Taulu 1

. Kaarle Juhonpoika Hämäläinen. Syntynyt 08.03.1830 Rautalampi, Siikakoski[1]. Kaupunginmuusikko. Muutti virallisesti 8.3.1855 Rautalammilta Kokkolaan ja meni kolme kuukautta myöhemmin naimisiin. Näin nopeaan avioitumiseen voisi olla syynä se, että hän oli aikaisemmilla Kokkolan matkoillaan tavannut Johanna Kastellin, joka sitten synnytti hänelle Karl-nimisen pojan 18.9.1854. On kuitenkin erittäin tödennäköistä, että hän itse asiassa oleskeli Kokkolassa jo vuodesta 1853 lähtien, mutta pyysi muuttotodistusta ja sai sen 8.3.1855. Kuoli tuntemattomalla tavalla Oulussa, jossa hänen veljensä Laurin vaikutti. Eräiden lähteiden mukaan Kaarle olisi saanut Oulussa kaupungin soittokunnan kapellimestarin tehtävän.[2] Kuollut 18.07.1858 Oulu [3]. Isä Taulu 2. Äiti Taulu 3. –Puoliso 03.06.1855 Kokkola ilman hääpukua Johanna Fredrika Kastell. Syntynyt 17.09.1829 Kokkola[1]. Kuollut 15.12.1909 Kokkola[5].[4]

Lapset
Karl William Hämäläinen;Hämelin.

Kuva 1. Karl W. Hämelin.
Syntynyt 18.09.1854 Kokkola[1]. Merikapteeni. Syntyneiden kirjan mukaan Karl oli avioton lapsi. Rippikirjassa 1879-87 kuitenkin mainitaan "merikapteeni Karl William Hämäläinen vaimon kuolleen miehen lapseksi edellisestä avioliitosta". Vahvistuksena tälle on sekin, että Fredrika ja Kaarle Hämäläinen avioituivat noin vuoden päästä lapsen syntymästä. Karl kävi alkeiskoulun (Elementärskolan i Gamlakarleby), josta hän erosi 1868 14-vuotiaana ja aloitti merimiesuransa viimeistään 1870, jolloin hänet mainitaan Kokkolan merimieshuoneen jäsenenä. Koulun historiikissa hän oli Hämäläinen ja mainitaan, että hän otti nimekseen Hämelin. Kolmetoista vuotta myöhemmin häntä kutsutaan perämieheksi (Turun merimieshuone). Hän on myöhemmin myös Porin ja Vaasan merimieshuoneiden jäsen. Säilyneiden laivakirjojen mukaan hän oli 1896 kapteenina Constantia-nimisellä höyrylaivalla, jonka kotisatama oli Pori. Laivasta on olemassa maalaus, johon on merkitty hänen olleen laivan komennossa 1896-1902. Hänet mainitaan myös höyrylaiva Tärnanin kapteenina 1905-06. Muutti vielä poikasena n. 1870 taloon no. 196, joka sijaitsi nykyisellä Kustaa Aadolfinkadulla, silloisella Staketgatanilla, missä nykyinen seurakuntatalo sijaitsee. Äiti oli silloin avioitunut uudestaan Matts Svanström-nimisen merimiehen kanssa, jolla oli lapsia edellisistä avioliitoistaan. 1873 tälle pariskunnalle syntyi tytär, jota Karlin lapset kutsuivat "faster Annaksi". [6].

Kuva 2. Constantia - Kapteenina Karl W. Hämelin.
Kuollut 19.12.1909 Kokkola[3].
Gustav Alfrid Hämäläinen. Syntynyt 21.01.1859 Kokkola[1]. Kuollut 12.03.1869 Kokkola[3].
Taulu 2

I. Juho Gabriel Antinpoika Hämäläinen. Syntynyt 10.05.1800 Sumiainen, Lohilahti[1]. Torppari, seppä. Muutti 20 vuotiaana Sumiaisesta Rautalammelle Siikakosken kylään, jossa tapasi kuusi vuotta itseään nuoremman tytön, Anna Leena Pynnösen, meni tämän kanssa naimisiin ja joutui siten Anna Leenan kotiin Autiomäen torppaan kotivävyksi. Torppa kävi liian ahtaaksi nuorelle avioparille, koska he muuttivat pian lähellä sijaitsevaan Pirkkala-nimiseen torppaan. Pirtin vieressä oli paja ja sauna. Juho oli taitava seppä. Armi Klemetin mukaan hänelle uskottiin niinkin tärkeä työ kuin Kuopion tuomiokirkon torninkellon tekeminen. Klemetin mukaan kyse oli aikaa näyttävästä kellosta eikä kirkonkellosta. Tästä ei kuitenkaan ole löytynyt todisteita. On tietenkin mahdollista, että Juho seppänä olisi tehnyt "soivia" kirkonkelloja mutta tuskin ajannäyttäjiä. Lapsia syntyi tusina. Lapset kun olivat vielä niin pieniä, ettei heistä ollut apua tahtoi "tihunnin" eli päivätyön maksaminen Pynnölän taloon käydä raskaaksi. Juho koetti siinä sivussa viljellä omia peltojaan ja tehdä sepäntöitä niin paljon kuin ehti, mutta nälkä oli tuttu vieras pirtissä.

Juhon pojat olivat poikkeuksellisen musikaalisia. Antti, Kalle, Aapeli ja Lauri sekä myöhemmin Matti soittivat ilmeisesti omatekoisilla viuluilla ja esiintyivät "Lohipojat" nimisinä häissä ja muissa tilaisuuksissa. Perimätidon mukaan soitto ei ollut mitään turhanpäiväistä viulunvinguttamista, vaan sointuvaa, puhdasta ja erittäin nautittavaa. Kalle muutti Kokkolaan, jossa häntä kutsuttiin kaupunginsoittajaksi. Laurikin tuli 1855 ensin Kokkolaan ja sen jälkeen Ouluun 1858, jossa hän pääsi ruotuväen soittokuntaan ja sai pianon ja urkujen soitto-opetusta. Pian hän soitti jumalanpalveluksissa. Muutamat henkilöt järjestivät hänelle paikan Tukholman Kunikaalliseen musiikkiakatemiaan. Valmistuttuaan hän antoi opetusta ja konsertoi. Oppilaina oli mm. Oskar Merikanto, josta tuli lähes perheenjäsen. 1871 hänet valittiin Helsingin Vanhan kirkon urkuriksi. Päästyään hyvään ammattiin urkurina Lauri avusti vanhempiaan ja sisaruksiaan mm. Mattia seminaari-opiskeluissa. 1869 hän osti vapaaehtoisessa huutokaupassa Pynnölän tilasta 2/9 manttaalia 77.775 markalla. Pirkkalan torppa kuului tähän tilaan. Savupirtti siirrettiin nyt toiseen paikkaan ja suurennettiin ja tehtiin oikeat uunit. 1886 hän myi puolet tilasta äitinsä sukulaisille ja puolet Erkki-veljelleen.

Juhon savupirtti oli näin muuttunut itsenäiseksi kuuden lehmän taloksi. [2]. Kuollut 28.01.1881 Rautalampi[2]. Isä Taulu 4. Äiti Taulu 5. –Puoliso 13.10.1821 Anna Helena Juhontytär Pynnönen. Syntynyt noin 1806 Rautalampi, Pynnölän Autiomäen torpassa no. 3.[8] Kuollut noin 1888 Rautalampi[2]. Taulu 3.[7]

Lapset
Juho Gabriel Juhonpoika Hämäläinen. Syntynyt 11.02.1823 Rautalampi, Siikakoski[1]. Kuollut 03.10.1885 Rautalampi[7]. Katso myös 3.
Maria Juhontytär Hämäläinen. Syntynyt 30.03.1824 Rautalampi, Siikakoski[1]. Kuollut noin 1824 Rautalampi, Siikakoski, Pynnölä[9]. Katso myös 3.
Antti Juhonpoika Hämäläinen. Syntynyt 13.04.1827 Rautalampi, Siikakoski[1]. Itsellinen[7]. Hänen poikansa pääsivät Lauri Hämäläisen avustuksella opintielle ja asuivat hänen luonaan Helsingissä kouluaikanaan. Antti muutti Saarijärvelle 1849.[2] Kuollut 17.05.1884 Rautalampi[7]. Katso myös 3.
Erkki Juhonpoika Hämäläinen. Syntynyt 18.04.1829 Rautalampi, Siikakoski[1]. Kuollut noin 1829 Rautalampi, Siikakoski, Pynnölä[9]. Katso myös 3.
Kaarle Juhonpoika Hämäläinen. Syntynyt 08.03.1830 Rautalampi, Siikakoski[1]. Kaupunginmuusikko. Kuollut 18.07.1858 Oulu [3]. Taulu 1.
Lauri Juhonpoika Hämäläinen. Syntynyt 10.08.1832 Rautalampi, Siikakoski[1]. Urkuri;säveltäjä. Musikaalinen kuten kaikki sisarukset. Antti, Kalle, Aapeli ja Lauri sekä myöhemmin Matti soittivat viulua ja esiintyivät "Lohipojat" nimisinä häissä ja muissa tilaisuuksissa. Perimätidon mukaan soitto ei ollut mitään turhanpäiväistä viulunvinguttamista, vaan sointuvaa, puhdasta ja erittäin nautittavaa. Kalle muutti Kokkolaan, jonne Laurikin myöhemmin tuli 1855 ja sen jälkeen Ouluun 1858, jossa hän pääsi ruotuväen soittokuntaan ja sai pianon ja urkujen soitto-opetusta. Pian hän soitti jumalanpalveluksissa. Muutamat henkilöt järjestivät hänelle paikan Tukholman Kunikaalliseen musiikkiakatemiaan. Opiskeluaikana hän pääsi Kuninkaallisen Oopperan orkesteriin viulunsoittajaksi. Valmistuttuaan hän toimi Viipurissa ruotuväen pataljoonan kapellimestarina ja 1871 hänet valittiin Helsingin Vanhan kirkon urkuriksi.Hän antoi myösi opetusta ja konsertoi. Oppilaina oli mm. Oskar Merikanto, josta tuli lähes perheenjäsen.

Päästyään hyvään ammattiin urkurina hän avusti vanhempiaan ja sisaruksiaan mm. Mattia seminaari-opiskeluissa. 1869 hän osti vapaaehtoisessa huutokaupassa Pynnölän tilasta 2/9 manttaalia 77.775 markalla. Pirkkalan torppa kuului tähän tilaan. Savupirtti siirrettiin nyt toiseen paikkaan ja suurennettiin ja tehtiin oikeat uunit. 1886 hän myi puolet tilasta äitinsä sukulaisille ja puolet Erkki-veljelleen. Hän oli asunut Helsingin Vladimirinkadulla vuokralla, mutti rakennutti kerrostalon osoitteeseen Yrjönkatu 1, jossa hän asui kuolemaansa saakka.

Lauri Hämäläisen huomatuimmat sävellykset ovat kirkkomusiikkia, v. 1878 julkaistu "Helmivyö", kokoelma preludeja ja koraaleja sekä 1874 julkaistu "Urkumusiikkia kirkkoa varten. Lisäksi hän julkaisi kokoelman keräämiään kansanlauluja ja -tansseja v. 1868.[2] Kuollut 29.09.1888 Helsinki[3]. Katso myös 3.
Aapeli Juhonpoika Hämäläinen. Syntynyt 29.06.1835 Rautalampi, Siikakoski[1]. Kuollut 13.08.1871 Helsinki[7]. Katso myös 3.
Anna Sofia Juhontytär Hämäläinen. Syntynyt 28.10.1838 Rautalampi, Siikakoski[1]. Kuollut 07.12.1920 Rautalampi[7]. Katso myös 3.
Erkki Juhonpoika Hämäläinen. Kuollut 15.05.1925 Konnevesi[7]. Syntynyt 01.04.1841 Rautalampi, Siikakoski[1]. Katso myös 3.
Maria Henriikka Juhontytär Hämäläinen. Syntynyt 01.05.1845 Rautalampi, Siikakoski[1]. Katso myös 3.
Matti Juhonpoika Hämäläinen;Lohi. Syntynyt 19.09.1847 Rautalampi, Siikakoski[1]. Kansakoulunopettaja;lukkari;urkuri.[2] Kuollut 17.08.1915 Rautalampi[7]. Katso myös 3.
Hermanni Juhonpoika Hämäläinen. Syntynyt 12.04.1850 Rautalampi, Siikakoski[1]. Kuollut noin 1852 Rautalampi[7]. Katso myös 3.
Taulu 3

I. Anna Helena Juhontytär Pynnönen. Syntynyt noin 1806 Rautalampi, Pynnölän Autiomäen torpassa no. 3.[8] Anna Leena oli miniänsä Lauri-pojan vaimon Emman mukaan pieni ystävällinen, punasilmäinen mummo. Punasilmäisyys johtui siitä, että hän oli suurimman osan elämästään häärännyt savupirtissä. Kaikki lapset, Lauria lukuunottamatta syntyivät saunassa. Elokuussa 1832 Anna Leena oli lähtenyt aamulla marjaan. Kun hän ei vielä alkuillasta ollut palannut Juho aikoi lähteä etsimään, mutta silloin Anna Leena tulikin polkua pitkin, entistä kalpeampana ja miehelleen vienosti hymyillen. Hameeseensa hän oli kääräissyt pikku poikansa Laurin, metsässä synnyttämänsä. [2]. Kuollut noin 1888 Rautalampi[2]. Isä Taulu 6. Äiti Taulu 7. –Puoliso 13.10.1821 Juho Gabriel Antinpoika Hämäläinen. Syntynyt 10.05.1800 Sumiainen, Lohilahti[1]. Torppari, seppä. Kuollut 28.01.1881 Rautalampi[2]. Taulu 2.[7]

Lapset
Juho Gabriel Juhonpoika Hämäläinen. Syntynyt 11.02.1823 Rautalampi, Siikakoski[1]. Kuollut 03.10.1885 Rautalampi[7]. Katso myös 2.
Maria Juhontytär Hämäläinen. Syntynyt 30.03.1824 Rautalampi, Siikakoski[1]. Kuollut noin 1824 Rautalampi, Siikakoski, Pynnölä[9]. Katso myös 2.
Antti Juhonpoika Hämäläinen. Syntynyt 13.04.1827 Rautalampi, Siikakoski[1]. Itsellinen[7]. Kuollut 17.05.1884 Rautalampi[7]. Katso myös 2.
Erkki Juhonpoika Hämäläinen. Syntynyt 18.04.1829 Rautalampi, Siikakoski[1]. Kuollut noin 1829 Rautalampi, Siikakoski, Pynnölä[9]. Katso myös 2.
Kaarle Juhonpoika Hämäläinen. Syntynyt 08.03.1830 Rautalampi, Siikakoski[1]. Kaupunginmuusikko. Kuollut 18.07.1858 Oulu [3]. Taulu 1.
Lauri Juhonpoika Hämäläinen. Syntynyt 10.08.1832 Rautalampi, Siikakoski[1]. Urkuri;säveltäjä. Kuollut 29.09.1888 Helsinki[3]. Katso myös 2.
Aapeli Juhonpoika Hämäläinen. Syntynyt 29.06.1835 Rautalampi, Siikakoski[1]. Kuollut 13.08.1871 Helsinki[7]. Katso myös 2.
Anna Sofia Juhontytär Hämäläinen. Syntynyt 28.10.1838 Rautalampi, Siikakoski[1]. Kuollut 07.12.1920 Rautalampi[7]. Katso myös 2.
Erkki Juhonpoika Hämäläinen. Kuollut 15.05.1925 Konnevesi[7]. Syntynyt 01.04.1841 Rautalampi, Siikakoski[1]. Katso myös 2.
Maria Henriikka Juhontytär Hämäläinen. Syntynyt 01.05.1845 Rautalampi, Siikakoski[1]. Katso myös 2.
Matti Juhonpoika Hämäläinen;Lohi. Syntynyt 19.09.1847 Rautalampi, Siikakoski[1]. Kansakoulunopettaja;lukkari;urkuri.[2] Kuollut 17.08.1915 Rautalampi[7]. Katso myös 2.
Hermanni Juhonpoika Hämäläinen. Syntynyt 12.04.1850 Rautalampi, Siikakoski[1]. Kuollut noin 1852 Rautalampi[7]. Katso myös 2.
Taulu 4

II. Antti Juhonpoika Hämäläinen . Syntynyt 28.09.1753 Sumiainen, Hämälä (Lohilahti)[1]. Tila lohkottiin 1795 kahteen osaan, Hämälään (isäntänä Juho Juhonpoika) ja Anttilaan, jonka isäntä Antti oli 1795-1826. Kuollut vanhuuteen. 03.09.1826 Sumiainen, Lohilahti, Anttila[3]. Isä Taulu 8. Äiti Taulu 9. –Puoliso (laskettu) 1784 Saarijärvi Hedvig Reinholdintytär Schavon. Syntynyt (laskettu) 1767 Saarijärvi[3]. Kuollut halvaukseen 28.03.1836 Sumiainen, Lohilahti, Anttila[3]. Taulu 5.[8]

I Lapset
Anna Marketta Antintytär Hämäläinen. Syntynyt 16.11.1785 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[1]. Kuollut 30.08.1858 Rautalampi, Ylä-Aho[8]. Katso myös 5.
Anna Kristiina Antintytär Hämäläinen. Syntynyt 01.11.1787 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[1]. Kuollut turvotukseen 07.01.1792 Sumiainen, Lohilahti[3]. Katso myös 5.
Riitta Katariina Antintytär Hämäläinen. Syntynyt 21.05.1790 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[1]. Kuollut 12.01.1792 Sumiainen, Lohilahti[3]. Katso myös 5.
Antti Antinpoika Hämäläinen. Syntynyt 11.12.1792 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[1]. Kuollut 02.10.1793 Sumiainen, Lohilahti[3]. Katso myös 5.
Taneli Antinpoika Hämäläinen. Syntynyt 17.07.1794 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[1]. Katso myös 5.
Leena Antintytär Hämäläinen. Syntynyt 18.03.1797 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[1]. Katso myös 5.
Juho Gabriel Antinpoika Hämäläinen. Syntynyt 10.05.1800 Sumiainen, Lohilahti[1]. Torppari, seppä. Kuollut 28.01.1881 Rautalampi[2]. Taulu 2.
Kustaa Antinpoika Hämäläinen. Syntynyt 29.08.1802 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[1]. Kuollut noin 1868 Laukaa[7]. Katso myös 5.
Johanna Antintytär Hämäläinen. Syntynyt 03.06.1805 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[1]. Katso myös 5.
Saara Maria Antintytär Hämäläinen. Syntynyt 28.09.1813 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[1]. Kuollut rokkoon 09.05.1814 Sumiainen, Lohilahti[3]. Katso myös 5.
Taulu 5

II. Hedvig Reinholdintytär Schavon. Syntynyt (laskettu) 1767 Saarijärvi[3]. Armi Klemetin mukaan Antti Hämäläisen avioliitto oli tavallisuudesta poikkeava, sillä sanottiin, että hän sai vaimokseen aatelisneidin. Sellaisiakin huhuja oli liikkeellä, että Hedvig olisi kuningas Kustaa III:n avioton lapsi. Silloin kun Hedvig syntyi, oli kuningas noin 20, joten mahdotonta se ei olisi, mutta huhu on kyllä tuulesta temmattu.

Perimätiedot ovat siinä mielessä totta, että Hedvig on aatelisneito koska hänen isoäitinsä Anna Margareta von der Pahlen ja hänen sukunsa ovat todella aatelisia Saksan ja Ranskan aatelisiin sukuihin polveutueina.[29] Rippikirjojen mukaan Hedvig on oleskellut myös Pohjanmaalla. Huolimatta siitä, että hänen isänsä kuului siihen aikaan säätyläisiin varusmestarin arvoisena sotilashenkilönä, varallisuutta ei juurikaan ollut, joten Hedvigkin oli ehkä joutunut hakeutumaan ansiotyöhön ennen avioitumistaan. Hän oli lähtenyt Pietarsaareen ja oli ainakin vuonna 1784 kauppias Karl Johan Trollsonin palveluksessa. Hänen tehtävänsä on voinut olla piika, lastenhoitaja tai vastaava. Rippikirjan mukaan hän muutti sieltä Hämeeseen. Hän avioitui ilmeisesti samana tai seuraavan vuoden alussa vuonna Antti Hämäläisen kanssa, koska ensimmäinen lapsi syntyi marraskuussa 1785. Vihkimerkintää ei kuitenkaan ole löytynyt.[30] Kuollut halvaukseen 28.03.1836 Sumiainen, Lohilahti, Anttila[3]. Isä Taulu 10. Äiti Taulu 11. –Puoliso (laskettu) 1784 Saarijärvi Antti Juhonpoika Hämäläinen . Syntynyt 28.09.1753 Sumiainen, Hämälä (Lohilahti)[1]. Kuollut vanhuuteen. 03.09.1826 Sumiainen, Lohilahti, Anttila[3]. Taulu 4.[8]

I Lapset
Anna Marketta Antintytär Hämäläinen. Syntynyt 16.11.1785 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[1]. Kuollut 30.08.1858 Rautalampi, Ylä-Aho[8]. Katso myös 4.
Anna Kristiina Antintytär Hämäläinen. Syntynyt 01.11.1787 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[1]. Kuollut turvotukseen 07.01.1792 Sumiainen, Lohilahti[3]. Katso myös 4.
Riitta Katariina Antintytär Hämäläinen. Syntynyt 21.05.1790 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[1]. Kuollut 12.01.1792 Sumiainen, Lohilahti[3]. Katso myös 4.
Antti Antinpoika Hämäläinen. Syntynyt 11.12.1792 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[1]. Kuollut 02.10.1793 Sumiainen, Lohilahti[3]. Katso myös 4.
Taneli Antinpoika Hämäläinen. Syntynyt 17.07.1794 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[1]. Katso myös 4.
Leena Antintytär Hämäläinen. Syntynyt 18.03.1797 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[1]. Katso myös 4.
Juho Gabriel Antinpoika Hämäläinen. Syntynyt 10.05.1800 Sumiainen, Lohilahti[1]. Torppari, seppä. Kuollut 28.01.1881 Rautalampi[2]. Taulu 2.
Kustaa Antinpoika Hämäläinen. Syntynyt 29.08.1802 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[1]. Kuollut noin 1868 Laukaa[7]. Katso myös 4.
Johanna Antintytär Hämäläinen. Syntynyt 03.06.1805 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[1]. Katso myös 4.
Saara Maria Antintytär Hämäläinen. Syntynyt 28.09.1813 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[1]. Kuollut rokkoon 09.05.1814 Sumiainen, Lohilahti[3]. Katso myös 4.
Taulu 6

II. Juho Simonpoika Pynnönen. Syntynyt 13.10.1767 Rautalampi, Siikakoski[1]. Torppari. Juho oli perheen vanhin poika ja meni naimisiin jo 18-vuotiaana Kristiina Pietiläisen kanssa. Hänestä ei tullut talon isäntää vanhimman pojan asemastaan huolimatta, vaan isännäksi tuli nuorin poika Simo ja Juhosta tuli torppari isänsä mailla. Tähän saattoi vaikuttaa paitsi kenties Juhon oma tahto se, että Simo-isästä tuli isäntä vasta noin 30-vuotiaana ja viipyi siinä asemassa niin kauan, että Juho oli jo melko iäkäs kun tähän olisi tullut mahdollisuus. Juholle ja Kristiinalle ei suotu lapsia (kirkonkirjojen mukaan) normaaliin tapaan, vaan ainoa lapsi, joka mainitaan lastenkirjoissa on Anna Leena, joka syntyi 21 vuotta avioliiton solmimisen jälkeen. Vaikka asiaa ei mainita kirkonkirjoissa on mahdollista, että Anna Leena on adoptoitu. Tähän viittaa sekin, ettei hän esiinny syntyneitten luettelossa Pynnösten lapsena. Kuollut vanhuuteen 18.03.1849 Rautalampi, Siikakoski, Autiomäki[3]. Isä Taulu 12. Äiti Taulu 13. –Puoliso 24.10.1785 Rautalampi Kristiina Samulintytär Pietiläinen. Syntynyt 06.12.1768 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Kuollut vanhuuteen. 21.04.1846 Rautalampi, Siikakoski, Autiomäki[3]. Taulu 7.[4]

I Lapset
Anna Helena Juhontytär Pynnönen. Syntynyt noin 1806 Rautalampi, Pynnölän Autiomäen torpassa no. 3.[8] Kuollut noin 1888 Rautalampi[2]. Taulu 3.
Taulu 7

II. Kristiina Samulintytär Pietiläinen. Syntynyt 06.12.1768 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Kuollut vanhuuteen. 21.04.1846 Rautalampi, Siikakoski, Autiomäki[3]. Isä Taulu 14. Äiti Taulu 15. –Puoliso 24.10.1785 Rautalampi Juho Simonpoika Pynnönen. Syntynyt 13.10.1767 Rautalampi, Siikakoski[1]. Torppari. Kuollut vanhuuteen 18.03.1849 Rautalampi, Siikakoski, Autiomäki[3]. Taulu 6.[4]

I Lapset
Anna Helena Juhontytär Pynnönen. Syntynyt noin 1806 Rautalampi, Pynnölän Autiomäen torpassa no. 3.[8] Kuollut noin 1888 Rautalampi[2]. Taulu 3.
Taulu 8

III. Juho Yrjänänpoika Hämäläinen;Lohilahti . Syntynyt (laskettu) 1724 Sumiainen, Lohilahti[3]. Tilallinen. Suuresta lapsijoukosta vanhimpana poikana hän sai Lohilahti-tilan haltuunsa. Talon isäntä 1744- noin 1790. Osti tilan perinnöksi 31.3.1762. . Kuollut keuhkotautiin 05.10.1798 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[3]. Isä Taulu 16. Äiti Taulu 17. –Puoliso 10.10.1751 Viitasaari, Jurvansalo Marketta Antintytär Kahilainen. Syntynyt 07.03.1735 Viitasaari, Jurvansalo, Haukilahti[1]. Kuollut 24.04.1830 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[10]. Taulu 9.[4]

II Lapset
Antti Juhonpoika Hämäläinen . Syntynyt 28.09.1753 Sumiainen, Hämälä (Lohilahti)[1]. Kuollut vanhuuteen. 03.09.1826 Sumiainen, Lohilahti, Anttila[3]. Taulu 4.
Maria Juhontytär Hämäläinen. Syntynyt 04.12.1755 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[1]. Katso myös 9.
Juho Juhonpoika Hämäläinen. Syntynyt 13.02.1758 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[4]. Talon isäntä Hämälässa 1790-1828. Hämälä oli lohkottu kahteen osaan 1795, jolloin Anttila-nimistä osaa isännöi Antti Juhonpoika Hämäläinen vuoteen 1826 asti.[8] Kuollut keuhkotautiin 04.05.1828 Sumiainen, Lohilahti[3]. Katso myös 9.
Gabriel Juhonpoika Hämäläinen. Syntynyt 14.09.1760 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[1]. Katso myös 9.
Matti Juhonpoika Hämäläinen. Syntynyt 25.09.1762 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[1]. Katso myös 9.
Heikki Juhonpoika Hämäläinen. Syntynyt 23.12.1764 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[1]. Katso myös 9.
Lauri Juhonpoika Hämäläinen. Syntynyt 16.04.1767 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[1]. Talollinen. Naurismaan, entisen Lassilan isäntä 1809-1839. Lassila oli lohkottu Anttilasta 1809, jolloin vanhempi veli Antti Juhananpoika edelleen toimi Anttilan isäntänä 1826 asti. Naimaton.[8] Kuollut keuhkotautiin 11.02.1839 Sumiainen, Lohilahti[3]. Katso myös 9.
Erkki Juhonpoika Hämäläinen. Syntynyt 09.08.1769 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[1]. Katso myös 9.
Anna Liisa Juhontytär Hämäläinen. Syntynyt 23.06.1772 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[1]. Katso myös 9.
Kaarle Juhonpoika Hämäläinen. Syntynyt 14.02.1775 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[1]. Katso myös 9.
Yrjänä Juhonpoika Hämäläinen. Syntynyt 21.04.1778 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[1]. Katso myös 9.
Taulu 9

III. Marketta Antintytär Kahilainen. Syntynyt 07.03.1735 Viitasaari, Jurvansalo, Haukilahti[1]. Kuollut 24.04.1830 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[10]. Isä Taulu 18. Äiti Taulu 19. –Puoliso 10.10.1751 Viitasaari, Jurvansalo Juho Yrjänänpoika Hämäläinen;Lohilahti . Syntynyt (laskettu) 1724 Sumiainen, Lohilahti[3]. Tilallinen. Kuollut keuhkotautiin 05.10.1798 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[3]. Taulu 8.[4]

II Lapset
Antti Juhonpoika Hämäläinen . Syntynyt 28.09.1753 Sumiainen, Hämälä (Lohilahti)[1]. Kuollut vanhuuteen. 03.09.1826 Sumiainen, Lohilahti, Anttila[3]. Taulu 4.
Maria Juhontytär Hämäläinen. Syntynyt 04.12.1755 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[1]. Katso myös 8.
Juho Juhonpoika Hämäläinen. Syntynyt 13.02.1758 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[4]. Kuollut keuhkotautiin 04.05.1828 Sumiainen, Lohilahti[3]. Katso myös 8.
Gabriel Juhonpoika Hämäläinen. Syntynyt 14.09.1760 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[1]. Katso myös 8.
Matti Juhonpoika Hämäläinen. Syntynyt 25.09.1762 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[1]. Katso myös 8.
Heikki Juhonpoika Hämäläinen. Syntynyt 23.12.1764 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[1]. Katso myös 8.
Lauri Juhonpoika Hämäläinen. Syntynyt 16.04.1767 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[1]. Kuollut keuhkotautiin 11.02.1839 Sumiainen, Lohilahti[3]. Katso myös 8.
Erkki Juhonpoika Hämäläinen. Syntynyt 09.08.1769 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[1]. Katso myös 8.
Anna Liisa Juhontytär Hämäläinen. Syntynyt 23.06.1772 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[1]. Katso myös 8.
Kaarle Juhonpoika Hämäläinen. Syntynyt 14.02.1775 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[1]. Katso myös 8.
Yrjänä Juhonpoika Hämäläinen. Syntynyt 21.04.1778 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[1]. Katso myös 8.
Taulu 10

III. Georg Reinhold Danielinpoika Schavon. Syntynyt 11.07.1731 Saarijärvi, Mahlu[8]. Korpraali;varusmestari. Antautui sotilasuralle isänsä tavoin ja oli jo 14-vuotiaana rummunlyöjänä Hämeen läänin jalkaväen rykmentin Rautalammin komppaniassa vuonna 1745. Kymmenen vuotta myöhemmin hänet komennettiiin linnoitustöihin Suomenlinnaan 10.4.1755. Sen jälkeen hänet mainitaan "volontäärinä" eli vapaaehtoisena 17.1.1759 ja korpraalina 4.3.1761. Samana vuonna 19.9.1761 hänet komennettiin Pommerin sotaan. Matkaan hän lähti fregatti Hökenillä muiden Rautalammin komppanian miesten kanssa. Sota loppui 1762 ja hän oli läsnä Jämsän katselmuksessa 2.3.1763 ja myös pääkatselmuksissa 1767 ja viimeksi 1789, jolloin sanotaan: "Korpraali Reinhold Schavon, hämäläinen, ikä 58 vuotta, palvelusvuosia 44, pituus 5 jalkaa 5 tuumaa (163 cm), läsnä, voimaton, kauan ja hyvin palvellut myös Pommerin sodassa, anoo ja saa eron, puolletaan eläkettä". Asui avioiduttuaan aluksi Saarijärven Pääjärven Mulikan Hokkasen sotilastorpassa ja myöhemmin Jokelassa varusmestarin talossa [31]. Kuollut pistokseen 10.12.1797 Saarijärvi, Pääjärvi, Jokela[3]. Isä Taulu 20. Äiti Taulu 21. –Puoliso ennen 06.1764 Anna Elisabet Israelsdotter Kunelius. Syntynyt 15.04.1738 Kokkola[1]. Kuollut kuumeeseen 18.04.1809 Saarijärvi, Pääjärvi, Kuoppala[3]. Taulu 11.[32]

II Lapset
Henrik Reinholdinpoika Schavon. Syntynyt noin 1765 Saarijärvi[8]. Katso myös 11.
Hedvig Reinholdintytär Schavon. Syntynyt (laskettu) 1767 Saarijärvi[3]. Kuollut halvaukseen 28.03.1836 Sumiainen, Lohilahti, Anttila[3]. Taulu 5.
Jakob Reinholdinpoika Schavon. Syntynyt noin 1771 Saarijärvi, Pääjärvi, Mulikka[8]. Renki; torppari. Katso myös 11.
Anna Elisabet Reinholdintytär Schavon. Syntynyt noin 1773 Saarijärvi[8]. Tuli 1791 Saarijärveltä Laukaalle siskonsa Hedvigin perheeseen, mutta muutti 1792 Pietarsaareen, josta palasi 1796. Vuonna 1811 hän muutti Rautalammille, jossa meni naimisiin.[8] Katso myös 11.
Brita Kaisa Reinholdintytär Schavon. Syntynyt 1779 Saarijärvi, Pääjärvi, Jokela[8]. Muutti rippikirjan mukaan Pohjanmaalle, mutta asui ainakin vähän aikaa Laukaalla sisarensa Hedvigin perheessä yhdessä äitinsä ja kahden muun sisarensa kanssa. 1800 hän meni Saarijärvellä naimisiin reservin sotilaan Erkki Surin kanssa.[8] Katso myös 11.
Ebba Maria Reinholdintytär Schavon. Syntynyt 1782 Saarijärvi[8]. Katso myös 11.
Taulu 11

III. Anna Elisabet Israelsdotter Kunelius. Syntynyt 15.04.1738 Kokkola[1]. Vanhempiensa avioeron jälkeen Anna-Liisa muutti äitinsä ja sisarustensa kanssa isoäitinsä Annan ja hänen uuden miehensä urkuri Gustav Rönbergin luokse kortteliin 15 Kokkolassa. Rönbergin kuoltua he muuttivat taas, nyt Anna-Liisan tädin Annan ja tämän miehen Alexander Fäderin luokse. Rippimerkintöjä oli Kokkolassa vielä 1758, minkä jälkeen hänen sanotaan muuttaneen Savoon. Hän tuli todennäköisesti silloin Rautalammille ja tapasi Reinhold Schavon-nimisen reserviläisen, joka toimi Hämeen läänin Jalkaväkirykmentissä rummunlyöjänä. Heidät vihittiin mahdollisesti Rautalammilla, vaikka merkintöjä ei ole löytynyt, mutta he tulivat Saarijärvelle viimeistään 1764. Silloin hänen äitinsä pesänselvityksessä saman vuoden kesäkuussa mainitaan hänen olevan naimisissa sotilaan kanssa Saarijärvellä. [167]. Muutti miehensä kuoltua 1798 Laukaaseen tyttärensä Hedvigin perheen luokse, mutta palasi Saarijärvelle 1808 Kuoppalan taloon vuotta ennen kuolemaansa. Silloin oli Suomen sota, joka kovasti koetteli näitäkin seutuja. Seuraavan vuonna hän kuoli.[8] Kuollut kuumeeseen 18.04.1809 Saarijärvi, Pääjärvi, Kuoppala[3]. Isä Taulu 22. Äiti Taulu 23. –Puoliso ennen 06.1764 Georg Reinhold Danielinpoika Schavon. Syntynyt 11.07.1731 Saarijärvi, Mahlu[8]. Korpraali;varusmestari. Kuollut pistokseen 10.12.1797 Saarijärvi, Pääjärvi, Jokela[3]. Taulu 10.[32]

II Lapset
Henrik Reinholdinpoika Schavon. Syntynyt noin 1765 Saarijärvi[8]. Katso myös 10.
Hedvig Reinholdintytär Schavon. Syntynyt (laskettu) 1767 Saarijärvi[3]. Kuollut halvaukseen 28.03.1836 Sumiainen, Lohilahti, Anttila[3]. Taulu 5.
Jakob Reinholdinpoika Schavon. Syntynyt noin 1771 Saarijärvi, Pääjärvi, Mulikka[8]. Renki; torppari. Katso myös 10.
Anna Elisabet Reinholdintytär Schavon. Syntynyt noin 1773 Saarijärvi[8]. Katso myös 10.
Brita Kaisa Reinholdintytär Schavon. Syntynyt 1779 Saarijärvi, Pääjärvi, Jokela[8]. Katso myös 10.
Ebba Maria Reinholdintytär Schavon. Syntynyt 1782 Saarijärvi[8]. Katso myös 10.
Taulu 12

III. Simo Simonpoika Pynnönen. Syntynyt 14.04.1735 Rautalampi, Siikakoski[1]. Talollinen. Kuollut 16.02.1817 Rautalampi, Siikakoski, Pynnölä[3]. Isä Taulu 24. Äiti Taulu 25. –Puoliso ennen 1759 Rautalampi Maija Juhontytär Varis. Syntynyt 07.02.1737 Rautalampi, Töhkerönmäki[1]. Talonemäntä. Kuollut vesipöhöön 05.05.1798 Rautalampi, Siikakoski, Pynnölä[3]. Taulu 13.[8]

II Lapset
Maija Simontytär Pynnönen. Syntynyt 10.02.1760 Rautalampi, Siikakoski[1]. Katso myös 13.
Katariina Simontytär Pynnönen. Syntynyt 01.08.1762 Rautalampi, Siikakoski[1]. Katso myös 13.
Anna Simontytär Pynnönen. Syntynyt 14.05.1765 Rautalampi, Siikakoski[1]. Katso myös 13.
Juho Simonpoika Pynnönen. Syntynyt 13.10.1767 Rautalampi, Siikakoski[1]. Torppari. Kuollut vanhuuteen 18.03.1849 Rautalampi, Siikakoski, Autiomäki[3]. Taulu 6.
Heikki Simonpoika Pynnönen. Syntynyt 24.07.1770 Rautalampi, Siikakoski[1]. Katso myös 13.
Jaakko Simonpoika Pynnönen. Syntynyt 28.05.1773 Rautalampi, Siikakoski[1]. Katso myös 13.
Simo Simonpoika Pynnönen. Syntynyt 03.08.1776 Rautalampi, Siikakoski[8]. Talollinen;kuudennusmies. Simosta, nuorimmasta pojasta tuli Pynnölän isäntä, mikä ei tietysti ollut aivan tavanomaista. Vanhemmat veljet joutuivat tyytymään torpparin tai muuhun asemaan. Kuollut 19.09.1841 Rautalampi, Siikakoski, Pynnölä[3]. Katso myös 13.
Taulu 13

III. Maija Juhontytär Varis. Syntynyt 07.02.1737 Rautalampi, Töhkerönmäki[1]. Talonemäntä. Kuollut vesipöhöön 05.05.1798 Rautalampi, Siikakoski, Pynnölä[3]. Isä Taulu 26. Äiti Taulu 27. –Puoliso ennen 1759 Rautalampi Simo Simonpoika Pynnönen. Syntynyt 14.04.1735 Rautalampi, Siikakoski[1]. Talollinen. Kuollut 16.02.1817 Rautalampi, Siikakoski, Pynnölä[3]. Taulu 12.[8]

II Lapset
Maija Simontytär Pynnönen. Syntynyt 10.02.1760 Rautalampi, Siikakoski[1]. Katso myös 12.
Katariina Simontytär Pynnönen. Syntynyt 01.08.1762 Rautalampi, Siikakoski[1]. Katso myös 12.
Anna Simontytär Pynnönen. Syntynyt 14.05.1765 Rautalampi, Siikakoski[1]. Katso myös 12.
Juho Simonpoika Pynnönen. Syntynyt 13.10.1767 Rautalampi, Siikakoski[1]. Torppari. Kuollut vanhuuteen 18.03.1849 Rautalampi, Siikakoski, Autiomäki[3]. Taulu 6.
Heikki Simonpoika Pynnönen. Syntynyt 24.07.1770 Rautalampi, Siikakoski[1]. Katso myös 12.
Jaakko Simonpoika Pynnönen. Syntynyt 28.05.1773 Rautalampi, Siikakoski[1]. Katso myös 12.
Simo Simonpoika Pynnönen. Syntynyt 03.08.1776 Rautalampi, Siikakoski[8]. Talollinen;kuudennusmies. Kuollut 19.09.1841 Rautalampi, Siikakoski, Pynnölä[3]. Katso myös 12.
Taulu 14

III. Samuli Laurinpoika Pietiläinen. Syntynyt 18.12.1743 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Talollinen. Muutti Viitasaarelle Ilmolahden Lepistöön vaimon ja viiden lapsen sekä Kaarina Keurulainen-nimisen piian kanssa 23.9.1788 Lepistöstä käytettiin myhemmin nimeä Pietilä.[199] Kuollut 27.04.1823 Viitasaari, Ilmolahti, Lepistö[3]. Isä Taulu 28. Äiti Taulu 29. –Puoliso 18.05.1766 Rautalampi, Pesiäissalmi Anna Markuntytär Liimatainen. Syntynyt 17.04.1745 Rautalampi, Pesiäissalmi[1]. Kuollut noin 1805 Viitasaari, llmolahti, Lepistö[200]. Taulu 15.[8]

II Lapset
Anna Samulintytär Pietiläinen. Syntynyt 14.05.1767 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Katso myös 15.
Kristiina Samulintytär Pietiläinen. Syntynyt 06.12.1768 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Kuollut vanhuuteen. 21.04.1846 Rautalampi, Siikakoski, Autiomäki[3]. Taulu 7.
Lauri Samulinpoika Pietiläinen. Syntynyt 08.10.1770 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Katso myös 15.
Samuli Samulinpoika Pietiläinen. Syntynyt 05.09.1772 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä. Talollisen poika. Kuollut 12.07.1825 Viitasaari, Ilmolahti[3]. Katso myös 15.
Kaarle Samulinpoika Pietiläinen. Syntynyt 14.08.1774 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Katso myös 15.
Maria Samulintytär Pietiläinen. Syntynyt 20.01.1777 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Katso myös 15.
Liisa Samulintytär Pietiläinen . Syntynyt 23.12.1778 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[4]. Katso myös 15.
Taulu 15

III. Anna Markuntytär Liimatainen. Syntynyt 17.04.1745 Rautalampi, Pesiäissalmi[1]. Kuollut noin 1805 Viitasaari, llmolahti, Lepistö[200]. Isä Taulu 30. Äiti Taulu 31. –Puoliso 18.05.1766 Rautalampi, Pesiäissalmi Samuli Laurinpoika Pietiläinen. Syntynyt 18.12.1743 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Kuollut 27.04.1823 Viitasaari, Ilmolahti, Lepistö[3]. Taulu 14.[8]

II Lapset
Anna Samulintytär Pietiläinen. Syntynyt 14.05.1767 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Katso myös 14.
Kristiina Samulintytär Pietiläinen. Syntynyt 06.12.1768 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Kuollut vanhuuteen. 21.04.1846 Rautalampi, Siikakoski, Autiomäki[3]. Taulu 7.
Lauri Samulinpoika Pietiläinen. Syntynyt 08.10.1770 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Katso myös 14.
Samuli Samulinpoika Pietiläinen. Syntynyt 05.09.1772 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä. Kuollut 12.07.1825 Viitasaari, Ilmolahti[3]. Katso myös 14.
Kaarle Samulinpoika Pietiläinen. Syntynyt 14.08.1774 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Katso myös 14.
Maria Samulintytär Pietiläinen. Syntynyt 20.01.1777 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Katso myös 14.
Liisa Samulintytär Pietiläinen . Syntynyt 23.12.1778 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[4]. Katso myös 14.
Taulu 16

IV. Yrjänä Yrjänänpoika Hämäläinen. Syntynyt (laskettu) 1698 Sumiainen, Lohilahti[11]. Talollinen. Talon isäntä 1727-1743. Kirkon kirjojen mukaan hyvin käyttäytynyt isäntä.[12] Kuollut 02.04.1746 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[11]. Isä Taulu 32. Äiti Taulu 33. –Puoliso Riitta Jaakontytär Honkonen . Syntynyt (laskettu) 1699[3]. Talon emäntä. Kuollut korkeaan kuumeeseen 07.05.1773 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[3]. Taulu 17.[13]

