuotias, joten hän on ehkä kuollut tai muusta syystä poistettu henkikirjasta. Tämän kauden henkikirjat olivat varsin niukat ja kuolleiksi epäiltyjä henkilöitä esiintyi myöhemmin rippikirjoissa [23]. Kuollut jälkeen 1693 Äänekoski, Honkola[36]. Isä Taulu 136. Äiti Taulu 137. –Puoliso noin 1669 Riitta Juhontytär N.N. Syntynyt noin 1650[38]. Kuollut jälkeen 1694 Äänekoski, Honkola[39]. Taulu 69.[37]

VI. Riitta Juhontytär N.N. Syntynyt noin 1650[38]. Kuollut jälkeen 1694 Äänekoski, Honkola[39]. –Puoliso noin 1669 Joonas Sipinpoika Honkonen. Syntynyt noin 1650 Saarijärvi, Naarajärvi, Honkola[35]. Kuollut jälkeen 1693 Äänekoski, Honkola[36]. Taulu 68.[37]

VI. Matti Niilonpoika (Mathias Nicolai) Ignatius. Rovasti. Lähti opintielle ja päätyi Juvan kirkkoherraksi. Kirjoitti jo 1669 nimensä muodossa Ignatius. Oli 1639 pappina Savonlinnassa, konsistorin notaarina ja tuomiokirkon taloudenhoitajana Viipurissa 1642. Mainitaan pedagogina, opettajana ja linnan saarnaajana Savonlinnassa 1646. Per Brahe vapautti hänet verosta "kolmen oravannahkasta Säämingin Tolvanniemen kylässä, jonka oli autiosta ottanut" niin kauan kun hän toimisi koulumestarin virassa. Toimi Viipurin 2. kappalaisena 1649 ja Juvan kirkkoherrana 1658

VI. Kristian Magnus von der Pahlen. Rykmentin majoitusmestari. Syntynyt todennäköisesti Baltiassa. Von der Pahlenin aatelissuku lienee lähtöisin Saksan Westfalenista, josta osa siirtyi 1300-luvulla Liivinmaalle eli lähinnä nykyisen Latvian alueelle. Suku on palvellut Riian arkkipiispan asevoimissa. Suvun vanhin tiedossa oleva esi-isä oli 1200-luvun lopulla ja seuraavan vuosisadan alkupuolella elänyt ritari Johannes de Pala, joka 1316-1325 esiintyy Liivinmaalla ja toimi mm. Treydenin voutina. Lisäksi mainitaan Detleus de Pale 1345 sekä Ludeke ja Gottschalk von der Pale 1397, kaikki Riian arkkipiispan vasalleina eli sotajoukkoihin kuuluvina. Suvun nimi tulee todennäköisesti Dickelnin kaupungin kohdalla kulkevan pienen joen entisestä nimestä, Pale. Suku on levinnyt laajalle ja se on merkitty Tallinnassa ritarihuoneen matrikkeliin numerolla 40, Riiassa numerolla 45 ja Latvian Mitaussa (nykyinen Jelgava) numerolla 212. Tukholmassa se on merkitty 18.10.1679 vapaaherrallisena aatelissukuna numerolla 75. Sissegalin kunnassa Liivinmaalla suvulla oli 1400-luvulla Altenwoga, Weissensee ja Taurup ja Dickelnin kunnassa Astrau, jota myös kutsuttiin Hof zur Pale sekä Lemsalin kunnassa Seppküll.

VI. Katarina de la Motte. Hänen ensimmäinen miehensä Evert Johan Ållongren oli saanut perintönä puolet Paason kartanosta. Kun hänen oma renkinsä ampui hänet kartanon läheisellä tiellä 1666 eikä pariskunnalla ollut perillisiä, kartano joutui Katarinalle. Suomalainen Ållongrenin aatelissuku merkittiin aateliskalenteriin 1625 numerolla 115 [82]. Kuollut 03.06.1698[80]. Isä Taulu 170. Äiti Taulu 171. –Puoliso 1:o Evert Johan Ållongren. Kornetti, joka kuului sukuun Ållongren i Finland nr. 115. Hänen oma renkinsä murhasi hänet Paason maantiellä

VI. Pentti Nuutinpoika (Benedictus Canuti) Kunelius (Cunelius). Syntynyt noin 1622 Viipuri(?)[7]. Kotoisin Viipurin hiippakunnasta, missä hänet mainitaan teininä v. 1648. Seuraavana vuonna häntä syytetään siitä, että hän olisi nyrkillä lyöden surmannut Viipurin Siikaniemessä erään suureksi tappelupukariksi mainitun Sven Olavinpoika Pihlin. Asia ei liene ollut mustavalkoinen, koska hänet tuomittiin ainoastaan sakkoihin, tosin varsin tuntuviin. Hän pääsi opiskelemaan Tarton yliopistoon oppien mm. latinankielen. Mainitaan ylioppilaana Tartossa 6.3.1650. Viipurissa pappina toimineen Samuel Matinpoika Toljan kuoleman johdosta hän kirjoitti vuonna 1652 latinankielisen valittelurunon, joka painettiin samana vuona Tartossa ja on nykyisin Helsingin yliopiston kirjastossa. Runon alla suomennettu teksti: "Korkeimmalla kunnioituksella kyyneliä vuodattaen kirjoitteli Benedictus Canuti Cunelius Wib. Carelius". Valmistuttuaan Benedictus toimi ensin Inkerinmaalla Pähkinälinnassa Viipurin jalkaväkieskadroonan komppaniasaarnaaja 1655-57, sitten Luumäen (Viipurin piispan palkkapitäjän) sijaiskirkkoherra 1660-63. Viitasaaren kirkkoherrana hän toimi 1663 alkaen kuolemaansa asti. }Sai valtiopäivien pääätöksellä vapautuksen puolesta verosta 1669 alkaen pappilan pienuudesta johtuen

VI. Elisabet N.N. Syntynyt noin 1630[7]. Kuollut noin 1684[7]. Eräiden lähteiden mukaan Elisabet Israelintytär[7]. –Puoliso ennen 1659 Pentti Nuutinpoika (Benedictus Canuti) Kunelius (Cunelius). Syntynyt noin 1622 Viipuri(?)[7]. Kuollut noin 1690 Viitasaari[192]. Taulu 88.[7]

VI. Nils Nikolai Fridlander. Syntynyt noin 1630[190]. Kuollut noin 1714[190]. –Puoliso noin 1661 Valborg Henrika Tomasdotter. Kuollut noin 1722[190]. Taulu 91.[190]

VI. Valborg Henrika Tomasdotter. Kuollut noin 1722[190]. Isä Taulu 182. Äiti Taulu 183. –Puoliso noin 1661 Nils Nikolai Fridlander. Syntynyt noin 1630[190]. Kuollut noin 1714[190]. Taulu 90.[190]

VI. Lars Henriksson Murick. Syntynyt 11.08.1663 Kokkola[1]. Isä Taulu 188. –Puoliso 10.08.1686 Kokkola Elisabet Olofsdotter. Taulu 95.[4]

VI. Elisabet Olofsdotter. –Puoliso 10.08.1686 Kokkola Lars Henriksson Murick. Syntynyt 11.08.1663 Kokkola[1]. Taulu 94.[4]

VI. Olavi Pynnönen. Kuollut 18.06.1688 Kangasniemi[3]. Haudattu kirkon alle[3].

VI. Heikki Matinpoika Paananen. Syntynyt noin 1624[203]. Isä Taulu 200. Äiti Taulu 201. –Puoliso 1655 Rautalampi Marketta N.N.. Syntynyt noin 1628 Rautalampi[203]. Taulu 101.[203]

VI. Marketta N.N.. Syntynyt noin 1628 Rautalampi[203]. –Puoliso 1655 Rautalampi Heikki Matinpoika Paananen. Syntynyt noin 1624[203]. Taulu 100.[203]

VI. Lauri Heikinpoika Varis. Syntynyt noin 1635 Rautalampi, Istunmäki[203]. Itsellinen;torppari. Mainitaan Istunmäen tilan isännän veljenä 1665-76 ja isännän setänä 1676-84 sekä Kuhjon torpan isäntänä 1684-94. Hän oli koko elämänsä asunut tilalla, jonka isäntänä oli hänen isänsä Heikki Paavonpoika 1633-46, sen jälkeen hänen vanhemmat veljensä Paavo Heikinpoika vuoteen 1662 ja Klaus Heikinpoika vuoteen 1676. Isännyys siirtyi sitten Klaun pojalle Heikille 1676-94. Näin ollen Lauri nuorempana veljenä ei parhaassa iässään päätynyt isännäksi, vaan hänen olisi pitänyt perustaa uusi tila tai hankkia toinen kuten hänen poikansa Lauri Laurinpoika teki muuttaessaan Töhkerönmäen tilalle noin 1704

