. Maria Charlotta Andersdotter Söderlund.

Syntynyt 07.04.1836 Kokkola[1]. Puolison kuoltua Charlotta piti vuokralaisia taloudellisistä syistä, mm. kansakoulunopettaja Anders Nyström, joka myöhemmin avioitui Adele-tyttären kanssa. 1884 hän myi talon lasimestari Emil Kihlmanille ja muutti taloon no. 120. Kuollut 19.06.1922 Kokkola[2]. Isä Taulu 2. Äiti Taulu 3. –Puoliso hunnuin 17.05.1859 Kokkola Simon Petter Krabbe. Syntynyt 19.05.1816 Kokkola[1]. Merikapteeni. Syntyi aviottomana lapsena. Tästä lähtökohdasta on kunnioitettavaa, että hän siihen aikaan kouluttautui. Hän lähti merille ja päätyi meri-esimieheksi. Kapteeniksi pääsyn edellytyksenä oli vähintään perämiehen tutkinto, joka suoritettiin merenkulkuoppilaitoksessa. Lisäksi vaadittiin hyvä kielitaito. Kapteenina hänet mainitaan mm. 27.10.1850 kun hän Norden-nimisellä aluksella vie sahatavaraa Kokkolasta Liverpooliin. 1850-luvulla hän oli kapteenina myös kuunareilla Delfin ja Jenny sekä sluupeilla Onni ja Vivers. Vuosina 1862-1872 hän oli kapteenina vuonna 1859 rakennetulla parkkilaiva "Kokkolalla". Matkat olivat pitkiä. Esimerkkinä voidaan mainita että kun laiva lähti Suomesta 1.9.1862 ja matkasi usean sataman kautta viipyen niissä pitkiäkin aikoja se saapui Odessaan 9.9.1863, siis vuoden päästä! Vasta 17.6.1864 se oli takaisin Kokkolassa. Laivakirjojen mukaan kesti suora matka Englannista Egyptin Aleksandriaan kaksi kuukautta. Parkkalaiva Kokkolan viimeinen matka alkoi Espanjan Aguilasista kun höyrylaiva "Danube" Leithistä törmäsi Kokkolaan viikko lähdön jälkeen 9.12.1872 minkä seurauksena "Kokkola" upposi. Miehistö selvisi onnettomuudesta. Simon Petter mainitaan vielä 1874 Kokkolan merimieshuoneen jäsenenä.

Kauppalaivan kapteeni oli kauppaporvarin kannalta omistajan edusmies maailmalla. Hänen tehtäviinsä kuului näin ollen käytännössä paitsi purjehduksen johtaminen myös liiketoimien hoito. Kapteenien taidot aluksen turvallisessa ja nopeassa purjehduksessa ja taloudellisen tuloksen varmistamisessa tätä kautta sekä kaupanteossa olivat siis ratkaisevia kokonaiskannattavuuden kannalta. Tämä edellytti myös miehistöltä tehokkuutta ja kuria, mikä usein johti karkaamisiin ja taloudellisiin menetyksiin. Kapteeni sai yleensä jatkaa toimessaan niin kauan, kun alus tuotti voittoa omistajilleen. Mikäli voitot pienenivät, kapteenin toimiin kiinnitettiin tarkempaa huomiota, ja yhdeksi tarkastelukohteeksi nousivat myös karkaamiset.[4] Epäilemättä se, kuinka kuriin suhtauduttiin riippui hyvin pitkälle kapteenin ja muun päällystön persoonasta. Kyse oli siis viime kädessä henkilöiden välisistä suhteista ja jännitteistä. Kauppalaiva oli pienyhteisö, jossa kapteenilla oli autoritäärinen valta. Pienyhteisössä henkilöiden väliset suhteet kärjistyivät helposti. Merellä toimittiin äärioloissa ja satamissa vietettiin aikaa, joka saattoi venyä kuukausienkin mittaiseksi, mikä kärjisti tunteita paitsi päällystön ja miehistön välillä, myös miehistön keskuudessa.

Hyvä esimerkki on parkki Kokkolan purjehdus 1862-64, jonka aikana miehistö nujakoi keskenään tuon tuostakin ja satamissa jouduttiin ajoittain konflikteihin, joiden ratkaisemiseksi tarvittiin ulkopuolista apua. Myös kapteeni Krabben toimilla lienee ollut osuutta kapinamielialaan koska hänen komentamiltaan aluksilta karkasi nimittäin paljon miehiä, 1862-67 välillä karkasi18 merimiestä.