III Lapset
Juho Yrjänänpoika Hämäläinen;Lohilahti . Syntynyt (laskettu) 1724 Sumiainen, Lohilahti[3]. Tilallinen. Kuollut keuhkotautiin 05.10.1798 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[3]. Taulu 8.
Matti Yrjänänpoika Hämäläinen;Lohilahti . Syntynyt 24.02.1726 Sumiainen, Lohilahti[8]. Katso myös 17.
Reetta Yrjänäntytär Hämäläinen;Lohilahti . Katso myös 17.
Yrjänä Yrjänänpoika Hämäläinen;Lohilahti . Syntynyt Sumiainen, Lohilahti[8]. Katso myös 17.
Lauri Yrjänänpoika Hämäläinen;Lohilahti . Syntynyt noin 1732 Sumiainen, Lohilahti[8]. Katso myös 17.
Venla Yrjänäntytär Hämäläinen;Lohilahti . Syntynyt noin 1734 Sumiainen, Lohilahti[8]. Katso myös 17.
Maija Yrjänäntytär Hämäläinen;Lohilahti . Syntynyt noin 1740 Sumiainen, Lohilahti[8]. Katso myös 17.
Antti Yrjänänpoika Hämäläinen;Lohilahti . Syntynyt 1742 Sumiainen, Lohilahti[8]. Katso myös 17.
Liisa Yrjänäntytär Hämäläinen;Lohilahti . Syntynyt noin 1745 Sumiainen, Lohilahti[8]. Katso myös 17.
Taulu 17

IV. Riitta Jaakontytär Honkonen . Syntynyt (laskettu) 1699[3]. Talon emäntä. Kuollut korkeaan kuumeeseen 07.05.1773 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[3]. Isä Taulu 34. Äiti Taulu 35. –Puoliso Yrjänä Yrjänänpoika Hämäläinen. Syntynyt (laskettu) 1698 Sumiainen, Lohilahti[11]. Talollinen. Kuollut 02.04.1746 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[11]. Taulu 16.[13]

III Lapset
Juho Yrjänänpoika Hämäläinen;Lohilahti . Syntynyt (laskettu) 1724 Sumiainen, Lohilahti[3]. Tilallinen. Kuollut keuhkotautiin 05.10.1798 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[3]. Taulu 8.
Matti Yrjänänpoika Hämäläinen;Lohilahti . Syntynyt 24.02.1726 Sumiainen, Lohilahti[8]. Katso myös 16.
Reetta Yrjänäntytär Hämäläinen;Lohilahti . Katso myös 16.
Yrjänä Yrjänänpoika Hämäläinen;Lohilahti . Syntynyt Sumiainen, Lohilahti[8]. Katso myös 16.
Lauri Yrjänänpoika Hämäläinen;Lohilahti . Syntynyt noin 1732 Sumiainen, Lohilahti[8]. Katso myös 16.
Venla Yrjänäntytär Hämäläinen;Lohilahti . Syntynyt noin 1734 Sumiainen, Lohilahti[8]. Katso myös 16.
Maija Yrjänäntytär Hämäläinen;Lohilahti . Syntynyt noin 1740 Sumiainen, Lohilahti[8]. Katso myös 16.
Antti Yrjänänpoika Hämäläinen;Lohilahti . Syntynyt 1742 Sumiainen, Lohilahti[8]. Katso myös 16.
Liisa Yrjänäntytär Hämäläinen;Lohilahti . Syntynyt noin 1745 Sumiainen, Lohilahti[8]. Katso myös 16.
Taulu 18

IV. Antti Antinpoika Kahilainen. Syntynyt (laskettu) 1697[3]. Lukkari. Kuollut vanhuuteen 08.01.1779 Viitasaari, Salonpää[3]. Isä Taulu 36. Äiti Taulu 37. –Puoliso 03.06.1722 Viitasaari Marketta Pertintytär. Syntynyt (laskettu) 1699[3]. Kuollut tulehdusnuhaan 21.01.1776 Viitasaari, Solisniemi[27]. Taulu 19.[4]

III Lapset
Gabriel Antinpoika Kahilainen. Syntynyt 19.03.1724 Viitasaari[1]. Torppari. Kuollut (hukkui) 25.05.1765 Viitasaari, Jurvansalo[3]. Katso myös 19.
Israel Antinpoika Kahilainen. Syntynyt 09.05.1726 Viitasaari, Kirkonkylä[1]. Katso myös 19.
Heikki Antinpoika Kahilainen. Syntynyt 01.03.1728 Viitasaari, Kirkonkylä[1]. Torppari;itsellinen. Kuollut vanhuuteen 17.07.1795 Viitasaari, Uusitorppa[3]. Katso myös 19.
Pauli Antinpoika Kahilainen. Syntynyt 08.12.1729 Viitasaari, Jurvansalo, Haukilahti[1]. Kuollut 12.04.1730 Viitasaari, Jurvansalo, Haukilahti[3]. Katso myös 19.
Antti Antinpoika Kahilainen. Syntynyt 12.01.1731 Viitasaari, Jurvansalo, Haukilahti[1]. Torppari;lukkari. Katso myös 19.
Beata Antintytär Kahilainen. Syntynyt 12.04.1733 Viitasaari, Jurvansalo, Haukilahti[1]. Katso myös 19.
Marketta Antintytär Kahilainen. Syntynyt 07.03.1735 Viitasaari, Jurvansalo, Haukilahti[1]. Kuollut 24.04.1830 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[10]. Taulu 9.
Saara Antintytär Kahilainen. Syntynyt 19.03.1737 Viitasaari, Jurvansalo, Haukilahti[1]. Katso myös 19.
Johannes Antinpoika Kahilainen. Syntynyt 12.10.1740 Viitasaari, Jurvansalo, Haukilahti[1]. Työmies. Kuollut vanhuuteen 18.11.1815 Viitasaari, Keihärinkoski[3]. Katso myös 19.
Matti Antinpoika Kahilainen. Syntynyt 03.12.1744 Viitasaari, Jurvansalo, Haukilahti[1]. Kuollut 10.04.1745 Viitasaari, Jurvansalo, Haukilahti[3]. Katso myös 19.
Taulu 19

IV. Marketta Pertintytär. Syntynyt (laskettu) 1699[3]. Kuollut tulehdusnuhaan 21.01.1776 Viitasaari, Solisniemi[27]. –Puoliso 03.06.1722 Viitasaari Antti Antinpoika Kahilainen. Syntynyt (laskettu) 1697[3]. Lukkari. Kuollut vanhuuteen 08.01.1779 Viitasaari, Salonpää[3]. Taulu 18.[4]

III Lapset
Gabriel Antinpoika Kahilainen. Syntynyt 19.03.1724 Viitasaari[1]. Torppari. Kuollut (hukkui) 25.05.1765 Viitasaari, Jurvansalo[3]. Katso myös 18.
Israel Antinpoika Kahilainen. Syntynyt 09.05.1726 Viitasaari, Kirkonkylä[1]. Katso myös 18.
Heikki Antinpoika Kahilainen. Syntynyt 01.03.1728 Viitasaari, Kirkonkylä[1]. Torppari;itsellinen. Kuollut vanhuuteen 17.07.1795 Viitasaari, Uusitorppa[3]. Katso myös 18.
Pauli Antinpoika Kahilainen. Syntynyt 08.12.1729 Viitasaari, Jurvansalo, Haukilahti[1]. Kuollut 12.04.1730 Viitasaari, Jurvansalo, Haukilahti[3]. Katso myös 18.
Antti Antinpoika Kahilainen. Syntynyt 12.01.1731 Viitasaari, Jurvansalo, Haukilahti[1]. Torppari;lukkari. Katso myös 18.
Beata Antintytär Kahilainen. Syntynyt 12.04.1733 Viitasaari, Jurvansalo, Haukilahti[1]. Katso myös 18.
Marketta Antintytär Kahilainen. Syntynyt 07.03.1735 Viitasaari, Jurvansalo, Haukilahti[1]. Kuollut 24.04.1830 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[10]. Taulu 9.
Saara Antintytär Kahilainen. Syntynyt 19.03.1737 Viitasaari, Jurvansalo, Haukilahti[1]. Katso myös 18.
Johannes Antinpoika Kahilainen. Syntynyt 12.10.1740 Viitasaari, Jurvansalo, Haukilahti[1]. Työmies. Kuollut vanhuuteen 18.11.1815 Viitasaari, Keihärinkoski[3]. Katso myös 18.
Matti Antinpoika Kahilainen. Syntynyt 03.12.1744 Viitasaari, Jurvansalo, Haukilahti[1]. Kuollut 10.04.1745 Viitasaari, Jurvansalo, Haukilahti[3]. Katso myös 18.
Taulu 20

IV. Daniel Henrikinpoika Schavon.


Kuva 3. Harjun majoitusmestarin puustelli.
Syntynyt noin 1688 Sipoo[33]. Astui asepalvelukseen 1710. Kohosi korpraaliksi isovihan aikana 1716. Napuen taistelun jälkeen 1714 suomalaiset joukot siirtyivät Ruotsin puolelle. Suomen armeijan komentajan Karl Gustav Armfeltin pitämässä Hämeen jalkaväkirykmentin katselmuksessa Täbyn pitäjässä 24.10.1716, mainitaan neljännessä korpraalikunnassa n:o 1229 korpraali Daniel Schavon Hankalan ruodulle otettuna, syntynyt Uudellamaalla Sipoon pitäjässä. Hän oli tuolloin 28-vuotias, osasi lukea ja kirjoittaa, naimaton. Katselmuksen jälkeen joukot siirrettiin Gävlen ja Tukholman seudulle ja 1718 kun kuningas Kaarle XII oli päättänyt valloittaa Norjan suomalaisten tehtävänä oli sivustahyökkäys Jämtlandista Trondheimiin. Kuninkaan kaaduttua kenraalit päättivät vetäytyä. Uudenvuodenpäivänä 1719 joukot joutuivat ankaraan lumimyrskyyn ja vain 1500 miestä 5000:sta kesti tämän marssin, näistäkin osa pahoin paleltuneina. Daniel Schavon selvisi paluumatkasta tunturien yli hengissä ja komennettiin 27.8.1719 majuri Samuel Enbergin kanssa Suomeen etsimään karanneita sotilaita.

Nimitettiin kersantiksi 10.6.1720 Rautalammin komppaniaan. Hän oli läsnä Ruotsin Rådmansössä pidetyssä pääkatselmuksessa 10.10.1721. Hänet mainitaan myös Hämeen läänin jalkaväkirykmentissä Kärkölän Hähkäniemen Skyttälässä 1718-1720, Rautalammella Kärkkäälän Hannulan kersantin virkatalossa 1720-22 ja rauhan tullen Rautalammen lippumiehen virkatalossa Juurikkaniemen Hyvelässä 1722-1723. Tähän aikaan upseereille ja aliupseereille osoitettiin asunnoiksi virkataloja, jotka olivat aikaisemmin olleet tavanomaisia tiloja mutta valtio määrännyt virkataloiksi eli puustelleiksi. Pääasiallisen palkkansa upseerit saivat ympäristön talonpojilta verojen muodossa.

Rautalammilla hän tapasi Eeva Riukutar-nimisen tytön ja heille syntyi poika, Daniel 10.12.1723. Avioliittoa ei solmittu. Daniel muutti Saarijärvelle majoittajan virkataloon Saarijärven Pääjärven Harjussa 26.8.1723. Hän solmi 28.1.1724 avioliiton Viitasaarella entisen kapteeninsa, Napuella 19.2.1714 kaatuneen Wolter Magnus von der Pahlenin tyttären Anna Margaretan kanssa. Sotaan osallistuneet tutustuivat muihin upseereihin ja aliupseereihin ja näin avioliitotkin sukujen välillä saattoivat syntyä. Tavallista ei kuitenkaan ollut, että aatelinen vihittiin ei-aatelisen kanssa. Näin kuitenkin tapahtui Danielin ja Anna Margaretan kohdalla. Daniel oli kuitenkin papin poika, mikä saattoi madaltaa kynnystä. Kapteenin leski, Maria Anna von Schildt asui tällöin tyttärineen edelleen kapteenin puustellissa Hilmon Vuoskoskella. Daniel oli läsnä varuskatselmuksessa Vesivehmaalla 7.9.1727 sekä tarkastuksessa samassa paikassa 17.12.1734. Hän erosi virastaan sotilasasiakirjojen mukaan 28.2.1741 ja kuoli pian sen jälkeen rippikirjamerkinnän mukaan Harjun majoitusmestarin puustellissa.[34] Kuollut noin 1741 Saarijärvi, Mahlu[8]. Isä Taulu 40. Äiti Taulu 41. –ei avioliittoa Eeva Matintytär Riukunen. –Puoliso 2:o 28.01.1724 Viitasaari, Vuoskoski, Hilmo Anna Margareta von der Pahlen. Syntynyt noin 1695[7]. Kuollut noin 1752 Saarijärvi, Mahlu[8]. Taulu 21.[4]

III Lapset
1: Daniel Danielinpoika Schavon. Syntynyt 10.12.1722 Rautalampi; Hannula[1]. Kuollut pistokseen 07.07.1788 Laukaa, Peltotalo[3].
2: Henrik Johan Danielinpoika Schavon. Syntynyt arviolta 1725 Saarijärvi, Mahlu[4]. Kuollut noin 1740 Saarijärvi, Mahlu[8]. Katso myös 21.
2: Anna Maria Danielintytär Schavon. Syntynyt (laskettu) 1730[35]. Kuollut 07.03.1793 Jämsä, Alho[35]. Katso myös 21.
2: Georg Reinhold Danielinpoika Schavon. Syntynyt 11.07.1731 Saarijärvi, Mahlu[8]. Korpraali;varusmestari. Kuollut pistokseen 10.12.1797 Saarijärvi, Pääjärvi, Jokela[3]. Taulu 10.
2: Katarina Danielintytär Schavon. Mainitaan rippikirjassa 1752 asti.Vihittiin Mikael Janssonin kanssa. Katso myös 21.
2: Anders Danielinpoika Schavon. Syntynyt (laskettu) 1733 Saarijärvi, Mahlu[36]. Turussa Akatemian puutarhan renkinä 1757-64, Jämsän Alhojärven rusthollin torpparina 1764-76 ja Alhon Kallion torpparina ja itsellisenä 1776-1783. [37]. Kuollut 17.05.1790 Jämsä, Alho[38]. Katso myös 21.
Taulu 21

IV. Anna Margareta von der Pahlen. Syntynyt noin 1695[7]. Eli Saarijärvellä kersantin puustellissa Mahlussa 1736-52 rippikirjojen mukaan, mutta mainitaan myös asuneen Sysmässä 1938. Mies kuoli noin1741, joten on mahdollista, että leski muutti Sysmään, jossa hänen kaksi sisarensa asuivat.[50] Kuollut noin 1752 Saarijärvi, Mahlu[8]. Isä Taulu 42. Äiti Taulu 43. –Puoliso 28.01.1724 Viitasaari, Vuoskoski, Hilmo Daniel Henrikinpoika Schavon. Syntynyt noin 1688 Sipoo[33]. Kuollut noin 1741 Saarijärvi, Mahlu[8]. Taulu 20.[4]

III Lapset
Henrik Johan Danielinpoika Schavon. Syntynyt arviolta 1725 Saarijärvi, Mahlu[4]. Kuollut noin 1740 Saarijärvi, Mahlu[8]. Katso myös 20.
Anna Maria Danielintytär Schavon. Syntynyt (laskettu) 1730[35]. Kuollut 07.03.1793 Jämsä, Alho[35]. Katso myös 20.
Georg Reinhold Danielinpoika Schavon. Syntynyt 11.07.1731 Saarijärvi, Mahlu[8]. Korpraali;varusmestari. Kuollut pistokseen 10.12.1797 Saarijärvi, Pääjärvi, Jokela[3]. Taulu 10.
Anders Danielinpoika Schavon. Syntynyt (laskettu) 1733 Saarijärvi, Mahlu[36]. Kuollut 17.05.1790 Jämsä, Alho[38]. Katso myös 20.
Katarina Danielintytär Schavon. Katso myös 20.
Taulu 22

IV. Israel Pentinpoika Kunelius. Syntynyt 24.05.1709 Rautalampi, Maukola[1]. Itsellinen[168]. Muutti Rautalammin Maukolasta Kokkolaan. Asui aluksi vaimonsa Margaretan vanhempien talossa korttelissa 15 ja muuttivat sitten kortteliin 13 omaan taloonsa Kirkkokadun ja Kampin kulmauksessa. Vaimon hairahduttua Rosenmann-nimiseen husaariin ja saatuaan hänen kanssaan tyttären Maria, Israel haki eroa vaimostaan. Maistraatin määräyksellä suoritettiin omaisuuden arviointi 27.2.1744. Varoja oli 139 kuparitaalaria. Rakennukset olivat rappiolla ja sisustus niukka. Inventaarion lopuksi Israelin anoppi Anna Forsman ilmoitti maksaneensa suurimmaksi osan tämän talon, minkä Israel kielsi. Maistraatti ei saanut selvää asiasta ja se päätettiin lähettää raastuvanoikeuden ratkaistavaksi. Israel jäi asumaan taloonsa ja väitetään joissakin lähteissä kuolleen 1748. Sellaista merkintää ei kuitenkaan ole Kokkolan kuolleiden luettelossa. Sen sijaan rippikirjassa on maininta "i Stockholm", joten kohtalosta ei ole varmaa tietoa. Margareta muutti lapsineen äitinsä luokse ja kuoli keuhkotautiin 6.5.1764. [169]. Isä Taulu 44. Äiti Taulu 45. –Puoliso noin 1935 Kokkola Margareta Jöransdotter Forsman. Syntynyt noin 1716 Tukholma[8]. Kuollut keuhkotautiin 06.05.1764 Kokkola[3]. Taulu 23.[8]

III Lapset
Jöran Israelsson Kunelius. Syntynyt 05.04.1736 Kokkola[1]. Kuollut 04.05.1737 Kokkola[3]. Katso myös 23.
Anna Elisabet Israelsdotter Kunelius. Syntynyt 15.04.1738 Kokkola[1]. Kuollut kuumeeseen 18.04.1809 Saarijärvi, Pääjärvi, Kuoppala[3]. Taulu 11.
Margareta Israelsdotter Kunelius. Syntynyt 16.08.1740 Kokkola[1]. Oletettavasti Margareta Fäder, joka avioitui Olof Kraftin kanssa 2.3.1763. Sukunimi Fäder tulee Alexander Fäderistä, joka avioitui Margaretan tädin kanssa. Heidän luonaan hän asui lapsena.[170] Katso myös 23. [1]
Taulu 23

IV. Margareta Jöransdotter Forsman. Syntynyt noin 1716 Tukholma[8]. Kuollut keuhkotautiin 06.05.1764 Kokkola[3]. Isä Taulu 46. Äiti Taulu 47. –Puoliso noin 1935 Kokkola Israel Pentinpoika Kunelius. Syntynyt 24.05.1709 Rautalampi, Maukola[1]. Itsellinen[168]. Taulu 22.[8]

III Lapset
Jöran Israelsson Kunelius. Syntynyt 05.04.1736 Kokkola[1]. Kuollut 04.05.1737 Kokkola[3]. Katso myös 22.
Anna Elisabet Israelsdotter Kunelius. Syntynyt 15.04.1738 Kokkola[1]. Kuollut kuumeeseen 18.04.1809 Saarijärvi, Pääjärvi, Kuoppala[3]. Taulu 11.
Margareta Israelsdotter Kunelius. Syntynyt 16.08.1740 Kokkola[1]. Katso myös 22. [1]
Maria Rosenmann. Syntynyt 14.09.1743 Kokkola[1].
Taulu 24

IV. Simo Maunonpoika Pynnönen. Syntynyt 1697 Kangasniemi[8]. }Talollinen. Muttanut Kangasniemeltä Rautalammille noin1712.[8] Kuollut 09.06.1776 Rautalampi, Siikakoski, Pynnölä[8]. Isä Taulu 48. Äiti Taulu 49. –Puoliso noin 1721 Rautalampi Riitta Mikontytär Paananen. Syntynyt (laskettu) 1688[180]. Kuollut 15.03.1752 Rautalampi, Siikakoski[180]. Taulu 25.[8]

III Lapset
Antti Simonpoika Pynnönen. Syntynyt 20.04.1722 Rautalampi, Siikakoski[1]. Isäntä;lautamies[8]. Katso myös 25.
Heikki Simonpoika Pynnönen. Syntynyt 14.04.1724 Rautalampi, Siikakoski[1]. Katso myös 25.
Valpuri Simontytär Pynnönen. Syntynyt 23.12.1727 Rautalampi, Siikakoski[1]. Katso myös 25.
Katariina Simontytär Pynnönen. Syntynyt 30.01.1731 Rautalampi, Siikakoski[1]. Katso myös 25.
Simo Simonpoika Pynnönen. Syntynyt 14.04.1735 Rautalampi, Siikakoski[1]. Talollinen. Kuollut 16.02.1817 Rautalampi, Siikakoski, Pynnölä[3]. Taulu 12.
Taulu 25

IV. Riitta Mikontytär Paananen. Syntynyt (laskettu) 1688[180]. Kuollut 15.03.1752 Rautalampi, Siikakoski[180]. Haudattu kirkon alle. Isä Taulu 50. Äiti Taulu 51. –Puoliso noin 1721 Rautalampi Simo Maunonpoika Pynnönen. Syntynyt 1697 Kangasniemi[8]. Kuollut 09.06.1776 Rautalampi, Siikakoski, Pynnölä[8]. Taulu 24.[8]

III Lapset
Antti Simonpoika Pynnönen. Syntynyt 20.04.1722 Rautalampi, Siikakoski[1]. Isäntä;lautamies[8]. Katso myös 24.
Heikki Simonpoika Pynnönen. Syntynyt 14.04.1724 Rautalampi, Siikakoski[1]. Katso myös 24.
Valpuri Simontytär Pynnönen. Syntynyt 23.12.1727 Rautalampi, Siikakoski[1]. Katso myös 24.
Katariina Simontytär Pynnönen. Syntynyt 30.01.1731 Rautalampi, Siikakoski[1]. Katso myös 24.
Simo Simonpoika Pynnönen. Syntynyt 14.04.1735 Rautalampi, Siikakoski[1]. Talollinen. Kuollut 16.02.1817 Rautalampi, Siikakoski, Pynnölä[3]. Taulu 12.
Taulu 26

IV. Juho Laurinpoika Varis. Syntynyt (laskettu) 1686 Rautalampi, Istunmäki[3]. Vanhimman pojan asemastaan huolimatta hänestä ei tullut talon isäntää vaan nuorempi veli Mikko sai tämän tehtävän. Tähän saattoi vaikuttaa huono terveys, koska verotietojen mukaan hänet vapautettiin henkilöverosta jo 47 vuotiaana normaalin 63 vuoden sijasta. Syynä oli ehkä sekin, että isä Lauri oli pitkään isäntänä ja siinä vaiheessa kun hän luopui Mikko oli iältään sopivampi isännän tehtävään.[8] Kuollut vanhuuteen 30.01.1759 Rautalampi, Töhkerönmäki[3]. Isä Taulu 52. Äiti Taulu 53. –Puoliso 14.10.1722 Rautalampi Liisa Matintytär Kukkonen. Syntynyt (laskettu) 1700 Paltamo?[4]. Kuollut pitkäaikaiseen sairauteen 10.11.1763 Rautalampi, Töhkerönmäki[3]. Taulu 27.[4]

III Lapset
Lauri Juhonpoika Varis. Syntynyt 26.09.1723 Rautalampi, Töhkerönmäki[1]. Kuollut 11.12.1726 Rautalampi, Töhkerönmäki[3]. Katso myös 27.
Juho Juhonpoika Varis. Syntynyt 12.06.1726 Rautalampi, Töhkerönmäki[1]. Katso myös 27.
Liisa Juhontytär Varis. Syntynyt 24.02.1729 Rautalampi, Töhkerönmäki[1]. Katso myös 27.
Heikki Juhonpoika Varis. Syntynyt 13.04.1731 Rautalampi, Töhkerönmäki[1]. Katso myös 27.
Olavi Juhonpoika Varis. Syntynyt 25.04.1734 Rautalampi, Töhkerönmäki[1]. Katso myös 27.
Olavi Juhonpoika Varis. Syntynyt 25.04.1735 Rautalampi, Töhkerönmäki[1]. Katso myös 27.
Maija Juhontytär Varis. Syntynyt 07.02.1737 Rautalampi, Töhkerönmäki[1]. Talonemäntä. Kuollut vesipöhöön 05.05.1798 Rautalampi, Siikakoski, Pynnölä[3]. Taulu 13.
Katariina Juhontytär Varis. Syntynyt 16.06.1740 Rautalampi, Töhkerönmäki[1]. Katso myös 27.
Taulu 27

IV. Liisa Matintytär Kukkonen. Syntynyt (laskettu) 1700 Paltamo?[4]. Vihittyjen luettelossa nimi on Maria Mattsdotter, Paltamo. Etunimi voi olla Maria Elisabet.[4] Kuollut pitkäaikaiseen sairauteen 10.11.1763 Rautalampi, Töhkerönmäki[3]. Isä Taulu 54. –Puoliso 14.10.1722 Rautalampi Juho Laurinpoika Varis. Syntynyt (laskettu) 1686 Rautalampi, Istunmäki[3]. Kuollut vanhuuteen 30.01.1759 Rautalampi, Töhkerönmäki[3]. Taulu 26.[4]

III Lapset
Lauri Juhonpoika Varis. Syntynyt 26.09.1723 Rautalampi, Töhkerönmäki[1]. Kuollut 11.12.1726 Rautalampi, Töhkerönmäki[3]. Katso myös 26.
Juho Juhonpoika Varis. Syntynyt 12.06.1726 Rautalampi, Töhkerönmäki[1]. Katso myös 26.
Liisa Juhontytär Varis. Syntynyt 24.02.1729 Rautalampi, Töhkerönmäki[1]. Katso myös 26.
Heikki Juhonpoika Varis. Syntynyt 13.04.1731 Rautalampi, Töhkerönmäki[1]. Katso myös 26.
Olavi Juhonpoika Varis. Syntynyt 25.04.1734 Rautalampi, Töhkerönmäki[1]. Katso myös 26.
Olavi Juhonpoika Varis. Syntynyt 25.04.1735 Rautalampi, Töhkerönmäki[1]. Katso myös 26.
Maija Juhontytär Varis. Syntynyt 07.02.1737 Rautalampi, Töhkerönmäki[1]. Talonemäntä. Kuollut vesipöhöön 05.05.1798 Rautalampi, Siikakoski, Pynnölä[3]. Taulu 13.
Katariina Juhontytär Varis. Syntynyt 16.06.1740 Rautalampi, Töhkerönmäki[1]. Katso myös 26.
Taulu 28

IV. Lauri Laurinpoika Pietiläinen. Syntynyt 23.05.1704 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[8]. Isäntänä Perintö-Pietilässä 1740-1755.[8] Kuollut 14.11.1780 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[3]. Isä Taulu 56. Äiti Taulu 57. –Puoliso 1:o 24.09.1724 Rautalampi Kristiina Korhonen. Syntynyt (laskettu) 1703[3]. Kuollut 07.02.1731 Rautalampi[3].[8] –Puoliso 2:o 29.05.1732 Rautalampi, Rajalankoski Kaarina Samulintytär Vepsäläinen. Syntynyt (laskettu) 1708 Pieksämäki, Toholahti, Rajalanniemi[201]. Kuollut vanhuuteen 09.03.1790 Viitasaari, Ilmolahti Lepistö[201]. Taulu 29.[4]

III Lapset
1: Olavi Laurinpoika Pietiläinen. Syntynyt 24.05.1728 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Kuollut 04.07.1730 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[200].
2: Matti Laurinpoika Pietiläinen. Syntynyt 26.05.1733 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Kuollut 28.03.1785 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[3]. Katso myös 29.
2: Susanna Laurintytär Pietiläinen. Syntynyt 08.05.1735 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Katso myös 29.
2: Maria Laurintytär Pietiläinen. Syntynyt 01.03.1737 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Katso myös 29.
2: Juho Laurinpoika Pietiläinen. Syntynyt 09.04.1739 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Katso myös 29.
2: Justiina Laurintytär Pietiläinen. Syntynyt 02.05.1741 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Katso myös 29.
2: Samuli Laurinpoika Pietiläinen. Syntynyt 18.12.1743 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Kuollut 27.04.1823 Viitasaari, Ilmolahti, Lepistö[3]. Taulu 14.
2: Kaisa Laurintytär Pietiläinen. Syntynyt 05.01.1748 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Katso myös 29.
2: Anna Laurintytär Pietiläinen. Syntynyt 20.04.1751 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Kuollut 06.09.1751 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[3]. Katso myös 29.
2: Heikki Laurinpoika Pietiläinen. Syntynyt 18.11.1753 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Kuollut 11.11.1754 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[3]. Katso myös 29.
Taulu 29

IV. Kaarina Samulintytär Vepsäläinen. Syntynyt (laskettu) 1708 Pieksämäki, Toholahti, Rajalanniemi[201]. Oli leski mennessään naimisiin Lauri Pietiläisen kanssa. Ensimmäinen mies Mikko Leskeläinen kuoli kolmen vuoden avioliiton jälkeen. Muutakin dramatiikkaa liittyi tuohon avioliittoon. Kaarina-tytär kuoli aivan pienenä yöllä äitinsä alle tukehtuneena. Kuollut vanhuuteen 09.03.1790 Viitasaari, Ilmolahti Lepistö[201]. Isä Taulu 58. Äiti Taulu 59. –Puoliso 1:o 25.12.1727 Rautalampi, Rajalanniemi Mikko Leskeläinen.[4] –Puoliso 2:o 29.05.1732 Rautalampi, Rajalankoski Lauri Laurinpoika Pietiläinen. Syntynyt 23.05.1704 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[8]. Kuollut 14.11.1780 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[3]. Taulu 28.[4]

III Lapset
2: Matti Laurinpoika Pietiläinen. Syntynyt 26.05.1733 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Kuollut 28.03.1785 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[3]. Katso myös 28.
2: Susanna Laurintytär Pietiläinen. Syntynyt 08.05.1735 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Katso myös 28.
2: Maria Laurintytär Pietiläinen. Syntynyt 01.03.1737 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Katso myös 28.
2: Juho Laurinpoika Pietiläinen. Syntynyt 09.04.1739 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Katso myös 28.
2: Justiina Laurintytär Pietiläinen. Syntynyt 02.05.1741 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Katso myös 28.
2: Samuli Laurinpoika Pietiläinen. Syntynyt 18.12.1743 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Kuollut 27.04.1823 Viitasaari, Ilmolahti, Lepistö[3]. Taulu 14.
2: Kaisa Laurintytär Pietiläinen. Syntynyt 05.01.1748 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Katso myös 28.
2: Anna Laurintytär Pietiläinen. Syntynyt 20.04.1751 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Kuollut 06.09.1751 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[3]. Katso myös 28.
2: Heikki Laurinpoika Pietiläinen. Syntynyt 18.11.1753 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Kuollut 11.11.1754 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[3]. Katso myös 28.
Taulu 30

IV. Markku Pekanpoika Liimatainen. Syntynyt 10.05.1703 Rautalampi, Pesiäissalmi[1]. Talollinen. Isäntänä n. 1725-51, jonka jälkeen poika Pekka tuli seuraajaksi.[8] Kuollut 07.06.1788 Rautalampi, Pesiäissalmi[208]. Isä Taulu 60. Äiti Taulu 61. –Puoliso 1:o Venla N.N. Kuollut noin 1727[8].[193] –Puoliso 2:o noin 1727 Rautalampi Kristiina Matintytär Pakarinen. Syntynyt 18.09.1704 Rautalampi, Pakarila[1]. Emäntä. Kuollut pistokseen 30.04.1769 Rautalampi, Pesiäissalmi[3]. Taulu 31.[209]

III Lapset
2: Pekka Markunpoika Liimatainen. Syntynyt 17.09.1728 Rautalampi, Pesiäissalmi[1]. Talollinen. Kuollut 24.03.1792 Rautalampi, Pesiäissalmi[3]. Katso myös 31.
2: Juho Markunpoika Liimatainen. Syntynyt 22.06.1730 Rautalampi, Pesiäissalmi[1]. Katso myös 31.
2: Heikki Markunpoika Liimatainen. Syntynyt 16.03.1733 Rautalampi, Pesiäissalmi[1]. Katso myös 31.
2: Markku Markunpoika Liimatainen. Syntynyt 09.07.1734 Rautalampi, Pesiäissalmi[1]. Katso myös 31.
2: Lauri Markunpoika Liimatainen. Syntynyt 09.10.1735 Rautalampi, Pesiäissalmi[1]. Katso myös 31.
2: Maija Markuntytär Liimatainen. Syntynyt 02.07.1737 Rautalampi, Pesiäissalmi[1]. Katso myös 31.
2: Hannu Markunpoika Liimatainen. Syntynyt 31.01.1740 Rautalampi, Pesiäissalmi[1]. Katso myös 31.
2: Antti Markunpoika Liimatainen. Syntynyt 15.07.1741 Rautalampi, Pesiäissalmi[1]. Katso myös 31.
2: Anna Markuntytär Liimatainen. Syntynyt 17.04.1745 Rautalampi, Pesiäissalmi[1]. Kuollut noin 1805 Viitasaari, llmolahti, Lepistö[200]. Taulu 15.
Taulu 31

IV. Kristiina Matintytär Pakarinen. Syntynyt 18.09.1704 Rautalampi, Pakarila[1]. Emäntä. Kuollut pistokseen 30.04.1769 Rautalampi, Pesiäissalmi[3]. Isä Taulu 62. Äiti Taulu 63. –Puoliso noin 1727 Rautalampi Markku Pekanpoika Liimatainen. Syntynyt 10.05.1703 Rautalampi, Pesiäissalmi[1]. Talollinen. Kuollut 07.06.1788 Rautalampi, Pesiäissalmi[208]. Taulu 30.[209]

III Lapset
Pekka Markunpoika Liimatainen. Syntynyt 17.09.1728 Rautalampi, Pesiäissalmi[1]. Talollinen. Kuollut 24.03.1792 Rautalampi, Pesiäissalmi[3]. Katso myös 30.
Juho Markunpoika Liimatainen. Syntynyt 22.06.1730 Rautalampi, Pesiäissalmi[1]. Katso myös 30.
Heikki Markunpoika Liimatainen. Syntynyt 16.03.1733 Rautalampi, Pesiäissalmi[1]. Katso myös 30.
Markku Markunpoika Liimatainen. Syntynyt 09.07.1734 Rautalampi, Pesiäissalmi[1]. Katso myös 30.
Lauri Markunpoika Liimatainen. Syntynyt 09.10.1735 Rautalampi, Pesiäissalmi[1]. Katso myös 30.
Maija Markuntytär Liimatainen. Syntynyt 02.07.1737 Rautalampi, Pesiäissalmi[1]. Katso myös 30.
Hannu Markunpoika Liimatainen. Syntynyt 31.01.1740 Rautalampi, Pesiäissalmi[1]. Katso myös 30.
Antti Markunpoika Liimatainen. Syntynyt 15.07.1741 Rautalampi, Pesiäissalmi[1]. Katso myös 30.
Anna Markuntytär Liimatainen. Syntynyt 17.04.1745 Rautalampi, Pesiäissalmi[1]. Kuollut noin 1805 Viitasaari, llmolahti, Lepistö[200]. Taulu 15.
Taulu 32

V. Yrjänä Paavalinpoika Hämäläinen. Syntynyt noin 1666[2]. Talollinen. Talon nimenä esiintyi sekä Hämälä että Lohilahti (Lohilax). Talo oli vuoteen 1686 aatelin omistuksessa eli ns. rälssitalo, jolloin valtiolle ei tarvinnut maksaa veroa.Tilaa viljelivät kuitenkin lampuodit, jotka omasta palkastaan olivat verovelvollisia. Hämäläisten suku muutti tilalle 1645 ensimmäisenä lampuotina Perttu Paavalinpoika. Yrjänä oli todennäköisesti Lohilahden tilan ensimmäisen Hämäläsen sukuun kuuluvan lampuodin Perttu Paavalinpojan pojanpoika.ja isäntänä 1693-1698. Tilan pinta-ala oli siihen aikaan 619 hehtaaria. Henkikirjojen mukaan Perttu Paavalinpojalla oli ainakin pojat Perttu, Lauri ja Paavali. Perttu oli lampuotina 1676-77 ja hänen poikansa Lauri tuli isännäksi 1692 saakka. Hänen jälkeensä Paavalin poika Yrjänä oli isäntänä 1693-98, jonka jälkeen isännäksi näyttää tulleen "ulkopuolinen" Pekka Pekanpoika Jämsä. Syynä saattaa olla, että tätä ennen oli pahoja katovuosia, josta syystä isännät vaihtuivat monilla tiloilla. Vuosisadan vaihteen jälkeen esiintyy taas Hämäläisiä isäntinä, Risto Paavalinpoika ja Eerik Paavalinpoika. Nämä ovat todennäköisesti Yrjänä Paavalinpojan veljiä. Hämäläisten suku jatkoi siten tilan viljelyä ja lunasti Lohilahti-tilan perinnöksi Yrjänä Paavalinpoijan pojanpojan Juhana Yrjänänpojan isännyyden aikana 1762.[14] Vaimona on henkikirjojen mukaan ollut Marketta ainakin vuodesta 1692, mutta lasten äiteinä esiintyvät Marketta Juhontytär, Marketta Pekantytär ja Anna Juhontytär 1692 jälkeen (kuolleiden luettelo, lasten kuoleman yhteydessä). Tässä on tehty olettamus, että lasten äitinä on ollut Marketta Pekantytär, joka eli 1668-1737.[15] Kuollut noin 1736 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[8]. Isä Taulu 64. –Puoliso Marketta Pekantytär. Syntynyt (laskettu) 1668[17]. Talon emäntä. Kuollut 24.09.1737 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[3]. Taulu 33.[16]

IV Lapset
Helka Yrjänäntytär Hämäläinen. Katso myös 33.
Aune Yrjänäntytär Hämäläinen. Katso myös 33.
Anna Yrjänäntytär Hämäläinen. Syntynyt noin 1691[8]. Kuollut 23.05.1761 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[3]. Katso myös 33.
Yrjänä Yrjänänpoika Hämäläinen. Syntynyt (laskettu) 1698 Sumiainen, Lohilahti[11]. Talollinen. Kuollut 02.04.1746 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[11]. Taulu 16.
Helena Yrjänäntytär Hämäläinen. Syntynyt (laskettu) 1702[18]. Kuollut 26.02.1772 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[19]. Katso myös 33.
Taulu 33

V. Marketta Pekantytär. Syntynyt (laskettu) 1668[17]. Talon emäntä. Kuollut 24.09.1737 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[3]. Isä Taulu 66. Äiti Taulu 67. –Puoliso Yrjänä Paavalinpoika Hämäläinen. Syntynyt noin 1666[2]. Talollinen. Kuollut noin 1736 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[8]. Taulu 32.[16]

IV Lapset
Helka Yrjänäntytär Hämäläinen. Katso myös 32.
Aune Yrjänäntytär Hämäläinen. Katso myös 32.
Anna Yrjänäntytär Hämäläinen. Syntynyt noin 1691[8]. Kuollut 23.05.1761 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[3]. Katso myös 32.
Yrjänä Yrjänänpoika Hämäläinen. Syntynyt (laskettu) 1698 Sumiainen, Lohilahti[11]. Talollinen. Kuollut 02.04.1746 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[11]. Taulu 16.
Helena Yrjänäntytär Hämäläinen. Syntynyt (laskettu) 1702[18]. Kuollut 26.02.1772 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[19]. Katso myös 32.
Taulu 34

V. Jaakko Joonaanpoika. Tieto Riitta Honkosen isästä perustuu kuolleitten luetteloon, jossa vanhemmat on mainittu.[3] –Puoliso Venla Kristiina Honkonen. Taulu 35.[26]

IV Lapset
Riitta Jaakontytär Honkonen . Syntynyt (laskettu) 1699[3]. Talon emäntä. Kuollut korkeaan kuumeeseen 07.05.1773 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[3]. Taulu 17.
Taulu 35

V. Venla Kristiina Honkonen. Tieto Riitta Honkosen äidistä perustuu kuolleitten luetteloon, jossa vanhemmat on mainittu.[3] –Puoliso Jaakko Joonaanpoika. Taulu 34.[26]

IV Lapset
Riitta Jaakontytär Honkonen . Syntynyt (laskettu) 1699[3]. Talon emäntä. Kuollut korkeaan kuumeeseen 07.05.1773 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[3]. Taulu 17.
Taulu 36

V. Antti Kahilainen. Syntynyt (laskettu) 1658[10]. Lukkari. Kuollut 21.02.1754 Viitasaari, Jurvansalo, Haukilahti[10]. Haudattu kirkkoon[3]. –Puoliso Beata Paulintytär. Syntynyt Kuollut vanhuuteen 23.01.1763 Viitasaari, Jurvansalo[28]. Taulu 37.[1]

IV Lapset
Antti Antinpoika Kahilainen. Syntynyt (laskettu) 1697[3]. Lukkari. Kuollut vanhuuteen 08.01.1779 Viitasaari, Salonpää[3]. Taulu 18.
Maija Antintytär Kahilainen. Syntynyt 26.09.1711 Viitasaari[1]. Katso myös 37.
Pauli Antinpoika Kahilainen. Syntynyt 13.05.1716 Viitasaari[1]. Katso myös 37.
Anna Antintytär Kahilainen. Syntynyt 29.05.1718 Viitasaari, Jurvansalo, Haukilahti[1]. Katso myös 37.
Beata Antintytär Kahilainen. Syntynyt 26.09.1721 Viitasaari, Jurvansalo, Haukilahti[1]. Katso myös 37.
Taulu 37

V. Beata Paulintytär. Syntynyt Ikää 97 hänen kuollessaan on syytä epäillä, koska hän olisi ollut 55 vuotias nuorimman lapsen Beatan syntyessä. Kuollut vanhuuteen 23.01.1763 Viitasaari, Jurvansalo[28]. –Puoliso Antti Kahilainen. Syntynyt (laskettu) 1658[10]. Lukkari. Kuollut 21.02.1754 Viitasaari, Jurvansalo, Haukilahti[10]. Taulu 36.[1]

IV Lapset
Antti Antinpoika Kahilainen. Syntynyt (laskettu) 1697[3]. Lukkari. Kuollut vanhuuteen 08.01.1779 Viitasaari, Salonpää[3]. Taulu 18.
Maija Antintytär Kahilainen. Syntynyt 26.09.1711 Viitasaari[1]. Katso myös 36.
Pauli Antinpoika Kahilainen. Syntynyt 13.05.1716 Viitasaari[1]. Katso myös 36.
Anna Antintytär Kahilainen. Syntynyt 29.05.1718 Viitasaari, Jurvansalo, Haukilahti[1]. Katso myös 36.
Beata Antintytär Kahilainen. Syntynyt 26.09.1721 Viitasaari, Jurvansalo, Haukilahti[1]. Katso myös 36.
Taulu 40

V. Henrik Schavonius (Savonius). Mainitaan ylioppilaana Turussa 1674 ja katedraalikoulun stipendiluettelossa 1675-76 nimellä Henrik Savonius, Nyland. Isän nimi ehkä Johan.[39] Rykmenttisaarnaajana Ruotsissa 1677 saakka. Pyrki Juvan kirkkoherran, appensa kuoltua saman seurakunnan kirkkoherraksi, kävi Ruotsissa 1680 ja saikin kuninkaan suosituskirjeen, mutta koska seurakunta ei ollut kuninkaallinen, konsistori oli jo nimittänyt kirkkoherraksi Arvid Bronneruksen. [40]. Mainitaan 1682: "Krigspredikant (sotilaspastori) i Skafvaböle" (Hyrylä).

[41]. Hän oli 1693-1701 Kosken Hl. kappalainen. Mainitaan Tennilän henkikirjoissa 1694 Hangolassa vaimoineen ja Pappilassa 1698-1701.

[42]. Hän omisti 1699 Porvolan Uutelan tilan. Tänä aikana Suomessa oli sen historian suurimmat nälkä- ja kuolinvuodet 1696-98, jolloin kolmannes suomalaisista kuoli ja talot autioituivat.