VI. Barbara Laurintytär Närhi. Syntynyt noin 1640 Rautalampi, Närhinsalo[203]. Muutti miehensä kuoltua poikansa Laurin luokse Töhkerönmäelle, jossa kuoli ilmeisesti 1713 jälkeen, koska hän esiintyy rippikirjassa 1705-13. Sen jälkeen puuttuvat sekä rippikirjat että kuolleiden luettelo 1721 asti [8]. Kuollut jälkeen 1713 Rautalampi, Töhkerönmäki[8]. Isä Taulu 210. Äiti Taulu 211. –Puoliso arviolta 1666 Rautalampi Lauri Heikinpoika Varis. Syntynyt noin 1635 Rautalampi, Istunmäki[203]. Itsellinen;torppari. Kuollut 28.02.1697 Rautalampi, Istunmäki[210]. Taulu 104.[205]

VI. Mikko Korhonen.

VI. Olavi Pietarinpoika Kärkkäinen;Pietiläinen. Syntynyt noin 1630 Rautalampi, Kärkkäälä[219]. Kuollut noin 1694 Rautalampi, Kärkkäälä, Pietilä[219]. Isä Taulu 224. Äiti Taulu 225. –Puoliso 1:o noin 1650 Sofia N.N. Kuollut noin 1670 Rautalampi, Perintö-Pietilä[219]. Taulu 113.[222] –Puoliso 2:o noin 1673 Elina Matintytär. Kuollut noin 1712 Laukaa, Sumiainen, Mäkelä[219].[223]

VI. Sofia N.N. Kuollut noin 1670 Rautalampi, Perintö-Pietilä[219]. –Puoliso noin 1650 Olavi Pietarinpoika Kärkkäinen;Pietiläinen. Syntynyt noin 1630 Rautalampi, Kärkkäälä[219]. Kuollut noin 1694 Rautalampi, Kärkkäälä, Pietilä[219]. Taulu 112.[222]

VI. Heikki Liimatainen.

VI. Paavo Vepsäläinen.

VI. Olavi Laitinen.

VI. Markku Markunpoika Liimatainen. Syntynyt arviolta 1625 Konginkangas, Pyyrinlahti, Liimattala[212]. Talollinen;seppä. Muutti Pyyrinlahden Liimattalasta 1668 Pesiäissalmeen, jossa toimi talon isäntänä n. 1690 saakka, jolloin poika Markku tuli isännäksi. Oli taitava seppä nuoruudessaan . Kuollut 15.05.1710 Rautalampi, Pesiäissalmi[230]. Haudattu kirkon alle 15.05.1710 Rautalampi, Pesiäissalmi[3]. Isä Taulu 240. Äiti Taulu 241. –Puoliso noin 1665 Venla N.N. Taulu 121.[231]

VI. Venla N.N. –Puoliso noin 1665 Markku Markunpoika Liimatainen. Syntynyt arviolta 1625 Konginkangas, Pyyrinlahti, Liimattala[212]. Talollinen;seppä. Kuollut 15.05.1710 Rautalampi, Pesiäissalmi[230]. Taulu 120.[231]

VI. Heikki Kinnunen.

VI. Elias Matinpoika Pakarinen. Isä Taulu 248. Äiti Taulu 249. –Puoliso Helka N.N. Taulu 125.[234]

VI. Helka N.N. –Puoliso Elias Matinpoika Pakarinen. Taulu 124.[234]

VI. Martti Siekkinen.

VII. Perttu Paavalinpoika Hämäläinen. Syntynyt ennen 1620. Lohilahden rälssitilan ensimmäinen Hämäläisen suvun lampuoti 1646-68. Talon nimenä esiintyi sekä Hämälä että Lohilahti (Lohilax).Tilan omisti Pertun lampuotiaikana Erik Axelsson ja vuodesta 1647 hänen vävynsä, kapteeni sittemmin majuri Israel Brask. Erik ei ollut aatelinen, mutta oli avioliiton kautta tullut Hannu Hannunpoika Boijen aatelissukuun. Rälssitiloja viljeli vuokraviljelijä eli lampuoti, joka omasta palkastaan oli verovelvollinen.Tila oli suuri, 619 hehtaaria Armi Klemetin mukaan, mutta maaperä oli kivikkoinen ja köyhä. [24]. Isä Taulu 256. –Puoliso Helka N.N. Syntynyt ennen 1620.[25]

VII. Sipi Klemetinpoika Honkonen. Syntynyt noin 1620 Saarijärvi, Naarajärvi, Honkola[25]. Sipi mainitaan Naarajärven Honkolan tilalla v. 1634 henkikirjassa, jossa poikkeuksellisesti luetellaan kaikki yli 12-vuotiaat. Sipi on sinä vuonna 14-vuotias eli syntynyt 1620 ja vaimoksi mainitaan jo Helka! Sehän voi olla totta tai sitten henkikirjuri on erehtynyt. Helka mainitaan ainakin 1676 asti vaimona ja kuoli ilmeisesti silloin. Sipi tuli isänsä, Klemetin jälkeen tilan isännäksi viimeistään 1642. Silloin Honkola oli kruununtila, mutta muuttui rälssitilaksi 1650 kun Naarajärven talot lahjoitettiin eversti Johan Ritterille. Sipi esiintyy henkikirjoissa viimeisen kerran 1683, jolloin hän olisi 63-vuotias, minkä jälkeen joutuikin pois henkikirjasta. Tilalla mainitaan silloin hänen lisäkseen poika Matti ja tämän vaimo Raakel. Silloin Honkola oli jälleen kruununtila. Matti mainitaan tämän jälkeen isäntänä. Sipin nuorempi poika Joonas muutti jo 1680 Äänekoskelle lampuodiksi tilalle, joka ilmeisesti vasta myöhemmin tunnettiin Honkolana [41]. Isä Taulu 272. Äiti Taulu 273. –Puoliso Helka Laurintytär N.N. Syntynyt ennen 1620[42]. Kuollut jälkeen 1676[43]. Taulu 137.

VII. Helka Laurintytär N.N. Syntynyt ennen 1620[42]. Kuollut jälkeen 1676[43]. –Puoliso Sipi Klemetinpoika Honkonen. Syntynyt noin 1620 Saarijärvi, Naarajärvi, Honkola[25]. Taulu 136.

VII. Niilo Juhonpoika Ignat. Ignatius-suvun vanhin tunnettu jäsen. Porvari Viipurissa, mainitaan "i vallen" 1613-1627. Ei esiinny enää vuoden 1635 asiakirjoissa. Hänen on otaksuttu olleen kotoisin kaupungin itäpuolella sijaineessa Ignattilan eli Ignatan talosta. Siellä oli jo 1551 isäntänä Per Ignatt ja samaan aikaan tavataan kaupungissa porvari Jöran Ignatt, joka luultavasti tulee samasta talosta. Niilon suhde mainittuihin henkilöihin on kuitenkin epäselvä [71].

VII. Karl de la Motte Sr. Majuri. Palveli kornettina Turun ratsuväkirykmentissä 1637 ja luutnanttina 1639. Ratsumestarina Viipurin ratsuväkirykmentissä 1643, majuri 1647, Turun ratsuväkirymentissä 1653. Peri Sääksmäen Lahisten säterikartanon, jonka omistukseen kuului mm. Saarijärven Vahangan kylän talot sekä Halikon Lempilän vuodesta 1646. Anoi 1634 pääsyä ritarihuoneeseen ja neuvostopäätöksellä 18.7.1634 hänelle varattiinkin paikka kuitenkin edellyttäen, että hän hankkisi Ranskasta todistuksen isänsä aateliudesta. Hyväksyttiin sotapäällikkö Karl Karlsson Gyllenhjelmin valtiopäiville toimittamalla todistuksella Ruotsi-Suomen kansalaiseksi 1642 ja samalla suvun edustajaksi Ritarihuoneeseen numerolla 280. Kuoli 1653 ja haudattiin Sääksmäen kirkkoon 5.2.1654

VII. Gertrud von Engelhardt. Kuollut 1659 Sääksmäki[76]. Haudattu kirkkoon.[83] Isä Taulu 342. Äiti Taulu 343. –Puoliso Karl de la Motte Sr. Majuri. Kuollut 1653 Sääksmäki[79]. Taulu 170.[79]