Ongelmat Kokkolan purjehduksella 1862-64 alkoivat toukokuussa 1863 Odessan satamassa, kun miehistö kieltäytyi pesemästä aluksen kantta. Kapteeni palkkasi vastavetona pesijät satamasta, mutta pidätti pesijöiden palkat merimiesten palkoista. Kapina jäi kytemään ja aluksen saavuttua viljalastissa Marseillen satamaan miehistö vaati palkkojaan maksettavaksi. Matruusi Häggqvist todisteli kapteenille, että palkkojen pidättäminen oli laiton teko. Kapteeni ilmoitti, ettei hänellä ollut ylimääräisiä rahoja maksettavaksi ja peruutti matruusin sunnuntaivapaan. Matruusi karkasi mutta katui ja palasi laivalle. Samainen Häggqvist aiheutti seuraavana vuonna kärhämää tappelemalla toisia merimiehiä vastaan Odessan satamassa. Hän oli aluksi haukkunut merimies Rimmiä maalaiseksi (ruotsiksi) ja Rimmi vastasi suomeksi: maalainen olet itse. Tästä seurasi tappelu ja kapteeni laittoi Häggqvistin arestiin. Tunteet olivat sen verran kuumat, että kapteeni kutsui Suomen kauppa-asiamiehen kapteeni Ludvig Laguksen selvittämään riitoja. Häggqvist karkasi jälleen mutta palasi. Riitoja ei pystynyt selvittämään Laguskaan ja koko miehistö uhkasi karata mutta se ei toteutunut Odessassa eikä Marseillessä . Vasta tultaessa Liverpooliin ja Glasgowiin 10 lähti omille teilleen. Liverpoolissa matruusi Häggqvist oli jälleen lietsonut kapinaa vaatimalla parempaa palkkaa. Osa ongelmaa oli se, että päällystö ja miehistökin olivat pääsääntöisesti ruotsinkielisiä, mutta osa miehistä oli äidinkieleltään suomenkielisiä ja kaupungin ympäristön talonpoikaisväestöä, jota ainakaan Häggqvistin kaltaiset merikarhut eivät korkealle arvostaneet.

Miehistö kapinoi myös suoraan Krabbea vastaan: aluksen saavuttua Toulonin satamaan vuonna 1866 puosu (pursimies) oli siinä määrin suivaantunut kapteenin toimintaan, että uhkasi tappaa tämän. Aluksen konstaapeli onnistui kuitenkin rauhoittamaan puosun. Huolimatta runsaista karkaamistapauksista Krabbe purjehti kaikkiaan viisitoista matkaa kokkolalaisalusten kapteenina. Parkki Kokkola oli Krabben komennossa 1860-luvulla purjehtinut poikkeuksellisen tuottoisasti ja nopeasti.[5] Simon Petter Krabbe omisti itse osakkeita vuonna 1858 perustetussa Kokkolan Laiva- ja Veistämöyhtiössä. Suuri osa kaupungin kauppiaista omisti myös osakkeita. Simon Petterin komentama pursi Kokkola oli rakennettu 1859 tässä veistämössä ja yhtiö oli myös laivan varustajana.

Simon Petter asui avioiduttuaan Lovisa Björndahlin kanssa aluksi vuokralla appensa talossa ja osti1854 oman talon no. 142-144 luultavasti nykyisen Itäisen Kirkkokadun ja Antti Chydeniuksenkadun risteyksessä. Noin 1870 hän muutti taloon no. 115, jossa hän asui kuolemaansa saakka

[6]. Kuollut 11.05.1876 Kokkola[7].[3]

Lapset

I. Anders Johan Andersson jr Söderlund . Syntynyt 14.04.1797 Kokkola[1]. Meritullivirkailija, kauppalaivan perämies. Mainittakoon, että hänet kastoi sittemmin kuuluisaksi tullut Antti Chydenius. Kuollut kovaan kuumeeseen 27.02.1846 Kokkola[8]. Isä Taulu 4. Äiti Taulu 5. –Puoliso 1:o 18.06.1826 Kokkola Hedvig Christina Helin. Syntynyt 10.09.1798 Kokkola[1]. Kastettu 11.09.1798 Kokkola[1]. Kuollut punatautiin 28.08.1833 Kokkola[8]. Haudattu 03.09.1833 Kokkola[8].[3] –Puoliso 2:o 1835 Kokkola Maria Lovisa Johansdotter Lindskog. Syntynyt 13.09.1806 Pietarsaari[1]. Kuollut 05.05.1864 Kokkola[8]. Taulu 3.[3]

Lapset

I. Maria Lovisa Johansdotter Lindskog. Syntynyt 13.09.1806 Pietarsaari[1]. Muuttanut Kokkolaan 1832[11]. Kuollut 05.05.1864 Kokkola[8]. Isä Taulu 6. Äiti Taulu 7. –Puoliso 1835 Kokkola Anders Johan Andersson jr Söderlund . Syntynyt 14.04.1797 Kokkola[1]. Meritullivirkailija, kauppalaivan perämies. Kuollut kovaan kuumeeseen 27.02.1846 Kokkola[8]. Taulu 2.[3]