[43]. Schavon-nimen alkuperää ei ole selvitetty. Henrik Schavonin mentyä "kimnaasiin" hänelle on saatettu antaa uusi sukunimi jos sukunimeä ei ole ollut. Savonius-nimi kuten se alunperin esitettiin ehkä tulee Savon maakunnasta. Toisaalta hänen mainitaan yliopiston matrikkelissa tulevan Uudeltamaalta.[33] Kuollut noin 1701 Koski[33]. –Puoliso 1:o Kristiina Matintytär Ignatius. Taulu 41.[44] –Puoliso 2:o Kristina Kass. Mainitaan leskenä Lammin käräjillä 24.1.1710. Mahdollisesti kotoisin Pedersören Katternön kylän Kassin talosta, jonka asukkaista on tehty sukututkimuksia mutta niistä ei ole toistaiseksi löytynyt yhteyksiä Henrik Schavonin puolisoon.[46][45]

IV Lapset
1: Henrik Henrikinpoika Schavon. Syntynyt (laskettu) 1680[47]. Vääpeli. Mainitaan Helsingin triviaalikoulun oppilaana 1693 ja 1700. Astui palvelukseen Hämeen jalkaväkirykmenttiin 1710. Asui vääpelin virkatalossa Jämsän Moiskalan Talvialassa 12.11.1717-10.10.1721, kersantin virkatalossa Pälkäneen Sappeen Pakaraisella 11-10.1721-6.6.1722 ja lippumiehen virkatalossa Hauhon Rukkoilan Hannulassa 6.6.1722-4.7.1726, jolloin erosi virasta. On ollut naimisissa mutta puolisosta ei ole tietoja. Pääkatselmuskirjassa vuodelta 1720 hänet mainitaan 40 vuoden ikäiseksi, jolloin syntymäajaksi tulee n. 1680.[48] Kuollut 06.01.1744 Hauho, Rukkoila, Niemi[49]. Katso myös 41.
1: Elias Henrikinpoika Schavon. Alikapteeni. Mainitaan Helsingin triviaalikoulun oppilaana 1702. Astui palvelukseen 1702 Hämeen jalkaväkirykmenttiin ja nimitettiin varusmestariksi 1703. Adjutantti. "Premiärfänrik" 1710, luutnantti 1714, rykmentin majoitusmestari 1715, alikapteeni 1718. Asui kapteenin virkatalossa Viitasaaren Vuorkosken Hilmossa 27.8.1718-10.1.1720 ja Hartolan Ruskealan Brisin luutnantin virkatalossa 22.1.1720-1.10.1721, jolloin erosi palveluksesta. Naimisissa, aviopuolison nimi tuntematon.[50] Kuollut ennen 1738[51]. Katso myös 41.
1: Daniel Henrikinpoika Schavon. Syntynyt noin 1688 Sipoo[33]. Kuollut noin 1741 Saarijärvi, Mahlu[8]. Taulu 20.
Taulu 41

V. Kristiina Matintytär Ignatius. Mainitaan Henrik Savoniuksen vaimona Åbo akademin ylioppilasmatrikkelissa ja Bergholmin Sukukirjassa sekä Juvan historiassa s.158, siinä kuitenkin nimellä Katarina Ignatia, Mathias Ignatiuksen tytär. Vaimona mainitaan myös Kristina Kass (Lammin käräjillä leskenä). Voi olla, että Henrik oli kahdesti naimisissa ja koska avioliittojen solmimisista eikä ensimmäisen vaimon kuolemasta ole tietoa, jää epäselväksi kuka on Henrikin lasten äiti. [44]. Isä Taulu 82. –Puoliso Henrik Schavonius (Savonius). Kuollut noin 1701 Koski[33]. Taulu 40.[44]

IV Lapset
Henrik Henrikinpoika Schavon. Syntynyt (laskettu) 1680[47]. Vääpeli. Kuollut 06.01.1744 Hauho, Rukkoila, Niemi[49]. Katso myös 40.
Elias Henrikinpoika Schavon. Alikapteeni. Kuollut ennen 1738[51]. Katso myös 40.
Daniel Henrikinpoika Schavon. Syntynyt noin 1688 Sipoo[33]. Kuollut noin 1741 Saarijärvi, Mahlu[8]. Taulu 20.
Taulu 42

V. Wolter Magnus Sr. von der Pahlen. Kapteeni. Mainitaan Hämeen läänin jalkaväkirykmentissä furiirina 1685, kersanttina 1689, vääpelinä 1693, vänrikkinä 1697, luutnanttina 1701, yliluutnanttina samana vuonna ja kapteenina 1711. Osallistui Isovihan aikana Isokyrön taisteluun venäläisiä vastaan ja kaatui siellä 1714.[50] Myi puolet Paason kartanosta everstiluutnantti Odert von Essenille 1706. [55]. Kuollut 19.02.1714 Isokyrö, Napue[56]. Isä Taulu 84. Äiti Taulu 85. –Puoliso Maria Anna von Schildt. Taulu 43.[55]

IV Lapset
Anna Margareta von der Pahlen. Syntynyt noin 1695[7]. Kuollut noin 1752 Saarijärvi, Mahlu[8]. Taulu 21.
Maria von der Pahlen. Syntynyt noin 1709[56]. Kuollut 21.11.1780[51]. Katso myös 43.
Katarina von der Pahlen. Manitaan asuneen Sysmässä 1738 Sysmässä. Hänen molemmat miehensä kuolivat myös Sysmässä.[50] Kuollut ennen 1772[57]. Katso myös 43.
Wolter Magnus Jr. von der Pahlen. Syntynyt ennen 1714[51]. Majuri. Palveli Venäjän armeijassa. Kedwa-sukuhaaran perustaja.[51] Kuollut 29.05.1758 Viro[51]. Katso myös 43.
Taulu 43

V. Maria Anna von Schildt. Eli miehensä kuoleman jälkeen. Tavataan kummina Viitasaarella 1714.[56] Vanhemmat ehkä Georg von Schildt ja N.N. von Nandelstadt.[51] –Puoliso Wolter Magnus Sr. von der Pahlen. Kapteeni. Kuollut 19.02.1714 Isokyrö, Napue[56]. Taulu 42.[55]

IV Lapset
Anna Margareta von der Pahlen. Syntynyt noin 1695[7]. Kuollut noin 1752 Saarijärvi, Mahlu[8]. Taulu 21.
Maria von der Pahlen. Syntynyt noin 1709[56]. Kuollut 21.11.1780[51]. Katso myös 42.
Katarina von der Pahlen. Kuollut ennen 1772[57]. Katso myös 42.
Wolter Magnus Jr. von der Pahlen. Syntynyt ennen 1714[51]. Majuri. Kuollut 29.05.1758 Viro[51]. Katso myös 42.
Taulu 44

V. Pentti Pentinpoika Kunelius. Syntynyt noin 1665 Viitasaari[171]. Talollinen. Tuli Maukolan pappilan Talliniemen torppariksi 1697 ja nousi myöhemmin Maukolan vävynä isännäksi, jona hän oli ainakin vuoteen 1722 saakka.[171] Kuollut noin 1754 Rautalampi, Maukola[7]. Isä Taulu 88. Äiti Taulu 89. –Puoliso 27.09.1697 Rautalampi Elisabet Niilontytär Fridlander. Syntynyt noin 1664 Rautalampi[7]. Kuollut 01.04.1751 Rautalampi, Maukola[7]. Taulu 45.[171]

IV Lapset
Pentti Pentinpoika Kunelius. Syntynyt 21.08.1698 Rautalampi, Maukola[1]. Katso myös 45.
Elisabet Pentintytär Kunelius. Syntynyt 20.01.1701 Rautalampi, Maukola[1]. Katso myös 45.
Maria Kerttu Pentintytär Kunelius. Syntynyt 21.12.1703 Rautalampi, Maukola[1]. Katso myös 45.
Anna Pentintytär Kunelius. Syntynyt 08.01.1706 Rautalampi, Maukola[1]. Katso myös 45.
Israel Pentinpoika Kunelius. Syntynyt 24.05.1709 Rautalampi, Maukola[1]. Itsellinen[168]. Taulu 22.
Taulu 45

V. Elisabet Niilontytär Fridlander. Syntynyt noin 1664 Rautalampi[7]. Kuollut 01.04.1751 Rautalampi, Maukola[7]. Isä Taulu 90. Äiti Taulu 91. –Puoliso 27.09.1697 Rautalampi Pentti Pentinpoika Kunelius. Syntynyt noin 1665 Viitasaari[171]. Talollinen. Kuollut noin 1754 Rautalampi, Maukola[7]. Taulu 44.[171]

IV Lapset
Pentti Pentinpoika Kunelius. Syntynyt 21.08.1698 Rautalampi, Maukola[1]. Katso myös 44.
Elisabet Pentintytär Kunelius. Syntynyt 20.01.1701 Rautalampi, Maukola[1]. Katso myös 44.
Maria Kerttu Pentintytär Kunelius. Syntynyt 21.12.1703 Rautalampi, Maukola[1]. Katso myös 44.
Anna Pentintytär Kunelius. Syntynyt 08.01.1706 Rautalampi, Maukola[1]. Katso myös 44.
Israel Pentinpoika Kunelius. Syntynyt 24.05.1709 Rautalampi, Maukola[1]. Itsellinen[168]. Taulu 22.
Taulu 46

V. Jöran Jöransson Forsman. Syntynyt noin 1690 Kalajoki[8]. Seppä;porvari. Jöran tuli Kalajoelta Kokkolaan ja mainittiin renkinä mennessään naimisiin. Sepäksi hän tuli ennen 1719, jonka jälkeen häntä kutsuttiin porvariksi. Mainitaan 1719 olleen Hälsinglandissa Ruotsissa pakolaisena Isovihan aikana. Häntä kutsutaan silloin avustettavien listalla "borgare från Gamlakarleby i Tegelmora, okänt antal barn, lever i stor fattigdom (Porvari Kokkolasta Tegelmorassa, tuntematon määrä lapsia, elää suuressa köyhyydessä)". Kutsutaan rippikirjoissa ja muissa kirkonkirjoissa Jöran Smedsiksi, Jöran Forsmaniksi, Jöran Jöranssoniksi ja Johan Jöranssoniksi. Sukunimi Forsman lienee tullut silloin kun hän seppänä sai porvarioikeudet ja porvarilla piti olla sukunimi.[179] Kuollut 30.09.1739 Kokkola[3]. –Puoliso 18.02.1714 Kokkola Anna Larsdotter Murick. Syntynyt 24.06.1694 Kokkola[1]. Kuollut rintatautiin 10.06.1764 Kokkola[3]. Taulu 47.[4]

IV Lapset
Margareta Jöransdotter Forsman. Syntynyt noin 1716 Tukholma[8]. Kuollut keuhkotautiin 06.05.1764 Kokkola[3]. Taulu 23.
Elisabet Jöransdotter Forsman. Syntynyt 1719 Tukholma[8]. Katso myös 47.
Anna Jöransdotter Forsman. Syntynyt 08.07.1724 Kokkola[1]. Kuollut mätäkuumeeseen 06.03.1790 Kokkola. Katso myös 47.
Jöran Jöransson Forsman. Syntynyt 17.01.1727 Kokkola[1]. Katso myös 47.
Maria Jöransdotter Forsman. Syntynyt 03.08.1728 Kokkola[1]. Synnytettyään monta lasta Petter Axelinille hän sai vieraan miehen lapsen - Andersin. Toistaiseksi ei ole tietoa sen jälkeisistä tapahtumista.[8] Katso myös 47.
Brita Jöransdotter Forsman. Syntynyt 13.10.1730 Kokkola[1]. Kuollut 21.01.1808 Kokkola[3]. Katso myös 47.
Susanna Jöransdotter Forsman. Syntynyt 05.10.1732 Kokkola[1]. Katso myös 47.
Jakob Jöransson Forsman. Syntynyt 01.06.1733 Kokkola[1]. Katso myös 47.
Magdalena Jöransdotter Forsman. Syntynyt 06.02.1736 Kokkola[1]. Katso myös 47.
Taulu 47

V. Anna Larsdotter Murick. Syntynyt 24.06.1694 Kokkola[1]. Kuollut rintatautiin 10.06.1764 Kokkola[3]. Isä Taulu 94. Äiti Taulu 95. –Puoliso 1:o 18.02.1714 Kokkola Jöran Jöransson Forsman. Syntynyt noin 1690 Kalajoki[8]. Seppä;porvari. Kuollut 30.09.1739 Kokkola[3]. Taulu 46.[4] –Puoliso 2:o 07.10.1740 Kokkola Gustav Rönberg. Urkuri.[4]

IV Lapset
1: Margareta Jöransdotter Forsman. Syntynyt noin 1716 Tukholma[8]. Kuollut keuhkotautiin 06.05.1764 Kokkola[3]. Taulu 23.
1: Elisabet Jöransdotter Forsman. Syntynyt 1719 Tukholma[8]. Katso myös 46.
1: Anna Jöransdotter Forsman. Syntynyt 08.07.1724 Kokkola[1]. Kuollut mätäkuumeeseen 06.03.1790 Kokkola. Katso myös 46.
1: Jöran Jöransson Forsman. Syntynyt 17.01.1727 Kokkola[1]. Katso myös 46.
1: Maria Jöransdotter Forsman. Syntynyt 03.08.1728 Kokkola[1]. Katso myös 46.
1: Brita Jöransdotter Forsman. Syntynyt 13.10.1730 Kokkola[1]. Kuollut 21.01.1808 Kokkola[3]. Katso myös 46.
1: Susanna Jöransdotter Forsman. Syntynyt 05.10.1732 Kokkola[1]. Katso myös 46.
1: Jakob Jöransson Forsman. Syntynyt 01.06.1733 Kokkola[1]. Katso myös 46.
1: Magdalena Jöransdotter Forsman. Syntynyt 06.02.1736 Kokkola[1]. Katso myös 46.
Taulu 48

V. Mauno Olavinpoika Pynnönen. Syntynyt arviolta 1670. Mauno Pynnönen tuli Rautalammelle Kangasniemeltä Liemingin Pynnölästä 1712. Rautalammin Kärkkäälän Pynnölän talo on kylän vanhimpia.[181] Kuollut noin 1720 Rautalampi, Siikakoski. Isä Taulu 96. –Puoliso arviolta 1696 Kangasniemi Maija Räihä. Syntynyt (laskettu) 1670[182]. Kuollut 24.02.1741 Rautalampi[182]. Taulu 49.[1]

IV Lapset
Simo Maunonpoika Pynnönen. Syntynyt 1697 Kangasniemi[8]. Kuollut 09.06.1776 Rautalampi, Siikakoski, Pynnölä[8]. Taulu 24.
Antti Maunonpoika Pynnönen. Syntynyt 10.04.1700 Kangasniemi[1]. Katso myös 49.
Liisa Maunontytär Pynnönen. Syntynyt 09.04.1702 Kangasniemi[1]. Katso myös 49.
Maija Maunontytär Pynnönen. Syntynyt 27.01.1706 Kangasniemi[1]. Kuollut 1707 Kangasniemi[3]. Katso myös 49.
Taulu 49

V. Maija Räihä. Syntynyt (laskettu) 1670[182]. Kuollut 24.02.1741 Rautalampi[182]. –Puoliso arviolta 1696 Kangasniemi Mauno Olavinpoika Pynnönen. Syntynyt arviolta 1670. Kuollut noin 1720 Rautalampi, Siikakoski. Taulu 48.[1]

IV Lapset
Simo Maunonpoika Pynnönen. Syntynyt 1697 Kangasniemi[8]. Kuollut 09.06.1776 Rautalampi, Siikakoski, Pynnölä[8]. Taulu 24.
Antti Maunonpoika Pynnönen. Syntynyt 10.04.1700 Kangasniemi[1]. Katso myös 48.
Liisa Maunontytär Pynnönen. Syntynyt 09.04.1702 Kangasniemi[1]. Katso myös 48.
Maija Maunontytär Pynnönen. Syntynyt 27.01.1706 Kangasniemi[1]. Kuollut 1707 Kangasniemi[3]. Katso myös 48.
Taulu 50

V. Mikko Heikinpoika Paananen. Syntynyt (laskettu) 1653 Rautalampi[183]. Kuollut 20.05.1733 Rautalampi, Leskelä[183]. Isä Taulu 100. Äiti Taulu 101. –Puoliso noin 1681 N.N. Syntynyt (laskettu) 1659[185]. Kuollut 13.05.1734 Rautalampi, Leskelä[185]. Taulu 51.[184]

IV Lapset
Riitta Mikontytär Paananen. Syntynyt (laskettu) 1688[180]. Kuollut 15.03.1752 Rautalampi, Siikakoski[180]. Taulu 25.
Taulu 51

V. N.N. Syntynyt (laskettu) 1659[185]. Kuollut 13.05.1734 Rautalampi, Leskelä[185]. –Puoliso noin 1681 Mikko Heikinpoika Paananen. Syntynyt (laskettu) 1653 Rautalampi[183]. Kuollut 20.05.1733 Rautalampi, Leskelä[183]. Taulu 50.[184]

IV Lapset
Riitta Mikontytär Paananen. Syntynyt (laskettu) 1688[180]. Kuollut 15.03.1752 Rautalampi, Siikakoski[180]. Taulu 25.
Taulu 52

V. Lauri Laurinpoika Varis. Syntynyt jälkeen 1667 Rautalampi, Istunmäki[186]. Talollinen. Muutti Töhkerönmäen Variksen tilalle Istunmäen Kuhjon torpasta, jonka isäntänä oli ollut isä Lauri Heikinpoika. Hän esiintyy talonisäntänä 1705- n.1720, jonka jälkeen isännäksi tuli poika Mikko. Vuosien 1705-13 rippikirjan mukaan olivat istunmäeltä muuttanut myös hänen oman perheensä lisäksi äiti Barbara, veljet Heikki ja Juho, sisar Agneta ja setä Heikki.[8] Kuollut 14.06.1748 Rautalampi, Töhkerönmäki[187]. Haudattu kirkon alle[3]. Isä Taulu 104. Äiti Taulu 105. –Puoliso arviolta 1685 Rautalampi Marketta Mikontytär Korhonen. Syntynyt (laskettu) 1663 Rautalampi[3]. Kuollut 29.11.1749 Rautalampi, Töhkerönmäki[188]. Taulu 53.[8]

IV Lapset
Juho Laurinpoika Varis. Syntynyt (laskettu) 1686 Rautalampi, Istunmäki[3]. Kuollut vanhuuteen 30.01.1759 Rautalampi, Töhkerönmäki[3]. Taulu 26.
N.N. Laurinpoika Varis. Syntynyt 1695 Rautalampi[189]. Kuollut 29.08.1696 Rautalampi[3]. Katso myös 53.
Marketta Laurintytär Varis. Syntynyt 05.05.1698 Rautalampi[1]. Kuollut 11.02.1707 Rautalampi[3]. Katso myös 53.
Mikko Laurinpoika Varis. Syntynyt 31.10.1701 Rautalampi, Töhkerömäki[1]. Katso myös 53.
Maija Laurintytär Varis. Syntynyt 01.02.1705 Rautalampi, Töhkerömäki[1]. Kuollut 21.02.1707 Rautalampi[3]. Katso myös 53.
Maalin Laurintytär Varis. Syntynyt 20.09.1707 Rautalampi, Töhkerömäki[1]. Katso myös 53.
Kaarina Laurintytär Varis. Syntynyt 07.08.1710 Rautalampi, Töhkerömäki[1]. Katso myös 53.
Taulu 53

V. Marketta Mikontytär Korhonen. Syntynyt (laskettu) 1663 Rautalampi[3]. Kuollut 29.11.1749 Rautalampi, Töhkerönmäki[188]. Haudattu kirkon alle[3]. Isä Taulu 106. –Puoliso arviolta 1685 Rautalampi Lauri Laurinpoika Varis. Syntynyt jälkeen 1667 Rautalampi, Istunmäki[186]. Talollinen. Kuollut 14.06.1748 Rautalampi, Töhkerönmäki[187]. Taulu 52.[8]

IV Lapset
Juho Laurinpoika Varis. Syntynyt (laskettu) 1686 Rautalampi, Istunmäki[3]. Kuollut vanhuuteen 30.01.1759 Rautalampi, Töhkerönmäki[3]. Taulu 26.
N.N. Laurinpoika Varis. Syntynyt 1695 Rautalampi[189]. Kuollut 29.08.1696 Rautalampi[3]. Katso myös 52.
Marketta Laurintytär Varis. Syntynyt 05.05.1698 Rautalampi[1]. Kuollut 11.02.1707 Rautalampi[3]. Katso myös 52.
Mikko Laurinpoika Varis. Syntynyt 31.10.1701 Rautalampi, Töhkerömäki[1]. Katso myös 52.
Maija Laurintytär Varis. Syntynyt 01.02.1705 Rautalampi, Töhkerömäki[1]. Kuollut 21.02.1707 Rautalampi[3]. Katso myös 52.
Maalin Laurintytär Varis. Syntynyt 20.09.1707 Rautalampi, Töhkerömäki[1]. Katso myös 52.
Kaarina Laurintytär Varis. Syntynyt 07.08.1710 Rautalampi, Töhkerömäki[1]. Katso myös 52.
Taulu 54

V. Matti Kukkonen.

IV Lapset
Liisa Matintytär Kukkonen. Syntynyt (laskettu) 1700 Paltamo?[4]. Kuollut pitkäaikaiseen sairauteen 10.11.1763 Rautalampi, Töhkerönmäki[3]. Taulu 27.
Taulu 56

V. Lauri Olavinpoika Pietiläinen . Talollinen. Syntynyt (laskettu) 1666 Rautalampi, Kärkkälä, Perintö-Pietilä[176]. Kuollut 26.12.1726 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[3]. Isä Taulu 112. Äiti Taulu 113. –Puoliso 1:o Marketta N.N.. Kuollut 03.04.1697 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[3]. –Puoliso 2:o 17.10.1697 Rautalampi Susanna Heikintytär Liimatainen. Syntynyt ennen 1680[202]. Kuollut 12.03.1724 Rautalampi, Perintö-Pietilä[202]. Taulu 57.[4]

IV Lapset
1: Liisa Laurintytär Pietiläinen.
1: (Hertta) Laurintytär Pietiläinen.[8]
1: Marketta Laurintytär Pietiläinen. Syntynyt noin 1701 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[200].
2: Heikki Laurinpoika Pietiläinen. Syntynyt 06.10.1702 Rautalampi, Kärkkäälä[1]. Kuollut 17.04.1703 Rautalampi, Kärkkäälä[3]. Katso myös 57.
2: Lauri Laurinpoika Pietiläinen. Syntynyt 23.05.1704 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[8]. Kuollut 14.11.1780 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[3]. Taulu 28.
2: Samuli Laurinpoika Pietiläinen. Syntynyt 05.06.1707 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Kuollut 01.02.1708 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[3]. Katso myös 57.
2: Juho Laurinpoika Pietiläinen. Syntynyt 14.10.1708 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Kuollut 30.03.1708 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[3]. Katso myös 57.
2: Paavo Laurinpoika Pietiläinen. Syntynyt noin 1708 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[8]. Katso myös 57.
2: Olavi Laurinpoika Pietiläinen. Syntynyt 08.03.1712 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Talollinen. Laukaan Leppäveden Juntulan talon isännäksi 1757.[200] Katso myös 57.
2: Susanna Laurintytär Pietiläinen. Syntynyt 14.03.1716 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Katso myös 57.
2: Helena Olavintytär Pietiläinen. Syntynyt noin 1719 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[200]. Katso myös 57.
Taulu 57

V. Susanna Heikintytär Liimatainen. Syntynyt ennen 1680[202]. Kuollut 12.03.1724 Rautalampi, Perintö-Pietilä[202]. Isä Taulu 114. –Puoliso 17.10.1697 Rautalampi Lauri Olavinpoika Pietiläinen . Talollinen. Syntynyt (laskettu) 1666 Rautalampi, Kärkkälä, Perintö-Pietilä[176]. Kuollut 26.12.1726 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[3]. Taulu 56.[4]

IV Lapset
Heikki Laurinpoika Pietiläinen. Syntynyt 06.10.1702 Rautalampi, Kärkkäälä[1]. Kuollut 17.04.1703 Rautalampi, Kärkkäälä[3]. Katso myös 56.
Lauri Laurinpoika Pietiläinen. Syntynyt 23.05.1704 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[8]. Kuollut 14.11.1780 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[3]. Taulu 28.
Samuli Laurinpoika Pietiläinen. Syntynyt 05.06.1707 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Kuollut 01.02.1708 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[3]. Katso myös 56.
Juho Laurinpoika Pietiläinen. Syntynyt 14.10.1708 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Kuollut 30.03.1708 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[3]. Katso myös 56.
Paavo Laurinpoika Pietiläinen. Syntynyt noin 1708 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[8]. Katso myös 56.
Olavi Laurinpoika Pietiläinen. Syntynyt 08.03.1712 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Talollinen. Katso myös 56.
Susanna Laurintytär Pietiläinen. Syntynyt 14.03.1716 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[1]. Katso myös 56.
Helena Olavintytär Pietiläinen. Syntynyt noin 1719 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[200]. Katso myös 56.
Taulu 58

V. Samuli Paavonpoika Vepsäläinen. Isä Taulu 116. –Puoliso Justiina Olavintytär Laitinen. Taulu 59.[8]

IV Lapset
Paavo Samulinpoika Vepsäläinen. Syntynyt noin 1703[8]. Kuollut 22.02.1707 Rautalampi, Rajalanniemi[3].
Kaarina Samulintytär Vepsäläinen. Syntynyt (laskettu) 1708 Pieksämäki, Toholahti, Rajalanniemi[201]. Kuollut vanhuuteen 09.03.1790 Viitasaari, Ilmolahti Lepistö[201]. Taulu 29.
Taulu 59

V. Justiina Olavintytär Laitinen. Isä Taulu 118. –Puoliso Samuli Paavonpoika Vepsäläinen. Taulu 58.[8]

IV Lapset
Kaarina Samulintytär Vepsäläinen. Syntynyt (laskettu) 1708 Pieksämäki, Toholahti, Rajalanniemi[201]. Kuollut vanhuuteen 09.03.1790 Viitasaari, Ilmolahti Lepistö[201]. Taulu 29.
Taulu 60

V. Pekka Markunpoika Liimatainen. Syntynyt arviolta 1666 Saarijärvi, Pyyrinlahti, Liimattala[193]. Talollinen. {$FIMuutti Saarijärveltä Rautalammin Pesiäissalmelle ja oli isäntänä siellä noin 1702-1725, jonka jälkeen isännäksi tuli poika Markku.{$SE}Flyttade från Saarijärvi till Pesiäissalmi i Rautalampi och var husbonde där ca 1702-1725, varefter sonen Markku tog över. Kuollut 13.06.1743 Rautalampi, Pesiäissalmi[210]. Isä Taulu 120. Äiti Taulu 121. –Puoliso 22.10.1699 Rautalampi Anna Heikintytär Kinnunen. Syntynyt noin 1680 Rautalampi, Siikakoski?[184]. Taulu 61.[4]

IV Lapset
Venla Pekantytär Liimatainen. Syntynyt 28.06.1701 Rautalampi, Pesiäissalmi[1]. Katso myös 61.
Markku Pekanpoika Liimatainen. Syntynyt 10.05.1703 Rautalampi, Pesiäissalmi[1]. Talollinen. Kuollut 07.06.1788 Rautalampi, Pesiäissalmi[208]. Taulu 30.
Taulu 61

V. Anna Heikintytär Kinnunen. Syntynyt noin 1680 Rautalampi, Siikakoski?[184]. Isä Taulu 122. –Puoliso 22.10.1699 Rautalampi Pekka Markunpoika Liimatainen. Syntynyt arviolta 1666 Saarijärvi, Pyyrinlahti, Liimattala[193]. Talollinen. Kuollut 13.06.1743 Rautalampi, Pesiäissalmi[210]. Taulu 60.[4]

IV Lapset
Venla Pekantytär Liimatainen. Syntynyt 28.06.1701 Rautalampi, Pesiäissalmi[1]. Katso myös 60.
Markku Pekanpoika Liimatainen. Syntynyt 10.05.1703 Rautalampi, Pesiäissalmi[1]. Talollinen. Kuollut 07.06.1788 Rautalampi, Pesiäissalmi[208]. Taulu 30.
Taulu 62

V. Matti (Eliaanpoika?) Pakarinen. Pakarilan isäntä n. 1702-1705. Isä Taulu 124. Äiti Taulu 125. –Puoliso Maria Martintytär Siekkinen. Taulu 63.[184]

IV Lapset
Esko Matinpoika Pakarinen. Syntynyt 30.05.1701 Rautalampi, Pakarila[1]. Katso myös 63.
Kristiina Matintytär Pakarinen. Syntynyt 18.09.1704 Rautalampi, Pakarila[1]. Emäntä. Kuollut pistokseen 30.04.1769 Rautalampi, Pesiäissalmi[3]. Taulu 31.
Taulu 63

V. Maria Martintytär Siekkinen. Isä Taulu 126. –Puoliso Matti (Eliaanpoika?) Pakarinen. Taulu 62.[184]

IV Lapset
Esko Matinpoika Pakarinen. Syntynyt 30.05.1701 Rautalampi, Pakarila[1]. Katso myös 62.
Kristiina Matintytär Pakarinen. Syntynyt 18.09.1704 Rautalampi, Pakarila[1]. Emäntä. Kuollut pistokseen 30.04.1769 Rautalampi, Pesiäissalmi[3]. Taulu 31.
Taulu 64

VI. Paavali Pertunpoika Hämäläinen. Kuollut ennen 1666 Laukaa, Lohilahti[20]. Isä Taulu 128. –Puoliso Helka N.N.[20]

V Lapset
Yrjänä Paavalinpoika Hämäläinen. Syntynyt noin 1666[2]. Talollinen. Kuollut noin 1736 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[8]. Taulu 32.
Risto Paavalinpoika Hämäläinen. Esiintyy lyhyehkön ajan Lohilahden isäntänä noin 1705.[21]
Eerik Paavalinpoika Hämäläinen. {$FILlohilahden isäntänä ainakin 1707-13.{$SE}Husbonde på Lohilax hemman åtminstone 1707-13.
Taulu 66

VI. Pekka Yrjänänpoika. –Puoliso Kaarina Matintytär. Taulu 67.[25]

V Lapset
Marketta Pekantytär. Syntynyt (laskettu) 1668[17]. Talon emäntä. Kuollut 24.09.1737 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[3]. Taulu 33.
Taulu 67

VI. Kaarina Matintytär. –Puoliso Pekka Yrjänänpoika. Taulu 66.[25]

V Lapset
Marketta Pekantytär. Syntynyt (laskettu) 1668[17]. Talon emäntä. Kuollut 24.09.1737 Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti[3]. Taulu 33.
Taulu 82

VI. Matti Niilonpoika (Mathias Nicolai) Ignatius. Rovasti. Lähti opintielle ja päätyi Juvan kirkkoherraksi. Kirjoitti jo 1669 nimensä muodossa Ignatius.[52] Oli 1639 pappina Savonlinnassa, konsistorin notaarina ja tuomiokirkon taloudenhoitajana Viipurissa 1642. Mainitaan pedagogina, opettajana ja linnan saarnaajana Savonlinnassa 1646. Per Brahe vapautti hänet verosta "kolmen oravannahkasta Säämingin Tolvanniemen kylässä, jonka oli autiosta ottanut" niin kauan kun hän toimisi koulumestarin virassa. Toimi Viipurin 2. kappalaisena 1649 ja Juvan kirkkoherrana 1658. [53]. Kuollut 1680 Juva[53]. Isä Taulu 164.

V Lapset
Anders Mattsson Ignatius. Helsingin kirkkoherra[52]. Kuollut 1710 Helsinki[52].
Kristiina Matintytär Ignatius. Taulu 41.
Sigfrid Matthie Ignatius. Pastorinpoika Juvalta. Ylioppilas 1679. Virkaatekevä kappalainen Viitasaarella 1691, pastori 1693.[54] Kuollut noin 1703[54].
Taulu 84

VI. Kristian Magnus von der Pahlen. Rykmentin majoitusmestari. Von der Pahlenin aatelissuku on todennäköisesti lähtöisin Saksan Westfalenista, josta osa siirtyi 1300-luvulla Liivinmaalle eli lähinnä nykyisen Latvian alueelle. Suku on palvellut Riian arkkipiispan asevoimissa. Suvun vanhin tiedossa oleva esi-isä oli 1200-luvun lopulla ja seuraavan vuosisadan alkupuolella elänyt ritari Johannes de Pala, joka 1316-1325 esiintyy Liivinmaalla ja toimi mm. Treydenin voutina. Lisäksi mainitaan Detleus de Pale 1345 sekä Ludeke ja Gottschalk von der Pale 1397, kaikki Riian arkkipiispan vasalleina eli sotajoukkoihin kuuluvina. Suvun nimi tulee todennäköisesti Dickelnin kaupungin kohdalla kulkevan pienen joen entisestä nimestä, Pale. Suku on levinnyt laajalle ja se on merkitty Tallinnassa ritarihuoneen matrikkeliin numerolla 40, Riiassa numerolla 45 ja Latvian Mitaussa (nykyinen Jelgava) numerolla 212. Tukholmassa se on merkitty 18.10.1679 vapaaherrallisena aatelissukuna numerolla 75. Sissegalin kunnassa Liivinmaalla suvulla oli 1400-luvulla Altenwoga, Weissensee ja Taurup ja Dickelnin kunnassa Astrau, jota myös kutsuttiin Hof zur Pale sekä Lemsalin kunnassa Seppküll.[58] Suvun laajasta selvityksestä ei ainakaan toistaiseksi ole löytynyt varmaa tietoa miten Kristian Magnus von der Pahlenin kytkeytyy sukuun.[59] Asiakirjapohjaiset tiedot hänestä ovat niukat eikä tiedetä juuri muuta kuin se, että hän oli rykmentin majoitusmestari ja omisti Heinolan Paason talon vaimonsa Katarina de la Motten kautta.[56] Kuollut noin 1694 Heinola[55]. –Puoliso 1667 Heinola, Paaso Katarina de la Motte. Kuollut 03.06.1698[61]. Taulu 85.[60]

V Lapset
Gertrud Katarina von der Pahlen. Kuollut noin 1716[57]. Katso myös 85.
Wolter Magnus Sr. von der Pahlen. Kapteeni. Kuollut 19.02.1714 Isokyrö, Napue[56]. Taulu 42.
Klas Johan von der Pahlen. Omisti Hollolan Lahden kartanon[51]. Kuollut noin 1707[51]. Katso myös 85.
Reinhold von der Pahlen. Syntynyt noin 1682. Kapteeni Hämeen jalkaväkirykmentin Sysmän komppaniassa. Asui Hartolan Ruskealan Brisin luutnantin virkatalossa 26.8.1723-25.3.1729 kuolemaansa asti.[62] Kuollut 25.03.1729 Hartola[51]. Katso myös 85.
Helena von der Pahlen. Todennäköisesti Kristian von der Pahlénin tytär.[57] Kuollut 1743 Janakkala[57]. Katso myös 85.
Ingrid von der Pahlen. Todennäköisesti Kristian Magnus von der Pahlénin tytär. Mainitaan Asiakkalan käräjillä 21.5.1705 koska oli synnyttänyt kersantti Anders Mynckenille aviottoman pojan.[57] Katso myös 85.
Taulu 85

VI. Katarina de la Motte. Hänen ensimmäinen miehensä Evert Johan Ållongren oli saanut perintönä puolet Paason kartanosta. Kun hänen oma renkinsä ampui hänet kartanon läheisellä tiellä 1666 eikä pariskunnalla ollut perillisiä, kartano joutui Katarinalle. Suomalainen Ållongrenin aatelissuku merkittiin aateliskalenteriin 1625 numerolla 115.[63] Kuollut 03.06.1698[61]. Isä Taulu 170. Äiti Taulu 171. –Puoliso 1:o Evert Johan Ållongren. Kornetti, joka kuului sukuun Ållongren i Finland nr. 115. Hänen oma renkinsä murhasi hänet Paason maantiellä.[60] Kuollut 1666[56].[60] –Puoliso 2:o 1667 Heinola, Paaso Kristian Magnus von der Pahlen. Rykmentin majoitusmestari. Kuollut noin 1694 Heinola[55]. Taulu 84.[60]

V Lapset
2: Gertrud Katarina von der Pahlen. Kuollut noin 1716[57]. Katso myös 84.
2: Wolter Magnus Sr. von der Pahlen. Kapteeni. Kuollut 19.02.1714 Isokyrö, Napue[56]. Taulu 42.
2: Klas Johan von der Pahlen. Kuollut noin 1707[51]. Katso myös 84.
2: Reinhold von der Pahlen. Syntynyt noin 1682. Kuollut 25.03.1729 Hartola[51]. Katso myös 84.
2: Helena von der Pahlen. Kuollut 1743 Janakkala[57]. Katso myös 84.
2: Ingrid von der Pahlen. Katso myös 84.
Taulu 88

VI. Pentti Nuutinpoika (Benedictus Canuti) Kunelius (Cunelius). Syntynyt noin 1622 Viipuri(?)[7]. Kotoisin Viipurin hiippakunnasta, missä hänet mainitaan teininä v. 1648. Seuraavana vuonna häntä syytetään siitä, että hän olisi nyrkillä lyöden surmannut Viipurin Siikaniemessä erään suureksi tappelupukariksi mainitun Sven Olavinpoika Pihlin. Asia ei liene ollut mustavalkoinen, koska hänet tuomittiin ainoastaan sakkoihin, tosin varsin tuntuviin. Hän pääsi opiskelemaan Tarton yliopistoon oppien mm. latinankielen. Mainitaan ylioppilaana Tartossa 6.3.1650. Viipurissa pappina toimineen Samuel Matinpoika Toljan kuoleman johdosta hän kirjoitti vuonna 1652 latinankielisen valittelurunon, joka painettiin samana vuona Tartossa ja on nykyisin Helsingin yliopiston kirjastossa. Runon alla suomennettu teksti: "Korkeimmalla kunnioituksella kyyneliä vuodattaen kirjoitteli Benedictus Canuti Cunelius Wib. Carelius". Valmistuttuaan Benedictus toimi ensin Inkerinmaalla Pähkinälinnassa Viipurin jalkaväkieskadroonan komppaniasaarnaaja 1655-57, sitten Luumäen (Viipurin piispan palkkapitäjän) sijaiskirkkoherra 1660-63. Viitasaaren kirkkoherrana hän toimi 1663 alkaen kuolemaansa asti.[172] Sai valtiopäivien pääätöksellä vapautuksen puolesta verosta 1669 alkaen pappilan pienuudesta johtuen.[173] Kuollut noin 1690 Viitasaari[174]. –Puoliso 1:o ennen 1659 Elisabet N.N. Syntynyt noin 1630[7]. Kuollut noin 1684[7]. Taulu 89.[7] –Puoliso 2:o ennen 1678 Maria N.N.[7]

V Lapset
1: Birgitta Pentintytär Kunelius. Syntynyt (laskettu) 1659 Pähkinälinna tai Luumäki(?)[175]. Kuollut 20.09.1719 Viitasaari[176]. Katso myös 89.
1: Israel Pentinpoika Kunelius. Syntynyt (laskettu) 1662 Luumäki(?)[177]. Ylioppilas 1680, kappalainen Viitasaarella 1684-1711.[173] Kuollut 13.09.1713 Viitasaari, Juvansalo[177]. Katso myös 89.
1: Pentti Pentinpoika Kunelius. Syntynyt noin 1665 Viitasaari[171]. Talollinen. Kuollut noin 1754 Rautalampi, Maukola[7]. Taulu 44.
2: Beata Pentintytär Kunelius. Syntynyt ennen 1671 Viitasaari[178]. Kuollut 08.05.1741 Pälkäne[178].
Taulu 89

VI. Elisabet N.N. Syntynyt noin 1630[7]. Kuollut noin 1684[7]. Eräiden lähteiden mukaan Elisabet Israelintytär[7]. –Puoliso ennen 1659 Pentti Nuutinpoika (Benedictus Canuti) Kunelius (Cunelius). Syntynyt noin 1622 Viipuri(?)[7]. Kuollut noin 1690 Viitasaari[174]. Taulu 88.[7]

V Lapset
Birgitta Pentintytär Kunelius. Syntynyt (laskettu) 1659 Pähkinälinna tai Luumäki(?)[175]. Kuollut 20.09.1719 Viitasaari[176]. Katso myös 88.
Israel Pentinpoika Kunelius. Syntynyt (laskettu) 1662 Luumäki(?)[177]. Kuollut 13.09.1713 Viitasaari, Juvansalo[177]. Katso myös 88.
Pentti Pentinpoika Kunelius. Syntynyt noin 1665 Viitasaari[171]. Talollinen. Kuollut noin 1754 Rautalampi, Maukola[7]. Taulu 44.
Taulu 90

VI. Nils Nikolai Fridlander. Syntynyt noin 1630[171]. Kuollut noin 1714[171]. –Puoliso noin 1661 Valborg Henrika Tomasdotter. Kuollut noin 1722[171]. Taulu 91.[171]

V Lapset
Elisabet Niilontytär Fridlander. Syntynyt noin 1664 Rautalampi[7]. Kuollut 01.04.1751 Rautalampi, Maukola[7]. Taulu 45.
Taulu 91

VI. Valborg Henrika Tomasdotter. Kuollut noin 1722[171]. Isä Taulu 182. Äiti Taulu 183. –Puoliso noin 1661 Nils Nikolai Fridlander. Syntynyt noin 1630[171]. Kuollut noin 1714[171]. Taulu 90.[171]

V Lapset
Elisabet Niilontytär Fridlander. Syntynyt noin 1664 Rautalampi[7]. Kuollut 01.04.1751 Rautalampi, Maukola[7]. Taulu 45.
Taulu 94

VI. Lars Henriksson Murick. Syntynyt 11.08.1663 Kokkola[1]. Isä Taulu 188. –Puoliso 10.08.1686 Kokkola Elisabet Olofsdotter. Taulu 95.[4]

V Lapset
Anna Larsdotter Murick. Syntynyt 24.06.1694 Kokkola[1]. Kuollut rintatautiin 10.06.1764 Kokkola[3]. Taulu 47.
Taulu 95

VI. Elisabet Olofsdotter. –Puoliso 10.08.1686 Kokkola Lars Henriksson Murick. Syntynyt 11.08.1663 Kokkola[1]. Taulu 94.[4]

V Lapset
Anna Larsdotter Murick. Syntynyt 24.06.1694 Kokkola[1]. Kuollut rintatautiin 10.06.1764 Kokkola[3]. Taulu 47.
Taulu 96

VI. Olavi Pynnönen. Kuollut 18.06.1688 Kangasniemi[3]. Haudattu kirkon alle[3].

V Lapset
Pentti Olavinpoika Pynnönen. Kuollut 20.12.1696 Kangasniemi[3]. Haudattu kirkon alle[3].
Antti Olavinpoika Pynnönen. Kuollut noin 1697 Kangasniemi.
Mauno Olavinpoika Pynnönen. Syntynyt arviolta 1670. Kuollut noin 1720 Rautalampi, Siikakoski. Taulu 48.
Taulu 100

VI. Heikki Matinpoika Paananen. Syntynyt noin 1624[184]. Isä Taulu 200. Äiti Taulu 201. –Puoliso 1655 Rautalampi Marketta N.N.. Syntynyt noin 1628 Rautalampi[184]. Taulu 101.[184]

V Lapset
Mikko Heikinpoika Paananen. Syntynyt (laskettu) 1653 Rautalampi[183]. Kuollut 20.05.1733 Rautalampi, Leskelä[183]. Taulu 50.
Taulu 101

VI. Marketta N.N.. Syntynyt noin 1628 Rautalampi[184]. –Puoliso 1655 Rautalampi Heikki Matinpoika Paananen. Syntynyt noin 1624[184]. Taulu 100.[184]

V Lapset
Mikko Heikinpoika Paananen. Syntynyt (laskettu) 1653 Rautalampi[183]. Kuollut 20.05.1733 Rautalampi, Leskelä[183]. Taulu 50.
Taulu 104

VI. Lauri Heikinpoika Varis. Syntynyt noin 1635 Rautalampi, Istunmäki[184]. Itsellinen;torppari. Mainitaan Istunmäen tilan isännän veljenä 1665-76 ja isännän setänä 1676-84 sekä Kuhjon torpan isäntänä 1684-94. Hän oli koko elämänsä asunut tilalla, jonka isäntänä oli hänen isänsä Heikki Paavonpoika 1633-46, sen jälkeen hänen vanhemmat veljensä Paavo Heikinpoika vuoteen 1662 ja Klaus Heikinpoika vuoteen 1676. Isännyys siirtyi sitten Klaun pojalle Heikille 1676-94. Näin ollen Lauri nuorempana veljenä ei parhaassa iässään päätynyt isännäksi, vaan hänen olisi pitänyt perustaa uusi tila tai hankkia toinen kuten hänen poikansa Lauri Laurinpoika teki muuttaessaan Töhkerönmäen tilalle noin 1704.[190] Kuollut 28.02.1697 Rautalampi, Istunmäki[191]. Isä Taulu 208. Äiti Taulu 209. –Puoliso arviolta 1666 Rautalampi Barbara Laurintytär Närhi. Syntynyt noin 1640 Rautalampi, Närhinsalo[184]. Kuollut jälkeen 1713 Rautalampi, Töhkerönmäki[8]. Taulu 105.[186]