VII. Tomas Henrik N.N. Mäntyharjun kirkkoherra.[190] –Puoliso noin 1661 Brita Olofsdotter (?). Taulu 183.[190]

VII. Brita Olofsdotter (?). –Puoliso noin 1661 Tomas Henrik N.N. Taulu 182.[190]

VII. Henrik Larsson Murick. Syntynyt noin 1619 Alaveteli?. Kuollut 02.09.1697 Kokkola[3].

VII. Matti Paananen. –Puoliso Kaarina N.N.. Taulu 201.[203]

VII. Kaarina N.N.. –Puoliso Matti Paananen. Taulu 200.[203]

VII. Heikki Paavonpoika Varis. Syntynyt noin 1590 Rautalampi, Istunmäki[203]. Istunmäen tilan isäntä 1633-46. Poti vanhemmiten tyrää

VII. Elina Tapanintytär. Kuollut Rautalampi, Istunmäki[203]. –Puoliso noin 1625 Rautalampi Heikki Paavonpoika Varis. Syntynyt noin 1590 Rautalampi, Istunmäki[203]. Kuollut noin 1674 Rautalampi, Istunmäki[203]. Taulu 208.[203]

VII. Lauri Yrjönpoika Närhi. Talon isäntänä oli vanhempi veli Tuomas. Lauri asui tilalla perheineen mutta hänen tehtävänsä ei ole käynyt ilmi asiakirjoista, luultavasti hän on osallistunut tilan hoitamiseen . Kuollut noin 1667 Rautalampi, Närhinsalo[216]. Isä Taulu 420. Äiti Taulu 421. –Puoliso noin 1649 Kaarina N.N. Taulu 211.[217]

VII. Kaarina N.N. –Puoliso noin 1649 Lauri Yrjönpoika Närhi. Kuollut noin 1667 Rautalampi, Närhinsalo[216]. Taulu 210.[217]

VII. Pietari Pietarinpoika Kärkkäinen. Talollinen. Kärkkäälässä asui 1500-1600-luvulla paljon Kärkkäisiä. Samannimisten erottamiseksi toisistaan alettiin toisia kutsumaan talon nimellä. Niinpä Pietari Kärkkäisen sukua alettiin kutsua Pietiläksi tai Pietiläisiksi 1600-luvun loppupuoliskolla. Maakirjoissa Pietilä-nimi esiintyi 1705 "Kärkäs"-nimen tilalla [224]. Kuollut noin 1655 Rautalampi[225]. Isä Taulu 448. –Puoliso Elina Olavintytär. Taulu 225.[226]

VII. Elina Olavintytär. –Puoliso Pietari Pietarinpoika Kärkkäinen. Talollinen. Kuollut noin 1655 Rautalampi[225]. Taulu 224.[226]

VII. Markku Pekanpoika Liimatainen. Talollinen. Isäntänä Pyyrinlahden Liimattalan talossa n. 1644-1653. Liimattala oli vähitellen vaurastunut tavanomaisen viljelyn ja karjatalouden lisäksi postitalonpoikatoiminnan sekä kestikievarinsa ansiosta. Vuoden 1683 reduktiotoimikunnan pöytäkirjojen mukaan vain 7% tiloista oli hyvin toimeentulevia, joihin Liimattala kuului

VII. Kerttu N.N. –Puoliso noin 1620 Markku Pekanpoika Liimatainen. Talollinen. Taulu 240.[49]

VII. Matti Heikinpoika Pakarinen. Isä Taulu 496. –Puoliso Anna N.N. Taulu 249.[234][234]

VII. Anna N.N.[234] –Puoliso Matti Heikinpoika Pakarinen. Taulu 248.[234]

VIII. Paavali Hämäläinen. Lohilahden rälssitilan ensimmäisen vuokraviljelijän eli lampuodin Perttu Paavalinpoika Hämäläisen isää, Paavali Hämäläistä ei varmuudella tunneta. Perttu on voinut tulla Lohilahteen aivan muualta tai muulta lähialueen tilalta, jonne on asettunut Hämäläinen-nimisiä sukuja. Tällaisia tiloja oli 1600-luvun alkupuolella Hankasalmen Niemiskylän rälssitila, joka myöhemmin tunnettiin Rusilana. Tilan ensimmäinen Hämäläinen-niminen lampuoti oli Vilppu 1607-09 ja hänen jälkeensä Ambrosius eli Rusi. 1609-33. Tila jaettiin 1611 Rusilaan ja Moilaseen, jolloin Rusin veli Matti siirtyi Moilasen rälssitaloon lampuodiksi 1611-29. Paavali Hämäläistä ei ole kuitenkaan toistaiseksi voitu kytkeä tähän, eikä muuhunkaan sukuun .

VIII. Klemetti Honkonen. Vanhan Saarijärven historian isäntäluettelon mukaan Naarajärven Honkola on halottu 1627 Hyytiälästä (sivut 778-780). Honkolan ensimmäinen isäntä Klemetti Honkonen on tullut Hyytiälästä, missä hän oli isäntänä 1613-14. Honkonen-nimisiä isäntiä siellä on ollut vuodesta 1564. Ennen Klemettiä Hyytiälän isäntänä oli Erkki Honkonen (1606-1612) ja ennen häntä Juho Honkonen (1564-1604). Klemetin jälkeen tuli isännäksi Esko Honkonen 1616 ja sitten Yrjö Honkonen 1617-73. Sukulaisuussuhteet eivät käy selville isäntäluettelosta, mutta on mahdollista, että Klemetti, Esko ja Yrjö olisivat Erkin poikia. Naarajärven talot olivat 1560-luvulla Hyvikkälän herran Erik Spåren ja muutamia vuosia hänen kuolemansa jälkeen lesken Gertrud Gudmundsdotterin hallussa (s. 120). Ne joutuivat uudestaan läänitetyiksi 1604 liivinmaalaiselle ratsumestari Fromholt Patkulille ja hänen kuoltua 1622 leskelle, mutta peruutettiin tältä seuraavana vuonna (s. 124). Viimeisen kerran Naarajärven talot lahjoitettiin eversti Johan Ritterille v. 1650 ja siirtyivät ns. neljännesperuutuksessa kruunulle ilmeisesti 1661 (s.125, 131 sekä maakirjat 1661-62) [46]. –Puoliso Elina Paavalintytär N.N. Taulu 273.

VIII. Elina Paavalintytär N.N. –Puoliso Klemetti Honkonen. Taulu 272.

VIII. Samson de la Motte Sr.

Kuva 4. de la Motten vaakuna.

VIII. Brita Mikaelsdotter Munck af Fulkila. Eli leskenä 1642 Lempilän säterissä Halikossa [85]. Kuollut noin 1646 Halikko, Lempilä[79]. Isä Taulu 682. Äiti Taulu 683. –Puoliso Samson de la Motte Sr. Syntynyt Ranskassa[79]. Kenraalimajuri[79]. Kuollut noin 1620 Sääksmäki[79]. Taulu 340.[82]

VIII. Caspar von Engelhardt. Omisti Urtaun kartanon Liivinmaalla (Engelhardtshof I). Joutui kuten isänsä ja veljensä venäläisten sotavangiksi ja vietiin Moskovaan, jossa oli pitkään vangittuna. Palveli sen jälkeen jonkin aikaa tsaaria kuten hänen veljensä, mutta vain hänen poikansa Werner (Jeremei) jäi tsaarin hoviin

VIII. Barbara von Fuldert.[182] Isä Taulu 686. Äiti Taulu 687. –Puoliso Caspar von Engelhardt. Taulu 342.[181]

VIII. Paavo Olavinpoika Varis. Talollinen. Istunmäen isäntä 1580-1633 isänsä jälkeen

VIII. Yrjö Matinpoika Närhi. Syntynyt noin 1591 Rautalampi[203]. Talollinen. Talollinen, Närhinsalon isäntä n. 1630-1637 . Isä Taulu 840. –Puoliso arviolta 1620 Valpuri Antintytär. Talonemäntä. Taulu 421.

VIII. Valpuri Antintytär. Talonemäntä. –Puoliso arviolta 1620 Yrjö Matinpoika Närhi. Syntynyt noin 1591 Rautalampi[203]. Talollinen. Taulu 420.