Lapset

II. Anders Johan Andersson sr Söderlund . Syntynyt 26.11.1764 Vaasa[9].

varatuomari;pormestari;tuomari;laamanni;ritari . Ylioppilas Turussa 29.8.1778 (Ostrob.) Oikeusopin tutkinto 7.6.1784, professorina Mathias Calonius, jonka aikana oikeustieteen opinnot olivat siellä erittäin suosittuja. Mainitaan Vaasan hovioikeuden auskultanttina 13.6.1784, varatuomarina 17.5.1788, notaarina 15.8.1794. Kokkolan pormestarina hän toimi 16.4.1795 vuoteen 1805 saakka ja nimitettiin Ylemmän Keskipohjanmaan tuomiokunnan tuomariksi 28.6.1805. Laamannin arvon hän sai 1817. Hän asui Kokkolassa 1826 asti ja muutti vasta silloin Pedersöreen missä tuomiokunta sijaitsi ja asettui siellä Östensön kylään asumaan. Hän toimi virkavaihdolla 25.11.1835 alkaen tuomarina Iisalmen tuomiokunnassa mutta asui edelleen Pedersöressä.

Elämänkatsomukseltaan hän oli opettajansa Caloniuksen tapaan valistusmies, valpas, pelkäämätön ja tunnollinen. Hänen virkakautensa Kokkolassa sattui kaupalliseen korkeasuhdanteeseen Napoleonin sotien aikaan. Osoituksena siitä, ettei hän ollut mikään sisäänpäin kääntynyt sivistysaristokraatti olkoon se, että hänen aloitteestaan perustettiin vuonna 1800 Läsesällskapet i Gamlakarleby, Kokkolan lukuseura. Muiden perustajajäsenten joukossa olivat mm. Anders Chydenius ja monet kaupungin liikemiehet. Söderlund oli seuran ensimmäinen kirjastonhoitaja. Hänestä on tehty pienoismaalaus taiteilija Wilanderin toimesta.[10] Kuollut 19.08.1840 Pedersöre, Östensö, Isakas lagmansgård[8]. Isä Taulu 8. Äiti Taulu 9. –Puoliso 02.08.1795 Oulu Helena Magdalena Johansdotter Polviander. Syntynyt 04.08.1770 Oulu[11]. Kuollut lapsivuoteeseen 11.03.1809 Kokkola[8]. Taulu 5.[3]

I Lapset

II. Helena Magdalena Johansdotter Polviander. Syntynyt 04.08.1770 Oulu[11]. Kuollut lapsivuoteeseen 11.03.1809 Kokkola[8]. Isä Taulu 10. Äiti Taulu 11. –Puoliso 02.08.1795 Oulu Anders Johan Andersson sr Söderlund . Syntynyt 26.11.1764 Vaasa[9]. varatuomari;pormestari;tuomari;laamanni;ritari . Kuollut 19.08.1840 Pedersöre, Östensö, Isakas lagmansgård[8]. Taulu 4.[3]

I Lapset

II. Johan Eriksson Lindskog. Syntynyt 15.09.1781 Uusikaarlepyy[1]. Merimies. Vaikutti Pietarsaaressa mutta muutti ilmeisesti 1840-luvulla Munsalan Monåhon, missä hänen vanhemmat olivat asuneet. Vaikuttaa siltä, että vaimo Brita jäi Pietarsaareen. Olikohan heidän välille tullut "ryppy rakkauteen"?[11]. Kuollut pöhötautiin 24.08.1848 Munsala, Monå, Rank[8]. Isä Taulu 12. Äiti Taulu 13. –Puoliso 25.03.1806 Pietarsaari Brita Maria Nybonde. Syntynyt 17.01.1779 Pedersöre, Sundby, Nybonde[1]. Kuollut noin 1850 Kokkola[11]. Taulu 7.[3]

I Lapset

II. Brita Maria Nybonde. Syntynyt 17.01.1779 Pedersöre, Sundby, Nybonde[1]. Kuollut noin 1850 Kokkola[11]. Isä Taulu 14. Äiti Taulu 15. –Puoliso 1:o 08.06.1800 Pietarsaari Jonas Eriksson Löfgren . Syntynyt 01.04.1779 Pietarsaari[1]. Merimies. Kuollut yhdessä 15 muun miehistön kanssa 30.10.1804 Kattegatt[8].[3] –Puoliso 2:o 25.03.1806 Pietarsaari Johan Eriksson Lindskog. Syntynyt 15.09.1781 Uusikaarlepyy[1]. Merimies. Kuollut pöhötautiin 24.08.1848 Munsala, Monå, Rank[8]. Taulu 6.[3]