V Lapset
Lauri Laurinpoika Varis. Syntynyt jälkeen 1667 Rautalampi, Istunmäki[186]. Talollinen. Kuollut 14.06.1748 Rautalampi, Töhkerönmäki[187]. Taulu 52.
Heikki Laurinpoika Varis. Syntynyt (laskettu) 1673 Rautalampi, Istunmäki[192]. Kuollut 16.04.1712 Rautalampi, Töhkerönmäki[192]. Katso myös 105.
Olavi Laurinpoika Varis. Syntynyt arviolta 1680 Rautalampi, Istunmäki[193]. Katso myös 105.
Agneta Laurintytär Varis. Syntynyt arviolta 1687 Rautalampi, Istunmäki[193]. Katso myös 105.
Juho Laurinpoika Varis. Syntynyt 21.12.1689 Rautalampi, Istunmäki[8]. Katso myös 105.
Taulu 105

VI. Barbara Laurintytär Närhi. Syntynyt noin 1640 Rautalampi, Närhinsalo[184]. Muutti miehensä kuoltua poikansa Laurin luokse Töhkerönmäelle, jossa kuoli ilmeisesti 1713 jälkeen, koska hän esiintyy rippikirjassa 1705-13. Sen jälkeen puuttuvat sekä rippikirjat että kuolleiden luettelo 1721 asti.[8] Kuollut jälkeen 1713 Rautalampi, Töhkerönmäki[8]. Isä Taulu 210. Äiti Taulu 211. –Puoliso arviolta 1666 Rautalampi Lauri Heikinpoika Varis. Syntynyt noin 1635 Rautalampi, Istunmäki[184]. Itsellinen;torppari. Kuollut 28.02.1697 Rautalampi, Istunmäki[191]. Taulu 104.[186]

V Lapset
Lauri Laurinpoika Varis. Syntynyt jälkeen 1667 Rautalampi, Istunmäki[186]. Talollinen. Kuollut 14.06.1748 Rautalampi, Töhkerönmäki[187]. Taulu 52.
Heikki Laurinpoika Varis. Syntynyt (laskettu) 1673 Rautalampi, Istunmäki[192]. Kuollut 16.04.1712 Rautalampi, Töhkerönmäki[192]. Katso myös 104.
Olavi Laurinpoika Varis. Syntynyt arviolta 1680 Rautalampi, Istunmäki[193]. Katso myös 104.
Agneta Laurintytär Varis. Syntynyt arviolta 1687 Rautalampi, Istunmäki[193]. Katso myös 104.
Juho Laurinpoika Varis. Syntynyt 21.12.1689 Rautalampi, Istunmäki[8]. Katso myös 104.
Taulu 106

VI. Mikko Korhonen.

V Lapset
Marketta Mikontytär Korhonen. Syntynyt (laskettu) 1663 Rautalampi[3]. Kuollut 29.11.1749 Rautalampi, Töhkerönmäki[188]. Taulu 53.
Taulu 112

VI. Olavi Pietarinpoika Kärkkäinen;Pietiläinen. Syntynyt noin 1630 Rautalampi, Kärkkäälä[200]. Kuollut noin 1694 Rautalampi, Kärkkäälä, Pietilä[200]. Isä Taulu 224. Äiti Taulu 225. –Puoliso 1:o noin 1650 Sofia N.N. Kuollut noin 1670 Rautalampi, Perintö-Pietilä[200]. Taulu 113.[203] –Puoliso 2:o noin 1673 Elina Matintytär. Kuollut noin 1712 Laukaa, Sumiainen, Mäkelä[200].[204]

V Lapset
1: Anna Olavintytär Pietiläinen. Syntynyt Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[8]. Katso myös 113.
1: Kaisa Olavintytär Pietiläinen. Syntynyt Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä. Katso myös 113.
1: Elina Olavintytär Pietiläinen. Syntynyt Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[200]. Katso myös 113.
1: Lauri Olavinpoika Pietiläinen . Talollinen. Syntynyt (laskettu) 1666 Rautalampi, Kärkkälä, Perintö-Pietilä[176]. Kuollut 26.12.1726 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[3]. Taulu 56.
1: Matti Olavinpoika Pietiläinen. Syntynyt (laskettu) 1665 Rautalampi, Kärkkäälä[176]. Kuollut 24.07.1725 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[176]. Katso myös 113.
2: Olavi Olavinpoika Pietiläinen. Syntynyt arviolta 1675 Rautalampi, Kärkkäälä. Talollinen. Laukaan Sumiaiskylän Mäkelän talon isäntä. Kuollut 14.05.1738 Laukaa, Sumiaiskylä, Pietilä[3].
2: Mikko Olavinpoika Pietiläinen. Syntynyt (laskettu) 1679 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[176]. Talollinen. Saksalan talon isäntä. Kuollut 04.01.1739 Rautalampi, Kärkelänsalo[176].
2: Elias Olavinpoika Pietiläinen. Syntynyt 1682 Rautalampi, Kärkkäälä[8]. Kuollut 1743 Laukaa, Kärkäs[200].
Taulu 113

VI. Sofia N.N. Kuollut noin 1670 Rautalampi, Perintö-Pietilä[200]. –Puoliso noin 1650 Olavi Pietarinpoika Kärkkäinen;Pietiläinen. Syntynyt noin 1630 Rautalampi, Kärkkäälä[200]. Kuollut noin 1694 Rautalampi, Kärkkäälä, Pietilä[200]. Taulu 112.[203]

V Lapset
Anna Olavintytär Pietiläinen. Syntynyt Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[8]. Katso myös 112.
Kaisa Olavintytär Pietiläinen. Syntynyt Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä. Katso myös 112.
Elina Olavintytär Pietiläinen. Syntynyt Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[200]. Katso myös 112.
Lauri Olavinpoika Pietiläinen . Talollinen. Syntynyt (laskettu) 1666 Rautalampi, Kärkkälä, Perintö-Pietilä[176]. Kuollut 26.12.1726 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[3]. Taulu 56.
Matti Olavinpoika Pietiläinen. Syntynyt (laskettu) 1665 Rautalampi, Kärkkäälä[176]. Kuollut 24.07.1725 Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä[176]. Katso myös 112.
Taulu 114

VI. Heikki Liimatainen.

V Lapset
Susanna Heikintytär Liimatainen. Syntynyt ennen 1680[202]. Kuollut 12.03.1724 Rautalampi, Perintö-Pietilä[202]. Taulu 57.
Pekka Heikinpoika Liimatainen.
Taulu 116

VI. Paavo Vepsäläinen.

V Lapset
Samuli Paavonpoika Vepsäläinen. Taulu 58.
Taulu 118

VI. Olavi Laitinen.

V Lapset
Justiina Olavintytär Laitinen. Taulu 59.
Taulu 120

VI. Markku Markunpoika Liimatainen. Syntynyt arviolta 1625 Saarijärvi, Pyyrinlahti, Liimattala[193]. Talollinen;seppä. Muutti Pyyrinlahden Liimattalasta 1668 Pesiäissalmeen, jossa toimi talon isäntänä n. 1690 saakka, jolloin poika Markku tuli isännäksi. Oli taitava seppä nuoruudessaan. Kuollut 15.05.1710 Rautalampi, Pesiäissalmi[211]. Haudattu kirkon alle 15.05.1710 Rautalampi, Pesiäissalmi[3]. Isä Taulu 240. Äiti Taulu 241. –Puoliso noin 1665 Venla N.N. Taulu 121.[212]

V Lapset
Markku Markunpoika Liimatainen. Syntynyt Saarijärvi, Pyyrinlahti, Liimattala. Talollinen. Talon isäntä n. 1690-1701, jonka jälkeen isännäksi tuli veli Pekka.[212] Katso myös 121.
Pekka Markunpoika Liimatainen. Syntynyt arviolta 1666 Saarijärvi, Pyyrinlahti, Liimattala[193]. Talollinen. Kuollut 13.06.1743 Rautalampi, Pesiäissalmi[210]. Taulu 60.
Taulu 121

VI. Venla N.N. –Puoliso noin 1665 Markku Markunpoika Liimatainen. Syntynyt arviolta 1625 Saarijärvi, Pyyrinlahti, Liimattala[193]. Talollinen;seppä. Kuollut 15.05.1710 Rautalampi, Pesiäissalmi[211]. Taulu 120.[212]

V Lapset
Markku Markunpoika Liimatainen. Syntynyt Saarijärvi, Pyyrinlahti, Liimattala. Talollinen. Katso myös 120.
Pekka Markunpoika Liimatainen. Syntynyt arviolta 1666 Saarijärvi, Pyyrinlahti, Liimattala[193]. Talollinen. Kuollut 13.06.1743 Rautalampi, Pesiäissalmi[210]. Taulu 60.
Taulu 122

VI. Heikki Kinnunen.

V Lapset
Anna Heikintytär Kinnunen. Syntynyt noin 1680 Rautalampi, Siikakoski?[184]. Taulu 61.
Taulu 124

VI. Elias Matinpoika Pakarinen. Isä Taulu 248. Äiti Taulu 249. –Puoliso Helka N.N. Taulu 125.[217]

V Lapset
Matti (Eliaanpoika?) Pakarinen. Taulu 62.
Taulu 125

VI. Helka N.N. –Puoliso Elias Matinpoika Pakarinen. Taulu 124.[217]

V Lapset
Matti (Eliaanpoika?) Pakarinen. Taulu 62.
Taulu 126

VI. Martti Siekkinen.

V Lapset
Maria Martintytär Siekkinen. Taulu 63.
Agneta Martintytär Siekkinen.
Anna Martintytär Siekkinen.
Kristiina Martintytär Siekkinen.
Juha Martinpoika Siekkinen.
Taulu 128

VII. Perttu Paavalinpoika Hämäläinen. Lohilahden ensimmäinen Hämäläisen suvun lampuoti 1645-75.[22] Isä Taulu 256. –Puoliso Helka N.N.[23]

VI Lapset
Perttu Pertunpoika Hämäläinen. Lampuotina Lohilahden tilalla 1676-77.[24]
Lauri Pertunpoika Hämäläinen.
Paavali Pertunpoika Hämäläinen. Kuollut ennen 1666 Laukaa, Lohilahti[20]. Taulu 64.
Taulu 164

VII. Niilo Juhonpoika Ignat. Ignatius-suvun vanhin tunnettu jäsen. Porvari Viipurissa, mainitaan "i vallen" 1613-1627. Ei esiinny enää vuoden 1635 asiakirjoissa. Hänen on otaksuttu olleen kotoisin kaupungin itäpuolella sijaineessa Ignattilan eli Ignatan talosta. Siellä oli jo 1551 isäntänä Per Ignatt ja samaan aikaan tavataan kaupungissa porvari Jöran Ignatt, joka luultavasti tulee samasta talosta. Niilon suhde mainittuihin henkilöihin on kuitenkin epäselvä.[53]

VI Lapset
Matti Niilonpoika (Mathias Nicolai) Ignatius. Rovasti. Kuollut 1680 Juva[53]. Taulu 82.
Taulu 170

VII. Karl (Sr) de la Motte. Majuri. Palveli kornettina Turun ratsuväkirykmentissä 1637 ja luutnanttina 1639. Ratsumestarina Viipurin ratsuväkirykmentissä 1643, majuri 1647, Turun ratsuväkirymentissä 1653. Peri Sääksmäen Lahisten säterikartanon, jonka omistukseen kuului mm. Saarijärven Vahangan kylän talot sekä Halikon Lempilän vuodesta 1646. Anoi 1634 pääsyä ritarihuoneeseen ja neuvostopäätöksellä 18.7.1634 hänelle varattiinkin paikka kuitenkin edellyttäen, että hän hankkisi Ranskasta todistuksen isänsä aateliudesta. Hyväksyttiin sotapäällikkö Karl Karlsson Gyllenhjelmin valtiopäiville toimittamalla todistuksella Ruotsi-Suomen kansalaiseksi 1642 ja samalla suvun edustajaksi Ritarihuoneeseen numerolla 280. Kuoli 1653 ja haudattiin Sääksmäen kirkkoon 5.2.1654

[63]. Kuollut 1653 Sääksmäki[60]. Isä Taulu 340. Äiti Taulu 341. –Puoliso Gertrud von Engelhardt. Kuollut 1659 Sääksmäki[55]. Taulu 171.[64][60]

VI Lapset
Karl (Jr) de la Motte. Syntynyt 12.11.1641 Sääksmäki[60]. Ratsumestari. Ylioppilas Turussa 1651. Valtiopäiväedustajana 1660. Kornetti Karjalan ratsuväkirykmentissä, luutnantti 1667. Kapteeniluutnantti Turun ratsuväkirykmentissä 14.10.1675. Ratsumestari eversti von Budbergin Karjalan ratsuväkirykmentissä. Omisti perintönä Sääksmäen Lahisten säterikartanon, Luopioisten Kantolan kartanon, Halikon Lempilän, joka myytiin 1705, sekä avioliiton kautta Ruissaaren (Rågö) ja Palkkisten (Balkis) kartanot Lokalahdella. Hänen kuoltuaan leski sai vuoden 1680 aateliston erivapauksia kaventavasta suuresta reduktiosta huolimatta elinikäisen oikeuden miehensä omistuksiin. Kaatui Lundin taistelussa 4.12.1676 ja haudattiin Turun tuomiokirkkoon 24.2.1678 ja siirrettiin sittemmin sukuhautaan Sääksmäen kirkkoon, johon hänen vaakunakilpensä on ripustettu.[60] Kuollut 04.12.1676 Lund, Sverige[60]. Katso myös 171.
Margareta de la Motte. Eli vielä 1676 Heinolan Tuusjärvellä.[63] Katso myös 171.
Katarina de la Motte. Kuollut 03.06.1698[61]. Taulu 85.
Taulu 171

VII. Gertrud von Engelhardt. Kuollut 1659 Sääksmäki[55]. Haudattu kirkkoon.[64] Isä Taulu 342. Äiti Taulu 343. –Puoliso Karl (Sr) de la Motte. Majuri. Kuollut 1653 Sääksmäki[60]. Taulu 170.[60]

VI Lapset
Karl (Jr) de la Motte. Syntynyt 12.11.1641 Sääksmäki[60]. Ratsumestari. Kuollut 04.12.1676 Lund, Sverige[60]. Katso myös 170.
Margareta de la Motte. Katso myös 170.
Katarina de la Motte. Kuollut 03.06.1698[61]. Taulu 85.
Taulu 182

VII. Tomas Henrik N.N. Mäntyharjun kirkkoherra.[171] –Puoliso noin 1661 Brita Olofsdotter (?). Taulu 183.[171]

VI Lapset
Valborg Henrika Tomasdotter. Kuollut noin 1722[171]. Taulu 91.
Taulu 183

VII. Brita Olofsdotter (?). –Puoliso noin 1661 Tomas Henrik N.N. Taulu 182.[171]

VI Lapset
Valborg Henrika Tomasdotter. Kuollut noin 1722[171]. Taulu 91.
Taulu 188

VII. Henrik Larsson Murick. Syntynyt noin 1619 Alaveteli?. Kuollut 02.09.1697 Kokkola[3].

VI Lapset
Lars Henriksson Murick. Syntynyt 11.08.1663 Kokkola[1]. Taulu 94.
Taulu 200

VII. Matti Paananen. –Puoliso Kaarina N.N.. Taulu 201.[184]

VI Lapset
Heikki Matinpoika Paananen. Syntynyt noin 1624[184]. Taulu 100.
Taulu 201

VII. Kaarina N.N.. –Puoliso Matti Paananen. Taulu 200.[184]

VI Lapset
Heikki Matinpoika Paananen. Syntynyt noin 1624[184]. Taulu 100.
Taulu 208

VII. Heikki Paavonpoika Varis. Syntynyt noin 1590 Rautalampi, Istunmäki[184]. Istunmäen tilan isäntä 1633-46. Poti vanhemmiten tyrää.[190] Kuollut noin 1674 Rautalampi, Istunmäki[184]. Isä Taulu 416. –Puoliso noin 1625 Rautalampi Elina Tapanintytär. Kuollut Rautalampi, Istunmäki[184]. Taulu 209.[184]

VI Lapset
Paavo Heikinpoika Varis. Syntynyt noin 1625 Rautalampi, Istunmäki[184]. Talollinen. Mainitaan Istunmäen yksinäistalon poikana 1643-46 ja Isäntä 1646-62.[190] Kuollut noin 1675 Rautalampi, Istunmäki. Katso myös 209.
Klaus Heikinpoika Varis. Syntynyt noin 1630 Rautalampi, Istunmäki[184]. Talollinen[193]. Mainitaan Istunmäen yksinäistalossa isännän veljenä 1652-62, isäntä 1662-1676 ja isännän isänä 1676-80. [194]. Kuollut noin 1680 Rautalampi, Istunmäki[193]. Katso myös 209.
Lauri Heikinpoika Varis. Syntynyt noin 1635 Rautalampi, Istunmäki[184]. Itsellinen;torppari. Kuollut 28.02.1697 Rautalampi, Istunmäki[191]. Taulu 104.
Heikki Heikinpoika Varis. Syntynyt noin 1637 Rautalampi, Istunmäki[184]. Kuollut 13.09.1705 Rautalampi, Töhkerönmäki[3]. Katso myös 209.
Barbara Heikintytär Varis. Syntynyt noin 1640 Rautalampi, Istunmäki[184]. Kuollut noin 1705 Rautalampi, Istunmäki[184]. Katso myös 209.
Juho Heikinpoika Varis. Katso myös 209.
Taulu 209

VII. Elina Tapanintytär. Kuollut Rautalampi, Istunmäki[184]. –Puoliso noin 1625 Rautalampi Heikki Paavonpoika Varis. Syntynyt noin 1590 Rautalampi, Istunmäki[184]. Kuollut noin 1674 Rautalampi, Istunmäki[184]. Taulu 208.[184]

VI Lapset
Paavo Heikinpoika Varis. Syntynyt noin 1625 Rautalampi, Istunmäki[184]. Talollinen. Kuollut noin 1675 Rautalampi, Istunmäki. Katso myös 208.
Klaus Heikinpoika Varis. Syntynyt noin 1630 Rautalampi, Istunmäki[184]. Talollinen[193]. Kuollut noin 1680 Rautalampi, Istunmäki[193]. Katso myös 208.
Lauri Heikinpoika Varis. Syntynyt noin 1635 Rautalampi, Istunmäki[184]. Itsellinen;torppari. Kuollut 28.02.1697 Rautalampi, Istunmäki[191]. Taulu 104.
Heikki Heikinpoika Varis. Syntynyt noin 1637 Rautalampi, Istunmäki[184]. Kuollut 13.09.1705 Rautalampi, Töhkerönmäki[3]. Katso myös 208.
Barbara Heikintytär Varis. Syntynyt noin 1640 Rautalampi, Istunmäki[184]. Kuollut noin 1705 Rautalampi, Istunmäki[184]. Katso myös 208.
Juho Heikinpoika Varis. Katso myös 208.
Taulu 210

VII. Lauri Yrjönpoika Närhi. Talon isäntänä oli vanhempi veli Tuomas. Lauri asui tilalla perheineen mutta hänen tehtävänsä ei ole käynyt ilmi asiakirjoista, luultavasti hän on osallistunut tilan hoitamiseen. Kuollut noin 1667 Rautalampi, Närhinsalo[197]. Isä Taulu 420. Äiti Taulu 421. –Puoliso noin 1649 Kaarina N.N. Taulu 211.[198]

VI Lapset
Barbara Laurintytär Närhi. Syntynyt noin 1640 Rautalampi, Närhinsalo[184]. Kuollut jälkeen 1713 Rautalampi, Töhkerönmäki[8]. Taulu 105.
Taulu 211

VII. Kaarina N.N. –Puoliso noin 1649 Lauri Yrjönpoika Närhi. Kuollut noin 1667 Rautalampi, Närhinsalo[197]. Taulu 210.[198]

VI Lapset
Barbara Laurintytär Närhi. Syntynyt noin 1640 Rautalampi, Närhinsalo[184]. Kuollut jälkeen 1713 Rautalampi, Töhkerönmäki[8]. Taulu 105.
Taulu 224

VII. Pietari Pietarinpoika Kärkkäinen. Talollinen. Kärkkäälässä asui 1500-1600-luvulla paljon Kärkkäisiä. Samannimisten erottamiseksi toisistaan alettiin toisia kutsumaan talon nimellä. Niinpä Pietari Kärkkäisen sukua alettiin kutsua Pietiläksi tai Pietiläisiksi 1600-luvun loppupuoliskolla. Maakirjoissa Pietilä-nimi esiintyi 1705 "Kärkäs"-nimen tilalla.[205] Kuollut noin 1655 Rautalampi[206]. Isä Taulu 448. –Puoliso Elina Olavintytär. Taulu 225.[207]

VI Lapset
Olavi Pietarinpoika Kärkkäinen;Pietiläinen. Syntynyt noin 1630 Rautalampi, Kärkkäälä[200]. Kuollut noin 1694 Rautalampi, Kärkkäälä, Pietilä[200]. Taulu 112.
Anna Pietarintytär Kärkkäinen:Pietiläinen . Katso myös 225.
Marketta Pietarintytär Kärkkäinen;Pietiläinen. Katso myös 225.
Elina Pietarintytär Kärkkäinen;Pietiläinen. Katso myös 225.
Kaarina Pietarintytär Kärkkäinen;Pietiläinen. Katso myös 225.
Lauri Pietarinpoika Kärkkäinen;Pietiläinen. Katso myös 225.
Taulu 225

VII. Elina Olavintytär. –Puoliso Pietari Pietarinpoika Kärkkäinen. Talollinen. Kuollut noin 1655 Rautalampi[206]. Taulu 224.[207]

VI Lapset
Olavi Pietarinpoika Kärkkäinen;Pietiläinen. Syntynyt noin 1630 Rautalampi, Kärkkäälä[200]. Kuollut noin 1694 Rautalampi, Kärkkäälä, Pietilä[200]. Taulu 112.
Anna Pietarintytär Kärkkäinen:Pietiläinen . Katso myös 224.
Marketta Pietarintytär Kärkkäinen;Pietiläinen. Katso myös 224.
Elina Pietarintytär Kärkkäinen;Pietiläinen. Katso myös 224.
Kaarina Pietarintytär Kärkkäinen;Pietiläinen. Katso myös 224.
Lauri Pietarinpoika Kärkkäinen;Pietiläinen. Katso myös 224.
Taulu 240

VII. Markku Pekanpoika Liimatainen. Talollinen. Isäntänä Pyyrinlahden Liimattalan talossa n. 1644-1653. Liimattala oli vähitellen vaurastunut tavanomaisen viljelyn ja karjatalouden lisäksi postitalonpoikatoiminnan sekä kestikievarinsa ansiosta. Vuoden 1683 reduktiotoimikunnan pöytäkirjojen mukaan vain 7% tiloista oli hyvin toimeentulevia, joihin Liimattala kuului.[213] Isä Taulu 480. Äiti Taulu 481. –Puoliso noin 1620 Kerttu N.N. Taulu 241.[214]

VI Lapset
Pekka Markunpoika Liimatainen. Talollinen; valtiopäivämies;nimismies;kirkkoisäntä. Pekka Liimatainen oli tavallista talonpoikaa valistuneempi, sillä hän oli mm. kirjoitustaitoinen ja hallitsi ilmeisesti myös ruotsin kielen. Tälle hänellä oli käyttöä kun hän ensimmäisellä valtiopäivämatkallaan 1655 joutui tilanteeseen, jossa läänin maaherra Creutz eväsi Liimataisen talouspoikaissäädyn jäsenyyden valtiopäivillä ehkä vanhasta kaunasta. Tästä Liimatainen laati valituskirjeen kuninkaalle, (valokuva olemassa) mutta joka ei sillä kertaa auttanut. Myöhemmin hän kuitenkin pääsi osallistumaan seuraaville valtiopäiville1660. Liimataisen koulunkäynnistä ei ole säilynyt tietoja.

Valtiopäivämiehen tärkein tehtävä oli tuoda edustamansa kihlakunnan talonpoikien valitukset kuninkaan tietoon ja vastauksen tiedottaminen heille. Liimataiset olivat tulleet pitäjässään tunnetuiksi, koska he osasivat otta asioista selvän ja ajoivat niitä tarmokkaasti. Tätä todistaa jo se, että varsin monilla käräjillä oli juttuja, joissa Liimataiset olivat kantajina. Kun valtiopäivämiehen tehtäviin kuului valitusten esittäminen, oli luonnollista, että valittiin henkilö, jolla oli kokemusta siitä. Hänen pojanpoikansa Pekka Kallenpoika Liimatainen oli myös valtiopäivämies 1700-luvulla.

Pekka Liimatainen oli myös nimismies 1667 alkaen. Tähän aikaan nimismies oli maatalouspitäjän johtava mies, jonka talolliset valitsivat käräjillä. Nimismiehen tehtävänä oli ensisijaisesti järjestää tuomioistuimelle puitteet eli tilat oikeudelle, majoituksen ja kuljetukset sekä toimia syyttäjänä. Nimismies keräsi aluksi nimismiesveroa kulujensa kattamiseksi mutta Kustaa Vaasan aikana verot siirtyivät kruunulle ja nimismiehille maksettiin erillinen korvaus. Myöhemmillä ajoilla nimismies muuttui vähitellen kruunun virkamieheksi. Mainittakoon, että hänen poikansa Hannu aloitti kuuluisan laukaalaisen Limatiusten nimismiessuvun.

Muiden tärkeiden tehtäviensä lisäksi Pekka Liimatainen oli kirkkoisäntä 1680-luvulla päätehtävänä kirkon taloudesta vastaaminen. Tämäkin tehtävä lienee ollut aikaisemmin suvussa vaikka siitä ei ole suoria todisteita, koska tätä koskevat asiakirjat ovat vanhemmalta ajalta hävinneet[213]. Kuollut noin 1680 Saarijärvi, Pyyrinlahti[24]. Katso myös 241.
Heikki Markunpoika Liimatainen. Katso myös 241.
Juho Markunpoika Liimatainen. Katso myös 241.
Markku Markunpoika Liimatainen. Syntynyt arviolta 1625 Saarijärvi, Pyyrinlahti, Liimattala[193]. Talollinen;seppä. Kuollut 15.05.1710 Rautalampi, Pesiäissalmi[211]. Taulu 120.
Taulu 241

VII. Kerttu N.N. –Puoliso noin 1620 Markku Pekanpoika Liimatainen. Talollinen. Taulu 240.[214]

VI Lapset
Pekka Markunpoika Liimatainen. Talollinen; valtiopäivämies;nimismies;kirkkoisäntä. Kuollut noin 1680 Saarijärvi, Pyyrinlahti[24]. Katso myös 240.
Heikki Markunpoika Liimatainen. Katso myös 240.
Juho Markunpoika Liimatainen. Katso myös 240.
Markku Markunpoika Liimatainen. Syntynyt arviolta 1625 Saarijärvi, Pyyrinlahti, Liimattala[193]. Talollinen;seppä. Kuollut 15.05.1710 Rautalampi, Pesiäissalmi[211]. Taulu 120.
Taulu 248

VII. Matti Heikinpoika Pakarinen. Isä Taulu 496. –Puoliso Anna N.N. Taulu 249.[217][217]

VI Lapset
Elias Matinpoika Pakarinen. Taulu 124.
Taulu 249

VII. Anna N.N.[217] –Puoliso Matti Heikinpoika Pakarinen. Taulu 248.[217]

VI Lapset
Elias Matinpoika Pakarinen. Taulu 124.
Taulu 256

VIII. Paavali Hämäläinen.

VII Lapset
Perttu Paavalinpoika Hämäläinen. Taulu 128.
Taulu 340

VIII. Samson (Sr) de la Motte.


Kuva 4. de la Motten vaakuna.
Syntynyt Ranskassa[60]. Kenraalimajuri[60]. Sai 2.1.1600 läänityksenä Sääksmäen Lahisten säterikartanon, jonka Hogenskild Bjelke oli menettänyt valtiolle. Oli majurina Wolmarin piirityksessä 1601. Linnoitus menetettiin ja hänet lähetettiin vihollisen panttivangiksi mutta selviytyi siitä ja sai ratsumestarin arvon 7.9.1603. 1606 hän sai tehtäväkseen kuljettaa koko jalkaväki Hämeestä Narvaan. Hänen säterioikeutensa Sääksmäen Lahisten ja Luopioisten Kantolan kartanoihin vahvistettiin 22.3.1613. Allekirjoitti aatelin joukossa Maapäivien (lantdagen) päätökset 2.2.1616 Helsingissä. Hän yleni kenraalimajuriksi ja on elänyt vielä 6.3.1620 mutta luultavasti kuollut pian sen jälkeen. Ruotsi-Suomen historiassa 1500-luvun loppu oli rauhatonta aikaa kuninkaallisten valtataistelujen vuoksi. Kustaa Vaasan poika Juhana III oli hallitsijana vuoteen 1592 asti, jolloin hänen poikansa Sigismund oli sekä Puolan että Ruotsin kuningas. Kustaa Vaasan kolmas poika Kaarle-herttua ei ollut tähän tyytyväinen ja yllytti sekä ruotsalaisia että suomalaisia veljenpoikaansa vastaan. Kaarle-herttua vei sitten voiton ja valloitti Suomen 1599 rangaisten julmasti Sigismundin kannattajia. Useat menettivät maansa ja autioituneet tilat lahjoitettiin sotilaille ja ulkomaalaisille liittolaismaiden tai valloitettujen alueiden aatelisille.Niinpä de la Motte-suku ilmestyi Suomeen 1500-luvun lopulla ja sen ensimmäisenä edustajana oli Samson de la Motte. Suku katsottiin aateliseksi jo Ranskassa ja merkittiin Ruotsin aatelismatrikkeliin 1642 numerolla 280. 1809 suvulla ei ollut enää edustajaa Ruotsissa mutta Suomessa se merkittiin aatelismatrikkeliin 28.1.1818 numerolla 23. Suku sammui mieslinjalla kuitenkin 1886. Lahisten kartanon se menetti 1720. Sen hallussa oli kuitenkin muita kartanoita ja taloja.[63] Kuollut noin 1620 Sääksmäki[60]. –Puoliso 1:o Anna Rapp.[60] –Puoliso 2:o Brita Mikaelsdotter Munck af Fulkila. Kuollut noin 1646 Halikko, Lempilä[60]. Taulu 341.[63]

VII Lapset
1: Samson (Jr) de la Motte. Oli 1606 eversti Krister Somen palveluksessa Liivinmaalla. Kaatui Saksassa. Nai äitipuolensa sisarentyttären Margareta Larsdotterin, ratsumestari Lars Andersson av Botilan ja Margareta Munck av Fulkilan tyttären.[60]
1: Frans de la Motte. Luutnantti. Palveli luutnanttina Klas Hastferin Savon rykmentissä. Peri Sääksmäen Kantolan rälssitilan, perusti säterin ja sai siihen säterioikeuden 10.9.1640. Perheeseen syntyi poika, joka kuoli 1646 pienenä. Frans kärsi kaatumataudista. Kuoli ennen 25.10.1645, jolloin perilliset saivat vahvistuksen Kantolaan.[65] Kuollut 1653 Sääksmäki, Kantola[63].
1: Elisabet de la Motte. Naimaton[60]. Kuollut noin 1642 Sääksmäki[60].
2: Karl (Sr) de la Motte. Majuri. Kuollut 1653 Sääksmäki[60]. Taulu 170.
Taulu 341

VIII. Brita Mikaelsdotter Munck af Fulkila. Eli leskenä 1642 Lempilän säterissä Halikossa.[66] Kuollut noin 1646 Halikko, Lempilä[60]. Isä Taulu 682. Äiti Taulu 683. –Puoliso Samson (Sr) de la Motte. Syntynyt Ranskassa[60]. Kenraalimajuri[60]. Kuollut noin 1620 Sääksmäki[60]. Taulu 340.[63]

VII Lapset
Karl (Sr) de la Motte. Majuri. Kuollut 1653 Sääksmäki[60]. Taulu 170.
Taulu 342

VIII. Caspar von Engelhardt. Omisti Urtaun kartanon Liivinmaalla (Engelhardtshof I). Joutui kuten isänsä ja veljensä venäläisten sotavangiksi ja vietiin Moskovaan, jossa oli pitkään vangittuna. Palveli sen jälkeen jonkin aikaa tsaaria kuten hänen veljensä, mutta vain hänen poikansa Werner (Jeremei) jäi tsaarin hoviin.

[161]. Isä Taulu 684. Äiti Taulu 685. –Puoliso 1:o Barbara von Fuldert. Taulu 343.[163][162] –Puoliso 2:o Margareta von Bistram. Bornin sukua Riikasta. [162].[162]

VII Lapset
1: Gertrud von Engelhardt. Kuollut 1659 Sääksmäki[55]. Taulu 171.[64]
1: Mikael von Engelhardt. Omisti Perstin tilan Fellinin pitäjässä sekä Wurkenhofin, Henselhofin ja Ohlershofin kartanot Rujensin pitäjässä Liivinmaalla. Kolme viimeksimainittua hän sai kuningas Kustaa II Adolfin kirjeellä Berwaldessa 22.1.1631. Oli korpraalina ruotsalaisessa palveluksessa 1622 ja vielä 1630, luutnantti 1631, kapteeni 1650, everstiluutnantti 1657-62. Kuoli 1675 Riikassa. [162]. Kuollut 1675 Riika [162]. Katso myös 343.
1: Werner (Jeremei) von Engelhardt. Hänen Caspar-isänsä oli joutunut venäläiseen sotavankeuteen ja palvellut tsaaria, mutta Werner jäi hovin palvelukseen. Hän osallistui 1610 moskovalaiseen delegaatioon, joka matkusti Smolenskiin pyytämään puolalaista prinssiä Wladyslawia Venäjän johtoon. Puolan armeija oli sitä ennen tunkeutunut Moskovaan ja pakottanut Vasilij Sjuiskijn eroamaan. Vuonna 1611 puolalaiset valloittivat Smolenskin ja Werner siirtyi puolalaiseen palvelukseen, jossa hän yleni everstiksi ja kenraaliluutnantiksi. Hänet palkittiin sankarillisesta rohkeudesta ja sai omaisuuksia Smolenskin alueella. Hän osallistui 1654 Smolenskin puolustukseen venäläisten hyökkäystä vastaan, mikä päättyi venäläisten voittoon. Hän sai venäläisen kansallisuuden ja sai pitää omaisuutensa. Vuonna 1657 hän siirtyi ortodoksiseen uskoon ja sai kasteessa nimen Jeremeij Kasparova syn (Kasparin poika). Hänestä tuli näin ortodoksisen smolenskilaisen haaran kantaisä[161]. Katso myös 343.
Taulu 343

VIII. Barbara von Fuldert.[163] Isä Taulu 686. Äiti Taulu 687. –Puoliso Caspar von Engelhardt. Taulu 342.[162]

VII Lapset
Gertrud von Engelhardt. Kuollut 1659 Sääksmäki[55]. Taulu 171.[64]
Mikael von Engelhardt. Kuollut 1675 Riika [162]. Katso myös 342.
Werner (Jeremei) von Engelhardt. Katso myös 342.
Taulu 416

VIII. Paavo Olavinpoika Varis. Talollinen. Istunmäen isäntä 1580-1633 isänsä jälkeen.[190] Isä Taulu 832.

VII Lapset
Heikki Paavonpoika Varis. Syntynyt noin 1590 Rautalampi, Istunmäki[184]. Kuollut noin 1674 Rautalampi, Istunmäki[184]. Taulu 208.
Olavi Paavonpoika Varis. Syntynyt noin 1595 Rautalampi, Istunmäki[184]. Torpparina kotitalonsa Istunmäen Kuhjon torpassa 1628-33.[190] Kuollut noin 1639 Rautalampi, Kuhjo[184].
Paavo Paavonpoika Varis. Syntynyt arviolta 1600 Rautalampi, Istunmäki[184]. Istunmäen Kuhjon torpan isäntä 1633-46. veljensä Olavin jälkeen.[190] Kuollut noin 1646 Rautalampi, Kuhjo[190].
Taulu 420

VIII. Yrjö Matinpoika Närhi. Syntynyt noin 1591 Rautalampi[184]. Talollinen. Talollinen, Närhinsalon isäntä n. 1630-1637. Isä Taulu 840. –Puoliso arviolta 1620 Valpuri Antintytär. Talonemäntä. Taulu 421.

VII Lapset
Tuomas Yrjönpoika Närhi. Syntynyt noin 1620. Talollinen. Talollinen, Närhinsalon isäntä n. 1638-1677. Katso myös 421.
Lauri Yrjönpoika Närhi. Kuollut noin 1667 Rautalampi, Närhinsalo[197]. Taulu 210.
Taulu 421

VIII. Valpuri Antintytär. Talonemäntä. –Puoliso arviolta 1620 Yrjö Matinpoika Närhi. Syntynyt noin 1591 Rautalampi[184]. Talollinen. Taulu 420.

VII Lapset
Tuomas Yrjönpoika Närhi. Syntynyt noin 1620. Talollinen. Katso myös 420.
Lauri Yrjönpoika Närhi. Kuollut noin 1667 Rautalampi, Närhinsalo[197]. Taulu 210.
Taulu 448

VIII. Pietari Pietarinpoika Kärkkäinen. Talollinen[205]. Mainitaan isäntänä n. 1586-1643.[205] Isä Taulu 896.

VII Lapset
Pietari Pietarinpoika Kärkkäinen. Talollinen. Kuollut noin 1655 Rautalampi[206]. Taulu 224.
Taulu 480

VIII. Pekka Pekanpoika Liimatainen. Talollinen. Pyyrinlahden Liimattalan isäntä n.1600-1640. Tila halottiin 1627, jolloin uuteen Alataloon asettui asumaan oletettavasti hänen veljensä Markku Pekanpoika perheineen sekä tämän Yrjö-veli ja Riitta-sisar. Pekan samanniminen poika oli osittain samanaikaisesti Liimattalan isäntänä ja vaimoksi mainitaan eri henkilö, joten Alatalon isäntä ei todennäköisesti ole hänen poikansa. Vuonna 1634 mainittiin henkikirjoissa ensimmäistä kertaa terveet (verokelpoiset) vaimot ja 15 vuotta täyttäneet lapset. Vaimoksi mainittu Anna saattoi olla Pekan vaimo, mutta merkinnät ovat epäselvät. Vuoden 1630 henkikirjassa Pekka mainitaan olevan vajaakuntoinen ja jaloistaan halvaantunut mutta mainitaan kuitenkin edelleen isäntänä. Pekka mainitaan vielä 1639 ja eli arviolta n. 1570-1640. Liimattala oli vaurastunut hieman aikaisemmasta keskiarvotilasta. Esim. vuoden 1634 karja- ja kylvöveroluettelon perusteella talo oli neljäntenä Suur-Saarijärven karjavarallisuudessa.[213] Isä Taulu 960. –Puoliso Anna N.N(?). Taulu 481.[215]

VII Lapset
Markku Pekanpoika Liimatainen. Talollinen. Taulu 240.
Taulu 481

VIII. Anna N.N(?). Anna mainitaan henkikirjoissa vaimona, mutta ei ole täysin selvää onko kyseessä Pekan vaimo vai jonkun muun.[216] –Puoliso Pekka Pekanpoika Liimatainen. Talollinen. Taulu 480.[215]

VII Lapset
Markku Pekanpoika Liimatainen. Talollinen. Taulu 240.
Taulu 496

VIII. Heikki Pakarinen. Talollinen[217]. Pakarila-tilan isäntä 1600-luvun puolivälissä[217].

VII Lapset
Matti Heikinpoika Pakarinen. Taulu 248.
Taulu 682

IX. Mikael Påvellsson Munck af Fulkila.


Kuva 5. Munck af Fulkilan suvun vaakuna.
Mikael Påvelssonin (Pålssonin) suvusta oli 1525 tullut rälssisuku kun hänen isoisänsä sai Vehmaan Huovarin tilan elinikäiseksi rälssikseen. Mikael omisti myös Lahdingon ja Nuhjalan kartanot Vehmaalla. Vaimonsa Margareta Starckin perintönä hän omisti myös Fulkilan Halikossa ja Käldingen Nauvossa. Hän oli palvellut kiitettävästi erilaisissa viroissa ja niinpä hänet aateloitiin 30.4.1585 ja rekisteröitiin Ruotsin Ritarihuoneeseen numerolla 130. Hänen vaakunatunnukseen tuli valkoinen munkki, jolla oli tähti pään yläpuolella. Tämän tunnuksen perusteella hänen jälkeläisensä ottivat sukunimekseen Munck ja yleisesti Munck af Fulkila. Suku sammui mieslinjalla 1778, mutta sukuun rekisteröitiin virheellisesti toisen suvun, Tanskasta peräisin olevan Munck-suvun jäseniä, jotka "jatkoivat" sukua. Mikael Pålsson oli uransa alussa lainlukija ja Turusta pohjoiseen olevan Suomen kuninkaan käskynhaltijan Henrik Klaunpoika Hornin avustaja 1574. Pohjoisen Suomen laamannikunnan (Norrfinne lagsaga) tuomari 1581-1587. Hän sai 1585 tehtäväkseen tunnistaa ne kylät Venäjällä, jotka vanhastaan ovat kuuluneet Käkisalmen läänin alaisuuteen. Hän myös toimi ratsumiehenä sodassa Venäjää vastaan ja sai 1585 määräyksen kuningas Juhanalta johtaa Pohjanmaan miehet sotaretkelle Käkisalmen lääniin. Retken tulokset jäivät kuitenkin laihoiksi. Hän toimi Pohjoisen Suomen laamannikunnan voutina 1589-91 ja Turun linnan alipäällikkönä 1598 - 1599. Tähän tehtävään hänet nimitti Suomen uusi käskynhaltija ja kuningas Sigismundin edustaja Arvid Eerikinpoika Stålarm. Kustaa Vaasan poika Juhana III oli hallitsijana vuoteen 1592 asti, jolloin hänen poikansa Sigismund oli sekä Puolan että Ruotsin kuningas. Kustaa Vaasan kolmas poika Kaarle-herttua yllytti sekä ruotsalaisia että suomalaisia veljenpoikaansa vastaan. Kaarle-herttua vei sitten voiton ja valloitti Suomen 1599 rangaisten julmasti Sigismundin kannattajia. Mikael Pålsson kuului jo virkansa puolesta kuningas Sigismundin tärkeimpiin kannattajiin Suomessa, josta syystä Kaarle-herttuan yllyttämät talonpojat nuijasodassa tärvelivät 1597 kaikki hänen tilansa. Hän osallistui Turun linnan puolustukseen Kaarle-herttuaa vastaan syksyllä 1597 ja oli yhtenä linnan antautumisehtojen ja turvalupa-anomuksen allekirjoittajana 11.9.1599, jolloin päätettiin luovuttaa linna ilman taistelua. Siitä huolimatta Kaarle-herttua asetti Mikaelin ja neljä muuta linnassa ollutta suomalaista hallintomiestä pikaisesti kenttäoikeuteen, joka tuomitsi heidät kuolemaan. Marraskuun 10. päivänä 1599 hänet teloitettiin Turun torilla ja hänen päänsä nostettiin raastuvanmuurille. Hänet haudattiin kaksi päivää sen jälkeen Turun tuomiokirkon viereen, koulumultaan. Kaarle-herttua takavarikoi myös Mikaelin maaomaisuuden, mutta takasi hänen puolisonsa perintötilöjen koskemattomuuden ja palautti myöhemmin myös Mikaelin tilukset. Myöskään hänen lapsensa eivät joutuneet Kaarle-herttuan epäsuosioon. Mikael Pålssonin vaakunakirja tuhoutui Turun palossa 1681 kirjeen mukaan, jonka hänen pojanpoikansa vävy vapaaherra B. Rehbinder oli 1686 lähettänyt reduktiotoimikunnalle.