VIII. Pietari Pietarinpoika Kärkkäinen. Talollinen[224]. Mainitaan isäntänä n. 1586-1643 [224]. Isä Taulu 896.

VIII. Pekka Pekanpoika Liimatainen. Talollinen. Pyyrinlahden Liimattalan isäntä n.1600-1640. Tila halottiin 1627, jolloin uuteen Alataloon asettui asumaan oletettavasti hänen veljensä Markku Pekanpoika perheineen sekä tämän Yrjö-veli ja Riitta-sisar. Pekan samanniminen poika oli osittain samanaikaisesti Liimattalan isäntänä ja vaimoksi mainitaan eri henkilö, joten Alatalon isäntä ei todennäköisesti ole hänen poikansa. Vuonna 1634 mainittiin henkikirjoissa ensimmäistä kertaa terveet (verokelpoiset) vaimot ja 15 vuotta täyttäneet lapset. Vaimoksi mainittu Anna saattoi olla Pekan vaimo, mutta merkinnät ovat epäselvät. Vuoden 1630 henkikirjassa Pekka mainitaan olevan vajaakuntoinen ja jaloistaan halvaantunut mutta mainitaan kuitenkin edelleen isäntänä. Pekka mainitaan vielä 1639 ja eli arviolta n. 1570-1640. Liimattala oli vaurastunut hieman aikaisemmasta keskiarvotilasta. Esim. vuoden 1634 karja- ja kylvöveroluettelon perusteella talo oli neljäntenä Suur-Saarijärven karjavarallisuudessa [46]. Isä Taulu 960. –Puoliso Anna N.N(?). Taulu 481.[232]

VIII. Anna N.N(?). Anna mainitaan henkikirjoissa vaimona, mutta ei ole täysin selvää onko kyseessä Pekan vaimo vai jonkun muun[233]. –Puoliso Pekka Pekanpoika Liimatainen. Talollinen. Taulu 480.[232]

VIII. Heikki Pakarinen. Talollinen[234]. Pakarila-tilan isäntä 1600-luvun puolivälissä [234].

IX. Mikael Påvellsson Munck af Fulkila.

Kuva 5. Munck af Fulkilan suvun vaakuna.

IX. Margareta Tomasdotter Starck. Viikko miehensä teloituspäivän jälkeen hän sai Kaarle-herttuan 19.11.1599 allekirjoittaman kirjeen, jonka mukaan hän sai pitää perintötilansa. Kuului aateliseen Starck-sukuun numero 222. Fulkilan kartano tuli Margaretan mukana Munckin suvulle. Se oli 1530 kuulunut hänen isänsä sedälle Hans Persson Starckille ja hän peri sen serkkunsa Anna Hansdotterin jälkeen. Margareta oli myös perinyt Käldingen isältään. Haudattu poikansa Hans Munckin kanssa muurattuun hautaan Turun tuomiokirkkoon

IX. Robert (Robrecht) von Engelhardt. Peri Urtaun Engelhardtshof I kartanon 1517. Vuonna 1558 Venäjää vastaan käydyn sodan yhteydessä hän joutui kuten hänen kolme poikaansakin sotavankeuteen ja kuoli noin 1560 Moskovassa [180]. Kuollut 1560 Moskova[180]. Isä Taulu 1368. Äiti Taulu 1369. –Puoliso Anna von Sesswegen. Taulu 685.[182]

IX. Anna von Sesswegen.[182] Isä Taulu 1370. Äiti Taulu 1371. –Puoliso Robert (Robrecht) von Engelhardt. Kuollut 1560 Moskova[180]. Taulu 684.

IX. Johan von Fuldert.[182] Isä Taulu 1372. –Puoliso Anna Rese. Taulu 687.[182][181]

IX. Anna Rese.[182] Isä Taulu 1374. –Puoliso Johan von Fuldert. Taulu 686.[182][181]

IX. Olavi Paavonpoika Varis. Syntynyt noin 1530 Suonenjoki, Lietteenmäki[203]. Tullut 1553 Saarioisten (Kylmäkosken) pitäjän Keiteleen erämaille asumaan 1 1/2 mantaalin alueelle, jotka olivat kuuluneet Nuutti Laurinpojalle (1 manttaali) ja Markku Olavinpojalle (1/2 manttaalia), molemmat Kylmäkoskelta. Tähän aikaan erämaita asutettiin aktiivisesti kruunun ohjauksella ja Rautalammen pitäjä perustettiin virallisesti 1561 eli vähän Olavin tulon jälkeen. Istunmäen tilan isäntänä 1553-1580. Nykyään Istunmäen kylä kuuluu Konneveden pitäjään

IX. Matti Laurinpoika Närhi. Syntynyt noin 1559[203]. Mainitaan maakirjoissa 1585. Tila oli nimeltään Kuusilahti ja oli autionakin muutaman vuoden 1600-luvun alussa. Isäntänä Matti toimi ilmeisesti ainakin 1593-1629 . Isä Taulu 1680.

IX. Pietari Kärkkäinen. Talollinen. Maakirjojen mukaan asettuivat Lauri Pietarinpoika Kärkkäinen ja Jaakko Pietarinpoika Kärkkäinen Pälkäneen Kärkkään kylästä Rautalammin erämaihin 1500-luvun puolivälissä. Samanaikaisesti esiintyy Pietari Kärkkäisen nimi maakirjoissa isäntänä n. 1560-85. Olikohan hän sukua näille kahdelle ei käy selville. Joka tapauksessa Pietarin jälkeläiset viljelivät aluksi "Kärkäs"-nimistä tilaa joka myöhemmin 1707 kutsuttiin Pietiläksi jolloin se ilmeisesti lunastettiin valtiolta perintötilaksi. Se kulkeekin rippikirjoissa pitkään nimellä Perintö-Pietilä. Rautalammin historiassa välitetään vanha sukutarina, jonka mukaan ukko Kärkkäinen (Pietari?) oli käynyt Ruotsissa asti hakemassa kiinnitystä tilalleen. Siellä oli paljoksuttu ukon tilusten suuruutta ja kysytty, mitä hän niin paljolla teki, johon Kärkkäinen oli vain tuuminut: minulla on seitsemän poikaa poikki penkin makaavia, kyllä maata tarvitsevat. Vanhin talon paikka oli Kärkkäisen niemessä. 1900-luvun alussa ukon tilalla oli satakunta taloa, mikä kertoo tilan laajuudesta [224].

IX. Pekka Liimatainen. Talollinen;lautamies (1587). Pyyrinlahden Liimattalan ensimmäinen isäntä n. 1561- 1600. Tila halottiin 1580-luvulla ja uuden osan isännäksi tuli 1587 Lauri Liimatainen, ilmeisesti Pekan poika ja tätä tilaa ruvettiin siksi kutsumaan Laurilaksi. Voidaan olettaa, että Pekka eli noin 1540-1600. Vaimosta ei ole tietoa, koska tämän ajan dokumenteista ei yleensä selviä perheenjäseniä. Seuraava isäntä oli kuitenkin myös Pekka, joten on luultavaa, että hän oli Pekan poika.

X. Påvel Andersson till Huovari och Lahdinko. Vouti. Oli todennäköisesti renkipoikana Turun linnassa 1538, jona vuonna hän oli kirjanpidon mukaan saanut kuusi kyynärää kangasta pukua varten. Toimi Sääksmäen kihlakunnan voutina 1556-1568 sekä tuomarinsijaisena ja sai palkkioksi rälssikirjeen kuningas Juhanalta Nuhjalan ja Huovarin tiloille 17.6.1570. Mainitaan viimeiseksi 1575.

X. Brita Andersdotter till Nuhjala. Isä Taulu 2730. Äiti Taulu 2731. –Puoliso Påvel Andersson till Huovari och Lahdinko. Vouti. Kuollut ennen 1584[90]. Taulu 1364.