I Lapset

III. Anders Söderlund. Syntynyt 26.10.1741[12]. Tullikirjuri;kaupunginkasööri. Mainitaan Vaasan rippikirjassa ensimmäisen kerran 1761. Hänen ammattinsa ovat ensin tullikirjuri ja Gustav-pojan syntyessä 1773 kaupunginkasööri. Poikamiehenä hän oli asunut talossa nro 159 viidennessä korttelissa ja vastanaineena yhdessä vaimonsa Anna Sofian ja tämän Maria-äitinsä sekä samannimisen siskonsa kanssa. Vuosien 1777-96 rippikirjoissa perhe tavataan muutamalla lapsella lisääntyneenä seitsemännessä korttelissa talossa nro 257, jonka omisti raatimies Erik Johan Kruus. Maria-anoppi oli kuollut 1779 ja Maria-käly avioitunut ennen 1777. Andersin tausta ei ole selvillä toistaiseksi, mutta on mahdollista, että hän oli Mustasaaresta, jossa vaimo syntyi. Söderlund-nimeä ei löydy sieltä. On todennäköistä, että hänellä ei ollut varsinaista sukunimeä ja joutui ottamaan sellaisen tullessaan Vaasaan tullikirjuriksi.[11] Kuollut 07.02.1789 Vaasa[8]. –Puoliso 02.08.1764 Vaasa Anna Sofia Andersdotter Saron. Syntynyt 26.10.1741 Mustasaari, Tölby[1]. Kuollut 24.03.1819 Kokkola[8]. Taulu 9.[3]

II Lapset

III. Anna Sofia Andersdotter Saron. Syntynyt 26.10.1741 Mustasaari, Tölby[1]. Anna Sofian isä kuoli 1752 hänen ollessaan 11-vuotias. Perhe oli silloin asunut Petolahdessa, josta hän muutti Vaasaan, joss hän rippikirjan mukaan asui toisessa korttelissa talossa nro 37, jonka omisti raatimies Nils Töhlberg. Siellä hän asui 1765 asti, jolloin hän avioitui Anders Söderlundin kanssa. Tämän kuoltua 1789 hän asui todennäköisesti poikansa Fredrikin luona ensin Vaasassa ja sitten Kristiinankaupungissa. Fredrikin kuoltua 1809 hän tuli Kokkolaan 13.4.1813 vanhemman poikansa Andersin luokse. Anders oli toiminut Kokkolan pormestarina ja oli tässä vaiheessa tuomiokunnan tuomarina.[11] Kuollut 24.03.1819 Kokkola[8]. Isä Taulu 18. Äiti Taulu 19. –Puoliso 02.08.1764 Vaasa Anders Söderlund. Syntynyt 26.10.1741[12]. Tullikirjuri;kaupunginkasööri. Kuollut 07.02.1789 Vaasa[8]. Taulu 8.[3]

II Lapset

III. Johannes Danielsson Ahla;Polviander. Syntynyt 13.11.1730 Kokkola[1]. Varatuomari. Mainitaan Åbo Akademin opiskelijana 1746. Muutti 1755 Ouluun jossa hän toimi auskultanttina ja isäpuolensa Martin Polvianderin assistenttina Pohjanmaan pohjoisen tuomiokunnan hallinnossa ja lopulta tämän korvaajana tuomiokunnassa 1769. Myi 1799 talonsa Serafimer ritarikunnalle käytettäväksi lääninsairaalana. Talo sijaitsi tonteilla 34, 38 ja 39 ensimmäisessä korttelissa Kajaaninkadun, Linnankadun ja Kirkkokadun välissä. Rakennus oli tehty hirrestä ja oli kaksikerroksinen. Alakerrassa oli 10 huonetta, eteisaula sekä sali, 7 kamaria ja keittiö. Yläkerrassa oli vastaavat huoneet. Talo tuhoutui suurpalossa 1822.[17] Kuollut 30.07.1804 Oulu[8]. Isä Taulu 20. Äiti Taulu 21. –Puoliso 27.06.1758 Tornio Ebba Charlotta Abrahamsdotter Fougt. Syntynyt 27.11.1730 Alatornio[1]. Kuollut 24.04.1803 Oulu[8]. Taulu 11.[3]

II Lapset

III. Ebba Charlotta Abrahamsdotter Fougt. Syntynyt 27.11.1730 Alatornio[1]. Kuollut 24.04.1803 Oulu[8]. Isä Taulu 22. Äiti Taulu 23. –Puoliso 27.06.1758 Tornio Johannes Danielsson Ahla;Polviander. Syntynyt 13.11.1730 Kokkola[1]. Varatuomari. Kuollut 30.07.1804 Oulu[8]. Taulu 10.[3]