[67]. Kuollut 10.11.1599 Turku[68]. Isä Taulu 1364. Äiti Taulu 1365. –Puoliso Margareta Tomasdotter Starck. Taulu 683.[69]

VIII Lapset
Hans Mikaelsson Munck af Fulkila. Eversti ja käskynhaltija. Kreivi Klas Sturen tallimestarina 1608, osallistui kymmenvuotiaseen Venäjän sotaan, josta sai kunnianosoituksen. Lähetettiin 1609 Jakob De la Gardien määräyksestä Tveristä Viipuriin harjoittamaan vahvistusjoukkoja, joita Kuningas Kaarle IX oli lähettänyt sodan jatkamiseksi. Sai samana vuonna läänityksenä Angelniemen kartanon, Ruotsalan ja Kosken Muurlassa. Mainitaan komentajan palvelijana 1612. Haavoittui sodassa Venäjää vastaan ja makasi sairaana Viipurissa. Ratsumestarina ja everstinä kaikille sotavoimille Käkisalmen läänissä 1614 , voitti taistelun, mutta haavoittui itse. Käskynhaltijana Käkisalmessa 1615. Maapäiväedustajana 1616 Helsingissä. Stolbovan rauhan jälkeen 1617 komissario rajajärjestelyissä Käkisalmen läänin ja Venäjän välillä. Suomen aatelislippukunnan eversti 1622. Braunsbergin käskynhaltija 1627--1631. Suvun edustaja Ritarihuoneessa 1627 ensin numerolla 102, joka muutettiin numeroksi 130. Linnan vouti Dorpatissa 1634. Kuoli 1635 ja haudattiin omaan muurattuun hautaan Turun tuomiokirkossa 1637.yhdessä äitinsä kanssa. Mainittiin urhoolliseksi sotilaaksi ja viisaaksi valtiomieheksi.[70] Kuollut 1635 Dorpat?[70].
Klas Mikaelsson Munck af Fulkila. Ratsumestari, sai 1591 kuningas Juhanalta verovapauden Härkälän tilalle Somerossa (Jully Ramsay 285/Lagus: Finlads adels gods). Osallistui 10-vuotiseen sotaan Venäjää vastaan luutnanttina. Tuomittiin kuolemaan väkivallanteosta, mutta armahdettiin 1623. Haudattiin Tenholan kirkkoon johon hänen vaakunansa ripustettiin.[68] Kuollut 28.05.1631 Tenhola[68].
Karl Mikaelsson Munck af Fulkila. Kuollut nuorena[70].
Brita Mikaelsdotter Munck af Fulkila. Kuollut noin 1646 Halikko, Lempilä[60]. Taulu 341.
Elin Mikaelsdotter Munck af Fulkila. Omisti Hirvilahden och Stensnäsin kartanot Pernajassa, jotka hän sai huomenlahjana ensimmäiseltä mieheltään.[68] Kuollut noin 1630[68].
Margareta Påvelsdotter Munck af Fulkila. Peri Härkälän tilan ja sai 1646 elinikäisen verovapauden tiloilleen Suomessa.[68] Kuollut 12.08.1667 Turku[68].
Anna Mikaelsdotter Munck af Fulkila. Kuollut noin 1639.[68]
Katarina Mikaelsdotter Munck af Fulkila. Kuollut 1652[70].[68]
Anders(?) Mikaelsson Munck af Fulkila. Ratsumies Lars Andersson Botilan lipun alla; sai 1608 verovapaudella Fulkilan ja Kalkkilan tilat Halikossa ja Pukkilan Uskelassa.[68]
Taulu 683

IX. Margareta Tomasdotter Starck. Viikko miehensä teloituspäivän jälkeen hän sai Kaarle-herttuan 19.11.1599 allekirjoittaman kirjeen, jonka mukaan hän sai pitää perintötilansa. Kuului aateliseen Starck-sukuun numero 222. Fulkilan kartano tuli Margaretan mukana Munckin suvulle. Se oli 1530 kuulunut hänen isänsä sedälle Hans Persson Starckille ja hän peri sen serkkunsa Anna Hansdotterin jälkeen. Margareta oli myös perinyt Käldingen isältään. Haudattu poikansa Hans Munckin kanssa muurattuun hautaan Turun tuomiokirkkoon.

[69]. Haudattu 19.09.1637 Turku[69]. Isä Taulu 1366. Äiti Taulu 1367. –Puoliso Mikael Påvellsson Munck af Fulkila. Kuollut 10.11.1599 Turku[68]. Taulu 682.[69]

VIII Lapset
Brita Mikaelsdotter Munck af Fulkila. Kuollut noin 1646 Halikko, Lempilä[60]. Taulu 341.
Taulu 684

IX. Robert (Robrecht) von Engelhardt. Peri Urtaun Engelhardtshof I kartanon 1517. Vuonna 1558 Venäjää vastaan käydyn sodan yhteydessä hän joutui kuten hänen kolme poikaansakin sotavankeuteen ja kuoli noin 1560 Moskovassa. [161]. Kuollut 1560 Moskova[161]. Isä Taulu 1368. Äiti Taulu 1369. –Puoliso Anna von Sesswegen. Taulu 685.[163][164]

VIII Lapset
Caspar von Engelhardt. Taulu 342.
Mikael von Engelhardt. Joutui isänsä ja kahden veljensä kanssa vangiksi Venäjälle 1558 ja palveli tsaarin hovia. [161]. Katso myös 685.
Taulu 685

IX. Anna von Sesswegen.[163] Isä Taulu 1370. Äiti Taulu 1371. –Puoliso Robert (Robrecht) von Engelhardt. Kuollut 1560 Moskova[161]. Taulu 684.[164]

VIII Lapset
Caspar von Engelhardt. Taulu 342.
Thomas von Engelhardt. Joutui isänsä ja kahden veljensä kanssa sotavangiksi Venäjälle 1558 ja palveli tsaarin hovia.

[161].
Mikael von Engelhardt. Katso myös 684.
Taulu 686

IX. Johan von Fuldert.[163] Isä Taulu 1372. –Puoliso Anna Rese. Taulu 687.[163][162]

VIII Lapset
Barbara von Fuldert. Taulu 343.[163]
Taulu 687

IX. Anna Rese.[163] Isä Taulu 1374. –Puoliso Johan von Fuldert. Taulu 686.[163][162]

VIII Lapset
Barbara von Fuldert. Taulu 343.[163]
Taulu 832

IX. Olavi Paavonpoika Varis. Syntynyt noin 1530 Suonenjoki, Lietteenmäki[184]. Tullut 1553 Saarioisten (Kylmäkosken) pitäjän Keiteleen erämaille asumaan 1 1/2 mantaalin alueelle, jotka olivat kuuluneet Nuutti Laurinpojalle (1 manttaali) ja Markku Olavinpojalle (1/2 manttaalia), molemmat Kylmäkoskelta. Tähän aikaan erämaita asutettiin aktiivisesti kruunun ohjauksella ja Rautalammen pitäjä perustettiin virallisesti 1561 eli vähän Olavin tulon jälkeen. Istunmäen tilan isäntänä 1553-1580. Nykyään Istunmäen kylä kuuluu Konneveden pitäjään.[190] Kuollut noin 1580 Rautalampi, Istunmäki[184]. Isä Taulu 1664.

VIII Lapset
Paavo Olavinpoika Varis. Talollinen. Taulu 416.
Taulu 840

IX. Matti Laurinpoika Närhi. Syntynyt noin 1559[184]. Mainitaan maakirjoissa 1585. Tila oli nimeltään Kuusilahti ja oli autionakin muutaman vuoden 1600-luvun alussa. Isäntänä Matti toimi ilmeisesti ainakin 1593-1629. Isä Taulu 1680.

VIII Lapset
Yrjö Matinpoika Närhi. Syntynyt noin 1591 Rautalampi[184]. Talollinen. Taulu 420.
Taulu 896

IX. Pietari Kärkkäinen. Talollinen. Maakirjojen mukaan asettuivat Lauri Pietarinpoika Kärkkäinen ja Jaakko Pietarinpoika Kärkkäinen Pälkäneen Kärkkään kylästä Rautalammin erämaihin 1500-luvun puolivälissä. Samanaikaisesti esiintyy Pietari Kärkkäisen nimi maakirjoissa isäntänä n. 1560-85. Olikohan hän sukua näille kahdelle ei käy selville. Joka tapauksessa Pietarin jälkeläiset viljelivät aluksi "Kärkäs"-nimistä tilaa joka myöhemmin 1707 kutsuttiin Pietiläksi jolloin se ilmeisesti lunastettiin valtiolta perintötilaksi. Se kulkeekin rippikirjoissa pitkään nimellä Perintö-Pietilä. Rautalammin historiassa välitetään vanha sukutarina, jonka mukaan ukko Kärkkäinen (Pietari?) oli käynyt Ruotsissa asti hakemassa kiinnitystä tilalleen. Siellä oli paljoksuttu ukon tilusten suuruutta ja kysytty, mitä hän niin paljolla teki, johon Kärkkäinen oli vain tuuminut: minulla on seitsemän poikaa poikki penkin makaavia, kyllä maata tarvitsevat. Vanhin talon paikka oli Kärkkäisen niemessä. 1900-luvun alussa ukon tilalla oli satakunta taloa, mikä kertoo tilan laajuudesta.[205]

VIII Lapset
Pietari Pietarinpoika Kärkkäinen. Talollinen[205]. Taulu 448.
Taulu 960

IX. Pekka Liimatainen. Talollinen;lautamies (1587). Pyyrinlahden Liimattalan ensimmäinen isäntä n. 1561- 1600. Tila halottiin 1580-luvulla ja uuden osan isännäksi tuli 1587 Lauri Liimatainen, ilmeisesti Pekan poika ja tätä tilaa ruvettiin siksi kutsumaan Laurilaksi. Voidaan olettaa, että Pekka eli noin 1540-1600. Vaimosta ei ole tietoa, koska tämän ajan dokumenteista ei yleensä selviä perheenjäseniä. Seuraava isäntä oli kuitenkin myös Pekka, joten on luultavaa, että hän oli Pekan poika.

Ei ole tietoa mistä Pekka Liimatainen oli tullut Saarijärvelle mutta tosiasia on, että seutua ruvettiin asuttamaan kiinteästi tähän aikaan. Seutu kuten naapuriseudutkin olivat perinteisiä hämäläisiä erämaita, joissa käytiin kaukaakin metsästämässä ja kalastamassa. Kustaa Vaasa oli jo 1542 julistanut avoimella kirjeellään kaikki asumattomat erämaat kruunulle kuuluviksi. Uudisasutuksen lisäämiseksi suotiin hämäläisille etuoikeus asettua omille eräsijoilleen, muuten ne joutuivat kruunulle ja savolaiset saivat asettua heidän tilalleen. Nimi Liimatainen viittaa savolaisiin juuriin, joten voidaan hyvällä syyllä olettaa, että Pekka on tullut Savosta. Vuonna 1561 oli maakirjojen mukaan vakituisena asukkaana Pekka Liimatainen, Pyyrynlahden Liimattalan perustaja ja myöhemmän valtiopäivämiessuvun kantaisä. Hänen sanottiin aluksi asuneen Petäjäniemessä, sittemmin myös Kalaniemessä mutta on mahdollista, että alueiden rajat olivat muuttuneet ja hän oli itse asiassa asunut samassa paikassa.

Varallisuudeltaan Liimattala oli esim. vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan pitäjän keskiarvoa, mutta nousi myöhemmin vähitellen aivan kärkisijoille.

Uudisasutuksen alkuvaiheessa kalastuksen taloudellinen merkitys oli ilmeisesti suurempi kuin metsästyksen. Kalavesien tärkeyttä kuvasi sekin, että niistä syntyi riitaa. Niinpä 1572 tuomittiin Pekka Liimatainen 40 markan sakkoon, kun hän oli tahtonut itselleen Perttu Kemppaisen kalavesiä ja rikkonut hänen nuottansa.[213]

VIII Lapset
Pekka Pekanpoika Liimatainen. Talollinen. Taulu 480.
Taulu 1364

X. Påvel Andersson till Huovari och Lahdinko. Vouti. Oli todennäköisesti renkipoikana Turun linnassa 1538, jona vuonna hän oli kirjanpidon mukaan saanut kuusi kyynärää kangasta pukua varten. Toimi Sääksmäen kihlakunnan voutina 1556-1568 sekä tuomarinsijaisena ja sai palkkioksi rälssikirjeen kuningas Juhanalta Nuhjalan ja Huovarin tiloille 17.6.1570. Mainitaan viimeiseksi 1575. Kuollut ennen 1584.

[71]. Isä Taulu 2728. Äiti Taulu 2729. –Puoliso Brita Andersdotter till Nuhjala. Taulu 1365.

IX Lapset
Mikael Påvellsson Munck af Fulkila. Kuollut 10.11.1599 Turku[68]. Taulu 682.
Margareta Påvelsdotter Munck af Fulkila. Kuollut noin 1600[68]. Katso myös 1365.
Valborg Påvelsdotter Munck af Fulkila. Eli 1584. Hänen lankonsa, Måns Gustafssonin piti silloin maksaa puoleksi heidän isävainajansa Påvel Anderssonin velan kruunulle ja toisen puolen piti maksaa heidän veljensä Mikael.

[72]. Katso myös 1365.
Jöns Påvelsson Munck af Fulkila. Kuoli nuorena.[73] Katso myös 1365.
Taulu 1365

X. Brita Andersdotter till Nuhjala. Isä Taulu 2730. Äiti Taulu 2731. –Puoliso Påvel Andersson till Huovari och Lahdinko. Vouti. Taulu 1364.

IX Lapset
Mikael Påvellsson Munck af Fulkila. Kuollut 10.11.1599 Turku[68]. Taulu 682.
Margareta Påvelsdotter Munck af Fulkila. Kuollut noin 1600[68]. Katso myös 1364.
Valborg Påvelsdotter Munck af Fulkila. Katso myös 1364.
Jöns Påvelsson Munck af Fulkila. Katso myös 1364.
Taulu 1366

X. Tomas Olofsson Starck. Omisti Käldingen kartanon Nauvossa. Mainitaan varuspalveluksessa 1556, 1562 ja 1567. Allekirjoitti Turun läänin aateliston mukana uskollisuusvakuutuksen kuningas Juhanalle 1568. Eli vielä ainakin 1584, mutta on todennäköistä, että hän kuoli pian sen jälkeen.

[152]. Kuollut noin 1584[153]. Isä Taulu 2732. Äiti Taulu 2733. –Puoliso Brita Nilsdotter. Taulu 1367.[73]

IX Lapset
Margareta Tomasdotter Starck. Taulu 683.
Taulu 1367

X. Brita Nilsdotter. Isä Taulu 2734. Äiti Taulu 2735. –Puoliso Tomas Olofsson Starck. Kuollut noin 1584[153]. Taulu 1366.[73]

IX Lapset
Margareta Tomasdotter Starck. Taulu 683.
Taulu 1368

X. Hans (Johann) von Engelhardt. Peri Urtaun (Engelhardshof I) kartanon Sesswegenin pitäjässä Liivinmaalla. Osti 20.5.1496 Riian tuomiokapitulilta Assegalin ja Billenhofin tilat Kremon pitäjässä Liivinmaalla, ja nimeksi tuli Engelhardshof II. Hän oli myös Riikan arkkipiispan vasalli. Samana vuonna Engelhardtin baltilainen sukuhaara tuli myös Eestiin. Tämä haara tukeutui niihin maatilaomistuksiin, jotka se omisti aina 1562 saakka. [165]. Kuollut 1504 Riika[162]. Isä Taulu 2736. Äiti Taulu 2737. –Puoliso Anna von Fögten. Taulu 1369.[163][162]

IX Lapset
Robert (Robrecht) von Engelhardt. Kuollut 1560 Moskova[161]. Taulu 684.
Taulu 1369

X. Anna von Fögten. Kuului liiviläiseen aatelissukuun.[162][163] Isä Taulu 2738. Äiti Taulu 2739. –Puoliso Hans (Johann) von Engelhardt. Kuollut 1504 Riika[162]. Taulu 1368.[162]

IX Lapset
Robert (Robrecht) von Engelhardt. Kuollut 1560 Moskova[161]. Taulu 684.
Taulu 1370

X. Henrik Hermansson von Sesswegen.[163] Isä Taulu 2740. –Puoliso Sofia Berg. Taulu 1371.[163][162]

IX Lapset
Anna von Sesswegen. Taulu 685.[163]
Taulu 1371

X. Sofia Berg.[163] Isä Taulu 2742. –Puoliso Henrik Hermansson von Sesswegen. Taulu 1370.[163][162]

IX Lapset
Anna von Sesswegen. Taulu 685.[163]
Taulu 1372

X. Wolfgang von Fuldert.[163]

IX Lapset
Johan von Fuldert. Taulu 686.[163]
Taulu 1374

X. Johan Rese.[163]

IX Lapset
Anna Rese. Taulu 687.[163]
Taulu 1664

X. Paavo Varis. Paavo Varis mainitaan talollisena Juvan Joroisissa 1541-47, Tavisalmen Savilahdessa 1548 ja saman pitäjän Saamaisissa 1549-51. Näillä tienoin asuneet lienevät Arvo Soinisen Pohjois-Savon asuttamista koskevan tutkimuksen mukaan tulleet Suonenjoen Lieteenmäen kylästä Savosta. Siitä päätellen, että Savossa ja Pohjois-Hämeessä Varis-nimisiä oli vain muutamia noihin aikoihin, he eivät ole olleet vanhoja kanta-asukkaita. Luonnollinen lähtökohta olisi Antrean Varikselan kylä Karjalassa, mutta nimimuoto Vareksenpoika, jota heistä käytettiin viittaa Satakuntaan, jossa Kokemäellä on keskiaikainen Varekselan kylä ja josta monet muutkin Savon uudisasukkaat 1500-luvulla ovat lähteneet.

Paavo Variksen henkilökohtaisista asioista ei tiedetä muuta kuin sen, että hän Juvan syyskäräjillä 1547 sai 3 markkaa sakkoa niskottelusta kyydinteossa ja veronmaksussa. Oletettavasti Pekka, Juho ja Olavii Varis ovat Paavon poikia, mutta siitä ei ole todisteita lukuunottamatta Olavin patronyymia Paavonpoika Varis.[195] Kuollut jälkeen 1551.

IX Lapset
Pekka Paavonpoika Varis. Syntynyt arviolta 1520 Suonenjoki, Lietteenmäki[184]. "Pekka Vareksenpoika" mainitaan 1549-52 uudisasukkaana Pakkalan kylän Kerataipaleen erämaassa nykyisen Pihtiputaan pitäjän Elämäjärven kylässä. Erämaa oli ollut Pälkäneen (Sahalahden) käytössä.[196] Kuollut Pihtipudas, Pakkala[184].[190]
Juho Paavonpoika Varis. Syntynyt noin 1520 Suonenjoki, Lietteenmäki[184]. Talollinen;lautamies[190]. Mainitaan Tavisalmen kihlakunnanoikeuden lautamiehenä 1551 sekä talollisena Rautalammin (Pihtiputaan) Elämänjärven kylässä 1561 ja Viitasaaren Koliman kylässä 1561-1574.[190] Kuollut Viitasaari, Kolima[184].[190]
Olavi Paavonpoika Varis. Syntynyt noin 1530 Suonenjoki, Lietteenmäki[184]. Kuollut noin 1580 Rautalampi, Istunmäki[184]. Taulu 832.
Taulu 1680

X. Lauri Närhi.

IX Lapset
Matti Laurinpoika Närhi. Syntynyt noin 1559[184]. Taulu 840.
Taulu 2728

XI. Anders Jönsson till Huovari. Sai 1525 elinaikaisen verovapauden Huovarin tilalle Vehmaisissa. Maskun käräjillä 1.6.1549 esiintyi Anders Jönsson Odensaari, joka todennäköisesti on sama henkilö kuin Anders Jönsson till Huovari.

[74]. –Puoliso mahdollisesti Märta Påvelsdotter. Taulu 2729.[71]

X Lapset
Påvel Andersson till Huovari och Lahdinko. Vouti. Taulu 1364.
Taulu 2729

XI. Märta Påvelsdotter. Märta Påvelsdotter teki maanvaihtokauppoja sukulaisensa Jöns Knutsson Kurjen kanssa, jonka vahvisti 1563 Hans Björnsson Lepaalta.[73] Isä Taulu 5458. Äiti Taulu 5459. –Puoliso mahdollisesti Anders Jönsson till Huovari. Taulu 2728.[71]

X Lapset
Påvel Andersson till Huovari och Lahdinko. Vouti. Taulu 1364.
Taulu 2730

XI. Anders Andersson till Lahdinko och Nuhjala. Vehmaan Lahdingon herra, joka omisti samassa pitäjässä sijaitsevan Nuhjalan kartanon.[102] –Puoliso Karin Jönsdotter Garp. Taulu 2731.[102][102]

X Lapset
Brita Andersdotter till Nuhjala. Taulu 1365.
Taulu 2731

XI. Karin Jönsdotter Garp.[102] Isä Taulu 5462. Äiti Taulu 5463. –Puoliso Anders Andersson till Lahdinko och Nuhjala. Taulu 2730.[102]

X Lapset
Brita Andersdotter till Nuhjala. Taulu 1365.
Taulu 2732

XI. Olof Persson Starck. Omisti Käldingen Nauvossa ja Mälön Paraisissa.

[152]. Isä Taulu 5464. Äiti Taulu 5465. –Puoliso Cecilia N.N. Taulu 2733.[152]

X Lapset
Tomas Olofsson Starck. Kuollut noin 1584[153]. Taulu 1366.
Henrik Olofsson Starck. Katso myös 2733.
Taulu 2733

XI. Cecilia N.N. Sai puolustuskirjeen Kustaa Vaasalta vuonna 1534. Eli vielä ainakin 1540.

[152]. –Puoliso Olof Persson Starck. Taulu 2732.[152]

X Lapset
Tomas Olofsson Starck. Kuollut noin 1584[153]. Taulu 1366.
Henrik Olofsson Starck. Katso myös 2732.
Taulu 2734

XI. Nils Månsson. Tanskalainen aatelismies. Omisti Heinisten kartanon Rymättylässä.

[154]. –Puoliso Brita Rötkersdotter Diekn . Taulu 2735.[154]

X Lapset
Brita Nilsdotter. Taulu 1367.
Taulu 2735

XI. Brita Rötkersdotter Diekn . Isä Taulu 5470. Äiti Taulu 5471. –Puoliso 1:o Nils Månsson. Taulu 2734.[154] –Puoliso 2:o Anders Karlsson Boije. Lakimies Kiskon pitäjässä. Asui Pohjan Gennäsissä. Aatelisen Boije af Gennäs-suvun kantaisä. Mainitaan maakatselmusmiehenä Pohjassa ja Kiskossa 1503 sekä Porvoossa 1516. Vanhimpien sukutaulujen mukaan naimisissa Britan kanssa, joka oli Rötker Olofssonin (Diekn) ja Ragnhild Johansdotterin (till Gennäs) tytär. Rötger Olofssonin vaakuna muistutti Boijen vaakunaa, josta syystä Boijen sukututkimus katsoo, että Anders on avioliiton kautta saanut haltuunsa Gennäsin ja Dalkarbyn tilat ja myös ottanut vaakunaansa ne kolme ankkurinpoijua, jotka olivat Rötkerin vaakunassa ja joista Boije-nimi on tullut. Andersin isä oli Karl Andersson till Bjurböle Porvoossa ja äiti Margit N.N. Kuollut noin 1537.[154]

X Lapset
1: Brita Nilsdotter. Taulu 1367.
2: Nils Boije. Eversti[155]. Kuollut noin 1568[155].
Taulu 2736

XI. Jürgen (Georg) von Engelhardt. Vanhimmat tiedot Engelhardt-suvun alkuperästä esiintyvät neljänä versiona: (1) Engelhardtit olivat jo 1200-luvulla tunnettuja saksalaisten alueilla Burgundissa, joka mahdollisesti voidaan katsoa lähtömaaksi. (2) Sveitsissä mainitaan 1383-1390 Heinrich Engelhardt Zürichin kansalaisena ja kaupunkineuvoston jäsenenä. (3)Samanniminen patriisisuku esiintyi Breslaussa, (nykyään Wroclaw) Puolassa. (4) Hans Engelhardt "Pitkä", joka oli tullut Sveitsistä ja omisti Sleesian Glatzissa (nykyään Klodzko Puolassa) viimeistään 1390 Wunschelburgin tilan, jonka myi Valentin Engelhardt 1414. Tilalle hän hankki useita sleesialaisia omaisuuksia, mm. Schnallensteinin vuoristolinnan. A. Tihonovan tietojen mukaan (1994) Schnallenstein myytiin gruenwaldrauhan jälkeen (1410) ja sen herra Valentin von Engelhardt muutti Liivinmaallee, josta hänestä tuli liivinmaalaisen haaran esi-isä.

J. Siemacher hylkää kuitenkin hypoteesin että baltialainen haara olisi lähtenyt sleesialaisesta suvusta von Engelhardt auf Schnallenstein. Perusteluna hän esittää, että se sukuhaara vasta 1576 tai 1592 tunnustettiin valtakunnanaateliksi Prahassa. Joka tapauksessa Engelhardt-suku oli olemassa Liivinmaalla jo paljon aikaisemmin ja sen vaakuna oli kokonaan toisenlainen.

Baltilainen suku lienee joka tapauksessa saksalaista (burgundilaista?) alkuperää ja alkaa Jürgen von Engelhardtista, esi-isä kaikille aatelisille Engelhardteille Venäjällä, Liivinmaalla, Kuurinmaalla, Eestissä ja Ruotsissa. Hän toimi Liivinmaalla 1400-luvun alkupuolella. Suvun numero liivinmaalaisessa ritarihuoneessa on 26, eestiläisessä 20 ja 21, kuurinmaalaisessa 120 ja ruotsalaisessa 1858 (vuonna 1742). Mieslinjalla suku sammui siellä vuonna 1827.[165] –Puoliso Margareta von Kawern;von der Hoven. Taulu 2737.[166]

X Lapset
Hans (Johann) von Engelhardt. Kuollut 1504 Riika[162]. Taulu 1368.
Taulu 2737

XI. Margareta von Kawern;von der Hoven.[166] –Puoliso Jürgen (Georg) von Engelhardt. Taulu 2736.

X Lapset
Hans (Johann) von Engelhardt. Kuollut 1504 Riika[162]. Taulu 1368.
Taulu 2738

XI. Reinhold von Fögten.[163] –Puoliso Katarina Hastfer. Taulu 2739.[163][162]

X Lapset
Anna von Fögten. Taulu 1369.[163]
Taulu 2739

XI. Katarina Hastfer.[163] –Puoliso Reinhold von Fögten. Taulu 2738.[163][162]

X Lapset
Anna von Fögten. Taulu 1369.[163]
Taulu 2740

XI. Herman von Sesswegen.[163]

X Lapset
Henrik Hermansson von Sesswegen. Taulu 1370.[163]
Taulu 2742

XI. Johan Berg. Saarenmaalaisen Carmelin sukua.

[162].[163]

X Lapset
Sofia Berg. Taulu 1371.[163]
Taulu 5458

XII. Påvel Hermansson . Sääksmäen kihlakunnantuomari.[71] –Puoliso N.N. Jeppesdotter. Taulu 5459.[75]

XI Lapset
Märta Påvelsdotter. Taulu 2729.
Taulu 5459

XII. N.N. Jeppesdotter. Isä Taulu 10918. Äiti Taulu 10919. –Puoliso Påvel Hermansson . Taulu 5458.[75]

XI Lapset
Märta Påvelsdotter. Taulu 2729.
Taulu 5462

XII. Jöns Andersson Garp. Omisti Kosken kartanon Vehmaalla. Kirjattiin opiskelijaksi Rostockin yliopistoon 16.9.1484 nimellä Johannes Garp de Suecia. Palveli arkkipispa Jakob Ulfssonia 1497, sai Vehmaan kihlakunnan tuomarin viran 1498. Hänet erotettiin 1502 koska tuki valtionhoitaja Sten Sturea, joka oli irtisanonut uskollisuudenvalansa unionikuninkaalle Hannulle. Sten Sturen joukot piirittivät Turun Linnaa 3 kuukautta vuonna 1502 ja Jönsin sanotaan aiheuttaneen kapinan kuningas Hannun palkkajoukoissa ja kuningas Hannun nimittämän Turun linnanpäällikön Magnus Frillen olikin vetäydyttävä. Koska unioni vielä jatkui tästä huolimatta Jöns Garp menetti tästä petoksestaan kihlakuntansa, eikä saanut sitä takaisin arkkipiispa Jakob Ulfssonin 1508 uudelle valtionhoitajalle lähettämästä vetoomuksesta huolimatta. Mainitaan 29.10. 1510 ja oli elossa todennäköisesti vielä 1512.

[104]. Isä Taulu 10924. Äiti Taulu 10925. –Puoliso Margareta Klasdotter. Taulu 5463.[105]

XI Lapset
Margareta Jönsdotter Garp. Aviomies Henrik Henriksson av Dönsby, Karjaalta. Hänet mainitaan myös Henrik-kirjurina ja on todennäköisesti sama, joka esiintyy 1524, oli lainlukija 1547 Raaseporin kihlakunnassa, 1550 ja 1555 Piikkisissä, 1551 ja 1554 Halikossa sekä 1534 ja 1552 alilakimiehenä Etelä Suomen laamannikunnassa. Ramsay on sekoittanut hänet Henrik-kirjuriin, joka oli linnankirjurina Turussa, esiintyi 1504 ja eli vielä 1511 mutta kuollut 1523. Hän olisi voinut olla Margaretan mies, mutta kronologisista syistä epätodennäköistä[104]. Katso myös 5463.
Anna Jönsdotter Garp. Katso myös 5463.
Karin Jönsdotter Garp. Taulu 2731.[102]
Taulu 5463

XII. Margareta Klasdotter. Margareta lienee syntynyt Klas Henrikssonin ensimmäisessä avioliitossa, johtuen lasten suurista ikäeroista. Elossa 1510[118]. Isä Taulu 10926. Äiti Taulu 10927. –Puoliso Jöns Andersson Garp. Taulu 5462.[105]

XI Lapset
Anna Jönsdotter Garp. Katso myös 5462.
Karin Jönsdotter Garp. Taulu 2731.[102]
Margareta Jönsdotter Garp. Katso myös 5462.
Taulu 5464

XII. Per Persson Starck. Starck-rälssisuku on esiintynyt jo keski-ajalla ja oli asettunut Nauvon ja Paraisten alueelle. Yhtäpitävää sukuketjua ei ole kuitenkaan voitu tehdä kuin vasta 1500-luvun alusta. Kirjattu Ruotsissa aatelisrekisteriin 15.7.1634 numerolla 222 ja Suomessa 6.2.1818 numerolla 18. Suomen haaraa kuoli 1895, mutta jatkui Ruotsissa. Per Persson omisti Nauvon Käldingen kartanon ja olisi vanhimpien sukutaulujen mukaan ollut naimisissa Karinin kanssa, joka tuli Fulkilan kartanosta Halikosta.

[152]. –Puoliso Karin till Fulkila. Taulu 5465.[152]

XI Lapset
Hans Persson Starck. Omisti Stor-Mälön Paraisissa. Peri äitinsä kautta Fulkilan kartanon Halikon Uskelassa.

[152]. Katso myös 5465.
Olof Persson Starck. Taulu 2732.
Taulu 5465

XII. Karin till Fulkila. –Puoliso Per Persson Starck. Taulu 5464.[152]

XI Lapset
Hans Persson Starck. Katso myös 5464.
Olof Persson Starck. Taulu 2732.
Taulu 5470

XII. Rötker Olofsson Diekn . Asemies, joka omisti Gennäsin ja Dalkarbyn rälssitilat Pohjan pitäjässä. Boijeilla oli myöhemmin samankaltainen vaakuna kuin Rötkerillä, jonka Boijet saivat Anders Boijen ja Rötkerin tyttären Brita Dieknin avioliitosta. Rötker esitti vaatimuksia Saustilan ja Hallilan tiloista, jotka olivat olleet hänen äidinäidin isällä. Tilat olivat hänen äitinsä serkun, Lucia Olofsdotter Skelgen hallussa ja Rötker katsoi, että Lucian äiti Kristina ja hänen miehensä Olof Skelge olivat väkisin ottaneet tilat haltuunsa. Oikeusprosessissa joka asiasta käytiin päätettiin 1476 , että Lucialla oli täydet oikeudet tiloihin, koska Rötkerin äidinäiti Märta oli saanut käteistä myötäjäisiksi, Lucian äidin saadessa Saustilan. Märtan myötäjäiset rahoitettiin panttaamalla Hallilan, jonka sitten lunasti Lucian isä ja lisäpanttauksen jälkeen Lucian aviomies Henrik Klasson. Oikeus päätti myös, että osapuolten tulisi selvittää keskinäiset saatavansa ja yhteiset tilansa. 1490 laadittiinkin sovintokirje, jonka mukaan Rötker yhdessä lankonsa Mårten Jönssonin kanssa sai Gumnäsin ja Antkärrin Pohjan pitäjästä laamanni Henrik Klasinpojan leskeltä Lucia Olofsdotter, joka oli hänen äitinsä lapseton serkku. Rötkerin isä, Olof Nilsson oli myynyt Gumnäsin Naantalin luostarille ja Lucia Olofintytär lunastanut sen takaisin vaihtamalla sen Sauvon Saustilaan. Tämän jälkeen oli vielä epäselvyyksiä tästä kaupasta Naantalin luostarin kanssa, joista Rötker neuvotteli lopullisesti1498 luostarin konfessorin, veli Arvidin kanssa. Silloin sovittiin, että luostari maksaa Rötkerille 12 markkaa ja tämä luopuu muista vaatimuksista asiassa.

[156]. Vaimo Ragnhild Johansdotter mainitaan joidenkin sukututkijoiden mukaan olevan Gäddan sukua, ja isänsä Jöns Pedersson Gädda, mutta ilman dokumentointia.[153] Isä Taulu 10940. Äiti Taulu 10941. –Puoliso Ragnhild Johansdotter Gädda. Kuollut noin 1537[153]. Taulu 5471.[153]

XI Lapset
Brita Rötkersdotter Diekn . Taulu 2735.
Taulu 5471

XII. Ragnhild Johansdotter Gädda. Kirjautui Gennäsiin. Kotoisin ilmeisesti Ruotsista, josta myi muutamia tiloja Linköpingin hiippakunnasta Viipurin käskynhaltijalle Erik Turessonille; asui 1510-luvun alussa leskenä Gennäsissä. Joidenkin sukututkimusten mukaan katsotaan isän olevan Johan (Jöns) Gädda ilman varsinaisia todisteita.

[160]. Kuollut noin 1537[153]. Isä Taulu 10942. –Puoliso Rötker Olofsson Diekn . Taulu 5470.[153]

XI Lapset
Brita Rötkersdotter Diekn . Taulu 2735.
Taulu 10918

XIII. Jeppe Gunnila. Rälssimies, mainitaan nimellä "Jeppe i Gunnila"[76]. –Puoliso Karin Jakobsdotter Kurki. Taulu 10919.[75]

XII Lapset
N.N. Jeppesdotter. Taulu 5459.
Taulu 10919

XIII. Karin Jakobsdotter Kurki. Hänestä käytetään mm. mainintaa "vaimo Karin Jakobsdotter till Tottijärvi" ja myöhemmin "till Gunnila", kun hän ilmeisesti myöhemmässä aviossan oli Jeppe Gunnilan vaimo. 1510 hän myi Haverin tilan Pöytyällä Knut Erikssonille, joka oli Elin Kurckin aviomies. Myyntikirjeen sinetti on Sääksmäen kihlakunnan tuomarin Påvel Hermanssonin, joka mainitaan Katarinan vävynä.

[77]. Isä Taulu 21838. Äiti Taulu 21839. –Puoliso Jeppe Gunnila. Taulu 10918.[75]

XII Lapset
N.N. Jeppesdotter. Taulu 5459.
Taulu 10924

XIII. Anders Gregersson Garp. Asemies, mikä siihen aikaan tarkoitti rälssiluokkaa heti ritariston alapuolella. Peri 1447 isänsä testamentin kautta puolet Kosken kartanosta Vehmaalla ja saisi äitipuolensa jälkeen saada toisenkin puolen. Katselmusmies 1462 Liedossa ja 1468 Räntämäellä, lautamies Turun maakäräjillä 1464 ja 1476 sekä tutkintalautakunnassa 1488 mahdollisesti kihlakunnantuomarina. Kirjattiin Koskeen. Oli poikiensa kanssa vaatimassa korvausta Sauvon Santasaaresta, koska hänen serkkunsa poika edesmennyt Hartvig Jakobsson oli lahjoittanut tilan Turun tuomiokirkolle. Asia oli käräjillä 1494 ja hän sai selkäperintönä Hartvigin tilan Kalannissa ja Storgårdin (Hartikkala) Liedossa sekä useita muita hänen tilojaan, joita myöhemmin hallitsi pojantyttären Anna Jönsdotterin perilliset Görtshagenin suvussa.Mainitaan vielä 1494. Oli naimisissa Karinin kanssa, vanhemmat Olof Svärd (vanhempi suku) ja ilmeisesti hänen ainoa tunnettu vaimonsa, Elin Jönsdotter.

[101]. Isä Taulu 21848. Äiti Taulu 21849. –Puoliso Karin Olofsdotter Svärd. Taulu 10925.[101][101]

XII Lapset
Jöns Andersson Garp. Taulu 5462.
Per Andersson Garp. Nähtävästi Anders Gregersson Garpin nimettömänä mainittu poika. Noin 1570 mainitaan suomalaissa sukutauluissa Per, Kosken herraa. Todennäköisesti sama kuin Per Andersson, Ulvilan pappi, joka eli 1560 mutta oli kuollut 1533. Omisti tiloja Ulvilassa, osaksi perintötiloja, joita hän oli halunnu antaa aviottomalle pojalleen Anders Perssonille, kuninkaan palvelijalle. Andes persson on mahdollisesti se Anders, joka 1532 osti tiloja Raisiossa. Oliko hän sama Anders persson Pyhäranta, asemies Taivasalossa on epävarmaa.[101] Katso myös 10925.
N.N. Andersdotter Garp. Aviossa erään Påvelin kanssa.[101] Katso myös 10925.
Margareta Andersdotter Garp. Kutsutaan Margareta till Hagaksi eli kirjoittautui Janakkalan Haagaan Hämeessä ja mainitaan noin 1570 julkaistussa sukutaulussa Karinin tyttärenä, Karinin todennäköisesti ainoassa avioliitossa Anders Gregerssonin kanssa. Tämä Margareta on nähtävästi ollut aviossa Nils Larsson Dieknin, Haagan herran kanssa.[99] Katso myös 10925.
Taulu 10925

XIII. Karin Olofsdotter Svärd.[101] Isä Taulu 21850. Äiti Taulu 21851. –Puoliso Anders Gregersson Garp. Taulu 10924.[101]

XII Lapset
Jöns Andersson Garp. Taulu 5462.
Per Andersson Garp. Katso myös 10924.
N.N. Andersdotter Garp. Katso myös 10924.
Margareta Andersdotter Garp. Katso myös 10924.
Taulu 10926

XIII. Klas Henriksson.


Kuva 9. Klas Henrikssonin sinetti.
Syntynyt noin 1440[119]. Valtaneuvos, laamanni, kihlakunnantuomari. Halikon Joensuun (Åminne) herra ja myös Maskun Kankaisten sekä vaimonsa kautta Kiskon Haapaniemen omistaja. Sukunimeä hän ei käyttänyt vaan se liitettiin sukuun vasta 1500-luvun lopulla. Sen vuoksi sitä ei käytetä tässäkään yhteydessä.

Vakiintuneen arvoaseman saavuttaneen suvun jäsenenä ja äitinsä puolelta Suomen varakkaamman ja sukusuhteiltaan mahtavan miehen, Klaus Dieknin perillisenä Klas (Klaus) Henriksson kohosi varhain maan rälssiväen eturiviin. Hän näykyy myös olleen tavallista kykenevämpi mies ja arvovaltaansa hän vielä lisäsi valitsemalla puolisokseen Etelä-Suomen laamannin Krister Frillen tyttären. Ainakin jo elokuussa 1472 hän oli naimisissa hänen kanssaan. Hän oli toisenkin kerran naimisissai, puolisoiden järjestys vaihtelee eri lähteissä. J. Ramsayn mukaan ensimmäinen puoliso on tuntematon ja toinen on Kristina Kristersdotter Frille. Käytettävissä olleiden lähteiden mukaan viimeinen vaimo synnytti yhden lapsen eli Henrikin. Näin ollen Krister, Margareta ja Kerstin ovat ensimmäisen vaimon lapsia. Kaarlo Blomstedt todistaa, että vaimojen järjestys on toinen: ensimmäinen puoliso olisi ollut Krister Frillen nimeltään tuntematon tytär, jota kuitenkin mm. Ramsay kutsuu Kristinaksi. Perusteluna Blomstedt pitää sitä, että Krister Frillen viimeinen elossa ollut lapsi Magnus Frille testamenttasi suvun omaisuuden Krister Klaunpojalle sisaruksineen, josta voi päätellä, että Krister oli hänen sisarensa poika ja että sisar oli kuollut. Blomstedtin mukaan Krister Frillellä ei ollut Kristina-nimistä tytärtä mutta tiedetään erään tyttären menneen naimisiin Klaus Henrikssonin kanssa. Näin ollen tässäkin esityksessä ensimmästä vaimoa kutsutaan nimellä N.N. Kristerintytär Frille. Toisen vaimon nimi oli kuitenkin Blomstedtin mukaan varmuudella Kristina-niminen ja vanhemmat olivat mahdollisesti Jakob Pederssonin ja Lindelöf-sukuun kuulunut vaimo.

Klaus Henriksson mainitaan 1470 asemiehenä (väpnare) ja lautamiehenä maaoikeudessa ja laamanninkäräjillä Turussa 1476. Toimi Halikon kihlakunnantuomarina 1472-1508, pysyi tässäkin tehtävässä saatuaan nimityksen Suomen sen ajan tärkeimpään maalliseen virkaan eli Etelä-Suomen laamanniksi, jota tehtävää hän hoiti 1487-1518. Valtaneuvoksena hän oli samaan aikaan 1488-1520. Valtaneuvos edusti hallituksen päämiestä valtakunnan eri osissa ja sai häneltä tehtäviä, joihin hän kaukana asuvana ei itse voinut ryhtyä. Toisaalta valtaneuvos edusti seutukuntansa etuja valtakunnan keskuksessa, esim. herrainpäivillä tai milloin oli muuten ratkaistava tärkeitä kysymyksiä. Valtiopäivillä ja herrainkokouksissa hän oli 1499, 1505, 1511 ja 1512. Hän oli yksi niiden neuvotteluiden johtajista, jotka koskivat puolustautumista venäläisiä vastaan 1490-luvulla ja tanskalaisia vastaan 1507. Vuonna 1490 hänestä tuli ritari. Kuningas Kristian II kutsui hänet Tukholmaan piispa Arvid Kurjen ja muun korkeimman suomalaisen virkamieskunnan kanssa 1520 vahvistamaan valtaneuvoston päätöstä Kristian II:n tunnustamisesta kuninkaaksi. Hän kuoli pian sen jälkeen, kuitenkin ennen 1524, jolloin puoliso eli leskenä.

[120]. Kuollut noin 1520[119]. Isä Taulu 21852. Äiti Taulu 21853. –Puoliso 1:o noin 1472 N.N. Kristersdotter Frille. Kuollut noin 1508 Halikko, Joensuu (Åminne)[121]. Taulu 10927.[102][121] –Puoliso 2:o noin 1510 Kristina (Jakobsdotter?). Eli leskenä 1524. Mm. Ramsay nimitti häntä Kristina Frilleksi ja oletti että hän oli Klaus Hornin toinen vaimo. Kaarlo Blomstedt todistaa kuitenkin, että järjestys oli toinen ja että toisen puolison nimi oli varmuudella Kristina ja vanhemmat todennäköisesti Jakob Pettersson ja äiti Lindelöf-suvusta

[123]. Kuollut jälkeen 1524[124].[122]

XII Lapset
1: Krister Klasson Horn af Åminne. Asemies, kihlakunnantuomari, linnanpäällikkö. Halikon Joensuun (Åminne) herra. Vapaaherrallisen Horn af Åminne-suvun kantaisä. Suku sai vapaaherrallisen aseman vuonna 1561 hänen kuolemansa jälkeen. Mainitaan ensi kerran 1504 Turussa pidetyssä Suomen johtohenkilöiden kokouksessa, jota johti valtionhoitaja Svante Sture, jolloin päätettiin toimittaa Venäjälle rauhaa uudistamaan lähetystö ja määrättiin Krister Klasson Horn sen toiseksi johtajaksi. Oli 1509 Ruotsissa Örebron linnanpäällikkönä. Piikkiön kihlakunnan tuomariksi hänet nimitettiin 1512. Toimi Raaseporin linnanpäällikkönä 16.10.1513- 1515 ja Turun linnanpäällikkönä 1515-1520. Antoi 26.3.1517 Naantalin luostarille Sauvon Karinkorvan tilan sisarentyttärensä Margaretan elatukseksi.Osoitti kuntoa ja taitoa niissä toimissa, joissa hätä ehdittiin käyttää, ennenkuin nähtävästi väkivaltainen ja joka tapauksessa ennenaikainen kuolema keskeytti hänen jo huomiota ansainneen elämänuransa.[125] Kuollut noin 1520[124]. Katso myös 10927.
1: Margareta Klasdotter. Taulu 5463.
1: Brita (Kristina?) Klasdotter. Nimi vaihtelee eri lähteissä. Ramsay puhuu Kerstinista, Blomstedt Britasta tai Kristinasta. Puoliso asemies Petter Hevonpää (Jägerhorn af Spurila)

[125]. Katso myös 10927.
2: Henrik Klasson Horn af Kanckas. Syntynyt noin 1512 Halikko, Joensuu[126]. Laamanni, käskynhaltija, valtaneuvos, soturi, ritari. Horn suvun Kankaisten sukuhaaran kantaisä (Horn av Kanckas). Suku rekisteröitiin kuitenkin vasta 1625 Ruotsin ritarihuoneessa numerolla 12. Henrik Klasson ei itse käyttänyt sukunimeä, vaan se liitettiin häneen vasta 1500-luvun lopulla.