X. Tomas Olofsson Starck. Omisti Käldingen kartanon Nauvossa. Mainitaan varuspalveluksessa 1556, 1562 ja 1567. Allekirjoitti Turun läänin aateliston mukana uskollisuusvakuutuksen kuningas Juhanalle 1568. Eli vielä ainakin 1584, mutta on todennäköistä, että hän kuoli pian sen jälkeen

X. Brita Nilsdotter. Isä Taulu 2734. Äiti Taulu 2735. –Puoliso Tomas Olofsson Starck. Kuollut noin 1584[172]. Taulu 1366.[92]

X. Hans (Johann) von Engelhardt. Peri Urtaun (Engelhardshof I) kartanon Sesswegenin pitäjässä Liivinmaalla. Osti 20.5.1496 Riian tuomiokapitulilta Assegalin ja Billenhofin tilat Kremon pitäjässä Liivinmaalla, ja nimeksi tuli Engelhardshof II. Hän oli myös Riikan arkkipiispan vasalli. Samana vuonna Engelhardtin baltilainen sukuhaara tuli myös Eestiin. Tämä haara tukeutui niihin maatilaomistuksiin, jotka se omisti aina 1562 saakka [183]. Kuollut 1504 Riika[181]. Isä Taulu 2736. Äiti Taulu 2737. –Puoliso Anna von Fögten. Taulu 1369.[182][181]

X. Anna von Fögten. Kuului liiviläiseen aatelissukuun [181].[182] Isä Taulu 2738. Äiti Taulu 2739. –Puoliso Hans (Johann) von Engelhardt. Kuollut 1504 Riika[181]. Taulu 1368.[181]

X. Henrik Hermansson von Sesswegen.[182] Isä Taulu 2740. –Puoliso Sofia Berg. Taulu 1371.[182][181]

X. Sofia Berg.[182] Isä Taulu 2742. –Puoliso Henrik Hermansson von Sesswegen. Taulu 1370.[182][181]

X. Wolfgang von Fuldert.[182]

X. Johan Rese.[182]

X. Paavo Varis. Paavo Varis mainitaan talollisena Juvan Joroisissa 1541-47, Tavisalmen Savilahdessa 1548 ja saman pitäjän Saamaisissa 1549-51. Näillä tienoin asuneet lienevät Arvo Soinisen Pohjois-Savon asuttamista koskevan tutkimuksen mukaan tulleet Suonenjoen Lieteenmäen kylästä Savosta. Siitä päätellen, että Savossa ja Pohjois-Hämeessä Varis-nimisiä oli vain muutamia noihin aikoihin, he eivät ole olleet vanhoja kanta-asukkaita. Luonnollinen lähtökohta olisi Antrean Varikselan kylä Karjalassa, mutta nimimuoto Vareksenpoika, jota heistä käytettiin viittaa Satakuntaan, jossa Kokemäellä on keskiaikainen Varekselan kylä ja josta monet muutkin Savon uudisasukkaat 1500-luvulla ovat lähteneet.

X. Lauri Närhi.

XI. Anders Jönsson till Huovari. Sai 1525 elinaikaisen verovapauden Huovarin tilalle Vehmaisissa. Maskun käräjillä 1.6.1549 esiintyi Anders Jönsson Odensaari, joka todennäköisesti on sama henkilö kuin Anders Jönsson till Huovari

XI. Märta Påvelsdotter. Märta Påvelsdotter teki maanvaihtokauppoja sukulaisensa Jöns Knutsson Kurjen kanssa, jonka vahvisti 1563 Hans Björnsson Lepaalta[92]. Isä Taulu 5458. Äiti Taulu 5459. –Puoliso mahdollisesti Anders Jönsson till Huovari. Taulu 2728.[90]

XI. Anders Andersson till Lahdinko och Nuhjala. Vehmaan Lahdingon herra, joka omisti samassa pitäjässä sijaitsevan Nuhjalan kartanon [121]. –Puoliso Karin Jönsdotter Garp. Taulu 2731.[121][121]

XI. Karin Jönsdotter Garp.[121] Isä Taulu 5462. Äiti Taulu 5463. –Puoliso Anders Andersson till Lahdinko och Nuhjala. Taulu 2730.[121]

XI. Olof Persson Starck. Omisti Käldingen Nauvossa ja Mälön Paraisissa

XI. Cecilia N.N. Sai puolustuskirjeen Kustaa Vaasalta vuonna 1534. Eli vielä ainakin 1540

XI. Nils Månsson. Tanskalainen aatelismies. Omisti Heinisten kartanon Rymättylässä

XI. Brita Rötkersdotter Diekn . Isä Taulu 5470. Äiti Taulu 5471. –Puoliso 1:o Nils Månsson. Taulu 2734.[173] –Puoliso 2:o Anders Karlsson Boije. Lakimies Kiskon pitäjässä. Asui Pohjan Gennäsissä. Aatelisen Boije af Gennäs-suvun kantaisä. Mainitaan maakatselmusmiehenä Pohjassa ja Kiskossa 1503 sekä Porvoossa 1516. Vanhimpien sukutaulujen mukaan naimisissa Britan kanssa, joka oli Rötker Olofssonin (Diekn) ja Ragnhild Johansdotterin (till Gennäs) tytär. Rötger Olofssonin vaakuna muistutti Boijen vaakunaa, josta syystä Boijen sukututkimus katsoo, että Anders on avioliiton kautta saanut haltuunsa Gennäsin ja Dalkarbyn tilat ja myös ottanut vaakunaansa ne kolme ankkurinpoijua, jotka olivat Rötkerin vaakunassa ja joista Boije-nimi on tullut. Andersin isä oli Karl Andersson till Bjurböle Porvoossa ja äiti Margit N.N. Kuollut noin 1537.[173]

XI. Jürgen (Georg) von Engelhardt. Vanhimmat tiedot Engelhardt-suvun alkuperästä esiintyvät neljänä versiona: (1) Engelhardtit olivat jo 1200-luvulla tunnettuja saksalaisten alueilla Burgundissa, joka mahdollisesti voidaan katsoa lähtömaaksi. (2) Sveitsissä mainitaan 1383-1390 Heinrich Engelhardt Zürichin kansalaisena ja kaupunkineuvoston jäsenenä. (3)Samanniminen patriisisuku esiintyi Breslaussa, (nykyään Wroclaw) Puolassa. (4) Hans Engelhardt "Pitkä", joka oli tullut Sveitsistä ja omisti Sleesian Glatzissa (nykyään Klodzko Puolassa) viimeistään 1390 Wunschelburgin tilan, jonka myi Valentin Engelhardt 1414. Tilalle hän hankki useita sleesialaisia omaisuuksia, mm. Schnallensteinin vuoristolinnan. A. Tihonovan tietojen mukaan (1994) Schnallenstein myytiin gruenwaldrauhan jälkeen (1410) ja sen herra Valentin von Engelhardt muutti Liivinmaallee, josta hänestä tuli liivinmaalaisen haaran esi-isä.

XI. Margareta von Kawern;von der Hoven.[184] –Puoliso Jürgen (Georg) von Engelhardt. Taulu 2736.

XI. Reinhold von Fögten.[182] –Puoliso Katarina Hastfer. Taulu 2739.[182][181]

XI. Katarina Hastfer.[182] –Puoliso Reinhold von Fögten. Taulu 2738.[182][181]

XI. Herman von Sesswegen.[182]

XI. Johan Berg. Saarenmaalaisen Carmelin sukua

XII. Påvel Hermansson . Sääksmäen kihlakunnantuomari[90]. –Puoliso N.N. Jeppesdotter. Taulu 5459.[94]

XII. N.N. Jeppesdotter. Isä Taulu 10918. Äiti Taulu 10919. –Puoliso Påvel Hermansson . Taulu 5458.[94]

XII. Jöns Andersson Garp. Omisti Kosken kartanon Vehmaalla. Kirjattiin opiskelijaksi Rostockin yliopistoon 16.9.1484 nimellä Johannes Garp de Suecia. Palveli arkkipispa Jakob Ulfssonia 1497, sai Vehmaan kihlakunnan tuomarin viran 1498. Hänet erotettiin 1502 koska tuki valtionhoitaja Sten Sturea, joka oli irtisanonut uskollisuudenvalansa unionikuninkaalle Hannulle. Sten Sturen joukot piirittivät Turun Linnaa 3 kuukautta vuonna 1502 ja Jönsin sanotaan aiheuttaneen kapinan kuningas Hannun palkkajoukoissa ja kuningas Hannun nimittämän Turun linnanpäällikön Magnus Frillen olikin vetäydyttävä. Koska unioni vielä jatkui tästä huolimatta Jöns Garp menetti tästä petoksestaan kihlakuntansa, eikä saanut sitä takaisin arkkipiispa Jakob Ulfssonin 1508 uudelle valtionhoitajalle lähettämästä vetoomuksesta huolimatta. Mainitaan 29.10. 1510 ja oli elossa todennäköisesti vielä 1512

XII. Margareta Klasdotter. Margareta lienee syntynyt Klas Henrikssonin ensimmäisessä avioliitossa, johtuen lasten suurista ikäeroista. Elossa 1510