II Lapset

III. Erik Johansson Lindskog. Syntynyt 29.05.1752 Munsala, Monå, Rank[1]. Suojelusmies;torppari;renki. Tuli Munsalan Monån kylästä Uuteenkaarlepyyhyn ja avioitui 1780, jolloin hänet mainitaan renkinä. Perhe asui talossa nro 96 yhdessä vaimon Anders ja Erik nimisten merimiesveljesten kanssa. Seuraavana vuonna Lindskogin perhe muutti Monån kylään Rankin tilan torppaan, koska vaimo on Erikin kuoltua vuonna 1800 torpparin leski.[11] Kuollut kuumeeseen 06.03.1800 Munsala, Monå, Rank[8]. Isä Taulu 24. Äiti Taulu 25. –Puoliso 04.05.1780 Uusikaarlepyy Karin Eriksdotter Lindström. Syntynyt 19.08.1760 Uusikaarlepyy[1]. Kuollut keuhkotautiin 02.07.1833 Munsala, Monå, Rank[8]. Taulu 13.[3]

II Lapset

III. Karin Eriksdotter Lindström. Syntynyt 19.08.1760 Uusikaarlepyy[1]. Kuollut keuhkotautiin 02.07.1833 Munsala, Monå, Rank[8]. Isä Taulu 26. Äiti Taulu 27. –Puoliso 04.05.1780 Uusikaarlepyy Erik Johansson Lindskog. Syntynyt 29.05.1752 Munsala, Monå, Rank[1]. Suojelusmies;torppari;renki. Kuollut kuumeeseen 06.03.1800 Munsala, Monå, Rank[8]. Taulu 12.[3]

II Lapset

III. Erik Simonsson Nybonde. Syntynyt 09.03.1752 Pedersöre, Sundby, Nybonde[3]. Nybonden tilan isäntä[11]. Kuollut rintatautiin 21.02.1819 Pedersöre, Sundby, Nybonde[8]. Isä Taulu 28. Äiti Taulu 29. –Puoliso 07.08.1777 Pedersöre Beata Jakobsdotter. Syntynyt noin 1761[11]. Taulu 15.[3]

II Lapset

III. Beata Jakobsdotter. Syntynyt noin 1761[11]. Talollisen tytär Lövön talosta Lövön kylästä.[11] –Puoliso 07.08.1777 Pedersöre Erik Simonsson Nybonde. Syntynyt 09.03.1752 Pedersöre, Sundby, Nybonde[3]. Kuollut rintatautiin 21.02.1819 Pedersöre, Sundby, Nybonde[8]. Taulu 14.[3]

II Lapset

IV. Anders Saron. Syntynyt (laskettu) 1692[8]. Saron-sukunimen Anders on saanut sotilaaksi ryhdyttyään. Ei ole toistaiseksi tiedossa mikä hänen taustansa on. Hänet mainitaan 1737-41 varusmestarina Mustasaaressa ja hänen virkaasuntonsa oli Tölbyn Vörtsissä. Siellä syntyi tytär Anna Sofia, joka myöhemmin avioitui Anders Söderlundin kanssa. Vuosina 1741-42 hän oli majoitusmestarina Alavuden Röyskössä, korkeimpana aliupseerina, jonka tehtävänä oli huolehtia taisteluyksikön muonituksesta ja majoituksesta. Sen jälkeen hän oli 1742-44 Närpiön Nämpnäsissä lipunkantajana ja 1744-48 jälleen majoitusmestarina Korsnäsin Petolahdessa Spärring-nimisessä paikassa. Hän päätti sotilasuransa Närpiön Nämpnäsissä lipunkantajana 1748-49 ja sai eron 3 vuotta ennen kuolemaansa.[13] Kuollut 23.08.1752 Korsnäs, Petolahti[8]. –Puoliso Maria Kristina Bartz. Syntynyt (laskettu) 1712[14]. Kuollut 21.11.1779 Vaasa[15]. Taulu 19.[1]

III Lapset

IV. Maria Kristina Bartz. Syntynyt (laskettu) 1712[14]. Kuollut 21.11.1779 Vaasa[15]. –Puoliso Anders Saron. Syntynyt (laskettu) 1692[8]. Kuollut 23.08.1752 Korsnäs, Petolahti[8]. Taulu 18.[1]

III Lapset

IV. Daniel Jakobsson Ahla. Kastettu 07.10.1686 Kokkola[1]. Kauppias;laivanvarustaja;raatimies . Eräs kaupungin suurimmista kauppiaista ja eturivin porvareista. Oleskeli Isovihan aikana (1731-21) pääosin Tukholmassa kuten useimmat kauppiaat ja raatimiehet. Hän oli palattuaan raatimiehenä Kokkolassa vuodesta 1922 kuolemaansa asti 1731. Venäläiset, jotka olivat miehittäneet kaupungin olivat tuhonneet monta taloa ja laivaa ja niin Daniel Ahla joutui tekemään taloonsa täyden uusinnan ja rakentamaan uusia kauppalaivoja. Vuonna 1722 hänellä oli jäljellä vain yksi laiva, joka kuljetti tervaa Tukholmaan.. Hän oli ennen kuolemaansa todennäköisesti kaupungin rikkain mies. Häntä kuvataan mm. kaupungin historiassa näin: "Ei pelkästään laajan kaupptoimintansa ja huomattavan omaisuutensa takia hän kuului kaupungin huomattavimpiin asukkaisiin, vaan myös käyttäytymisensä, luonteensa ja mielenlaatunsa vuoksi hän lienee ollut merkittävin". Haudattuin kirkonlattian alle. Hänen liiketoimintansa siirtyi lesken uuden miehen Martin Polvianderin hoitdettavaksi.