Syntynyt n. 1512 ilmeisesti Halikon Joensuussa, mutta eli lapsuutensa Kiskon Haapaniemessä, jonka hänen äitinsä oli leskeksi jäätyään n.1520 saanut asumakartanokseen. Haapaniemen herra 1540-luvulle asti, jolloin siirtyi Maskun Kankaisiin. Rakensi itselleen 1580 luvulla uudeksi asumakartanokseen Maskun Taipaleen, joka lienee sama kuin hänen kirjeissään mainittu Myckilberg.

1534 lopulla hän oli Kustaa Vaasan hovin palveluksessa. Tanskan sisällissodan aikana, jolloin Kustaa Vaasa tuki Tanskan edellisen kuninkaan poikaa kapinallisia vastaan Henrik toimi kuninkaan ja Skoonessa toimivan armeijan päälliköiden välisenä sanansaattajana. Siitä hän sai palkkioksi marraskuussa 1535 Salon Uskelassa ja Inkerin Halikosta läänityksinä sekä 1540 Tenholan pitäjän, jolloin kuitenkin menetti Salon ja Inkerin. 1539 hänestä tuli Maskun kihlakunnan tuomari ja nimitettiin myös kamarineuvokseksi kameraaliseen keskushallitukseen Tukholmassa ja samana vuonna Tukholman linnan käskynhaltijaksi.

Henrik palasi keväällä 1544 Suomeen, vastanaineena ja myös kuninkaan tahdosta, koska Suomi tarvitsi uskollista ja taitavaa hallintomiestä. Toimi aluksi sotaväen katselmusmiehenä ja palkanmaksajana sekä jalkaväen päällikkönä. 1549 hänet nimitettiin Etelä-Suomen laamanniksi ja 1554 kaiken Suomessa linnaleirissä olevan sotaväen päälliköksi yhdessä veljenpojan Klas Kristerssonin kanssa. 1556 hän sai kuninkaalta Kustaa Vaasalta merkittävän tunnustuksen kun hänet nimitettiin kuninkaan lempipojan Juhana-herttuan neuvonantajaksi Suomessa. Kuninkaan kuoltua tuli uudeksi kuninkaaksi Erik XIV joka pyrki vähentämään Juhanan valtaa ja Juhana pysyi etujaan puolustaakseen Ruotsissa ja nimitti poissaolonsa ajaksi Henrik Hornin Pohjois-Suomen ja Joakim Bulgrinin Etelä-Suomen käskynhaltijaksi. Ritari hänestä tulii 1561.

Juhanan ilmitaistelu kuningasta vastaan puhjettua pyrki Horn kuninkaan suosioon ja Juhana vastasi ottamalla häneltä Maskun kihlakunnan tuomarin viran pois. Kuningas nimitti hänet samana vuonna ylipäälliköksi Liivinmaalle ja hän sai läänitykseksi Muurlan pitäjän ja Mynämäen Metsäkorven entistä edullisemmilla ehdoilla ja sai myös pian takaisin Maskun kihlakunnan tuomarin viran sekä Pohjois-Suomen laamanninviran.

Henrik Horn toimi Viron käskynhaltijana 1564-1568, hoitaen myös jalkaväen ylipäällikön tointa. 13.8.1565 hän voitti yhdessä Anders Nilssonin (Sabelfana) kanssa Tallinnaa ahdistamaan tulleen saksalaisen palkkasoturijoukon ja heidän kunniaksi järjestettiin voitonjuhla Tukholmassa. Palkkioksi hän sai läänitykseksi kotipitäjänsä Maskun. 1566 hänestä tuli valtaneuvos.

Kuningas Erik XIV joutui epäsuosioon aatelin keskuudessa mm. etujen heikkenemisestä ja heikosta valtakunnan talouden hoitamisesta ja vangittiin lopulta kapinallisten herttuoiden toimesta 1568. Valtaan nousi Juhana III.Tämä ei ollut unohtanut Henrikin siirtyneen Erikin puolelle ja vangitutti hänen perheensä sekä yritti vangita hänet Tallinnassa. Henrik oli kuitenkin tehnyt tallinnalaisten kanssa sopmuksen linnan puolustamiseksi kaikkia hyökkäyksiä vastaan. Juhana käski hänet luopumaan Tallinnasta ja käskynhaltijan virastaan, minkä hän tekikin ja sai Juhanalta avoimen kirjeen, millä hänet vapautettiin rangaistuksesta valtaneuvoston pyynnöstä mutta käskettiin pysymään kartanoissaan Suomessa. Vaikutusvaltaiset ystävät auttoivat häntä kuitenkin pääsemään jälleen kuninkaan suosioon. 25-vuotisen Venäjän sodan alettua Henrik nimitettiin sotaneuvokseksi elokuussa 1571 ja 4.9.1571 ylimmäksi sotaneuvokseksi. 1572- n.1580 hän toimi Suomen ylikäskynhaltijana. Lokakuussa 1573 hänestä tuli Suomen sotaväen ylipäällikkö. 9.4.1576 hänet nimitettiin ylipäälliköksi ja maaherraksi Virossa, jossa hän poikansa Karl Henrikssonin kanssa johti tammi-maaliskuussa 1577 kaupungin kuuluisaa puolustautumista 50000 miehen suuruista venäläistä armeijaa vastaan. Palkkioksi hän sai Pohjois-Suomen laamanninviran ja myöhemmin samana vuonna hänestä tuli saman alueen käskynhaltija.

Johti helmikussa 1578 hävitysretken Inkeriin ja helmikuussa 1579 aina Novgorodin tienoille asti sekä piiritti 14-28.9.1579 Narvaa huonolla menestyksellä, niiden n. 6000 suomalaisen ja ruotsalaisen miehen kanssa, jotka oli jo kesällä tuonut Viroon. Tämän johdosta hän menetti ylipäällikkyyden. 1582 hänestä tuli Käkisalmen linnan päällikkö ja Itä-Suomen, Savonlinnan ja Käkisalmen läänien ylin käskynhaltija sekä sai samaan aikaan Pohjanmaan laamannin viran. 1584 tai 1585 hän oli jälleen Suomen ylikäskynhaltija, Savoa ja Karjalaa lukuunottamatta, ja samana vuonna hänen hallinnastaan erotettiin Raaseporin, Porvoon ja Hämeen läänit. Samalla hän sai eliniäkseen laamannin ja kihlakunnantuomarin virkansa ja samoin Mynämäen Metsäkorven läänityksen (20 talonpoikaa). 14.7.1594 hän sai uudelta kuninkaalta Sigismundilta Tukholmasta vahvistuksen elinajakseen Maskun tuomarinvirkaan ja Ylimän neljänneksen läänitykseen. Henrik Klasson Horn af Kanckas kuoli 21.6.1595 klo 8 aamulla Kankaisissa 83-vuotiaana ja haudattiin 27.7.1595.[127] Kuollut 21.06.1595 Masku, Kankainen[126].
Taulu 10927

XIII. N.N. Kristersdotter Frille. Etelä-Suomen laamannin, tanskalaissukuisen Krister Frillen tytär täytti puolisona ne vaatimukset, jotka hänen puolisonsa Klas Henrikssonin (Horn) asema yhteiskunnassa ja perheen laaja omaisuus hänelle asettivat. Lahjakkaaseen, vanhaan sivistyssukuun kuuluvana hän isänkodissaan Haapaniemessä epäilemättä oli saanut hyvän valmiuden maan johtavan perheen emännäksi. Yhdessä miehensä ja sukulaistensa kanssa hän myös näkyy pitäneen huolen siitä, että lapset saivat kasvatuksen, jota tällaisen perheen lapsille saattoi odottaa annettavan.

[136]. Kuollut noin 1508 Halikko, Joensuu (Åminne)[121].[102] Isä Taulu 21854. Äiti Taulu 21855. –Puoliso noin 1472 Klas Henriksson. Syntynyt noin 1440[119]. Kuollut noin 1520[119]. Taulu 10926.[121]

XII Lapset
Krister Klasson Horn af Åminne. Kuollut noin 1520[124]. Katso myös 10926.
Margareta Klasdotter. Taulu 5463.
Brita (Kristina?) Klasdotter. Katso myös 10926.
Taulu 10940

XIII. Olof Nilsson Diekn . Mahdollisesti sama Olof Diekn, joka oli tuomarina Halikon kihlakunnassa 1479. Möi Gumnäsin Pohjan pitäjästä Naantalin luostarille, jonka hänen vaimonsa sisarentytär Lucia Olofsdotter Skelge lunasti takaisin Sauvon Saustilaa vastaan. Kaupan sopi luostarin kanssa lopullisesti vasta 1498 hänen poikansa Rötker Olofinpoika.[154] Jotkut sukututkijat ovat päätyneet siihen, että Olofin isä on Nils Ingesson Diekn, mutta ilman dokumentteja. Olettamus johtunee siitä, että Olof möi alunperin Nils Ingessonille kuuluneen Pohjan Gumnäsin ja että Olof olisi sitä kautta perinyt tilan. Gumnäs on voinut tulla Olofille myös vaimonsa mukana koska vaimo oli Nils Ingessonin veljen tyttärentytär. Tämän mukaan Olof olisi ollut naimisissa serkkunsa tyttären kanssa.[154] Kuollut ennen 1490[154].[157] –Puoliso N.N. Hansdotter von Kampen. Taulu 10941.[154]

XII Lapset
Rötker Olofsson Diekn . Taulu 5470.
N.N. Olofsdotter Diekn . Aviomies asemies Mårten Ivansson, joka yhdessä Rötker Olofssonin kanssa 1490 peri, mutta luopui kaikista perinnöistä Lucia Olofsdotter Skelgen jälkeen. Lucia oli Rötkerin ja hänen sisarensa äidin serkku.[154] Katso myös 10941.
Taulu 10941

XIII. N.N. Hansdotter von Kampen. Isä Taulu 21882. Äiti Taulu 21883. –Puoliso Olof Nilsson Diekn . Kuollut ennen 1490[154]. Taulu 10940.[157][154]

XII Lapset
Rötker Olofsson Diekn . Taulu 5470.
N.N. Olofsdotter Diekn . Katso myös 10940.
Taulu 10942

XIII. Jöns Pedersson Gädda. Aseenkantaja Niityn tilalla, aatelinen[153].

XII Lapset
Ragnhild Johansdotter Gädda. Kuollut noin 1537[153]. Taulu 5471.
Taulu 21838

XIV. Jakob "Jeppe" Kurki. Tuomarina Uudellamaalla Tord Bonden puolesta 1404. Mainitaan 1418 todistajana Henrik Svärdin vihkiäisissä. Sinetöi appensa lahjakirjeen Turun tuomiokirkolle1435. Oli aatelisena lautamiehenä laamannioikeudessa Lempäälässä 1455.[78] Isä Taulu 43676. Äiti Taulu 43677. –Puoliso Karin Klasdotter Diekn (Lydekessöner). Kuollut ennen 1480[79]. Taulu 21839.[79]

XIII Lapset
Klas (Klaus) Jakobsson Kurki. Syntynyt noin 1425[81]. Vesilahden Laukon herra. Toimi Ylä-Satakunnan kihlakunnantuomarina 1456-77 ja maaoikeuden jäsenenä 1466. Hän oli myös Erik Tottin voutina Turun linnassa 1457 saakka. Satakunnan vouti 1463 appensa Jöns Olofssonin puolesta ja Sääksmäen vouti 1470.

Elinan surma-balladi kerto Klaus Kurjesta. Sillä on tuskin mitään historiallista pohjaa, sillä samantapainen kansainvälistä lainaa oleva kertomus on liitetty myös hänen äidinisäänsä Klaus Diekniin sekä Halikon Horneihin ja Louhisaaren Flemingeihin. Hänen puolisonsa oli Elin Jönsdotter Stenbock.[81] Kuollut noin 1478[81].[80]
Anna Jakobsdotter Kurki. Antoi äidinperintönsä Lemun Askaisen Naantalin luostarille tyttärensä, Katarina Saksenin ylläpidoksi. Aviossa ensimmäisen kerran Turun porvarin Hans Saksenin kanssa ja toisen kerran Piikkiön kihlakunnantuomarin Sten Henriksson Renhuvudin kanssa hänen toisessa avioliitossaan.[82][80]
Birgitta Jakobsdotter Kurki.[80]
Karin Jakobsdotter Kurki. Taulu 10919.
Taulu 21839

XIV. Karin Klasdotter Diekn (Lydekessöner). Puoliso ennen 1435 Jakob Kurki, joka mainitaan Katarinan veljen Henrik Klaunpojan testamentissa.

[79]. Kuollut ennen 1480[79]. Isä Taulu 43678. Äiti Taulu 43679. –Puoliso Jakob "Jeppe" Kurki. Taulu 21838.[79]

XIII Lapset
Karin Jakobsdotter Kurki. Taulu 10919.
Taulu 21848

XIV. Greger Andersson Garp.


Kuva 7. Greger Andersson Garpin sinetti.
Omisti Kosken kartanon Vehmaalla. Esiintyy ensimmäisen kerran tarkastusmiehenä Vehmaalla 1417 ja sinettitodistajana 1421. Toimi Vehmaan kihlakunnantuomarina 1437-1449. Eli vielä 4.2.1449 kun hän antoi toisen testamenttinsa, mutta oli kuollut 2.8.1450. Mainittiin 11.11.1421 Maunu-piispan lankona, siis aviossa Olof Tavastin tyttären kanssa. Testamenttasi 1447 "Heda" ja "Nygård" sekä puolet "Storgårdista" (Koski) Vehmaalla toiselle vaimolleen Anna Jönsdotterille ja puolet Koskesta Anders-pojalle. Hänen kuolemansa jälkeen noin 1449 leski luovutti suuren osan omaisuudesta vähitellen Naantalin luostarille vapaata ylläpitoa vastaan. Anders sai omistukseensa Kosken kokonaan. Useat lähteet katsovat vaimon olevan piispan Kristina-sisar, mutta se ei voi olla oikein, koska Kristina eli vielä 1439 ja Greger Andersson oli jo ennen 1435 myynyt Klas Lydekeson Dieknille toisen vaimona Anna Jönsdotterin ensimmäiseltä mieheltään Lasse Laurenssonilta (Finne) saaman huomenlahjan, Lähteenojan Eurassa. Huomenlahjan vastineeksi Anna oli Gregeriltä saanut Nygårdin ja Hietoisten tilat Vehmaalla. Anna omisti lisäksi maata Eurassa, Huittisissa ja Taivassalossa. Lisäksi hänellä oli isänsä perintönä Kåsäterin kartano Götlundassa Glanshammarin kihlakunnassa Närkessä, mikä mainitaan 22.8.1462 kun hänen veljenpoikansa Matts ja Ulf Petersson syyttivät häntä heidän isänsä ja äitinsä omaisuuden kavaltamisesta. Tämän hän kielsi asuessaan vielä Naantalin luostarissa luovuttuaan Nygårdin ja Hietoisten tiloista elatustaan vastaan luostarin suojissa.

[106]. Kuollut noin 1449[102]. Isä Taulu 174716. –Puoliso 1:o N.N. Olofsdotter Tavast. Taulu 21849.[101][102] –Puoliso 2:o Anna Jönsdotter. Lasse Finnen leski. joka oli saanut mieheltään Euran Lähteenojan huomenlahjakseen. Hän oli kotoisin todennäköisesti Ruotsin Närken Götalundan Kåsäteristä ja hänellä oli kaksi veljenpoikaa, Ulf ja Matts Pedersson, jotka vastustivat hänen lahjoituksian Naantalin luostarille. Hän luovutti 1447 nunnan luostarille, Katarina Jönsdotterin Tukholmasta antaen Huittisten Kariniemen nunnan ylläpidoksi. Toisen miehensä kuoleman jälkeen hän vielä antoi luostarille Villiluodon saaren Taivassalossa sekä loput omaisuudestaan, Hiedon ja Uusikartanon lahjoituskirjeillä 1458, 1460 ja 1462 vapaata ylläpitoa vastaan luostarissa.[102][102]

XIII Lapset
1: Anders Gregersson Garp. Taulu 10924.
Taulu 21849

XIV. N.N. Olofsdotter Tavast.[101] Isä Taulu 43698. –Puoliso Greger Andersson Garp. Kuollut noin 1449[102]. Taulu 21848.[102]

XIII Lapset
Anders Gregersson Garp. Taulu 10924.
Taulu 21850

XIV. Olof Persson Svärd .


Kuva 8. Olof Persson Svärdin sinetti.
Asemies. Mainitaan 1440 Pohjois-Suomen tuomarina ja kihlakunnantuomarina Pohjanmaalla 1443-1445. Osti 1427 kuudesosan Ulvilan Ahlaisen Ytterbystä Jönis Horkalilta ja 1437 toisen tilan Ahlaisista, jonka maa hän sitten panttasi Ulvilan kirkolle 40 talarilla, jonka hän käytti poikansa pappi Mårtenin Rooman matkaan ja josta otti itselleen 10 talaria Tukholman matkaa varten.Todisti 25.3.1451, että hän ja hänen edesmennyt vaimonsa olivat lahjoittaneet puolet Ulvilan Pennisestä, itsensä ja sukulaistensa sielujen puolesta Naantalin luostarille, sillä ehdolla, että antajia ja heidän vanhempaan muistetaan luostarin rukouksissa. Bengt Lydekenpoika ja hänen vaimonsa Valborg, todennäköisesti Olofin vaimon Elin Jönsdotterin sisar, antoivat toiset puolet Pennisistä luostarille.

[113]. Kuollut ennen 1460[113]. Isä Taulu 43700. –Puoliso Elin Jönsdotter. Taulu 21851.[101]

XIII Lapset
Petter Olofsson Svärd. Tuomarina Ala-Satakunnassa ja laamanni. Tunnusti 1457 aatelin joukossa kuningas Kristian I:n. Omisti Sonnäsin ja Storgårdin Ulvilan Pitäjässä.[114] Kuollut ennen 1470[114].
Olof Olofsson Svärd.[114]
Lars Olofsson Svärd.[114]
Mårten Olofsson Svärd.[114]
Göran Olofsson Svärd.[114]
Karin Olofsdotter Svärd. Taulu 10925.[101]
Taulu 21851

XIV. Elin Jönsdotter. –Puoliso Olof Persson Svärd . Kuollut ennen 1460[113]. Taulu 21850.[101]

XIII Lapset
Karin Olofsdotter Svärd. Taulu 10925.[101]
Taulu 21852

XIV. Henrik Olofsson . Halikon Joensuun herra. Sukunimeä hän ei käyttänyt vaan se on liitetty sukuun vasta 1500-luvun lopulla. Henrik oli yksi niistä 13 Suomen miehestä, joille kuningas Erik XIII antoi 7.12.1407 kaikille samansisältöisen rälssikirjeen, mikä sisälsi perinnöllisen verovapauden kaikkiin heidän omistamiinsa maa-alueihin.

Meni naimisiin ennen vuotta 1435, sillä mainitaan 22.1.1435 Klaus Dieknin vävyksi. Puoliso Cecilia oli Suomen ehkä mahtavimman ja varakkaimman miehen, Klaus Lydekenpoika Dieknin tytär. Tätä kautta Horneille tuli mm. Kankaisten kartano Maskun kirkon lähellä. Vuonna 1438 Henrik ripusti sinettinsä asiakirjaan, jossa hänen veljensä Matts myi Kaarinassa sijaitsevan Littoisten kartanon Turun Tuomiokirkolle. Henrik ja Cecilia rakennuttivat Halikon kivikirkon ja saivat siten patronaattioikeuden Joensuun kartanolle. V.J. Kallion kirjassa "Halikon historia" arvellaan, että kirkko rakennettiin eräänlaisena sovinnontekona, koska Cecilian isä, Klaus Diekn, oli polttanut vanhan legendan mukaan ensimmäisen vaimonsa ja tyttärensä. Tästä kertoo mm. kansanruno Elinan surma. Tosin tarinaan liitetään muitakin suurmiehiä, mm. Klaus Kurki. Ei ole kuitenkaan voitu osoittaa heidän todella syyllistyneen tällaiseen rikokseen. Elossa vielä 1448.[128] Kuollut jälkeen 1448[124]. Isä Taulu 43704. Äiti Taulu 43705. –Puoliso Cecilia Klasdotter Diekn (Lydekessöner). Taulu 21853.[79]

XIII Lapset
Klas Henriksson. Syntynyt noin 1440[119]. Kuollut noin 1520[119]. Taulu 10926.
Alissa Henriksdotter. Eli Kankaisissa. Myi 1488 toisen miehensä ja veljensä suostumuksella Ulvilan Annolan. Ensimmäinen aviomies oli Olof N.N. ja toinen Magnus Nilsson.[124] Katso myös 21853.
Taulu 21853

XIV. Cecilia Klasdotter Diekn (Lydekessöner). Ei nimetty samanaikasissa lähteissä. Jully Ramsayn ja Kaarlo Blomstedtin mukaan hän oli "Cicilia" Klausdotter Diekn.[135] Isä Taulu 43678. Äiti Taulu 43679. –Puoliso Henrik Olofsson . Kuollut jälkeen 1448[124]. Taulu 21852.[79]

XIII Lapset
Klas Henriksson. Syntynyt noin 1440[119]. Kuollut noin 1520[119]. Taulu 10926.
Alissa Henriksdotter. Katso myös 21852.
Taulu 21854

XIV. Krister Håkansson Frille.


Kuva 11. Krister Håkansson Frillen sinetti.
Syntynyt noin 1416[137]. Kiskon Haapaniemen herra. Hovin palveluksessa Tanskassa 1445. Panttasi 1447 tilansa Hillerupissa sedälleen Klaus Kristiernsenille.Tunnusti kuningas Kristian I:n 24.6.1457 Suomen aatelin joukossa. Kihlakunnan tuomari Halikon kihlakunnassa 1463. Kuningas Kaarle Knuutinpojan neuvostossa 1464. Etelä-Suomen laamanni 1466 ja vielä 28.1.1472. Kuollut ennen 1.8.1472.[138] Kuollut ennen 01.08.1472[138]. Isä Taulu 43708. –Puoliso 1:o Kristina Jakobsdotter (Diekn?). Ramsayn mukaan Kristina oli Jakob Valdemarsson (Garpin) tytär Karin Nilsdotterin kanssa. Ramsay esittää Jakobin toiseksi vaimoksi Ragnhild i Letala. Anthoni ei mainitse Jakob Valdemarssonia Ragnhildin miehenä vaan Jakob Jönssonin. Krister Frillen kanssa aviossa olevaa Kristina Jakobsdotteria Anthoni ei mainitse. Tämän epäselvyyden vuoksi tässä esityksessä oletetaan, että Valdemar Dieknillä oli Jakob-niminen poika, joka oli naimisissa Kristina Nilsdotterin kanssa ja olivat Kristina Jakobsdotterin vanhemmat.[139][138] –Puoliso 2:o Elin Magnusdotter . Taulu 21855.[138]

XIII Lapset
1: Magnus Kristersson Frille. Asemies. Linnanisäntä Turussa 1499-1502. Toimi suuren venäläissodan aikana 1495 piispa Maunu Särkilahden (Stiernkors) lähettämien joukkojen päällikkönä Viipurissa ja otti osaa tuimaan Vatikiven taisteluun 12.10.1495, jossa turhaan koetettiin murtaa linnaa ja kaupunkia piirittävien venäläisten saartorengasta. Hän joutui venäläisten vangiksi ja vapauduttuaan 1497 hän sai piispalta palveluksistaan ja vaivoistaan kaksi tilaa Kemiön Sandöstä. Hän tuli Hannu kuninkaan toimesta Turun linnanvoudiksi 1499 ja puolusti 1502 linnaa sen kolmikuukautisen piirityksen aikana Sten Sturen joukkoja vastaan. Häntä kutsuttiin 1501 "Turun voudiksi" ja 1502 kuninkaan kirjeessä "Mogens Frille, virkamiehemme Turussa". Joutui luovuttamaan linnan Sten Sturelle 6.9.1502. Kieltäytyi 1504 vannomasta uskollisuudenvalaa uudelle valtionhoitaja Svante Sturelle.

Vuonna 1500 suoritetussa jaossa hänen veljensä Håkan luovutti puolikkaansa Perniön Tyköstä, toisen puolen hän sai veljeltään Matts Frilleltä. Omisti myös Fulkilan kartanon Uskelan pitäjässä; Teki testamentin Perniön Tykössä (Teijo) 24.2.1508 ja kuoli ennen 8.12.1508 naimattomana. Hänen ja hänen velivainajansa suuri omaisuus joutui tällöin osaksi Turun tuomiokirkolle ja maamme luostareille ja osaksi sukulaisille. Sukukartano Haapaniemi siirtyi hänen langolleen, laamanni ja valtaneuvos Klaus Henrikinpoika (Hornille).

[140].
1: Håkan Kristersson Frille. Syntynyt noin 1456[137]. Asemies 1494. Sauvon Kärkisten herra. Luovutti 1500 Perniön Tykön (Teijo) veljelleen Magnus Frillelle.[141] Kuollut 1508[138].
1: Johan Kristersson Frille. Syntynyt noin 1446 Turku [137]. Venäläisten vankina veljensä Magnuksen kanssa 12.10.1495 Viipurissa. Puoliso Margareta Linbeckintytär, mainitaan 4.3.1501.[142]
1: Erik Kristersson Frille. Syntynyt noin 1454 Turku [137]. Hänen veljensä Håkan myi 1494 itsensä ja veljensä Johanin suostumuksella osansa Forssan tilasta Tenstan pitäjästä Upplannissa.[138]
1: Ragnhild Kristersdotter Frille. Syntynyt noin 1448 Turku [137].
1: Malin Kristersdotter Frille. Syntynyt noin 1450 Turku [137].
1: Margareta Kristersdotter Frille. Syntynyt noin 1460 Turku [137].
2: N.N. Kristersdotter Frille. Kuollut noin 1508 Halikko, Joensuu (Åminne)[121]. Taulu 10927.[102]
Taulu 21855

XIV. Elin Magnusdotter . –Puoliso Krister Håkansson Frille. Syntynyt noin 1416[137]. Kuollut ennen 01.08.1472[138]. Taulu 21854.[138]

XIII Lapset
N.N. Kristersdotter Frille. Kuollut noin 1508 Halikko, Joensuu (Åminne)[121]. Taulu 10927.[102]
Taulu 21882

XIV. Hans (Hannus) van Kampen. Kuollut ennen 1415 Turku[153]. Kauppias Turussa, mainittu 1415 ja 1423.[154] –Puoliso Märta Rötkersdotter Diekn (Ingessöner). Taulu 21883.[154]

XIII Lapset
N.N. Hansdotter von Kampen. Taulu 10941.
Taulu 21883

XIV. Märta Rötkersdotter Diekn (Ingessöner). Avioon Turkuun "kullalla ja rahalla", siis ilman maanomistuksia myötäjäisinä kauppiaan Hans van Kampenin kanssa. Elää 1423. Nimeltään tuntematon tytär avioituu rälssimies Olof Nilssonin kanssa Pohjan pitäjästä. Heidän poikansa asemies Rötker Olofsson vaatii 1470-luvulla osansa niistä perintötiloista, jotka Lucia Olofsdotter Skelge pitää isänsä perintönä ja sen vuoksi pitää oikeutettuna luovuttaa Naantalin luostarille. Oikeuden päätöksellä Lucia saa pitää omaisuutensa.[156] Isä Taulu 43766. Äiti Taulu 43767. –Puoliso Hans (Hannus) van Kampen. Kuollut ennen 1415 Turku[153]. Taulu 21882.[154]

XIII Lapset
N.N. Hansdotter von Kampen. Taulu 10941.
Taulu 43676

XV. N.N..[83] –Puoliso N.N. Hermansdotter Svärd. Taulu 43677.[83][83]

XIV Lapset
Jakob "Jeppe" Kurki. Taulu 21838.
Taulu 43677

XV. N.N. Hermansdotter Svärd.[83] Isä Taulu 87354. Äiti Taulu 87355. –Puoliso N.N.. Taulu 43676.[83][83]

XIV Lapset
Jakob "Jeppe" Kurki. Taulu 21838.
Taulu 43678

XV. Klas Lydekesson Diekn (Lydekessöner).


Kuva 6. Klaus Lydekesson Dieknin sinetti.
Linnanpäällikö, linnanvouti, kihlakunnantuomari ja ritari. Vuosien kuluessa hän kartutti maaomaisuuttaan ehkäpä Suomen suurimmaksi. Hänellä oli Nyynäisten (Nynäs) säterikartano Nousiaisissa, Maskun Kankainen, Vanajan Harviala sekä muita omistuksia usealla paikkakunnalla.

Klasin eli Klausin isä Lydeke Olavinpoika oli kotoisin Saksan Münsterista Westfalenista ja luultavasti asettunut johonkin Pohjoismaahan, koska hänestäei käytetä sukunimeä. On mahdollista, että hänen lapsensa Klaus ja Pentti (Bengt) ovat syntyneet Saksassa. Klausin sukunimi (Diekn = Djäkn = teini) viittaa siihen, että hän olisi käynyt Turun koulua. Tästä johtuen hänellä oli suomalaiselle rälssille silloin vielä melko harvinainen luku-, lasku- ja kirjoitustaito, mistä kieltämättä saattaa johtua hänen nousunsa merkittävään asemaan ja maan mahtavimpien miesten joukkoon. Hänet mainitaan tuomarina Pohjois-Suomessa 1407, Piikkiössä 1407 ja 1412, Maskussa 1407-1435 ja myös Turun maaoikeuden jäsenenä. Turun voutina hän toimi 1411-1420 sekä Turun linnanpäällikkönä 1416-1434. Tässä tehtävässä hän pyrki rakentamaan rauhanomaisia suhteita balttilaisiin kauppakeskuksiin, kuten Tallinnaan, silloinkin kun Hansa oli sodassa Ruotsin kanssa. Seurauksena tästä Turku suuresti vaurastui keskellä yleistä rauhattomuutta. Hän perusti 1435 Turun tuomiokirkkoon kolme viikottaista messua ja lahjoitti tätä varten kirkolle kaupunkitalon ja tilan Turusta sekä tilan Huukaisen Lemusta ja 100 englannin nobleria.

Klaus Diekn oli naimisissa Kristina Jönsdotter Garpin kanssa ja heillä oli kymmenen lasta. Mm. Ramsayn mukaan hän olisi ollut aikaisemmin naimisissa Elinin kanssa Mynämäen Orkovakkisista. Tämä olisi kuollut yhdessä ainoan lapsensa kanssa. Ramsay ja monet muutkin lähteet väittävät, että Klaus olisi polttanut heidät ja tästä olisi kuuluisa Elinan surma-runo saanut aiheensa. Runossa tapahtumat on kuitenkin sijoitettu Laukkoon ja liittyy Klaus Kurkeen. Myöhemmät tutkijat eivät kuitenkaan ole löytäneet minkäänlaisia todisteita kumpaakaan vastaan, vaan 1500-luvulla (100 vuotta Klaus Dieknin kuoleman jälkeen) syntynyt runo katsotaan saaneen esikuvan mm. tanskalaisesta samankaltaisesta runosta ja jota täällä on voitu vapaasti sovitella milloin mihinkin kotimaiseen mahtimieheen.

Suomen asemiehistö huomasi Klaus Dieknin mahtavuuden ja katsoivat edulliseksi liittoutua hänen kanssaan. Se tapahtui kätevästi avioliittojen kautta. Hänellä oli 1410-luvun lopulla useita naimaikäisiä tyttäriä, jotka menivät seuraavien merkittävien miesten puolisoiksi: Maunu Tavastin veli Jöns, Henrik Svärd, Jakob (Jeppe) Kurki, Henrik Bitz ja Olof Horn.

Klaus Diekn kuoli nähtävästi noin 1435 ja haudattiin todennäköisesti Turun tuomiokirkkoon, jonka piispan Maunu Tavastin kanssa hänellä oli pitkään ollut luottamuksellinen yhteistyö.

[87]. Kuollut noin 1435[88]. Isä Taulu 87356. –Puoliso Kristina Jönsdotter Garp. Taulu 43679.[88] Eronnut noin 1402.

XIV Lapset
Henrik Klasson Diekn (Lydekessöner). Maisteri, linnanpäällikkö, laamanni, kihlakunnantuomari, ritari, valtaneuvos, maaoikeuden jäsen. Mietoisten Kaskisen herra. Sai 1436 rälssikirjeen Haatilan tilalle Nousiaisissa.

On arveltu, että Henrik Diekn oli se turkulainen Henricus Nicolai, joka 1427 tuli Pariisin yliopistossa kandidaatiksi (baccalaureus) ja 1428 maisteriksi. Palattuaan Suomeen hän joutui tärkeisiin tehtäviin. Hän oli Turun linnan päällikkönä isänsä jälkeen 1435-1436. Viimeksimainittuna vuonna marski Kaarle Knuutinpoika pakotti Henrikin, kuten muutkin Unionia kannattaneet linnanpäälliköt, luovuttamaan linnan. Ritari hänestä tuli luultavasti 1441 kuningas Kristofferin kruunauksessa. Asiakirjoissa hänet mainitaan sen jälkeen Ala-Satakunnan tuomarina 1441-1447, maaoikeuden jäsenenä Turussa 1446, Pohjois-Suomen laamannina 1448-1458 ja valtaneuvoksena ainakin vuonna 1450. Hän osallistui Kaarle Knuutinpojan lähettämänä rauhanneuvotteluihin Novgorodissa 1452 tai 1453. 1457 maanpaossa oleva silloinen kuningas Kaarle ehdotti Henrikiä yhdeksi niistä herroista, joiden tuli olla sovintotuomarina hänen ja valtaneuvoston välillä. Hänet mainitaan vainajana 1459 ja haudatuksi Turun tuomiokirkon Pyhän ruumiin kuoriin.

Puoliso ainakin 1438 lähtien Lucia Olofintytär Skelge, vanhemmat Olof Skelge ja Kristina Rötkerintytär (Diekn, Ingenpoikien suku). Henrik ja Lucia olivat lapsettomia ja tekivät suuria lahjoituksia erityisesti Turun tuomiokirkolle ja Naantalin luostarille. Jälkimmäiselle he lahjoittivat mm. 10.5.1442 Raisiosta Ailoisten tilan, jonne luostari sitten siirrettiin. 1448 he lahjoittivat Maskun Ajoisenpään kylän Isontalon Turun tuomiokirkon Pyhien Kolmen Kuninkaan kuorille. 1449 ja 1451 testamenteissaan Lucia määräsi Nousiaisten kirkon Neitsyt Maarian alttarille parhaan kappansa huppuineen. 1459 Henrik oli ajattanut Nousiaisten Pyhän Henrikin kirkon aittaan 288 pannia rukiita, jotka hänen isänsä Klas oli aikoinaan jäänyt velkaa kirkolle. Lucia lahjoitti 1466 Naantalin luostarille puolisonsa viimeisen toiveen mukaan, tämän sielun autuudeksi, pappismunkin ja tämän ylläpidoksi huomenlahjansa Mynämäen Lepistöojan. Lucia lahjoitti vielä 1485 luostarille Mynämäen Tursanperän ja Nousiaisen Toroisen tilat, joilla tuli kustantaa ikuinen messu, "ensimmäinen messu", joka pidettiin kello viisi aamulla. Lucia eli luostarin muurien sisällä viimeiset aikansa, täällä häntä kutsuttiin "Moder fru Lucia". Lucia on kuollut ennen 28.2.1498.

[89]. Katso myös 43679.
Tomas Klasson;Tomas Nikolai Diekn (Lydekessöner). Pöytyän Ylänteen herra. Opiskeli Leipzigin yliopistossa. Kuollut ennen 1452.

[90]. Katso myös 43679.
Arvid Klasson Diekn (Lydekessöner). Ritari ja valtaneuvos. Oli 1439 niiden 48 suomalaisen uskotun aatelismiehen joukossa, jotka kirjoittivat Tallinnan raadille häväistyksen johdosta, joka koski Donhoff Kallea ja hänen vaimoaan. Oli ehkä se "Arvidus de Finlandia", joka 1444 kirjoittautui Erfurtin yliopistoon. Sanotaan Pietari Brahen sukukirjassa olleen raudoissa isänsä takia ja joka oli saapuvilla Arbogan kokouksessa 1450. Testamenttasi 1459 Turun tuomiokirkon Pyhien Kolmen Kuninkaan alttarille tilansa Euran Sarkkisen ja Vehmaan Perkiön. Kuoli pian tämän jälkeen ja haudattiin 1459 tai 1460 Turun tuomiokirkon Pyhän ruumiin kuoriin. Puoliso Ingeborg, joka eli 1459, vanhemmat Arvid Benktinpoika Oxenstjerna ja Birgitta Porse.

[91]. Kuollut noin 1459[91]. Katso myös 43679.
Birgitta Klasdotter Diekn (Lydekessöner). Omisti Harvialan Vanajan. Oli elossa 1473, mutta ilmeisesti kuolleena 2.3.1481. Puoliso 12.6.1418 Nousiaisten Nynäsistä ritari Henrik Svärd, kuollut n.1440.

[79]. Katso myös 43679.
Marta Klasdotter Diekn (Lydekessöner). 1. puoliso Jöns Olofinpoika Tavast, Paraisten Kuitian omistaja, joka kuoli ennen 1439. 2. puoliso asemies Erik Asbjörnsson, joka 1477 oli uudessa avioliitossa.

[79]. Kuollut ennen 1477[79]. Katso myös 43679.
Anna Klasdotter Diekn (Lydekessöner). Peri Nousiaisten Nynäsin. Puoliso Henrik Bitz vanhempi, Halikon tuomari, Turun linnan päällikkö, Etelä-Suomen laamanni, ritari 1441 ja kuului myös valtaneuvostoon. Tämän avioliiton kautta tuli Nyynäisistä Bitz-suvun pääkartano.

[92]. Kuollut 1458[91]. Katso myös 43679.
Karin Klasdotter Diekn (Lydekessöner). Kuollut ennen 1480[79]. Taulu 21839.
Cecilia Klasdotter Diekn (Lydekessöner). Taulu 21853.
N.N. Klasdotter Diekn (Lydekessöner). Tytär, hukkui Akkasjokeen.

[79]. Katso myös 43679.
N.N. Klasdotter Diekn (Lydeksessöner). Tytär, kuoli naimattomana.

[79]. Katso myös 43679.
Taulu 43679

XV. Kristina Jönsdotter Garp. Esiintyy 22.1.1435 Turun linnanvoudin, Pohjois-Suomen Maskun kihlakunnantuomarin Klas Lydekesson Dieknin vaimona. Eräässä 1500-luvun lähteessä mainitaan hänen tulleen Laitilan Storgårdista, joka oli silloin Garpin suvun hallussa. Hänen lapsensa omistivat Lepistön ja muita sukutiloja.[96] Isä Taulu 87358. –Puoliso Klas Lydekesson Diekn (Lydekessöner). Kuollut noin 1435[88]. Taulu 43678.[88] Eronnut noin 1402.

XIV Lapset
Henrik Klasson Diekn (Lydekessöner). Katso myös 43678.
Arvid Klasson Diekn (Lydekessöner). Kuollut noin 1459[91]. Katso myös 43678.
Tomas Klasson;Tomas Nikolai Diekn (Lydekessöner). Katso myös 43678.
Birgitta Klasdotter Diekn (Lydekessöner). Katso myös 43678.
Marta Klasdotter Diekn (Lydekessöner). Kuollut ennen 1477[79]. Katso myös 43678.
Anna Klasdotter Diekn (Lydekessöner). Kuollut 1458[91]. Katso myös 43678.
Karin Klasdotter Diekn (Lydekessöner). Kuollut ennen 1480[79]. Taulu 21839.
Cecilia Klasdotter Diekn (Lydekessöner). Taulu 21853.
N.N. Klasdotter Diekn (Lydekessöner). Katso myös 43678.
N.N. Klasdotter Diekn (Lydeksessöner). Katso myös 43678.
Taulu 43698

XV. Olof (Jönsson?) Tavast. Todennäköisesti se Olof Jönsson, joka mainitaan ensimmäisen kerran 1373. Oli 29.8.1386 niiden rälssimiesten joukossa, jotka vahvistivat kirjelmän, jossa suomalaiset kuningas Albrektilta anoivat että Jeppe Diekn nimitettäisiin suomen laamanniksi. Olof (Olavi) oli nähtävästi Hämeen Kylmäkosken Mellolan kylästä, jossa hänen poikansa Nils (Niilo) mainitaan omistaneen isänsä perinnön, jonka hän 1411 vaihtoi Lammin Porkkalaan. Olavi osti 250 markalla Alasjoen kartanon (Tavastila) Mynämäellä ja siitä tuli suvun pääkartano, josta n. 1850 löydettiin Tavastin suvun vaakunalla varustettu hopealusikka. Hän hankki myös muita tiloja mm. Haloisen Mynämäellä ja Kurinan Mietoisissa, jotka kaupat hänen poikansa piispa Mauno vuonna 1416 maksoi loppuun. Pojat Mauno ja ja Niilo kävivät loppuun kaupan, jonka hän oli aloittanut Mynämäen Kaarleisin (?) tilasta. Tätä koskevassa asiakirjassa hänet mainitaan kuolleeksi.

Hänen vaimonsa on tuntematon ja josta tiedetään vain, että tämän äiti omisti Palttilan Laitilassa.[107] Kuollut ennen 1402.

XIV Lapset
Ragnhild Olofsdotter Tavast. Puoliso Martin Abrahamsson Diekn. Kuollut 1433.[108]
N.N. Olofsdotter Tavast. Taulu 21849.[101]
Margit Olofsdotter Tavast. Puoliso Hans Pedersson (Bock af Bulkkila no. 247).

[108].
Birgitta Olofsdotter Tavast. Puoliso Erengisle Henriksson ?(Lindelöf no. 143)[108].
Katarina Olofsdotter Tavast. 1. puoliso Jöns Gudvastesson, raatimies Turussa. 2. puoliso oli porvari Henrik Mört, joka Olof Tavastin vävyjen joukossa sinetöivät piispan lahjakirjeen Pyhän ruumiin kuorille Turun tuomiokirkossa. 3. puoliso Olof Silta, porvari Turussa 1439. Leskenä hän 1455 sopi Olofin veljenpojan Matts Sillan kanssa Kalkkilasta, jonka hän oli saanut Olof Sillata leskenasunnokseen.[108]
Kristina Olofsdotter Tavast. Ramsayn mukaan Greger Andersson Garpin puoliso. Hän el kuitenkin silloin kun Greger meni toiseen avioliittoonsa. Siksi voidaan oletta, että Gregerin vaimo oli tuntematon Kristiinan sisar, koska Greger oli Olof Tavastin vävyjen joukossa sinetöinyt piispa Maunon lahjakirjeen Pyhän ruumin kuorille.[108]
Jöns Olofsson Tavast. Puoliso Maria Klasdotter Diekn.[109]
Lars Olofsson Tavast.
Magnus Olofsson Tavast. Syntynyt 14.10.1357[110]. Magnus Olai, Suomen piispa 1412-1450. Häntä tunnetaan paremmin Maunu II Tavastina. Hän kirjoittautui 1396 Prahan yliopistoon nimellä "Magnus de Virmo". Mainitaan pappina Mynämäen pitäjässä 1406 kun hän kuningas Erik XIII:lta saa läänityksen Toukelalle Mynämäellä. Häntä pidetään merkittävimpänä Suomen keskiaikaisista piispoista. Hän kykeni mm. estämään kuninkaan ja paavin yritykset puuttua laajasti hiippakunnan asioihin, joten kirkon vapaus lujittui Suomessa. Aivan erityisen merkittävä oli Maunu Tavastin osuus ajan suurissa valtiollisissa ratkaisuissa, joihin pääsemiseksi hän oli läheisessä yhteistyössä kuningas Erik XIII:n kanssa unionirintamassa ja myöhemmin Karl Knutsson Bonden kanssa kansallisella linjalla. Hän oli Upsalan tuomiokapitulin ensimmäisellä sijalla ehdokkaana kok Ruotsin arkkipiispaksi, muuta ei tullut valituksi. Hän edisti Naantalin luostarin perustamista ja rakennutti itselleen asunnon luostarin lähisstöön, jonne hän muutti asumaan luovuttuaan piisoan virasta 1450 korkean iän vuoksi.[111] Kuollut 09.03.1452 Turku[110].
Nils Olofsson Tavast. Sai rälssikirjeen 1407 kuningas Erikiltä Turussa. Mainitaan tuomarina Hollolan kihlakunnassa 1403 ja Hauhossa vielä 1431, jolloin hän ilmeisesti pian sen jälkeen kuoli. Hänen puolisonsa ei ole tunnettu, mutta hän oli perinyt Kärkiniemen tilan Sauvossa, jonka omisti 1405 Nils Tavast. Anthonin mukan hän oli Hakon Knutssonin sisko Sauvosta. Vaakuna kaksi käärmettä (Diekn, Ingessonin suku?)[112].
Taulu 43700

XV. Per Hermansson Svärd. Omisti maata Povoon kunnan Kräppelbyssä ja Hagassa. "Vanha Peder Svärd".[115] Isä Taulu 87354. Äiti Taulu 87355.