XII. Per Persson Starck. Starck-rälssisuku on esiintynyt jo keski-ajalla ja oli asettunut Nauvon ja Paraisten alueelle. Yhtäpitävää sukuketjua ei ole kuitenkaan voitu tehdä kuin vasta 1500-luvun alusta. Kirjattu Ruotsissa aatelisrekisteriin 15.7.1634 numerolla 222 ja Suomessa 6.2.1818 numerolla 18. Suomen haaraa kuoli 1895, mutta jatkui Ruotsissa. Per Persson omisti Nauvon Käldingen kartanon ja olisi vanhimpien sukutaulujen mukaan ollut naimisissa Karinin kanssa, joka tuli Fulkilan kartanosta Halikosta

XII. Karin till Fulkila. –Puoliso Per Persson Starck. Taulu 5464.[171]

XII. Rötker Olofsson Diekn . Asemies, joka omisti Gennäsin ja Dalkarbyn rälssitilat Pohjan pitäjässä. Boijeilla oli myöhemmin samankaltainen vaakuna kuin Rötkerillä, jonka Boijet saivat Anders Boijen ja Rötkerin tyttären Brita Dieknin avioliitosta. Rötker esitti vaatimuksia Saustilan ja Hallilan tiloista, jotka olivat olleet hänen äidinäidin isällä. Tilat olivat hänen äitinsä serkun, Lucia Olofsdotter Skelgen hallussa ja Rötker katsoi, että Lucian äiti Kristina ja hänen miehensä Olof Skelge olivat väkisin ottaneet tilat haltuunsa. Oikeusprosessissa joka asiasta käytiin päätettiin 1476 , että Lucialla oli täydet oikeudet tiloihin, koska Rötkerin äidinäiti Märta oli saanut käteistä myötäjäisiksi, Lucian äidin saadessa Saustilan. Märtan myötäjäiset rahoitettiin panttaamalla Hallilan, jonka sitten lunasti Lucian isä ja lisäpanttauksen jälkeen Lucian aviomies Henrik Klasson. Oikeus päätti myös, että osapuolten tulisi selvittää keskinäiset saatavansa ja yhteiset tilansa. 1490 laadittiinkin sovintokirje, jonka mukaan Rötker yhdessä lankonsa Mårten Jönssonin kanssa sai Gumnäsin ja Antkärrin Pohjan pitäjästä laamanni Henrik Klasinpojan leskeltä Lucia Olofsdotter, joka oli hänen äitinsä lapseton serkku. Rötkerin isä, Olof Nilsson oli myynyt Gumnäsin Naantalin luostarille ja Lucia Olofintytär lunastanut sen takaisin vaihtamalla sen Sauvon Saustilaan. Tämän jälkeen oli vielä epäselvyyksiä tästä kaupasta Naantalin luostarin kanssa, joista Rötker neuvotteli lopullisesti1498 luostarin konfessorin, veli Arvidin kanssa. Silloin sovittiin, että luostari maksaa Rötkerille 12 markkaa ja tämä luopuu muista vaatimuksista asiassa.

XII. Ragnhild Johansdotter Gädda. Kirjautui Gennäsiin. Kotoisin ilmeisesti Ruotsista, josta myi muutamia tiloja Linköpingin hiippakunnasta Viipurin käskynhaltijalle Erik Turessonille; asui 1510-luvun alussa leskenä Gennäsissä. Joidenkin sukututkimusten mukaan katsotaan isän olevan Johan (Jöns) Gädda ilman varsinaisia todisteita

XIII. Jeppe Gunnila. Rälssimies, mainitaan nimellä "Jeppe i Gunnila"[95]. –Puoliso Karin Jakobsdotter Kurki. Taulu 10919.[94]

XIII. Karin Jakobsdotter Kurki. Hänestä käytetään mm. mainintaa "vaimo Karin Jakobsdotter till Tottijärvi" ja myöhemmin "till Gunnila", kun hän ilmeisesti myöhemmässä aviossan oli Jeppe Gunnilan vaimo. 1510 hän myi Haverin tilan Pöytyällä Knut Erikssonille, joka oli Elin Kurckin aviomies. Myyntikirjeen sinetti on Sääksmäen kihlakunnan tuomarin Påvel Hermanssonin, joka mainitaan Katarinan vävynä

XIII. Anders Gregersson Garp. Asemies, mikä siihen aikaan tarkoitti rälssiluokkaa heti ritariston alapuolella. Peri 1447 isänsä testamentin kautta puolet Kosken kartanosta Vehmaalla ja saisi äitipuolensa jälkeen saada toisenkin puolen. Katselmusmies 1462 Liedossa ja 1468 Räntämäellä, lautamies Turun maakäräjillä 1464 ja 1476 sekä tutkintalautakunnassa 1488 mahdollisesti kihlakunnantuomarina. Kirjattiin Koskeen. Oli poikiensa kanssa vaatimassa korvausta Sauvon Santasaaresta, koska hänen serkkunsa poika edesmennyt Hartvig Jakobsson oli lahjoittanut tilan Turun tuomiokirkolle. Asia oli käräjillä 1494 ja hän sai selkäperintönä Hartvigin tilan Kalannissa ja Storgårdin (Hartikkala) Liedossa sekä useita muita hänen tilojaan, joita myöhemmin hallitsi pojantyttären Anna Jönsdotterin perilliset Görtshagenin suvussa.Mainitaan vielä 1494. Oli naimisissa Karinin kanssa, vanhemmat Olof Svärd (vanhempi suku) ja ilmeisesti hänen ainoa tunnettu vaimonsa, Elin Jönsdotter

XIII. Karin Olofsdotter Svärd.[120] Isä Taulu 21850. Äiti Taulu 21851. –Puoliso Anders Gregersson Garp. Taulu 10924.[120]

XIII. Klas Henriksson.

Kuva 9. Klas Henrikssonin sinetti.

XIII. N.N. Kristersdotter Frille. Etelä-Suomen laamannin, tanskalaissukuisen Krister Frillen tytär täytti puolisona ne vaatimukset, jotka hänen puolisonsa Klas Henrikssonin (Horn) asema yhteiskunnassa ja perheen laaja omaisuus hänelle asettivat. Lahjakkaaseen, vanhaan sivistyssukuun kuuluvana hän isänkodissaan Haapaniemessä epäilemättä oli saanut hyvän valmiuden maan johtavan perheen emännäksi. Yhdessä miehensä ja sukulaistensa kanssa hän myös näkyy pitäneen huolen siitä, että lapset saivat kasvatuksen, jota tällaisen perheen lapsille saattoi odottaa annettavan

XIII. Olof Nilsson Diekn . Mahdollisesti sama Olof Diekn, joka oli tuomarina Halikon kihlakunnassa 1479. Möi Gumnäsin Pohjan pitäjästä Naantalin luostarille, jonka hänen vaimonsa sisarentytär Lucia Olofsdotter Skelge lunasti takaisin Sauvon Saustilaa vastaan. Kaupan sopi luostarin kanssa lopullisesti vasta 1498 hänen poikansa Rötker Olofinpoika

XIII. N.N. Hansdotter von Kampen. Isä Taulu 21882. Äiti Taulu 21883. –Puoliso Olof Nilsson Diekn . Kuollut ennen 1490[173]. Taulu 10940.[176][173]

XIII. Jöns Pedersson Gädda. Aseenkantaja Niityn tilalla, aatelinen[172].

XIV. Jakob "Jeppe" Kurki. Tuomarina Uudellamaalla Tord Bonden puolesta 1404. Mainitaan 1418 todistajana Henrik Svärdin vihkiäisissä. Sinetöi appensa lahjakirjeen Turun tuomiokirkolle1435. Oli aatelisena lautamiehenä laamannioikeudessa Lempäälässä 1455[97]. Isä Taulu 43676. Äiti Taulu 43677. –Puoliso Karin Klasdotter Diekn (Lydekessöner). Kuollut ennen 1480[98]. Taulu 21839.[98]

XIV. Karin Klasdotter Diekn (Lydekessöner). Puoliso ennen 1435 Jakob Kurki, joka mainitaan Katarinan veljen Henrik Klaunpojan testamentissa

XIV. Greger Andersson Garp.

Kuva 7. Greger Andersson Garpin sinetti.

XIV. N.N. Olofsdotter Tavast.[120] Isä Taulu 43698. –Puoliso ennen 1421 Greger Andersson Garp. Kuollut noin 1449[121]. Taulu 21848.[121]

XIV. Olof Persson Svärd .

Kuva 8. Olof Persson Svärdin sinetti.