Hän lahjoitti kirkolle 1724 vihreästä kullatusta kankaasta tehdyn kolehtihaavin ja 1725 alttarikankaan, joka oli hienoa samettia, johon oli kirjailtu kirjaimet J.H.S D.J.S..A M.J.D.C (Jakob Henriksson, Daniel Jakobsson Ahla, Margareta Jakobsdotter Carlbohm.[18] Kuollut 30.09.1731 Kokkola[8]. Isä Taulu 40. Äiti Taulu 41. –Puoliso kotona kruunun kanssa 28.11.1711 Kokkola Margaretha Jakobsdotter Carlbohm. Syntynyt 16.02.1691 Kokkola[1]. Kuollut 24.04.1754 Kokkola[8]. Taulu 21.[3]

III Lapset

IV. Margaretha Jakobsdotter Carlbohm. Syntynyt 16.02.1691 Kokkola[1]. Kuollut 24.04.1754 Kokkola[8]. Isä Taulu 42. Äiti Taulu 43. –Puoliso 1:o kotona kruunun kanssa 28.11.1711 Kokkola Daniel Jakobsson Ahla. Kauppias;laivanvarustaja;raatimies . Kuollut 30.09.1731 Kokkola[8]. Taulu 20.[3] –Puoliso 2:o 27.05.1733 Kokkola Martin Polviander. Syntynyt noin 1696[27]. Varatuomari;kihlakunnantuomari; asessori Turun hovioikeudessa. Mainitaan kihlakunnantuomarina Pohjoisen Pohjanmaan tuomiokunnassa 1738, asessorina Turun hovioikeudessa 1751. Oli maistraatin ehdokkaana Kokkolan pormestarivaaleissa 1735. Häntä ei valittu mutta asui nähtävästi Kokkolassa 1754 saakka jolloin hän muutti Ouluun.[28] Kuollut 23.09.1761 Oulu[28].[3]

III Lapset

IV. Abraham Johansson Fougt. Syntynyt (laskettu) 1684 Härnösand, Sverige[43]. Maisteri;kirkkoherra;maapäiväedustaja. Ylioppilas Härnösandin kymnaasista ja kirjoilla Uppsalan yliopistossa 21.9.1703. Opiskeli myös Lundissa mutta vihittiin maisteriksi Uppsalassa 12.6.1716. Siirtyi rehtoriksi tornioon 21.5.1718. Vihittiin papiksi 1719 ja tuli Alatornion kirkkoherraksi 1724. Hänet valittiin hiippakunnan edustajaksi maapäiville 1731. Carl von Linné oli majoitettuna Fougtin luona pohjoiseen suuntautuvilla matkoillaan. "Rovasti maisteri Abraham Fougt, sydämellinen, hieno ja hurskas herra, majoitti minut ruhtinaallisesti tarjoten kaikenlaisia viinejä, piti minut luonaan sekä meno- että tulomatkallani 3-4 vuorokautta, saarnaa joka sunnuntai sekä ruotsiksi että suomeksi." Häntä ei kuitenkaan pidetty erityisen hyvänä saarnamiehenä. Hän oli luterilaisen ortodoksian taistelukykyinen edustaja ja vastusti vahvasti sekä perinteistä ja radikaalia pietismiä sekä myöhemmin myös herrnluterialaisuutta. Eräät saksalaiset herrnluterilaiset, jotka kävivät Torniossa pitivät häntä enemmän kiinnostuneena taloudesta kuin hengellisistä asioista. Hänen aikanaan kävi ranskalainen Lapin astemittausretkikunta rovastikunnassa useita kertoja 1736-37. Isäntää kuvattiin vieraanvaraiseksi ja hyväksi seuramieheksi. Myös kuningas Adolf Fredrik vieraili kirkossa jumalanpalveluksessa. Kirjoitukset: De Hunnis, praes. F. Törner, Uppsala 1709; De secta Scholasticorum, praes. J. Stechius, ibid.1714; runo pastori Eric Sjöbergin ja Kristina Edinin häihin; suomi-ruotsi-sanakirja.[44] Kuollut 05.05.1760 Tornio[8]. Isä Taulu 44. Äiti Taulu 45. –Puoliso 03.05.1719 Lövånger, Ruotsi Kristina Persdotter Höijer;Eurenia. Syntynyt (laskettu) 1699[45]. Kuollut 20.03.1762 Tornio[45]. Taulu 23.[44]