XIV Lapset
Henrik Persson Svärd. Asemies. Vanajan Harvialan herra. Antoi 1418 vaimolleen huomenlahjana Vanajan Niemenpään ja Kotialan. Hänen appensa Klas Lydekenpoika lähetti hänet kuninkaan luokse noutamaan kuningas Erik XIII:n tahtoa tuomiosta 1419. Teki maanvauhtokaupan setänsä, ritari Nils Kurjen kanssa 1425. Esiintyi sinettitodistajana 1423 ja 1435 ja sinetöi elokuussa 1435 Ruotsin neuvosten joukossa Halmstadin päätöksen. Allekirjoitti 1439 49 rälssimiehen kanssa kirjelmän Tallinnan raadille koskien häväistystä, joka Tallinnassa koski Dönhoff Kallea ja hänen rouvaansa.

[115]. Kuollut noin 1440[116].
Olof Persson Svärd . Kuollut ennen 1460[113]. Taulu 21850.
Margareta Persdotter Svärd. Eli Erik Jönssonin leskenä 1420 kun hänelle tuomittiin miehensä tilan, Ailoisen Raisiossa. Häntä avusti hänen veljensä Henrik Svärd ja kun häntä kutsutaan Margareta Pedersdotteriksi se todistaa, että heidän isänsä oli Per Svärd.[117]
Taulu 43704

XV. Olof Mattsson .


Kuva 10. Olof Mattssonin sinetti.
Vanhan ja mahtavan todennäköisesti puhtaasti suomalaista alkusyntyä olevan Horn-suvun vanhin tunnettu edustaja on Olof Mattsson. Hän ei käyttänyt sukunimeä vaan se liitettiin sukuun vasta 1500-luvun lopulla. Hänet mainitaan asiakirjoissa ensi kertaa 1381 kun hän oli Paimiossa jäsenenä sovittelulautakunnassa. Hän näyttää olleen varsin huomattava maakunnallinen arvohenkilö, päätellen lautakunnan muista jäsenistä, joista mainittakoon puheenjohtaja Turun linnanpäällikö Jakob (Jeppe) Diekn ja Suomen hallitsijan Bo Jönsson Gripin sijainen Kettil Olofsson. Seuraavan kerran kun Olof Mattsson mainitaan on vuodelta 1398 kun hän on mm. sinettitodistajana. Aina vuoteen 1415 saakka hän esiintyy erilaisissa luottamustoimissa, mikä osoittaa hänen kuuluneen maansa yleisten luottamusmiesten joukkoon, mm. jäsenenä korkeimmassa tuomioistuimessa eli maanoikeudessa (1415) todennäköisesti joko voutina tai kihlakunnantuomarina. Tällaisen aseman saavuttamiseksi on täytynyt siihen aikaan olla paitsi kykyjä myös varallisuutta. Tiedetään, että hänellä oli kartano Halikossa (Åminne/Joensuu) joka pysyi suvun hallussa 400 vuotta. Lisäksi hänellä oli avioliiton kautta tullut Strömin tila Taivassalossa. Tuomittiin reduktio-oikeudenkäynnissä Paimiossa 1404 palauttamaan kruunulle osan pelloistaan, jotka olivat saaneet rälssivapauden. 1438 hänet mainitaan vainajana, mutta hän on todennäköisesti kuollut aikaisemmin.

[129]. –Puoliso Katarina N.N. Taulu 43705.[130][130]

XIV Lapset
Henrik Olofsson . Kuollut jälkeen 1448[124]. Taulu 21852.
Matts Olofsson. Upsalan arkkihiippakunnan tuomiorovasti ainakin 1438-1448. Myi 1438 veljiensä Henrikin ja Jakobin hyväksymänä Kaarinan Littoisten kartanon Turun tuomiokirkolle, "Jumalan ja Pyhän Annan kunniaksi sekä vanhempiensa ja edesmenneiden ystäviensä sielujen hoidoksi ja hyödyksi", Pyhän Annan alttarin esimiehenä olevan papin ylläpidoksi, ja tilan tuloilla oli kustannettava messu viikossa.

[121]. Kuollut jälkeen 1448[130]. Katso myös 43705.
Jakob Olofsson . Halikon Toijalan herra. Otti osaa Turussa 1439 pidettyyn kokoukseen, sinettivahvistaja 16.5.1448 Turussa. Puoliso Kristina (Brita?) Ingentytär Pernajan Gammelbystä.

[131]. Katso myös 43705.
Per Olofsson. Korppoon kirkkoherra ja julkinen vahvistaja "publicus imperiali autoritate notarius" 1434. Todisti kirjeitä 20.6.1437 Turun tuomiokirkossa julkisena notarina ollen Upsalan hiippakunnan kirjoissa, mutta myös Korppoon kirkkoherrana. Mainitaan myös Nauvon kirkkoherrana 1447 ja 1448. Antoi 16.5.1448, veljiensä ja lähempien perillistensä suostumuksella, oman ja vanhempiensä sekä perillistensä sielujen autuudesta, tilansa Maskun Immalan kylästä Turun tuomiokirkon Pyhän ruumiin alttarille, sillä ehdolla, "että alttarin prebendaatti pitää minut ja vanhempani ja perilliseni muistissa ja rukouksessa yhdessä muiden alttarin auttajien kanssa". Oli 1450-luvulla valtaneuvostossa ja rälssimiehenä Turun kokouksessa.

[132]. Katso myös 43705.
Jösse Olofsson . Jössen joutui Hans Dalhausenin kanssa riitaan tiluksista jolloin Hans 1429 poltti Jössen kartanon poroksi. Riidan jälkeen hän myös kuoli kun aatelismies Gödik Fincke surmasi hänet. Jössen veljet vaativat Finckeä perustamaan kaksi ikuista messua pidettäväksi joka viikko Turun tuomiokirkon Pyhän Annan alttarilla heidän veljensä sielulle. Fincke luovutti 9.10.1447 Sauvon Kärkniemen, sekä siihen kuuluneen pienen Bötan torpan, tähän tarkoitukseen.

[133]. Katso myös 43705.
Taulu 43705

XV. Katarina N.N. Eli vielä 1390 kun puoliso Olof todisti saaneensa rahat kotitalostaan Kettavaniemestä, jonka Katarinan äiti Katarina Gudmarsdotter oli myynyt.

[134].[130] Äiti Taulu 87411. –Puoliso Olof Mattsson . Taulu 43704.[130]

XIV Lapset
Henrik Olofsson . Kuollut jälkeen 1448[124]. Taulu 21852.
Matts Olofsson. Kuollut jälkeen 1448[130]. Katso myös 43704.
Jakob Olofsson . Katso myös 43704.
Per Olofsson. Katso myös 43704.
Jösse Olofsson . Katso myös 43704.
Taulu 43708

XV. Håkan Kristiernsen Frille.


Kuva 12. Håkan Kristernsen Frillen sinetti.
Syntynyt noin 1380 Ribe, Danmark[143]. Muutti Suomeen n. 1410 ja nimitettiin kihlakunnan tuomariksi Halikon kihlakuntaan ja oli vastaperustetun korkeimman oikeuden, maaoikeuden jäsenenä Turussa 1415, joissa toimissa oli vielä 1434. Antoi 1425 veljelleen Klaulle valtuuden jakaa perintöomaisuus vanhempiensa jälkeen Tanskassa, pysyen itse Suomessa. Kuollut ennen 1442 ja haudattu Pyhän ruumiin kuoreen Turun tuomiokirkkoon, jolle hän "itsensä ja vaimonsa leposijasta ja heidän sekä heidän vanhempiensa sielujen pelastukseksi", lahjoitti Rugnolan tilan Kemiön pitäjästä. - Leski oli elossa 1442. Vanhan sukukirjan mukaan hän olisi ollut Elin Klasintytär Kurck, mikä ei kuitenkaan sovi lainkaan Kurck-suvun genealogiaan.[144] Isä Taulu 87416. Äiti Taulu 87417. –Puoliso N.N.

XIV Lapset
Frille (Frellav) Håkansson Frille. Syntynyt noin 1414[137]. Asemies. Todisti 1442 äitinsä pyynnöstä isänsä, Håkan Kristersonin lahjoituksen, Rugnolan tilan Kemiöstä, Turun tuomiokirkon Pyhän ruumiin kuorelle, mutta ei ehtinyt ennen kuolemaansa allekirjoittaa lahjoituskirjettä. Sinettitodistaja Turussa 1447. Sinetöi 1449 Ruotsin puolesta sopimuksen Gotlannista. Maaoikeuden jäsen. Tunnusti Suomen aatelin joukossa Kristian I:n kuninkaaksi 1457.[145]
Magnus Håkansson Frille. Syntynyt noin 1418[137]. Gräfsebodan herra Ruotsissa. Kihlakunnan tuomari Österrekarnisin kihlakunnassa 1439 ja vielä 1470. Antoi 17.10.1458 Kasteholmassa kirjeen, jossa luovutti sisarelleen Margitille osansa kiinteistöstä Turussa. Esiintyi vielä 30.7.1472, jolloin antoi sisarenpojalleen, kaniikki Håkan Anderssonille (Lindelöf-suku) perintöosan talosta Turussa. Puoliso Jutta Torkkelsdotter Vällingestä.[146]
Johan Håkansson Frille. Syntynyt noin 1420[137]. Ritari Tanskassa.[146] Kuollut noin 1468[146].
Krister Håkansson Frille. Syntynyt noin 1416[137]. Kuollut ennen 01.08.1472[138]. Taulu 21854.
Matts Håkansson Frille. Perniön Frillannin eli Viipurin herra. Kirjoitutti itsensä vanhan sukukirjan mukaan myös Haapaniemeen Kiskossa. Luovutti osuutensa Perniön Tykössä Magnus Frillelle ennen 1500. Mainitaan maankatselmusmiehenä Perniössä 26.2.1477. Puoliso Margareta Bengtsdotter (Dufva-suku), jota asiakirjoissa kutsuttiin Viipurin vaimo Marieksi "hustru Mariet i Viborg".[146]
Ingeborg Håkansdotter Frille. Sai myötäjäiseksi Vääntelän tilan Luodossa "sukulaiseltaan" piispa Maunu Tavastilta 1439 mennessään avioon Anders Henrikssonin kanssa, joka oli aatelisen Lindelöf-suvun kantaisä, jonka vaakuuna oli muunneltu Frillen vaakunasta.[146]
Karin Håkansdotter Frille. Syntynyt noin 1410[137]. Eli leskenä 1472, jolloin luovutti perintöosansa tontista Turussa sisarenpojalleen kaniikki Håkan Anderssonille (Lindelöf-suku). Puoliso Petter Svärd, Ala-Satakunnan kihlakunnan tuomari 1463, 1465, 1466. Pohjois-Suomen laamanninoikeuden jäsen 1453. Tunnusti 1457 kuningas Kristian I:n Suomen aatelin joukossa. Vanhemmat kihlakunnantuomari Olof Svärd ja Elin Jönsdotter (Svärd - Kurki suku). Erään lähteen mukaan (Kurt V. Nagel, Family Search) hän olisi ollut aviossa 1439 Joakim Henriksen Reventlowin kanssa.[146]
Margit Håkansdotter Frille. Eli 1458, jolloin hänen veljensä Magnus Frille "kaikesta rakkaudesta ja hyvästä tahdosta" antoi hänelle joitain tontteja Turussa.[146]
Taulu 43766

XV. Rötker Ingesson Diekn (Ingessöner). Asemies ja alilaamanni Uudellamaalla. Asui säteritilallaan Saustilassa Sauvon pitäjässä. Vaakunassa oli kaksi käärmettä. Mainitaan viimeksi 1423. Alilaamannina hän sinetöi kauppakirjan 1392, jossa Olof Ingesson Rösundista ja hänen sukulaisensa Gesta Kristin myyvät osuutensa Sandnäsista Karjaan kunnassa Niclis Ingessonille, Rötkerin veljelle 30 markalla. Kaksi Rötkerin omistamaa tilaa Hallialan kylässä ja yksi savu Saustilan kylässä, molemmat Sauvossa ovat virheellisesti saaneet verovapauden ja joutuvat verolle oikeuden päätöksellä. Rötker on usein sinettitodistajana ja tarkastusmiehenä 1400-luvun kahdella ensimmäisellä vuosikymmenellä. Panttaamalla tilan Hallelan kylässä Sauvossa Raaseporin voudille 70 nobelilla hän pystyy antamaan tyttärilleen myötäjäiset heidän mennessään naimisiin.[158] Isä Taulu 87532. –Puoliso Lucia N.N. Taulu 43767.[158]

XIV Lapset
Katarina Rötgersdotter Diekn (Ingessöner). Katso myös 43767.
Märta Rötkersdotter Diekn (Ingessöner). Taulu 21883.
Kristina Rötkersdotter Diekn (Ingessöner). Katso myös 43767.
Taulu 43767

XV. Lucia N.N. Lucian sukua on eri sukututkijoiden toimesta oletettu olevan m.m. (Jönsdotter) Garp ja Jägerhorn af Spurila. Mitään dokumenttia siitä, että Jöns Garpilla olisi Lucia-niminen tytär ei ole löytynyt. Mitä Jägerhorn af Spurila-olettamukseen tulee, viitataan Jully Ramsayn sukutauluihin, mutta hän ei ole ottanut kantaa Lucian sukuun vaan toteaa, että Anrepin sukutaulujen mukaan hänen miehensä Rötker Ingesson (mutta ei Lucia) kuuluu Jägerhorn af Spurila-sukuun.[158] –Puoliso Rötker Ingesson Diekn (Ingessöner). Taulu 43766.[158]

XIV Lapset
Katarina Rötgersdotter Diekn (Ingessöner). Katso myös 43766.
Märta Rötkersdotter Diekn (Ingessöner). Taulu 21883.
Kristina Rötkersdotter Diekn (Ingessöner). Katso myös 43766.
Taulu 87354

XVI. Herman Svärd. Ramsayn mukaan todennäköisesti Liivinmaalta, jossa "Svärdin perillisiä" mainitaan 1348 Riikassa. Vähäkangas pitää mahdollisena, että hän olisi tullut Ruotsista.[84] –Puoliso N.N. Jakobsdotter Kurki. Taulu 87355.[83][83]

XV Lapset
Per Hermansson Svärd. Taulu 43700.
Nils Hermansson Kurki. Nils oli ritari jo 1401, jolloin hänen appensa Filip Karlinpoika antoi 400 ruotsinmarkan lainasta hänelle panttikirjeen Tångaan Uplannissa. Hän osti 1402 Kustavin Löpön. Oli 1405 jäsenenä tutkintolautakunnassa, joka tutki kuningas Albrekt Maclenburgilaisen aikana poisannetuja kruununtiloja. Valtaneuvoksena hänet mainitaan 1413 ja 1425 kun hän teki maanvaihtokauppoja veljenpoikansa Henrik Svärdin kanssa.

[78]. Kuollut noin 1429[78]. Katso myös 87355.
N.N. Hermansdotter Svärd. Katso myös 87355.
N.N. Hermansdotter Svärd. Taulu 43677.[83]
Taulu 87355

XVI. N.N. Jakobsdotter Kurki.[83] Isä Taulu 174710. Äiti Taulu 174711. –Puoliso Herman Svärd. Taulu 87354.[83]

XV Lapset
Per Hermansson Svärd. Taulu 43700.
Nils Hermansson Kurki. Kuollut noin 1429[78]. Katso myös 87354.
N.N. Hermansdotter Svärd. Katso myös 87354.
N.N. Hermansdotter Svärd. Taulu 43677.[83]
Taulu 87356

XVI. Lydeke Olofsson. Suvun kantaisä, mutta ei esiinny senaikaisissa asiakirjoissa. Pojat näyttävät muuttaneen Suomeen.[94] Diekn-sukuja on Suomessa ollut monta. Tärkein niistä on n.s. Lydekenpoikien suku, jonka kantaisän tiedot vaihtelevat. Joissakin lähteissä (mm. Ramsay/Messenius: Theatrum Nobil) hän on vouti "advocatus finlandiae" Lyder de Kyren ja toisissa häntä nimitetään Lydeke Olofinpojaksi. Useimmissa sukuselvityksissä käytetään viimeksi mainittua, myös tässä. Diekn nimeä hän ei varmaankaan käyttänyt vaan se on tullut myöhemmin.

Hänen poikiensa sanotaan olleen kotoisin Münsterista (Westfalenista) joten mahdollisesti hän on muuttanut sieltä Suomeen tai sitten vain pojat ovat tulleet tänne. Hänen poikansa Klas Lydekenpojan viisi tytärtä tulivat Suomen huomattavampien keskiaikaisten aatelissukujen - mm. Flemingien, Bitzien, Kurkien, Hornien kantaäideiksi.

[95].[93] –Puoliso N.N.

XV Lapset
Klas Lydekesson Diekn (Lydekessöner). Kuollut noin 1435[88]. Taulu 43678.
Bengt Lydekesson Diekn (Lydekessöner). Asemies, kihlakunnantuomari, vouti, maaoikeuden jäsen, valtaneuvos. Pirkkalan Penttilän herra. Omisti myös mm. Kuljun tilan Pirkkalassa.

Vouti Hämeenlinnassa 1410 -1439, kihlakunnan tuomari Ylä-Satakunnassa 1412-1460 ja Turun maaoikeuden jäsen ainakin 1434, 1438 ja 1439. Otti osaa valtaneuvosten kokoukseen Söderköpingissä 5.10.1436 ja Telgessä 1438.

Kuului Naantalin luostarin perustajiin. Lahjoitti Turun tuomiokirkon Pyhän ruumiin kuorelle Haatilan tilan Nousiaisista sekä tontin Turun kaupungista kivikellareineen, 100 markkaa rahaa ja hopeoidun torven, samoin Pyhien Kolmen Kuninkaan alttarille kaksi myllyä Kokkalasta kalastusoikeuksineen. 1460 lahjoitti Pyhän ruumiin kuorelle, johon hänen veljenpoikansa Henrik Klasinpoika ja Arvid Klasinpoika, oli haudattu, Kuljun tilan Pirkkalasta, jonka hän testamentissaan lupasi heille, jos he jäisivät hänen jälkeensä Kuoli n. 1460.

Puoliso Valborg Jönsintytär, oli elossa 1442, jolloin hän miehensä kanssa lahjoitti perintöosansa Lemun Pennisen tilasta Naantalin luostarille. Hän oli todennäköisesti Elin Jönsintyttären sisar, joka avioitui 1451 asemies Olof Svärdin kanssa, ja joka lahjoitti toisen puolen Pennisistä luostarille.

[95].
Taulu 87358

XVI. Jöns Andersson Garp. Valtaneuvos. Mainitaan todennäköisesti ensimmäisen kerran 1373 ja varmemmin 1380 sinettitodistajana Varsinais-Suomessa. Suomen laamannin Bo Joninpojan kuoltua pidettiin Turussa 1386 maakuntakäräjät, jossa ehdotettiin kuninkaalle Turun linnanvoudin Jaakko Abrahaminpojan nimittämistä Suomen seuraavaksi laamanniksi. Kirjeen sinetöivät aatelisen rälssin puolesta viisi miestä, mm. Jöns Antinpoika Garp. Hän oli ensimmäinen suomalainen rälssimies, jonka tiedetään päässeen valtaneuvoston jäseneksi. Tanska-Ruotsi-Norjan unionin synnyttyä 1396 pidettiin saman vuoden syyskuussa Nyköpingissä resessi eli herrainpäivät, joilla päätettiin joukko uudistuksia, mm. aatelisten tilojen peruuttaminen osaksi takaisin kruunulle. Päätösten sinetöijinä oli myös muutamia suomalaisia, mm. Jöns Antinpoika ja todennäköisesti myös pohjoismaisilla herrainpäivinä Hälsingborgissa 1401. Esiintyi vielä 1405-1407. Omisti Laitilan Storgårdin, josta tytär 1500-luvun lähteen mukaan oli lähtöisin, sekä todennäköisesti myös Mynämäen Lepistön, joka myöhemmin oli tyttärenlasten hallinnassa, sekä muita tiloja samassa pitäjässä ja Taivassalossa.[97] Isä Taulu 174716.

XV Lapset
Jakob Jönsson Garp. Mainitaan ensimmäisen kerran 22.11.1420 ensimmäisenä maakatsastusmiehenä Köyliössä. 1424 vahvistettiin hänen maaomistuksensa, jonka hänen isänsä oli omistanut. Esiintyi vielä 21.6.1425. Hänen säteritilansa oli Laitilan Storgård, johon sekä hän että hänen vaimonsa kirjattiin. Omisti maata myös Mynämäellä. Naimisissa Ragnhild Eriksdotterin kanssa, joka kuoli sinä aikana kun Henrik Klasson Diekn oli laamannina Pohjois-Suomen laamannikunnassa t.s. 1449 ja 1458 välillä. Hänen veljensä Erik Erikssonin (vaakunassa halkaistu kilpi ja halkaistu lilja) kuoltua Edebon Sandikassa Upplannissa Ragnhildin perinnölliset saivat myös Forssan tenstan pitäjässä Norundan kihlakunnassa.[98]
Greger Jönsson Garp. Sinetöi 1423 Turussa panttauskirjeen välittömästi (veljensä) Jakob Jönssonin jälkeen.[99]
Kristina Jönsdotter Garp. Taulu 43679.
Katarina Jönsdotter Garp. Naimisissa kihlakunnantuomari Hartvig Dykerin kanssa (Borstbölen suku?), joka mainitaan 1405-1432. Katarina esiintyi tämän leskenä 1412 jälkeen, kun mies oli lahjoittanut tuomiokirkolle Mynämäen Heikkilän tilan, jonka hän oli perinyt pariskunnan yhteisiltä lapsilta. Olettamusta, että Katarina oli Jöns Anderssonin tytär vahvistaa se, että sekä Jöns että hänen vävynsä Klas Lydekesson olivat olleet hänen takuumiehinä sekä se, että tietyt Garpin sukuun kuuluneet perintötilat, mm. Tursanperä Mynämäellä olivat olleet Klas Lydekessonin pojan Henrik Klassonnin hallussa jonkin aikaa. Lisäksi Hartvik Dykerin perilliset ovat käyttäneet Garpin porraspäävaakunaa. Näiden tietojen pohjalta on aikaisemmin päätelty, että Jöns Andersson Garp todennäköisesti on ollut aviossa Hartvig Dykerin sukulaisen kanssa, mutta se lienee epätodennäköistä.[96]
Taulu 87411

XVI. Katarina Gudmarsdotter.[130]

XV Lapset
Katarina N.N. Taulu 43705.[130]
Taulu 87416

XVI. Kristiern Frellavsen Frille. Syntynyt noin 1346 Sönderborg, Åbenrå-Sönderborg, Danmark[137]. Tanskan aatelia. Ribehusin vouti 1382. Sai 1408 todistuksen Riben pormestarilta ja raadilta, että hän oli syntyisin "kunnon ritarista ja huovista". Haudattu Riben tuomiokirkkoon 20.1.1418.[147] Kuollut 20.01.1418 Ribe, Danmark[147]. Isä Taulu 174832. Äiti Taulu 174833. –Puoliso 1:o N.N.. Taulu 87417.[147] –Puoliso 2:o Ermegaard Eggertsdatter Altena;Norby. Syntynyt noin 1358 Uggerslevgaard, Odense, Danmark[137]. Vanhaa holsteinilaista sukua Altena. Ramsayn mukaan perinnönjako hänen jälkeensä pidettiin 1460. Kurt V. Nagel ilmoittaa kuolinajaksi 7.8.1415.[143] Kuollut 07.08.1415[137].[147]

XV Lapset
1: Hilleborg Kristiernsdatter Frille. Syntynyt noin 1376 Ribe, Danmark[137]. Puoliso Ditlev Berneke Skinkel n. 1360 Rolstethe, Rolsted, Tanska. Hilleborg kuoli nähtävästi n. 1403, koska puoliso meni samana vuonna uusiin naimisiin.[137] Kuollut noin 1403[137]. Katso myös 87417.
1: Frellav Kristiernsen Frille. Syntynyt noin 1378 Ribe, Danmark[137]. Katso myös 87417.
1: Håkan Kristiernsen Frille. Syntynyt noin 1380 Ribe, Danmark[143]. Taulu 43708.
1: Kirsten Kristiernsdatter Frille. Syntynyt noin 1382 Ribe, Danmark[137]. Katso myös 87417.
1: Kristina Kristiernsdatter Frille. Syntynyt noin 1387 Ribe, Danmark[137]. Katso myös 87417.
2: Eggert Kristiernsen Frille. Syntynyt noin 1388 Ribe, Danmark[137]. Valtaneuvos, ritari, kamarimestari, Kööpenhaminan linnan päällikkö. Maanpaossa 1468-69 Lyypekissä. Oli usean lähteen mukaan naimisissa Anna Juelin kanssa (mm. Kurt V. Nagel, Family Search) mutta erään lähteen mukaan puoliso olisi ollut Karen Banner.

Häntä käytettiin jatkuvasti huomattavissa diplomaattista taitoa kysyvissä neuvotteluissa, joita niihin aikoihin käytiin milloin ruotsalaisten ja norjalaisten, milloin Hansa-kaupunkien kanssa. Liityttyään sukulaissitein mahtaviin Akselinpoikiin (Tott) naittamalla Ermegaard-tyttärensä Filip Akselsson Tottin kanssa hän kuitenkin vähitellen loittoni kuningas Kristiernistä, ja kun Tottien ja kuninkaan välinen ristiriita muuttui ilmitaisteluksi oli hänen paettava Lypekkiin, mistä pääsi palamaan vasta joitakin viikkoja ennen kuolemaansa 1470.[148] Kuollut 05.02.1470[137].
2: Johan Kristiernsen Frille. Syntynyt noin 1390 Ribe, Danmark[137].
2: Taleke Kristiernsdatter Frille. Syntynyt noin 1392 Ribe, Danmark[137].
2: Vilhelm Kristiernsen Frille. Syntynyt noin 1394 Ribe, Danmark[137].
Taulu 87417

XVI. N.N.. –Puoliso Kristiern Frellavsen Frille. Syntynyt noin 1346 Sönderborg, Åbenrå-Sönderborg, Danmark[137]. Kuollut 20.01.1418 Ribe, Danmark[147]. Taulu 87416.[147]

XV Lapset
Hilleborg Kristiernsdatter Frille. Syntynyt noin 1376 Ribe, Danmark[137]. Kuollut noin 1403[137]. Katso myös 87416.
Frellav Kristiernsen Frille. Syntynyt noin 1378 Ribe, Danmark[137]. Katso myös 87416.
Håkan Kristiernsen Frille. Syntynyt noin 1380 Ribe, Danmark[143]. Taulu 43708.
Kirsten Kristiernsdatter Frille. Syntynyt noin 1382 Ribe, Danmark[137]. Katso myös 87416.
Kristina Kristiernsdatter Frille. Syntynyt noin 1387 Ribe, Danmark[137]. Katso myös 87416.
Taulu 87532

XVI. Inge Diekn (Ingessöner). Suku aateloitiin 1412 kun Ingen poika Nils sai kuningas Erik XIII:ltä ikuisen rälssin tiloilleen. Kutsutaan Käärmeen suvuksi vaakunassa olevien kahden käärmeen vuoksi.[159]

XV Lapset
Nils Ingesson Diekn (Ingessöner). Käytti kahta käärmettä sinetissään, samoinkuin veljensä Rötker. Sai 1392 kiinnekirjan Karjaan Sandnäsiin, nykyään Bromarvissa, jossa hänellä myös oli Domarby. Omisti myös Pohjan Gumnäsin. Tuomari Länsi-Uudellamaalla 1395. Sai 1412 Kalmarissa kuningas Erik XIII "vapauden ja rälssin ikuisiksi ajoiksi kaikille tiloilleen samoin vapauksin jota toisetkin ritarit käyttivät Ruotsissa". Ilmeisesti oli sama Nils Diekn, joka 1428 ja vielä 1433 oli alilaamanni Ahvenanmaalla.

[159]. Kuollut jälkeen 1433[159].
Rötker Ingesson Diekn (Ingessöner). Taulu 43766.
Taulu 174710

XVII. Jakob Kurki. Laamanni Suomessa. Mainitaan 1362-1382. Omisti Niemenpään ja Koljalan tilat Vanajalla. Jakobista jatkui Kurki-Svärd-suku, mutta tavalla, joka ei ole toistaiseksi asiakirjoilla todistettavissa. Se, että Jakobin tyttären mentyä naimisiin Herman Svärdin kanssa, heidän pojistaan toinen, Per kulkee Svärdin nimellä ja toinen, Nils Kurjen nimellä kaipaa selitystä.[85][83] –Puoliso N.N. Jakobsdotter. Taulu 174711.[83][83]

XVI Lapset
N.N. Jakobsdotter Kurki. Taulu 87355.[83]
Taulu 174711

XVII. N.N. Jakobsdotter.[83] Isä Taulu 349422. –Puoliso Jakob Kurki. Taulu 174710.[83][83]

XVI Lapset
N.N. Jakobsdotter Kurki. Taulu 87355.[83]
Taulu 174716

XVII. Anders Garp. Laamanni. Tore Garperin poika tai veli. Esiintyi sinettitodistajana Turussa 1373. Mainitaan 1376 valtiondrotsi Bo Jönsson Gripin voutina Mynämäen Lepistössä.Mainitaan viimeisen kerran 1387, kun hän Tukholmassa myi maata Suomessa (Djärvnäsin Vehmaalla) sadalla markalla. Omisti myös Laitilan Storgårdin ja Taivassalon Viiaisen. Hän oli todennäköisesti kahdesti naimisissa, koska lasten ikäero on suuri. Nuorimman pojan Gregerin äiti oli nähtävästi Andersin kuoleman jälkeen mennyt avioonJöns-nimisen miehen kanssa koska heidän lapsensa Anders Jönsson ja Margareta Jönsdotter mainitaan Gregerin sisaruksina. Anders Garp oli ilmeisesti aikaisemmin naimisissa papin Ulfhard Ulfhardsonin läheisen sukulaisen kanssa, koska eräs Filip Ulfhardsson ja Jöns Andersson, Anders Garpin poika, sanotaan ennen 2.5.1405 Prahassa kuolleen Ulfhardin lähimmät perinnölliset.[97] Isä Taulu 349432. –Puoliso 1:o N.N. –Puoliso 2:o noin 1380 N.N.[100]

XVI Lapset
1: Jöns Andersson Garp. Taulu 87358.
1: Tord Andersson Garp. Mainitaan ensimmäisen kerran 1405, jolloin hän väärin mainittiin kuolleeksi. Turun kaniikkina 1431 hän luovutti piispalle velkojensa vastineeksi perintötilan Laitilan Syttiön sekä Laitilan Storgårdilta otetut niityt. Mainitaan kuolleeksi 1439.[96]
1: N.N. Andersson Garp. Saattoi olla se rälssimies Peter Andersson, joka 1402 esiintyi ensimmäisenä sinettitodistajana Turussa. Hänen tyttärensä oli aviossa Bengt Mikaelssonin kanssa (vasemmalle käännetty torvi, HaSig, nr 124), Maarian Paimalan herra, joka mainitaan 1405-1420. Heidän poikansa Lars todetaan kuolleen 1441, jolloin äidin eno Greger Andersson myi omansa ja sisarensa perinnön Larsin jälkeen Paimalassa.[101]
1: Katarina Andersdotter Garp. Mainitaan 1411 Påvel Karpalaisen vaimona, ilmeisesti tämän toisessa avioliitossa. Katarina oli ilmeisesti saanut isänsä tilan Viiaisen, joka myöhemmin oli hänen poikansa Tordin hallussasamoin kuin Vuorenpää, molemmat Taivassalossa. Vuorenpään hän oli ostanut äidiltään lainaamallaan rahalla. Osa Vuorenpäästä Tordin veli Stig oli saanut 1449 vaihdossa serkultansa Jöns Japsonilta. Katarina eli miehensä jälkeen, joka mainitaan viimeksi 1420.[96]
1: Greger Andersson Garp. Kuollut noin 1449[102]. Taulu 21848.
Taulu 174832

XVII. Frellav Hakonsen Frille. Syntynyt noin 1312 Borg, Brede, Tönder, Danmark[149]. Keskiaikaisen tanskalaisen Frillen aatelissuvun kantaisä. Aateloitiin 1334 Tanskassa Valdemar-herttuan toimesta. Sukunimi Frille on luultavasti johdettu kantaisän etunimestä Frellav. Suku on mieslinjalla sammunut sekä Tanskassa että Suomessa 1500-luvun alussa.[147] Isä Taulu 349664. –Puoliso noin 1341 N.N. Syntynyt noin 1312[137]. Taulu 174833.[137]

XVI Lapset
Hakon Frellavsen Frille. Syntynyt noin 1342 Sönderborg, Åbenrå-Sönderborg, Danmark[137]. Katso myös 174833.
Klaus Frellavsen Frille. Syntynyt noin 1344 Sönderborg, Åbenrå-Sönderborg, Danmark[137]. Katso myös 174833.
Kristiern Frellavsen Frille. Syntynyt noin 1346 Sönderborg, Åbenrå-Sönderborg, Danmark[137]. Kuollut 20.01.1418 Ribe, Danmark[147]. Taulu 87416.
Taulu 174833

XVII. N.N. Syntynyt noin 1312[137]. –Puoliso noin 1341 Frellav Hakonsen Frille. Syntynyt noin 1312 Borg, Brede, Tönder, Danmark[149]. Taulu 174832.[137]

XVI Lapset
Hakon Frellavsen Frille. Syntynyt noin 1342 Sönderborg, Åbenrå-Sönderborg, Danmark[137]. Katso myös 174832.
Klaus Frellavsen Frille. Syntynyt noin 1344 Sönderborg, Åbenrå-Sönderborg, Danmark[137]. Katso myös 174832.
Kristiern Frellavsen Frille. Syntynyt noin 1346 Sönderborg, Åbenrå-Sönderborg, Danmark[137]. Kuollut 20.01.1418 Ribe, Danmark[147]. Taulu 87416.
Taulu 349422

XVIII. Jakob Andersson. Suomen laamanni. Mainitaan 1331-1347 nimellä Jakob Andrisson.[86][83]

XVII Lapset
N.N. Jakobsdotter. Taulu 174711.[83]
Taulu 349432

XVIII. Tore Garper. Valtioneuvossuku Garp on nimensä perusteella (garper = Pohjolaan tullut saksalainen) saksalaista perua. Suku näyttää tulleen aikaisin 1300-luvulla, koska eräs todennäköinen suvun jäsen jo 1367 kantoi pohjoismaalaisen nimen Tore.

Mainitaan todistajana 4.10.1367 Ahvenanmaalla Finströmissä Bastön tilalla kirjoitetussa kirjeessä. Kirje koskee Kalannissa Varsinais-Suomessa sijaitsevan Kittamaan saaren puolikkaan panttausta.[103]

XVII Lapset
Anders Garp. Taulu 174716.
Taulu 349664

XVIII. Hakon Frellavsen. Syntynyt noin 1282 Borg, Brede, Tönder, Danmark[150]. Isä Taulu 699328. Äiti Taulu 699329. –Puoliso noin 1311 N.N. Syntynyt noin 1282[137].[137]

XVII Lapset
Frellav Hakonsen Frille. Syntynyt noin 1312 Borg, Brede, Tönder, Danmark[149]. Taulu 174832.
Taulu 699328

XIX. Frellav Thomsen i Borg. Syntynyt noin 1250 Borg, Brede, Tönder, Danmark[150]. Mainitaan kun hän 1270-luvulla luovuttaa maatalousalueita Lögumin luostarille Etelä-Jyllannissa Tanskassa.[151] Isä Taulu 1398656. Äiti Taulu 1398657. –Puoliso noin 1279 N.N. Syntynyt noin 1250[137]. Taulu 699329.[149]

XVIII Lapset
Thomas Frellavsen. Syntynyt noin 1280 Borg, Brede, Tönder, Danmark[150]. Katso myös 699329.
Hakon Frellavsen. Syntynyt noin 1282 Borg, Brede, Tönder, Danmark[150]. Taulu 349664.
Taulu 699329

XIX. N.N. Syntynyt noin 1250[137]. –Puoliso noin 1279 Frellav Thomsen i Borg. Syntynyt noin 1250 Borg, Brede, Tönder, Danmark[150]. Taulu 699328.[149]

XVIII Lapset
Thomas Frellavsen. Syntynyt noin 1280 Borg, Brede, Tönder, Danmark[150]. Katso myös 699328.
Hakon Frellavsen. Syntynyt noin 1282 Borg, Brede, Tönder, Danmark[150]. Taulu 349664.
Taulu 1398656

XX. Thom i Borg. Syntynyt noin 1220 Borg, Brede, Tönder, Danmark[150]. –Puoliso noin 1249 N.N. Syntynyt noin 1220[137]. Taulu 1398657.[137]

XIX Lapset
Frellav Thomsen i Borg. Syntynyt noin 1250 Borg, Brede, Tönder, Danmark[150]. Taulu 699328.
Taulu 1398657

XX. N.N. Syntynyt noin 1220[137]. –Puoliso noin 1249 Thom i Borg. Syntynyt noin 1220 Borg, Brede, Tönder, Danmark[150]. Taulu 1398656.[137]

XIX Lapset
Frellav Thomsen i Borg. Syntynyt noin 1250 Borg, Brede, Tönder, Danmark[150]. Taulu 699328.