XIV. Elin Jönsdotter. –Puoliso Olof Persson Svärd . Kuollut ennen 1460[132]. Taulu 21850.[120]

XIV. Henrik Olofsson . Halikon Joensuun herra. Sukunimeä hän ei käyttänyt vaan se on liitetty sukuun vasta 1500-luvun lopulla. Henrik oli yksi niistä 13 Suomen miehestä, joille kuningas Erik XIII antoi 7.12.1407 kaikille samansisältöisen rälssikirjeen, mikä sisälsi perinnöllisen verovapauden kaikkiin heidän omistamiinsa maa-alueihin.

XIV. Cecilia Klasdotter Diekn (Lydekessöner). Ei nimetty samanaikasissa lähteissä. Jully Ramsayn ja Kaarlo Blomstedtin mukaan hän oli "Cicilia" Klausdotter Diekn[154]. Isä Taulu 43678. Äiti Taulu 43679. –Puoliso Henrik Olofsson . Kuollut jälkeen 1448[143]. Taulu 21852.[98]

XIV. Krister Håkansson Frille.

Kuva 11. Krister Håkansson Frillen sinetti.

XIV. Elin Magnusdotter . –Puoliso Krister Håkansson Frille. Syntynyt noin 1416[156]. Kuollut ennen 01.08.1472[157]. Taulu 21854.[157]

XIV. Hans (Hannus) van Kampen. Kauppias Turussa, mainittu 1415 ja 1423 [173]. Kuollut ennen 1415 Turku[172]. –Puoliso Märta Rötkersdotter Diekn (Ingessöner). Taulu 21883.[173]

XIV. Märta Rötkersdotter Diekn (Ingessöner). Avioon Turkuun "kullalla ja rahalla", siis ilman maanomistuksia myötäjäisinä kauppiaan Hans van Kampenin kanssa. Elää 1423. Nimeltään tuntematon tytär avioituu rälssimies Olof Nilssonin kanssa Pohjan pitäjästä. Heidän poikansa asemies Rötker Olofsson vaatii 1470-luvulla osansa niistä perintötiloista, jotka Lucia Olofsdotter Skelge pitää isänsä perintönä ja sen vuoksi pitää oikeutettuna luovuttaa Naantalin luostarille. Oikeuden päätöksellä Lucia saa pitää omaisuutensa[175]. Isä Taulu 43766. Äiti Taulu 43767. –Puoliso Hans (Hannus) van Kampen. Kuollut ennen 1415 Turku[172]. Taulu 21882.[173]

XV. N.N..[102] –Puoliso N.N. Hermansdotter Svärd. Taulu 43677.[102][102]

XV. N.N. Hermansdotter Svärd.[102] Isä Taulu 87354. Äiti Taulu 87355. –Puoliso N.N.. Taulu 43676.[102][102]

XV. Klas Lydekesson Diekn (Lydekessöner).

Kuva 6. Klaus Lydekesson Dieknin sinetti.

XV. Kristina Jönsdotter Garp. Esiintyy 22.1.1435 Turun linnanvoudin, Pohjois-Suomen Maskun kihlakunnantuomarin Klas Lydekesson Dieknin vaimona. Eräässä 1500-luvun lähteessä mainitaan hänen tulleen Laitilan Storgårdista, joka oli silloin Garpin suvun hallussa. Hänen lapsensa omistivat Lepistön ja muita sukutiloja[115]. Isä Taulu 87358. –Puoliso ennen 1402 Klas Lydekesson Diekn (Lydekessöner). Kuollut noin 1435[107]. Taulu 43678.[107]

XV. N.N. –Puoliso noin 1380 Anders Garp. Taulu 174716.[119]

XV. Olof (Jönsson?) Tavast. Todennäköisesti se Olof Jönsson, joka mainitaan ensimmäisen kerran 1373. Oli 29.8.1386 niiden rälssimiesten joukossa, jotka vahvistivat kirjelmän, jossa suomalaiset kuningas Albrektilta anoivat että Jeppe Diekn nimitettäisiin suomen laamanniksi. Olof (Olavi) oli nähtävästi Hämeen Kylmäkosken Mellolan kylästä, jossa hänen poikansa Nils (Niilo) mainitaan omistaneen isänsä perinnön, jonka hän 1411 vaihtoi Lammin Porkkalaan. Olavi osti 250 markalla Alasjoen kartanon (Tavastila) Mynämäellä ja siitä tuli suvun pääkartano, josta n. 1850 löydettiin Tavastin suvun vaakunalla varustettu hopealusikka. Hän hankki myös muita tiloja mm. Haloisen Mynämäellä ja Kurinan Mietoisissa, jotka kaupat hänen poikansa piispa Mauno vuonna 1416 maksoi loppuun. Pojat Mauno ja ja Niilo kävivät loppuun kaupan, jonka hän oli aloittanut Mynämäen Kaarleisin (?) tilasta. Tätä koskevassa asiakirjassa hänet mainitaan kuolleeksi.

XV. Per Hermansson Svärd. Omisti maata Povoon kunnan Kräppelbyssä ja Hagassa. "Vanha Peder Svärd"[134]. Isä Taulu 87354. Äiti Taulu 87355.

XV. Olof Mattsson .

Kuva 10. Olof Mattssonin sinetti.

XV. Katarina N.N. Eli vielä 1390 kun puoliso Olof todisti saaneensa rahat kotitalostaan Kettavaniemestä, jonka Katarinan äiti Katarina Gudmarsdotter oli myynyt

XV. Håkan Kristiernsen Frille.

Kuva 12. Håkan Kristernsen Frillen sinetti.

XV. N.N. –Puoliso Håkan Kristiernsen Frille. Syntynyt noin 1380 Ribe, Danmark[162]. Taulu 43708.

XV. Rötker Ingesson Diekn (Ingessöner). Asemies ja alilaamanni Uudellamaalla. Asui säteritilallaan Saustilassa Sauvon pitäjässä. Vaakunassa oli kaksi käärmettä. Mainitaan viimeksi 1423. Alilaamannina hän sinetöi kauppakirjan 1392, jossa Olof Ingesson Rösundista ja hänen sukulaisensa Gesta Kristin myyvät osuutensa Sandnäsista Karjaan kunnassa Niclis Ingessonille, Rötkerin veljelle 30 markalla. Kaksi Rötkerin omistamaa tilaa Hallialan kylässä ja yksi savu Saustilan kylässä, molemmat Sauvossa ovat virheellisesti saaneet verovapauden ja joutuvat verolle oikeuden päätöksellä. Rötker on usein sinettitodistajana ja tarkastusmiehenä 1400-luvun kahdella ensimmäisellä vuosikymmenellä. Panttaamalla tilan Hallelan kylässä Sauvossa Raaseporin voudille 70 nobelilla hän pystyy antamaan tyttärilleen myötäjäiset heidän mennessään naimisiin[177]. Isä Taulu 87532. –Puoliso Lucia N.N. Taulu 43767.[177]

XV. Lucia N.N. Lucian sukua on eri sukututkijoiden toimesta oletettu olevan m.m. (Jönsdotter) Garp ja Jägerhorn af Spurila. Mitään dokumenttia siitä, että Jöns Garpilla olisi Lucia-niminen tytär ei ole löytynyt. Mitä Jägerhorn af Spurila-olettamukseen tulee, viitataan Jully Ramsayn sukutauluihin, mutta hän ei ole ottanut kantaa Lucian sukuun vaan toteaa, että Anrepin sukutaulujen mukaan hänen miehensä Rötker Ingesson (mutta ei Lucia) kuuluu Jägerhorn af Spurila-sukuun[177]. –Puoliso Rötker Ingesson Diekn (Ingessöner). Taulu 43766.[177]

XVI. Herman Svärd. Ramsayn mukaan todennäköisesti Liivinmaalta, jossa "Svärdin perillisiä" mainitaan 1348 Riikassa. Vähäkangas pitää mahdollisena, että hän olisi tullut Ruotsista[103]. –Puoliso N.N. Jakobsdotter Kurki. Taulu 87355.[102][102]

XVI. N.N. Jakobsdotter Kurki.[102] Isä Taulu 174710. Äiti Taulu 174711. –Puoliso Herman Svärd. Taulu 87354.[102]

XVI. Lydeke Olofsson. Syntynyt Münster, Westphalen. Kantaisä sille Diekn-suvulle, jonka lisänimityksenä käytetään Lydekessöners släkt (Lydekenpoikien suku). Hän ei esiinny senaikaisissa asiakirjoissa. Pojat näyttävät muuttaneen Suomeen.