III Lapset

IV. Kristina Persdotter Höijer;Eurenia. Syntynyt (laskettu) 1699[45]. Kristina oli Per Höijerin tytär, mikä mainitaan kirkonkirjoissa mm. kuolinilmoituksessa, jossa omaisiksi on merkitty Per Höijer ja Margareta Forsman sekä vihittyjen luettelossa jossa morsian on Christina Eurenia Persdotter Höijer. Nimi Eurenia tulee äidin, Margareta Forsmanin toiselta mieheltä Nicolaus Jacobi Eurenius, jonka sukunimi siirtyi myös Kristinalle. Se on siis osa sukunimeä eikä etunimi.[53] Kuollut 20.03.1762 Tornio[45]. Isä Taulu 46. Äiti Taulu 47. –Puoliso 03.05.1719 Lövånger, Ruotsi Abraham Johansson Fougt. Syntynyt (laskettu) 1684 Härnösand, Sverige[43]. Maisteri;kirkkoherra;maapäiväedustaja. Kuollut 05.05.1760 Tornio[8]. Taulu 22.[44]

III Lapset

IV. Johan Larsson. Isä Taulu 48. –Puoliso 29.09.1745 Munsala, Monå Margeta Mattsdotter. Syntynyt (laskettu) 1725[60]. Kuollut keuhkotautiin 05.09.1767 Munsala, Monå[60]. Taulu 25.[3]

III Lapset

IV. Margeta Mattsdotter. Syntynyt (laskettu) 1725[60]. Kuollut keuhkotautiin 05.09.1767 Munsala, Monå[60]. –Puoliso 29.09.1745 Munsala, Monå Johan Larsson. Taulu 24.[3]

III Lapset

IV. Erik Eriksson Nybonde;Lindström. Syntynyt 08.03.1733 Uusikaarlepyy, Lillsoklot, Nybonde[61]. Suojelusmies;renki. On todennäköisesti muuttanut Uudenkaarlepyyn kaupunkiin noin 15-vuotiaana ennen rippikoulua ja siellä työskennellyt renkipoikana. Mm. kauppias Anders Munstrinilla ja raatimies Erik Kiemmerillä oli Erik Eriksson nimisiä renkejä vuosien 1748 ja 1760 välillä. On kuitenkin epäselvää olisiko Erik ollut joku näistä. Vuonna 1759 ensimmäisen lapsen syntyessä Erik on renki ja 1762 nuorimman pojan syntyessä suojelusmies ja saanut nimen Lindström. Sukunimen antaminen oli kaupungeissa jo melko tavallista ja varsinkin sotilaiden, suojelusmiesten ja käsityöläisten kohdalla, puhumattakaan porvareista ja virkamiehistä. Vuosien 1762 ja 1766 välillä perhe asui porvari Karl Lundin omistamassa talossa itsellisinä ja sen jälkeen talossa nro 96 vanhempien kuolemaan asti.[11] Kuollut äkillisesti 01.08.1774 Uusikaarlepyy. Isä Taulu 52. Äiti Taulu 53. –Puoliso Maria Andersdotter Yrjäs. Syntynyt 08.03.1731 Uusikaarlepyy, Lillsoklot, Yrjäs[8]. Kuollut syöpään 14.10.1779 Uusikaarlepyy[8]. Taulu 27.[11]

III Lapset

IV. Maria Andersdotter Yrjäs. Syntynyt 08.03.1731 Uusikaarlepyy, Lillsoklot, Yrjäs[8]. Kuollut syöpään 14.10.1779 Uusikaarlepyy[8]. Isä Taulu 54. Äiti Taulu 55. –Puoliso Erik Eriksson Nybonde;Lindström. Syntynyt 08.03.1733 Uusikaarlepyy, Lillsoklot, Nybonde[61]. Suojelusmies;renki. Kuollut äkillisesti 01.08.1774 Uusikaarlepyy. Taulu 26.[11]

III Lapset

IV. Simon Andersson Nybonde. Nybonden isäntä[11]. Isä Taulu 56. Äiti Taulu 57. –Puoliso 01.11.1743 Uusikaarlepyy Maria Tomasdotter . Taulu 29.[3]

III Lapset

IV. Maria Tomasdotter . Tullut Ylijepualta.[3] –Puoliso 01.11.1743 Uusikaarlepyy Simon Andersson Nybonde. Nybonden isäntä[11]. Taulu 28.[3]

III Lapset

V. Jakob Henriksson Ingalsuo;Ahla. Kauppias. Ensimmäinen tunnettu Ahlan kauppias- ja porvarisuvun jäsen. Suvun loistokausi oli 1700-luvun alkupuolella Kokkolassa ja sammui mieslinjalla 1800-luvulla. On oletettu, että suku olisi tullut Kaarlelan Ahlan tilalta, mutta sellaista tilaa ei kuitenkaan ole ollutkaan. Jakob Henriksson tunnetaan Ahlan nimellä vasta 1600-luvun lopulla ja mainitaankin aikaisemmin Ingalsuo-nimellä. Tämä viittaa siihen, että hän olisi lähtöisin Kälviän Ruotsalosta, jossa sijaitsi Ingalsuon tila. Ahla-nimen taustaa ei tiedetä, mutta se lienee tullut paikasta, missä hän asui Kokkolassa.