Nimihakemisto
Nimi Taulu
Alissa Henriksdotter 21852, 21853
Anders Andersson till Lahdinko och Nuhjala 2730, 2731
Anders Jönsson till Huovari 2728, 2729
Anna N.N(?) 480, 481
Anna Jönsdotter 21848
Anna N.N 248, 249
Beata Paulintytär 36, 37
Brita (Kristina?) Klasdotter 10926, 10927
Brita Andersdotter till Nuhjala 1364, 1365, 2730, 2731
Brita Nilsdotter 1366, 1367, 2734, 2735
Brita Olofsdotter (?) 182, 183
Cecilia N.N 2732, 2733
Elin Jönsdotter 21850, 21851
Elin Magnusdotter 21854, 21855
Elina Matintytär 112
Elina Olavintytär 224, 225
Elina Tapanintytär 208, 209
Elisabet N.N 88, 89
Elisabet Olofsdotter 94, 95
Frellav Thomsen i Borg 699328, 1398656, 1398657, 699329
Hakon Frellavsen 349664, 699328, 699329
Helka N.N 64, 128, 124, 125
Henrik Olofsson 21852, 43704, 43705, 21853
Jaakko Joonaanpoika 34, 35
Jakob Andersson 349422
Jakob Olofsson 43704, 43705
Jeppe Gunnila 10918, 10919
Jösse Olofsson 43704, 43705
Kaarina Matintytär 66, 67
Kaarina N.N 210, 211
Kaarina N.N. 200, 201
Karin till Fulkila 5464, 5465
Katarina N.N 43704, 43705, 87411
Kerttu N.N 240, 241
Klas Henriksson 10926, 21852, 21853, 10927
Kristina (Jakobsdotter?) 10926
Kristina Jakobsdotter (Diekn?) 21854
Lucia N.N 43766, 43767
Lydeke Olofsson 87356
Margareta Klasdotter 5462, 5463, 10926, 10927
Maria N.N 88
Marketta N.N. 100, 101, 56
Marketta Pekantytär 32, 33, 66, 67
Marketta Pertintytär 18, 19
Matts Olofsson 43704, 43705
Märta Påvelsdotter 2728, 2729, 5458, 5459
N.N 87356, 174716, 174716, 43708, 174832, 349664, 699328, 1398656, 1398657, 699329, 174833, 50, 51
N.N. 43676, 43677, 87416, 87417
N.N. Jakobsdotter 174710, 174711, 349422
N.N. Jeppesdotter 5458, 5459, 10918, 10919
Nils Månsson 2734, 2735
Olof Mattsson 43704, 43705
Pekka Yrjänänpoika 66, 67
Per Olofsson 43704, 43705
Påvel Andersson till Huovari och Lahdinko 1364, 2728, 2729, 1365
Påvel Hermansson 5458, 5459
Sofia N.N 112, 113
Thom i Borg 1398656, 1398657
Thomas Frellavsen 699328, 699329
Tomas Henrik N.N 182, 183
Valborg Henrika Tomasdotter 90, 91, 182, 183
Valpuri Antintytär 420, 421
Venla N.N 30, 120, 121
Altena;Norby, Ermegaard Eggertsdatter 87416
Berg, Johan 2742
Berg, Sofia 1370, 1371, 2742
von Bistram, Margareta 342
Boije, Anders Karlsson 2735
Boije, Nils 2735
Diekn , Brita Rötkersdotter 2734, 2735, 5470, 5471
Diekn , N.N. Olofsdotter 10940, 10941
Diekn , Olof Nilsson 10940, 10941
Diekn , Rötker Olofsson 5470, 10940, 10941, 5471
Diekn (Ingessöner), Inge 87532
Diekn (Ingessöner), Katarina Rötgersdotter 43766, 43767
Diekn (Ingessöner), Kristina Rötkersdotter 43766, 43767
Diekn (Ingessöner), Märta Rötkersdotter 21882, 21883, 43766, 43767
Diekn (Ingessöner), Nils Ingesson 87532
Diekn (Ingessöner), Rötker Ingesson 43766, 87532, 43767
Diekn (Lydekessöner), Anna Klasdotter 43678, 43679
Diekn (Lydekessöner), Arvid Klasson 43678, 43679
Diekn (Lydekessöner), Bengt Lydekesson 87356
Diekn (Lydekessöner), Birgitta Klasdotter 43678, 43679
Diekn (Lydekessöner), Cecilia Klasdotter 43678, 43679, 21852, 21853
Diekn (Lydekessöner), Henrik Klasson 43678, 43679
Diekn (Lydekessöner), Karin Klasdotter 21838, 21839, 43678, 43679
Diekn (Lydekessöner), Klas Lydekesson 43678, 87356, 43679
Diekn (Lydekessöner), Marta Klasdotter 43678, 43679
Diekn (Lydekessöner), N.N. Klasdotter 43678, 43679
Diekn (Lydekessöner), Tomas Klasson;Tomas Nikolai 43678, 43679
Diekn (Lydeksessöner), N.N. Klasdotter 43678, 43679
von Engelhardt, Caspar 342, 684, 685, 343
von Engelhardt, Gertrud 170, 171, 342, 343
von Engelhardt, Hans (Johann) 1368, 2736, 2737, 1369
von Engelhardt, Jürgen (Georg) 2736, 2737
von Engelhardt, Mikael 342, 343
von Engelhardt, Mikael 684, 685
von Engelhardt, Robert (Robrecht) 684, 1368, 1369, 685
von Engelhardt, Thomas 685
von Engelhardt, Werner (Jeremei) 342, 343
Forsman, Anna Jöransdotter 46, 47
Forsman, Brita Jöransdotter 46, 47
Forsman, Elisabet Jöransdotter 46, 47
Forsman, Jakob Jöransson 46, 47
Forsman, Jöran Jöransson 46, 46, 47, 47
Forsman, Magdalena Jöransdotter 46, 47
Forsman, Margareta Jöransdotter 22, 23, 46, 47
Forsman, Maria Jöransdotter 46, 47
Forsman, Susanna Jöransdotter 46, 47
Fridlander, Elisabet Niilontytär 44, 45, 90, 91
Fridlander, Nils Nikolai 90, 91
Frille, Eggert Kristiernsen 87416
Frille, Erik Kristersson 21854
Frille, Frellav Hakonsen 174832, 349664, 174833
Frille, Frellav Kristiernsen 87416, 87417
Frille, Frille (Frellav) Håkansson 43708
Frille, Hakon Frellavsen 174832, 174833
Frille, Hilleborg Kristiernsdatter 87416, 87417
Frille, Håkan Kristersson 21854
Frille, Håkan Kristiernsen 43708, 87416, 87417
Frille, Ingeborg Håkansdotter 43708
Frille, Johan Håkansson 43708
Frille, Johan Kristersson 21854
Frille, Johan Kristiernsen 87416
Frille, Karin Håkansdotter 43708
Frille, Kirsten Kristiernsdatter 87416, 87417
Frille, Klaus Frellavsen 174832, 174833
Frille, Krister Håkansson 21854, 43708, 21855
Frille, Kristiern Frellavsen 87416, 174832, 174833, 87417
Frille, Kristina Kristiernsdatter 87416, 87417
Frille, Magnus Håkansson 43708
Frille, Magnus Kristersson 21854
Frille, Malin Kristersdotter 21854
Frille, Margareta Kristersdotter 21854
Frille, Margit Håkansdotter 43708
Frille, Matts Håkansson 43708
Frille, N.N. Kristersdotter 10926, 10927, 21854, 21855
Frille, Ragnhild Kristersdotter 21854
Frille, Taleke Kristiernsdatter 87416
Frille, Vilhelm Kristiernsen 87416
von Fuldert, Barbara 342, 343, 686, 687
von Fuldert, Johan 686, 1372, 687
von Fuldert, Wolfgang 1372
af Fulkila, Anders(?) Mikaelsson Munck 682
af Fulkila, Anna Mikaelsdotter Munck 682
af Fulkila, Brita Mikaelsdotter Munck 340, 341, 682, 683
af Fulkila, Elin Mikaelsdotter Munck 682
af Fulkila, Hans Mikaelsson Munck 682
af Fulkila, Jöns Påvelsson Munck 1364, 1365
af Fulkila, Karl Mikaelsson Munck 682
af Fulkila, Katarina Mikaelsdotter Munck 682
af Fulkila, Klas Mikaelsson Munck 682
af Fulkila, Margareta Påvelsdotter Munck 1364, 1365
af Fulkila, Margareta Påvelsdotter Munck 682
af Fulkila, Mikael Påvellsson Munck 682, 1364, 1365, 683
af Fulkila, Valborg Påvelsdotter Munck 1364, 1365
von Fögten, Anna 1368, 1369, 2738, 2739
von Fögten, Reinhold 2738, 2739
Garp, Anders 174716, 349432
Garp, Anders Gregersson 10924, 21848, 21849, 10925
Garp, Anna Jönsdotter 5462, 5463
Garp, Greger Andersson 174716, 21848, 21849
Garp, Greger Jönsson 87358
Garp, Jakob Jönsson 87358
Garp, Jöns Andersson 87358, 174716, 5462, 10924, 10925, 5463
Garp, Karin Jönsdotter 2730, 2731, 5462, 5463
Garp, Katarina Andersdotter 174716
Garp, Katarina Jönsdotter 87358
Garp, Kristina Jönsdotter 43678, 43679, 87358
Garp, Margareta Andersdotter 10924, 10925
Garp, Margareta Jönsdotter 5462, 5463
Garp, N.N. Andersdotter 10924, 10925
Garp, N.N. Andersson 174716
Garp, Per Andersson 10924, 10925
Garp, Tord Andersson 174716
Garper, Tore 349432
Gädda, Jöns Pedersson 10942
Gädda, Ragnhild Johansdotter 5470, 5471, 10942
Hastfer, Katarina 2738, 2739
Honkonen, Venla Kristiina 34, 35
Honkonen , Riitta Jaakontytär 16, 17, 34, 35
Horn af Kanckas, Henrik Klasson 10926
Horn af Åminne, Krister Klasson 10926, 10927
Hämäläinen, Aapeli Juhonpoika 2, 3
Hämäläinen, Anna Kristiina Antintytär 4, 5
Hämäläinen, Anna Liisa Juhontytär 8, 9
Hämäläinen, Anna Marketta Antintytär 4, 5
Hämäläinen, Anna Sofia Juhontytär 2, 3
Hämäläinen, Anna Yrjänäntytär 32, 33
Hämäläinen, Antti Antinpoika 4, 5
Hämäläinen, Antti Juhonpoika 2, 3
Hämäläinen, Aune Yrjänäntytär 32, 33
Hämäläinen, Eerik Paavalinpoika 64
Hämäläinen, Erkki Juhonpoika 2, 2, 8, 9, 3, 3
Hämäläinen, Gabriel Juhonpoika 8, 9
Hämäläinen, Gustav Alfrid 1
Hämäläinen, Heikki Juhonpoika 8, 9
Hämäläinen, Helena Yrjänäntytär 32, 33
Hämäläinen, Helka Yrjänäntytär 32, 33
Hämäläinen, Hermanni Juhonpoika 2, 3
Hämäläinen, Johanna Antintytär 4, 5
Hämäläinen, Juho Gabriel Antinpoika 2, 4, 5, 3
Hämäläinen, Juho Gabriel Juhonpoika 2, 3
Hämäläinen, Juho Juhonpoika 8, 9
Hämäläinen, Kaarle Juhonpoika 1, 2, 8, 9, 3
Hämäläinen, Kustaa Antinpoika 4, 5
Hämäläinen, Lauri Juhonpoika 2, 8, 9, 3
Hämäläinen, Lauri Pertunpoika 128
Hämäläinen, Leena Antintytär 4, 5
Hämäläinen, Maria Henriikka Juhontytär 2, 3
Hämäläinen, Maria Juhontytär 2, 8, 9, 3
Hämäläinen, Matti Juhonpoika 8, 9
Hämäläinen, Paavali 256
Hämäläinen, Paavali Pertunpoika 64, 128
Hämäläinen, Perttu Paavalinpoika 128, 256
Hämäläinen, Perttu Pertunpoika 128
Hämäläinen, Riitta Katariina Antintytär 4, 5
Hämäläinen, Risto Paavalinpoika 64
Hämäläinen, Saara Maria Antintytär 4, 5
Hämäläinen, Taneli Antinpoika 4, 5
Hämäläinen, Yrjänä Juhonpoika 8, 9
Hämäläinen, Yrjänä Paavalinpoika 32, 64, 33
Hämäläinen, Yrjänä Yrjänänpoika 16, 32, 33, 17
Hämäläinen , Antti Juhonpoika 4, 8, 9, 5
Hämäläinen;Hämelin, Karl William 1
Hämäläinen;Lohi, Matti Juhonpoika 2, 3
Hämäläinen;Lohilahti , Antti Yrjänänpoika 16, 17
Hämäläinen;Lohilahti , Juho Yrjänänpoika 8, 16, 17, 9
Hämäläinen;Lohilahti , Lauri Yrjänänpoika 16, 17
Hämäläinen;Lohilahti , Liisa Yrjänäntytär 16, 17
Hämäläinen;Lohilahti , Maija Yrjänäntytär 16, 17
Hämäläinen;Lohilahti , Matti Yrjänänpoika 16, 17
Hämäläinen;Lohilahti , Reetta Yrjänäntytär 16, 17
Hämäläinen;Lohilahti , Venla Yrjänäntytär 16, 17
Hämäläinen;Lohilahti , Yrjänä Yrjänänpoika 16, 17
Ignat, Niilo Juhonpoika 164
Ignatius, Anders Mattsson 82
Ignatius, Kristiina Matintytär 40, 41, 82
Ignatius, Matti Niilonpoika (Mathias Nicolai) 82, 164
Ignatius, Sigfrid Matthie 82
Kahilainen, Anna Antintytär 36, 37
Kahilainen, Antti 36, 37
Kahilainen, Antti Antinpoika 18, 19
Kahilainen, Antti Antinpoika 18, 36, 37, 19
Kahilainen, Beata Antintytär 18, 36, 37, 19
Kahilainen, Gabriel Antinpoika 18, 19
Kahilainen, Heikki Antinpoika 18, 19
Kahilainen, Israel Antinpoika 18, 19
Kahilainen, Johannes Antinpoika 18, 19
Kahilainen, Maija Antintytär 36, 37
Kahilainen, Marketta Antintytär 8, 9, 18, 19
Kahilainen, Matti Antinpoika 18, 19
Kahilainen, Pauli Antinpoika 18, 36, 37, 19
Kahilainen, Saara Antintytär 18, 19
van Kampen, Hans (Hannus) 21882, 21883
von Kampen, N.N. Hansdotter 10940, 10941, 21882, 21883
Kass, Kristina 40
Kastell, Johanna Fredrika 1
Katarina Gudmarsdotter, 87411
von Kawern;von der Hoven, Margareta 2736, 2737
Kinnunen, Anna Heikintytär 60, 61, 122
Kinnunen, Heikki 122
Korhonen, Kristiina 28
Korhonen, Marketta Mikontytär 52, 53, 106
Korhonen, Mikko 106
Kukkonen, Liisa Matintytär 26, 27, 54
Kukkonen, Matti 54
Kunelius, Anna Elisabet Israelsdotter 10, 11, 22, 23
Kunelius, Anna Pentintytär 44, 45
Kunelius, Beata Pentintytär 88
Kunelius, Birgitta Pentintytär 88, 89
Kunelius, Elisabet Pentintytär 44, 45
Kunelius, Israel Pentinpoika 22, 44, 88, 89, 45, 23
Kunelius, Jöran Israelsson 22, 23
Kunelius, Margareta Israelsdotter 22, 23
Kunelius, Maria Kerttu Pentintytär 44, 45
Kunelius, Pentti Pentinpoika 44, 44, 88, 89, 45, 45
Kunelius (Cunelius), Pentti Nuutinpoika (Benedictus Canuti) 88, 89
Kurki, Anna Jakobsdotter 21838
Kurki, Birgitta Jakobsdotter 21838
Kurki, Jakob 174710, 174711
Kurki, Jakob "Jeppe" 21838, 43676, 43677, 21839
Kurki, Karin Jakobsdotter 10918, 10919, 21838, 21839
Kurki, Klas (Klaus) Jakobsson 21838
Kurki, N.N. Jakobsdotter 87354, 87355, 174710, 174711
Kurki, Nils Hermansson 87354, 87355
Kärkkäinen, Pietari 896
Kärkkäinen, Pietari Pietarinpoika 224, 448, 448, 896, 225
Kärkkäinen:Pietiläinen , Anna Pietarintytär 224, 225
Kärkkäinen;Pietiläinen, Elina Pietarintytär 224, 225
Kärkkäinen;Pietiläinen, Kaarina Pietarintytär 224, 225
Kärkkäinen;Pietiläinen, Lauri Pietarinpoika 224, 225
Kärkkäinen;Pietiläinen, Marketta Pietarintytär 224, 225
Kärkkäinen;Pietiläinen, Olavi Pietarinpoika 112, 224, 225, 113
Laitinen, Justiina Olavintytär 58, 59, 118
Laitinen, Olavi 118
Leskeläinen, Mikko 29
Liimatainen, Anna Markuntytär 14, 15, 30, 31
Liimatainen, Antti Markunpoika 30, 31
Liimatainen, Hannu Markunpoika 30, 31
Liimatainen, Heikki 114
Liimatainen, Heikki Markunpoika 30, 240, 241, 31
Liimatainen, Juho Markunpoika 30, 240, 241, 31
Liimatainen, Lauri Markunpoika 30, 31
Liimatainen, Maija Markuntytär 30, 31
Liimatainen, Markku Markunpoika 30, 120, 240, 241, 121, 31
Liimatainen, Markku Markunpoika 120, 121
Liimatainen, Markku Pekanpoika 30, 60, 240, 480, 481, 241, 61, 31
Liimatainen, Pekka 960
Liimatainen, Pekka Markunpoika 30, 31
Liimatainen, Pekka Heikinpoika 114
Liimatainen, Pekka Markunpoika 60, 120, 240, 241, 121, 61
Liimatainen, Pekka Pekanpoika 480, 960, 481
Liimatainen, Susanna Heikintytär 56, 57, 114
Liimatainen, Venla Pekantytär 60, 61
Murick, Anna Larsdotter 46, 47, 94, 95
Murick, Henrik Larsson 188
Murick, Lars Henriksson 94, 188, 95
Närhi, Barbara Laurintytär 104, 105, 210, 211
Närhi, Lauri 1680
Närhi, Lauri Yrjönpoika 210, 420, 421, 211
Närhi, Matti Laurinpoika 840, 1680
Närhi, Tuomas Yrjönpoika 420, 421
Närhi, Yrjö Matinpoika 420, 840, 421
Paananen, Heikki Matinpoika 100, 200, 201, 101
Paananen, Matti 200, 201
Paananen, Mikko Heikinpoika 50, 100, 101, 51
Paananen, Riitta Mikontytär 24, 25, 50, 51
von der Pahlen, Anna Margareta 20, 21, 42, 43
von der Pahlen, Gertrud Katarina 84, 85
von der Pahlen, Helena 84, 85
von der Pahlen, Ingrid 84, 85
von der Pahlen, Katarina 42, 43
von der Pahlen, Klas Johan 84, 85
von der Pahlen, Kristian Magnus 84, 85
von der Pahlen, Maria 42, 43
von der Pahlen, Reinhold 84, 85
von der Pahlen, Wolter Magnus Jr. 42, 43
von der Pahlen, Wolter Magnus Sr. 42, 84, 85, 43
Pakarinen, Elias Matinpoika 124, 248, 249, 125
Pakarinen, Esko Matinpoika 62, 63
Pakarinen, Heikki 496
Pakarinen, Kristiina Matintytär 30, 31, 62, 63
Pakarinen, Matti (Eliaanpoika?) 62, 124, 125, 63
Pakarinen, Matti Heikinpoika 248, 496, 249
Pietiläinen, (Hertta) Laurintytär 56
Pietiläinen, Anna Laurintytär 28, 29
Pietiläinen, Anna Olavintytär 112, 113
Pietiläinen, Anna Samulintytär 14, 15
Pietiläinen, Elias Olavinpoika 112
Pietiläinen, Elina Olavintytär 112, 113
Pietiläinen, Heikki Laurinpoika 28, 56, 57, 29
Pietiläinen, Helena Olavintytär 56, 57
Pietiläinen, Juho Laurinpoika 28, 56, 57, 29
Pietiläinen, Justiina Laurintytär 28, 29
Pietiläinen, Kaarle Samulinpoika 14, 15
Pietiläinen, Kaisa Laurintytär 28, 29
Pietiläinen, Kaisa Olavintytär 112, 113
Pietiläinen, Kristiina Samulintytär 6, 7, 14, 15
Pietiläinen, Lauri Laurinpoika 28, 56, 57, 29
Pietiläinen, Lauri Samulinpoika 14, 15
Pietiläinen, Liisa Laurintytär 56
Pietiläinen, Maria Laurintytär 28, 29
Pietiläinen, Maria Samulintytär 14, 15
Pietiläinen, Marketta Laurintytär 56
Pietiläinen, Matti Laurinpoika 28, 29
Pietiläinen, Matti Olavinpoika 112, 113
Pietiläinen, Mikko Olavinpoika 112
Pietiläinen, Olavi Laurinpoika 28, 56, 57
Pietiläinen, Olavi Olavinpoika 112
Pietiläinen, Paavo Laurinpoika 56, 57
Pietiläinen, Samuli Laurinpoika 14, 28, 56, 57, 29, 15
Pietiläinen, Samuli Samulinpoika 14, 15
Pietiläinen, Susanna Laurintytär 28, 56, 57, 29
Pietiläinen , Lauri Olavinpoika 56, 112, 113, 57
Pietiläinen , Liisa Samulintytär 14, 15
Pynnönen, Anna Helena Juhontytär 2, 3, 6, 7
Pynnönen, Anna Simontytär 12, 13
Pynnönen, Antti Maunonpoika 48, 49
Pynnönen, Antti Olavinpoika 96
Pynnönen, Antti Simonpoika 24, 25
Pynnönen, Heikki Simonpoika 12, 24, 25, 13
Pynnönen, Jaakko Simonpoika 12, 13
Pynnönen, Juho Simonpoika 6, 12, 13, 7
Pynnönen, Katariina Simontytär 12, 24, 25, 13
Pynnönen, Liisa Maunontytär 48, 49
Pynnönen, Maija Maunontytär 48, 49
Pynnönen, Maija Simontytär 12, 13
Pynnönen, Mauno Olavinpoika 48, 96, 49
Pynnönen, Olavi 96
Pynnönen, Pentti Olavinpoika 96
Pynnönen, Simo Maunonpoika 24, 48, 49, 25
Pynnönen, Simo Simonpoika 12, 12, 24, 25, 13, 13
Pynnönen, Valpuri Simontytär 24, 25
Rapp, Anna 340
Rese, Anna 686, 687, 1374
Rese, Johan 1374
Riukunen, Eeva Matintytär 20
Rosenmann, Maria 23
Räihä, Maija 48, 49
Rönberg, Gustav 47
Schavon, Anders Danielinpoika 20, 21
Schavon, Anna Elisabet Reinholdintytär 10, 11
Schavon, Anna Maria Danielintytär 20, 21
Schavon, Brita Kaisa Reinholdintytär 10, 11
Schavon, Daniel Danielinpoika 20
Schavon, Daniel Henrikinpoika 20, 40, 41, 21
Schavon, Ebba Maria Reinholdintytär 10, 11
Schavon, Elias Henrikinpoika 40, 41
Schavon, Georg Reinhold Danielinpoika 10, 20, 21, 11
Schavon, Hedvig Reinholdintytär 4, 5, 10, 11
Schavon, Henrik Henrikinpoika 40, 41
Schavon, Henrik Johan Danielinpoika 20, 21
Schavon, Henrik Reinholdinpoika 10, 11
Schavon, Jakob Reinholdinpoika 10, 11
Schavon, Katarina Danielintytär 20, 21
Schavonius (Savonius), Henrik 40, 41
von Schildt, Maria Anna 42, 43
von Sesswegen, Anna 684, 685, 1370, 1371
von Sesswegen, Henrik Hermansson 1370, 2740, 1371
von Sesswegen, Herman 2740
Siekkinen, Agneta Martintytär 126
Siekkinen, Anna Martintytär 126
Siekkinen, Juha Martinpoika 126
Siekkinen, Kristiina Martintytär 126
Siekkinen, Maria Martintytär 62, 63, 126
Siekkinen, Martti 126
Starck, Hans Persson 5464, 5465
Starck, Henrik Olofsson 2732, 2733
Starck, Margareta Tomasdotter 682, 683, 1366, 1367
Starck, Olof Persson 2732, 5464, 5465, 2733
Starck, Per Persson 5464, 5465
Starck, Tomas Olofsson 1366, 2732, 2733, 1367
Svärd, Göran Olofsson 21850
Svärd, Henrik Persson 43700
Svärd, Herman 87354, 87355
Svärd, Karin Olofsdotter 10924, 10925, 21850, 21851
Svärd, Lars Olofsson 21850
Svärd, Margareta Persdotter 43700
Svärd, Mårten Olofsson 21850
Svärd, N.N. Hermansdotter 43676, 43677, 87354, 87354, 87355, 87355
Svärd, Olof Olofsson 21850
Svärd, Per Hermansson 87354, 87355, 43700
Svärd, Petter Olofsson 21850
Svärd , Olof Persson 21850, 43700, 21851
Tavast, Birgitta Olofsdotter 43698
Tavast, Jöns Olofsson 43698
Tavast, Katarina Olofsdotter 43698
Tavast, Kristina Olofsdotter 43698
Tavast, Lars Olofsson 43698
Tavast, Magnus Olofsson 43698
Tavast, Margit Olofsdotter 43698
Tavast, N.N. Olofsdotter 21848, 21849, 43698
Tavast, Nils Olofsson 43698
Tavast, Olof (Jönsson?) 43698
Tavast, Ragnhild Olofsdotter 43698
Varis, Agneta Laurintytär 104, 105
Varis, Barbara Heikintytär 208, 209
Varis, Heikki Heikinpoika 208, 209
Varis, Heikki Juhonpoika 26, 27
Varis, Heikki Laurinpoika 104, 105
Varis, Heikki Paavonpoika 208, 416, 209
Varis, Juho Heikinpoika 208, 209
Varis, Juho Juhonpoika 26, 27
Varis, Juho Laurinpoika 26, 52, 104, 105, 53, 27
Varis, Juho Paavonpoika 1664
Varis, Kaarina Laurintytär 52, 53
Varis, Katariina Juhontytär 26, 27
Varis, Klaus Heikinpoika 208, 209
Varis, Lauri Heikinpoika 104, 208, 209, 105
Varis, Lauri Juhonpoika 26, 27
Varis, Lauri Laurinpoika 52, 104, 105, 53
Varis, Liisa Juhontytär 26, 27
Varis, Maalin Laurintytär 52, 53
Varis, Maija Juhontytär 12, 13, 26, 27
Varis, Maija Laurintytär 52, 53
Varis, Marketta Laurintytär 52, 53
Varis, Mikko Laurinpoika 52, 53
Varis, N.N. Laurinpoika 52, 53
Varis, Olavi Juhonpoika 26, 26, 27, 27
Varis, Olavi Laurinpoika 104, 105
Varis, Olavi Paavonpoika 416, 832, 1664
Varis, Paavo 1664
Varis, Paavo Heikinpoika 208, 209
Varis, Paavo Olavinpoika 416, 832
Varis, Paavo Paavonpoika 416
Varis, Pekka Paavonpoika 1664
Vepsäläinen, Kaarina Samulintytär 28, 29, 58, 59
Vepsäläinen, Paavo 116
Vepsäläinen, Paavo Samulinpoika 58
Vepsäläinen, Samuli Paavonpoika 58, 116, 59
de la Motte, Elisabet 340
de la Motte, Frans 340
de la Motte, Karl (Jr) 170, 171
de la Motte, Karl (Sr) 170, 340, 341, 171
de la Motte, Katarina 84, 85, 170, 171
de la Motte, Margareta 170, 171
de la Motte, Samson (Jr) 340
de la Motte, Samson (Sr) 340, 341
Ållongren, Evert Johan 85

Paikkahakemisto
Paikka Taulu
Alaveteli? 188
Borg, Brede, Tönder, Danmark 174832, 349664, 699328, 1398656, 1398657, 699329, 174833
Dorpat? 682
Halikko, Joensuu 10926
Halikko, Joensuu (Åminne) 10926, 10927, 21854, 21855
Halikko, Lempilä 340, 341, 682, 683
Hartola 84, 85
Hauho, Rukkoila, Niemi 40, 41
Heinola 84, 85
Heinola, Paaso 84, 85
Helsinki 2, 82, 3
Isokyrö, Napue 42, 84, 85, 43
Janakkala 84, 85
Juva 82, 164
Jämsä, Alho 20, 21
Kalajoki 46, 47
Kangasniemi 24, 48, 96, 49, 25
Kokkola 1, 10, 11, 22, 23, 46, 47, 94, 188, 95
Konnevesi 2, 3
Koski 40, 41
Laukaa 4, 5
Laukaa, Kärkäs 112
Laukaa, Lohilahti 64, 128
Laukaa, Peltotalo 20
Laukaa, Sumiainen, Mäkelä 112
Laukaa, Sumiaiskylä, Pietilä 112
Lund, Sverige 170, 171
Luumäki(?) 88, 89
Masku, Kankainen 10926
Moskova 684, 1368, 1369, 685
Oulu 1, 2, 3
Paltamo? 26, 27, 54
Pieksämäki, Toholahti, Rajalanniemi 28, 29, 58, 59
Pihtipudas, Pakkala 1664
Pähkinälinna tai Luumäki(?) 88, 89
Pälkäne 88
Ranskassa 340, 341
Rautalampi 2, 4, 5, 44, 45, 90, 91, 3, 6, 12, 24, 48, 49, 25, 50, 100, 101, 51, 13, 26, 52, 104, 208, 209, 105, 420, 840, 421, 53, 106, 27, 7, 28, 56, 224, 448, 225, 57, 30, 60, 61, 31
Rautalampi, Istunmäki 26, 52, 104, 208, 416, 832, 1664, 209, 105, 53, 27
Rautalampi, Kuhjo 416
Rautalampi, Kärkelänsalo 112
Rautalampi, Kärkkälä, Perintö-Pietilä 56, 112, 113, 57
Rautalampi, Kärkkäälä 56, 112, 224, 225, 113, 57
Rautalampi, Kärkkäälä, Perintö-Pietilä 6, 7, 14, 28, 56, 112, 113, 57, 29, 15
Rautalampi, Kärkkäälä, Pietilä 112, 224, 225, 113
Rautalampi, Leskelä 50, 100, 101, 51
Rautalampi, Maukola 22, 44, 88, 89, 45, 90, 91, 23
Rautalampi, Närhinsalo 104, 105, 210, 420, 421, 211
Rautalampi, Pakarila 30, 31, 62, 63
Rautalampi, Perintö-Pietilä 56, 112, 113, 57, 114
Rautalampi, Pesiäissalmi 14, 15, 30, 60, 120, 240, 241, 121, 61, 31, 62, 63
Rautalampi, Pynnölän Autiomäen torpassa no. 3. 2, 3, 6, 7
Rautalampi, Rajalankoski 28, 29
Rautalampi, Rajalanniemi 29, 58
Rautalampi, Siikakoski 1, 2, 3, 6, 12, 24, 48, 96, 49, 25, 50, 51, 13, 7
Rautalampi, Siikakoski, Autiomäki 6, 12, 13, 7, 14, 15
Rautalampi, Siikakoski, Pynnölä 2, 3, 12, 24, 48, 49, 25, 13, 26, 27
Rautalampi, Siikakoski? 60, 61, 122
Rautalampi, Töhkerömäki 52, 53
Rautalampi, Töhkerönmäki 12, 13, 26, 52, 104, 208, 209, 105, 210, 211, 53, 106, 27, 54
Rautalampi, Ylä-Aho 4, 5
Rautalampi; Hannula 20
Ribe, Danmark 43708, 87416, 174832, 174833, 87417
Riika 1368, 2736, 2737, 1369
Riika 342, 343
Saarijärvi 4, 5, 10, 11
Saarijärvi, Mahlu 10, 20, 40, 41, 21, 42, 43, 11
Saarijärvi, Pyyrinlahti 240, 241
Saarijärvi, Pyyrinlahti, Liimattala 60, 120, 240, 241, 121, 61
Saarijärvi, Pääjärvi, Jokela 10, 20, 21, 11
Saarijärvi, Pääjärvi, Kuoppala 10, 11, 22, 23
Saarijärvi, Pääjärvi, Mulikka 10, 11
Sipoo 20, 40, 41, 21
Sumiainen, Hämälä (Lohilahti) 4, 8, 9, 5
Sumiainen, Lohilahti 2, 4, 8, 16, 32, 33, 17, 9, 5, 3
Sumiainen, Lohilahti, Anttila 4, 8, 9, 5, 10, 11
Sumiainen, Raikkaus, Lohilahti 4, 8, 16, 32, 64, 33, 66, 67, 17, 34, 35, 9, 18, 19, 5
Suonenjoki, Lietteenmäki 832, 1664
Sääksmäki 170, 340, 341, 171, 342, 343
Sääksmäki, Kantola 340
Sönderborg, Åbenrå-Sönderborg, Danmark 87416, 174832, 174833, 87417
Tenhola 682
Tukholma 22, 23, 46, 47
Turku 682, 1364, 1365, 43698, 683, 21882, 21883
Turku 21854
Uggerslevgaard, Odense, Danmark 87416
Viipuri(?) 88, 89
Viitasaari 18, 36, 37, 19, 44, 88, 89, 45
Viitasaari, Ilmolahti 14, 15
Viitasaari, Ilmolahti Lepistö 28, 29, 58, 59
Viitasaari, Ilmolahti, Lepistö 14, 28, 29, 15
Viitasaari, Jurvansalo 8, 9, 18, 36, 37, 19
Viitasaari, Jurvansalo, Haukilahti 8, 9, 18, 36, 37, 19
Viitasaari, Juvansalo 88, 89
Viitasaari, Keihärinkoski 18, 19
Viitasaari, Kirkonkylä 18, 19
Viitasaari, Kolima 1664
Viitasaari, Salonpää 18, 36, 37, 19
Viitasaari, Solisniemi 18, 19
Viitasaari, Uusitorppa 18, 19
Viitasaari, Vuoskoski, Hilmo 20, 21
Viitasaari, llmolahti, Lepistö 14, 15, 30, 31
Viro 42, 43

Lähteet
1: syntyneet/födda
2: Klemetti, Armi: Muistelen 1958;rippikirja/kommunionbok;Pirhonen Maija-Liisa (sukututkimus/släktforskning)
3: kuolleet/döda
4: vihityt/vigda
5: hautakirjoitus/gravskriften
6: Minnesskrift med anledning av Elementärskolans i Gamlakarleby 50-åriga verksamhet. Gamlakarleby 1911 s.56;Ojala, Jari 1996;merimiesluettelot/sjömansförteckningar;rippikirjat/kommunionböcker
7: Pirhonen, Maija-Liisa (sukututkimus/släktforskning)
8: rippikirja/kommunionbok
9: lastenkirja/barnboken
10: kuolleet/döda. 96 år
11: kuolleet/döda. 48 år
12: SAY es2212 1727-59 s.102,127;kuolleet/döda
13: Klemetti, Armi: Muistelen s.13
14: SAY es 2211-12;Laukaan historia I s.636
15: SAY es2211 1694-1714 s.103;kuolleet/döda
16: kuolleet/döda. döda: Helena Yrjänäntytär; far Yrjänä Paavalinpoika, mor Marketta Pekantytär
17: kuolleet/döda. död 1737, 69 år
18: kuolleet/döda. 70 år
19: kuolleet. 70 år
20: SAY es2211 1654-73 s.103
21: Laukaan historia I s.636
22: SAY es2211 1675-93 s.103;Laukaan historia I s.229
23: SAY es2211 1634-53 s.107
24: SAY es2211 1675-93 s.103
25: kuolleet/döda. huusvärdinna Margareta, anhöriga: Peer Jöransson, Carin Mattsdotter
26: kuolleet/döda. döda: Brita Honkonen, far Jacob Johansson, mor Vendela Kristina Honkonen
27: kuolleet/döda. "klock. Anders Kahilina hu."
28: kuolleet/döda. 97 år
29: Klemetti, Armi: Muistelen s.14;Syväniemi, Keijo 1998; Kukkanen Kari;
30: rippikirja/kommunionbok;Pirhonen, Maija-Liisa (sukututkimukset)
31: Pirhonen, Maija-Liisa/Militaria 419 kansallisarkisto
32: Björkman, Hjalmar: Bouppteckningar i Gamlakarleby stad 1697-1800 s.87
33: Syväniemi, Keijo, 1998
34: Syväniemi, Keijo 1998; Pirhonen, Maija-Liisa (sukututkimus);Lindhin kokelma: Hämeen rykmentti s. 572;rippikirja/kommunionbok
35: kuolleet/döda. 63 år
36: 57 år
37: Syväniemi, Keijo 1998
38: kuolleet/döda. 57 år
39: http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/ (s.2322)
40: Riksregistratur 26.5.1580, 2.4.1681
41: Tuomiokirja Tuusula/Dombok i Tusby 29.5.1682
42: Akiander Matthias: Herdaminne för forna Wiborgs och nuvarande Borgå stift I-II. s.408. Helsingfors 1868. Henkikirjat, Tennilä 1694
43: SAY, Tennilä
44: Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkeli 1640-1852/Helsingfors universitets studentmatrikel 1640-1852; Juvan historia s.158; Bergholm A, Sukukirja I 1892 s. 659
45: Tuomiokirjat/Domböcker Lammi 24.1.1710
46: Syväniemi, Keijo 1998; Åbo Akademis studentmatrikel, s.137
47: Pääkatselmuskirja 1720 40-vuotias; hiskin mukaan 1744 75-vuotias, jolloin olisi syntynyt 1669; veljet syntyneet 1680-luvulla, joten 1680 lienee todennäköisin. 40 år
48: Wirilander, Kaarlo: Suomen armeijan upseerit ja aliupseeri s.317-18
49: kuolleet/döda. 75 år (?)
50: Lewenhaupt, Adam 1921 s. 493
51: Syväniemi, Keijo 1998 s.12-13
52: SKS, biografiakeskus
53: Bergholm A, Sukukirja I 1892 s. 658
54: Akiander Matthias: Herdaminne för forna Wiborgs och nuvarande Borgå stift I-II. s.444. Helsingfors 1868.
55: Ramsay, Jully 1909
56: Durchman, Osmo GSÅ 1918 s.62
57: Syväniemi, Keijo 1998; Kukkanen Kari
58: Elgenstierna, Gustaf 1925-36 s.610; Wikström s.338
59: Das Genealogische Handbuch der Baltischen Ritterschaft
60: Carpelan, Tor 1954 s.260-261
61: Syväniemi Keijo 1998 s.15
62: Wirilander Kauko 1953
63: Carpelan, Tor 1954 s.261
64: Halén, Harry s.22, Sukutieto 3/2005
65: Ramsay, Jully 1909 s.79
66: Elgenstierna, Gustaf 1925-36 s.237
67: Elgenstierna, Gustaf 1925-36 s.300; Palola, Ari-Pekka Kansallisbiografia, Biografiakeskus
68: Elgenstierna, Gustaf 1925-36 s.300
69: Carpelan, Tor 1954 s.1091
70: Elgenstierna, Gustaf 1925-36 s.301
71: Elgenstierna, Gustaf 1925-36 s.299
72: Ramsay, Jully s.285/Stjernman: Stamtafla över släkten Munck
73: Ramsay, Jully 1909 s.285
74: Ramsay, Jully 1909 s.285-285
75: Ramsay , Jully s.285; Sveriges Riksregistratur 1554
76: Ramsay, Jully s. 284
77: Anthoni, Erik (Genos 25/1954) s. 97-105
78: Ramsay, Jully 1909 s.244
79: Ramsay, Jully 1909, s.86
80: Vähäkangas, Tapio 1999 s.42
81: Vähäkangas, Tapio 1999 s.43
82: Vähäkangas, Tapio 1999 s.43; Ramsay, Jully 1909 s.244
83: Vähäkangas, Tapio 1999 s.40
84: Ramsay, Jully 1909 s.460; Vähäkangas, Tapio 1999 s.39
85: Vähäkangas, Tapio 1999 s.38
86: Vähäkangas, Tapio 1999 s.37
87: Ramsay, Jully 1909 s. 85; Kansallinen elämäkerrasto II s.494-495; Suomen historian pikkujättiläinen s.91; Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit 1959 s. 2; Vähäkangas, Tapio s. 53-55 Genos nro 2/2007
88: Vähäkangas, Tapio s. 53-55 Genos nro 2/2007
89: Kansallinen elämäkerrasto II. Porvoo 1929, s.495-496;Ramsay Jully 1909 s.85-86;Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit 1959, s.4
90: Ramsay, Jully 1909 s.86; Suomen historian pikkujättiläinen, s. 91
91: Ramsay, Jully 1909, s.86
92: Blomstedt, Kaarlo: Horn suvun alkuhistoria. Historiallinen arkisto XVII,5, s.52; Ramsay, Jully 1909 s.86
93: Ramsay, Jully 1909 s.85
94: Anthoni, Eric (ÄSF I2) s.126
95: Kansallinen elämäkerrasto II, s. 492-493; Ramsay, Jully 1909 s.85
96: Anthoni, Erik (ÄSF I2) s.149
97: Anthoni, Eric (ÄSF I2) s.149
98: Anthoni, Eric (ÄSF I2) s.150
99: Anthoni, Eric (ÄSF I2) s.151
100: Vähäkangas, Tapio s.132 Genos nro 3/2004
101: Anthoni, Eric (ÄSF I2) s.152
102: Ramsay, Jully 1909 s.140
103: Anthoni, Erik (ÄSF I2) s.148
104: Anthoni, Eric (ÄSF I2) s.152-153; Ramsay, Jully, 1909 s.140
105: Ramsay, Jully 1909 s. 140
106: Anthoni, Eric (ÄSF I2) s.151-152; Holmberg, Håkon, 1959 s.2; Ramsay Jully 1909 s.140
107: Anthoni, Eric (ÄSFI2) s.266-267; Ramsay, Jully 1909
108: Ramsay, Jully 1909 s.472
109: Ramsay, Jully 1909 s.473
110: Ramsay, Jully 1909 s.471
111: Ramsay, Jully 1909 s.470-471; Suomen historian pikkujättiläinen 1987 s.120
112: Ramsay, Jully 1909 s.472; Anthoni, Eric: Finlands medeltida frälse... Helsingfors 1970 s. 226
113: Ramsay, Jully 1909 s.460-461
114: Ramsay, Jully 1909 s.461
115: Ramsay, Jully 1909 s.460
116: Ramsay, Jully 1909 s.260
117: Ramsay, Jully 1909 s.460; DF/FMU 1633
118: Anthoni, Eric (ÄSF I2) s.153
119: Kansallinen elämäkerrasto II, Porvoo 1929, s.458
120: Kansallinen elämäkerrasto II, Porvoo 1929, s.459; Ramsay, Jully 1909 s.133; Blomstedt, Kaarlo: (HA XVII,5), s.131-139; Elgenstierna, Gustaf 1927 s.669-672
121: Blomstedt, Kaarlo: Horn-suvun alkuhistoria (HA XVII) s.131
122: Blomstedt, Kaarlo:Horn-suvun alkuhistoria (HA XVII,5) s. 139
123: Blomstedt, Kaarlo (HA XVII,5) s. 131-139; Ramsay, Jully 1909 s.181
124: Ramsay, Jully 1909 s.181
125: Ramsay, Jully 1909 s. 181; Elgenstierna, Gustaf 1925-1936 s. 669-672; Kansallinen elämäkerrasto II, Porvoo 1929 s. 460-461; Blomstedt Kaarlo: Henrik Klaunpoika Horn, Helsinki 1921 s. 7
126: Kansallinen elämäkerrasto II, Porvoo 1929 s.461
127: Kansallinen elämäkerrasto II, s.461-474
128: Ramsay, Jully 1909 s. 180-181;Kallio, V. J: Halikon historia, 1930
129: Kansallinen elämäkerrasto II. Porvoo 1929 s.456-457;Blomstedt, Kaarlo (HA XVII, 5) s. 21-31;Elgenstierna, Gustaf 1925-1936 III, s.669-670
130: Ramsay, Jully 1909 s.180
131: Elgenstierna, Gustaf 1925-36 s.669-672
132: Blomstedt, Kaarlo (HA XVII,5); Elgenstierna, Gustaf 1925-36 s.669-672
133: Blomstedt, Kaarlo (HA XVII,5) s.157; Ramsay, Jully 1909 s.181
134: Boström H.J, 1927 s. 51-55
135: Elgenstierna, Gustaf 1925-36 s.670; Blomstedt, K: Horn suvun alkuhistoriasta. Historiallinen arkisto XVCII, 5 s.52; Ramsay, Jully 1909 s. 86
136: Blomstedt, Kaarlo: Henrik Klaunpoika Horn, Historiallinen arkisto II, s.6. Helsinki 1921
137: Nagel Kurt V./Family Search
138: Ramsay, Jully 1909 s.134
139: Ramsay, Jully 1909 s.141; Anthoni, Eric (ÄSF I2) s.150
140: Ramsay, Jully 1909 s.134; Kansallinen elämäkerrasto II s. 158-159
141: Ramsay, Jully 1909 s.134; Blomstedt, Kaarlo (HA XVII,5) s. 139
142: Ramsay, Jully 1909 s.134; Blomstedt, Kaarlo (HA XVII,5) s. 136
143: Ramsay, Jully 1909 s.133; Nagel Kurt V./Family Search; Blomstedt, Kaarlo (HA XVII,5) s. 134, 136
144: Ramsay, Jully 1909 s.133-134
145: Ramsay, Jully 1909 s.135
146: Ramsay, Jully 1909 s.134
147: Ramsay, Jully 1909 s.133
148: Blomstedt, Kaarlo: Horn-suvun alkuhistoriasta s. 134, 136. HA XXVII, 5 Helsinki 1918; Kansallinen elämäkerrasto II, s. 158.
149: Holdt, Jacob (www.american-pictures.com/genealogy/persons)
150: Holdt, Jacob (www.american-pictures.com/genealogy/persons); Nagel, Kurt V./Family Search
151: Kansallinen elämänkerrasto II, Porvoo 1929, s. 158-159
152: Carpelan, Tor 1954 s.1090
153: Strang, Martti (WWW.Strang.ch/SUKU)
154: Ramsay, Jully 1909, s.87
155: Ramsay, Jully 1909 s. 181
156: Ramsay, Jully 1909 s.87; DF2006/FMU 3657-3660, 4283, 4786
157: DF/FMU 3657
158: Ramsay, Jully 1909, s.84
159: Ramsay, Jully 1909, s.83
160: Ramsay, Jully 1909 s.87;Strang, Martti (WWW.Strang.ch/SUKU)
161: Halén, Harry s.19, Sukutieto 3/2005
162: Elgenstierna, Gustaf 1925-36 s.575
163: Elgenstierna, Gustaf 1925-36 s.575
164: Elgenstierna, Gustaf 1925-36 s.575. Elgenstierna, Gustaf 1925-36 s.575
165: Halén, Harry s.18, Sukutieto 3/2005
166: Elgenstierna s.575; Halén, Harry s.18, Sukutieto 3/2005
167: Björkman, Hjalmar: Bouppteckningar i Gamlakarleby stad 1697-1800 s.87; rippikirja/kommunionbok;SAY Rautalampi s.159
168: Magistratens värderingsinstrument 27.2.1744. (Maistraatin toimeenpanema Israel Kuneliuksen omaisuuden arviointi.)
169: Björkman, Hjalmar: Bouppteckningar i Gamlakarleby stad 1697-1800 s.87; Magistratens värderingsinstrument 27.2.1744. (Maistraatin toimeenpanema Israel Kuneliuksen omaisuuden arviointi.)
170: rippikirja/kommunionbok;vihityt/vigda
171: Rautio, Tapio /Maukosen sukukirja, osa: Eliaksen kirja
172: Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkeli 1640-1852/Helsingfors universitets studentmatrikel 1640-1852;Pirhonen, Maija-Liisa (sukututkimus);Viipurin raastuvan pöytäkirja 17.5.1648 ja 9.7.1649/Viborgs rådhusrätts protokoll 17.5.1648 o. 9.7.1649
173: Akiander Matthias: Herdaminne för forna Wiborgs och nuvarande Borgå stift I-II. s.443. Helsingfors 1868.
174: Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkeli 1640-1852/Helsingfors universitets studentmatrikel 1640-1852
175: kuolleet/döda;Pirhonen, Maija-Liisa (sukututkimus). 60 år
176: kuolleet/döda. 60 år
177: kuolleet/döda. 51 år 9 m.
178: kuolleet/döda. över 70 år
179: Finska flyktingar i Sverige under stora ofreden nr.1338
180: kuolleet/döda. 64 år
181: Jalkanen K.J.: Rautalammin historia s. 51
182: kuolleet/döda. 71 år
183: kuolleet/döda. 80 år
184: www.familysearch.org
185: kuolleet/döda. Michel Paananens enka 75 år
186: SAY es2211 1654-73 s.161
187: kuolleet/döda. 88 år
188: kuolleet/döda. 86 år
189: kuolleet/döda. 1 år
190: Oja, Aulis: Istunmäen Varikset 1500- ja 1600-luvuilla;SAY
191: kuolleet/döda. begravd under kyrkan
192: kuolleet/döda. 39 år
193: SAY es2212 1727-37 s.154
194: Oja, Aulis: Istunmäen Varikset 1500- ja 1600-luvuilla;SAY es2212 1727-37 s.154
195: Oja, Aulis: Istunmäen Varikset 1500- ja 1600-luvuilla s.1
196: Oja, Aulis: Istunmäen Varikset 1500- ja 1600-luvuilla;Pälkäneen historia ss. 208-209
197: SAY es2211 1654-73 s. 166. vaimo Karin nimitetään leskeksi 1668
198: SAY es2211 1634-53 s.166
199: muuttaneet/flyttade
200: Pietiläinen, Paavo
201: kuolleet/döda. 82 år
202: kuolleet/döda. 38 år
203: SAY es2211 1654-73 s.156
204: ES2211 1654-73 s.156; 1674-93 s. 156
205: Jalkanen K.J.: Rautalammin historia
206: http://koti.japo.fi/~jkhpuro/esivanhemmat.htm#Taulu%2018
207: SAY es2211 1694-1713 s.156
208: kuolleet/döda. ogift (änkling?)
209: SAY es2211 1727-39 s.,154
210: kuolleet/döda. 80 år (?)
211: kuolleet/döda. 95 år (?)
212: SAY es2211 1694-1713 s.159
213: Kallio, Reino: Vanhan Saarijärven historia. Saarijärvi 1987
214: SAY e2211 1634-53 s.101
215: SAY, es2210 s.100
216: es2210 s.100
217: SAY ES2210 1654-73 s.139