XVI. N.N. –Puoliso Lydeke Olofsson. Syntynyt Münster, Westphalen. Taulu 87356.[112]

XVI. Jöns Andersson Garp. Valtaneuvos. Mainitaan todennäköisesti ensimmäisen kerran 1373 ja varmemmin 1380 sinettitodistajana Varsinais-Suomessa. Suomen laamannin Bo Joninpojan kuoltua pidettiin Turussa 1386 maakuntakäräjät, jossa ehdotettiin kuninkaalle Turun linnanvoudin Jaakko Abrahaminpojan nimittämistä Suomen seuraavaksi laamanniksi. Kirjeen sinetöivät aatelisen rälssin puolesta viisi miestä, mm. Jöns Antinpoika Garp. Hän oli ensimmäinen suomalainen rälssimies, jonka tiedetään päässeen valtaneuvoston jäseneksi. Tanska-Ruotsi-Norjan unionin synnyttyä 1396 pidettiin saman vuoden syyskuussa Nyköpingissä resessi eli herrainpäivät, joilla päätettiin joukko uudistuksia, mm. aatelisten tilojen peruuttaminen osaksi takaisin kruunulle. Päätösten sinetöijinä oli myös muutamia suomalaisia, mm. Jöns Antinpoika ja todennäköisesti myös pohjoismaisilla herrainpäivinä Hälsingborgissa 1401. Esiintyi vielä 1405-1407. Omisti Laitilan Storgårdin, josta tytär 1500-luvun lähteen mukaan oli lähtöisin, sekä todennäköisesti myös Mynämäen Lepistön, joka myöhemmin oli tyttärenlasten hallinnassa, sekä muita tiloja samassa pitäjässä ja Taivassalossa[116]. Isä Taulu 174716. Äiti Taulu 174717.

XVI. Katarina Gudmarsdotter.[149]

XVI. Kristiern Frellavsen Frille. Syntynyt noin 1346 Sønderborg, Åbenrå-Sønderborg, Danmark[156]. Tanskan aatelia. Ribehusin vouti 1382. Sai 1408 todistuksen Riben pormestarilta ja raadilta, että hän oli syntyisin "kunnon ritarista ja huovista". Haudattu Riben tuomiokirkkoon 20.1.1418[166]. Kuollut 20.01.1418 Ribe, Danmark[166]. Isä Taulu 174832. Äiti Taulu 174833. –Puoliso 1:o N.N.. Taulu 87417.[166] –Puoliso 2:o Ermegaard Eggertsdatter Altena;Norby. Syntynyt noin 1358 Ullerslevgaard, Odense, Danmark[156]. Vanhaa holsteinilaista sukua Altena. Ramsayn mukaan perinnönjako hänen jälkeensä pidettiin 1460. Kurt V. Nagel ilmoittaa kuolinajaksi 7.8.1415[162]. Kuollut 07.08.1415[156].[166]

XVI. N.N.. –Puoliso Kristiern Frellavsen Frille. Syntynyt noin 1346 Sønderborg, Åbenrå-Sønderborg, Danmark[156]. Kuollut 20.01.1418 Ribe, Danmark[166]. Taulu 87416.[166]

XVI. Inge Diekn (Ingessöner). Suku aateloitiin 1412 kun Ingen poika Nils sai kuningas Erik XIII:ltä ikuisen rälssin tiloilleen. Kutsutaan Käärmeen suvuksi vaakunassa olevien kahden käärmeen vuoksi[178].

XVII. Jakob Kurki. Laamanni Suomessa. Mainitaan 1362-1382. Omisti Niemenpään ja Koljalan tilat Vanajalla. Jakobista jatkui Kurki-Svärd-suku, mutta tavalla, joka ei ole toistaiseksi asiakirjoilla todistettavissa. Se, että Jakobin tyttären mentyä naimisiin Herman Svärdin kanssa, heidän pojistaan toinen, Per kulkee Svärdin nimellä ja toinen, Nils Kurjen nimellä kaipaa selitystä[104].[102] –Puoliso N.N. Jakobsdotter. Taulu 174711.[102][102]

XVII. N.N. Jakobsdotter.[102] Isä Taulu 349422. –Puoliso Jakob Kurki. Taulu 174710.[102][102]

XVII. Anders Garp. Laamanni. Tore Garperin poika tai veli. Esiintyi sinettitodistajana Turussa 1373. Mainitaan 1376 valtiondrotsi Bo Jönsson Gripin voutina Mynämäen Lepistössä.Mainitaan viimeisen kerran 1387, kun hän Tukholmassa myi maata Suomessa (Djärvnäsin Vehmaalla) sadalla markalla. Omisti myös Laitilan Storgårdin ja Taivassalon Viiaisen. Hän oli todennäköisesti kahdesti naimisissa, koska lasten ikäero on suuri. Nuorimman pojan Gregerin äiti oli nähtävästi Andersin kuoleman jälkeen mennyt avioonJöns-nimisen miehen kanssa koska heidän lapsensa Anders Jönsson ja Margareta Jönsdotter mainitaan Gregerin sisaruksina. Anders Garp oli ilmeisesti aikaisemmin naimisissa papin Ulfhard Ulfhardsonin läheisen sukulaisen kanssa, koska eräs Filip Ulfhardsson ja Jöns Andersson, Anders Garpin poika, sanotaan ennen 2.5.1405 Prahassa kuolleen Ulfhardin lähimmät perinnölliset[116]. Isä Taulu 349432. –Puoliso 1:o N.N. Taulu 174717. –Puoliso 2:o noin 1380 N.N. Taulu 43697.[119]

XVII. N.N. –Puoliso Anders Garp. Taulu 174716.

XVII. Frellav Hakonsen Frille. Syntynyt noin 1312 Borg, Brede, Tönder, Danmark[168]. Keskiaikaisen tanskalaisen Frillen aatelissuvun kantaisä. Aateloitiin 1334 Tanskassa Valdemar-herttuan toimesta. Sukunimi Frille on luultavasti johdettu kantaisän etunimestä Frellav. Suku on mieslinjalla sammunut sekä Tanskassa että Suomessa 1500-luvun alussa[166]. Isä Taulu 349664. Äiti Taulu 349665. –Puoliso noin 1341 N.N. Syntynyt noin 1312[156]. Taulu 174833.[156]

XVII. N.N. Syntynyt noin 1312[156]. –Puoliso noin 1341 Frellav Hakonsen Frille. Syntynyt noin 1312 Borg, Brede, Tönder, Danmark[168]. Taulu 174832.[156]

XVIII. Jakob Andersson. Suomen laamanni. Mainitaan 1331-1347 nimellä Jakob Andrisson[105].[102]

XVIII. Tore Garper. Valtioneuvossuku Garp on nimensä perusteella (garper = Pohjolaan tullut saksalainen) saksalaista perua. Suku näyttää tulleen aikaisin 1300-luvulla, koska eräs todennäköinen suvun jäsen jo 1367 kantoi pohjoismaalaisen nimen Tore.

XVIII. Hakon Frellavsen. Syntynyt noin 1282 Borg, Brede, Tönder, Danmark[169]. Isä Taulu 699328. Äiti Taulu 699329. –Puoliso noin 1311 N.N. Syntynyt noin 1282[156]. Taulu 349665.[156]

XVIII. N.N. Syntynyt noin 1282[156]. –Puoliso noin 1311 Hakon Frellavsen. Syntynyt noin 1282 Borg, Brede, Tönder, Danmark[169]. Taulu 349664.[156]

XIX. Frellav Thomsen i Borg. Syntynyt noin 1250 Borg, Brede, Tönder, Danmark[169]. Mainitaan kun hän 1270-luvulla luovuttaa maatalousalueita Lögumin luostarille Etelä-Jyllannissa Tanskassa[170]. Isä Taulu 1398656. Äiti Taulu 1398657. –Puoliso noin 1279 N.N. Syntynyt noin 1250[156]. Taulu 699329.[168]

XIX. N.N. Syntynyt noin 1250[156]. –Puoliso noin 1279 Frellav Thomsen i Borg. Syntynyt noin 1250 Borg, Brede, Tönder, Danmark[169]. Taulu 699328.[168]

XX. Thom i Borg. Syntynyt noin 1220 Borg, Brede, Tönder, Danmark[169]. –Puoliso noin 1249 N.N. Syntynyt noin 1220[156]. Taulu 1398657.[156]

XX. N.N. Syntynyt noin 1220[156]. –Puoliso noin 1249 Thom i Borg. Syntynyt noin 1220 Borg, Brede, Tönder, Danmark[169]. Taulu 1398656.[156]