Kokkolassa oli samanaikaisesti ainakin kaksi muuta Jakob Henriksson-nimisiä samanaikaisesti, mikä vaikeuttaa perheiden tunnistamista, koska rippikirjoja ei ole tältä kaudelta. Ainoa jonka pojan nimi on Erik on Jakob Ingalsuo. Tämä Erik esiintyy asiakirjoissa nimella Erik Jakobsson Ahla. Göran Sundholm, joka on tutkinut Ahlan sukua, pitää ratkaisevana todisteena erästä kasteilmoitusta, jossa kummeina mainitaan mm. Jakob Ingalsuon vaimo Brita Larsdotter. Ainoa Jakob Henriksson, joka on naimisissa Brita Larsdotterin kanssa on Jakob Ingalsuo/Ahla, jonka vaimo oli Brita Larsdotter Herman. Lisäksi oli kummien joukossa Brita Hermanin veljenvaimo Margareta Tomasdotter Watz, mikä edelleen vahvistaa oletuksia.

Jakob Ahla oli kolmesti aviossa. Ensimmäinen vaimo haudattiin 6.11.1674 ja oletetaan olleen Lisbet Rasmusdotter. Toisen kerran hänet vihittiin 25.4.1676 raatimies Johan Hanssonin lesken Lisbet Jonasdotterin kanssa, joka sai 20 riikintalaria huomenlahjana.Hänet haudattiin 14.5.1679 kirkkoon. Kolmas vaimo oli Brita Larsdotter Herman ja vihkiminen tapahtui 27.11.1679. Morsian sai 50 riikintalaria huomenlahjana. Britan syntymäajaksi mainitaan syntyneiden kirjassa 1666 ja kun hänet vihittiin 1679 hän olisi ollut vasta 13-vuotias.Tosiasiaksi jää kuitenkin asiakirjojen mukaan, että Brita Larsdotter Herman vihittiin Jakob Henriksson Ingalsuon kanssa. Mielenkiintoista on sekin, että eräs Brita Larsdotter Herman vihittiin 27.3.1690 Matts Tomasson Tastin kanssa, mikä viittaisi siihen, että Jakob olisi kuollut tai he olisivat eronneet, mutta sellaisista tapahtumista ei ole asiakirjatietoja. Henkikirjassa 1691 mainitaan edelleen sekä Jakob että Brita ja myös poika Erik Jakobsson ja tämän vaimo Maria. Vaikuttaa mahdolliselta, että oli olemassa kaksi Brita Larsdotter Herman nimistä henkilöä. Siinä tapauksessa Matts Tast olisi nainut sen Britan, joka oli syntynyt 1666 ja olisi silloin ollut 24 vuotias. Jakob olisi silloin nainut jonkun toisen Brita Larsdotter Hermanin. Useat sukututkijat, mm. Olav Schalin, joka on myötävaikuttanut Kankarin Kailat 6- sukukirjan tekoon, mainitsee Jakob Ahlan vaimon vanhempina Lars Larsson Herman ja Anna Danielsdotter, joka kuolinilmoituksessa 1705 mainitaan Annana, edesmenneen Lars Hermanin leskenä. Tässä tutkimuksessa oletetaan toistaiseksi, että tämä "kahden Britan teoria" on oikea.[22] Isä Taulu 80. –Puoliso 1:o Lisbet Rasmusdotter (?). Kuollut 06.11.1674 Kokkola[23].[22] –Puoliso 2:o 25.04.1676 Kokkola Lisbet Jonasdotter. Kuollut 14.05.1679 Kokkola[8].[3] –Puoliso 3:o 27.11.1679 Kokkola Brita Larsdotter Herman. Syntynyt ennen 1658 Kokkola(?). Kuollut todennäköisesti isovihan aikana. Taulu 41.[3]

IV Lapset

V. Brita Larsdotter Herman. Syntynyt ennen 1658 Kokkola(?). Brita Larsson Hermanin vanhemmista on olemassa eri käsityksiä. Eräissä lähteissä esitetään isäksi Lars Andersson Herman ja toisissa Lars Larsson Herman. Jomman kumman puolesta ei ole toistaiseksi varsinaisia todistuksia. Vaikuttaa kuitenkin selvältä, että Lars Andersson Hermanin tytär Brita s. 1666 avioitui 1690 Matts Tomasson Tastin kanssa ja kuoli 1696. Eräs Brita Larsdotter Herman avioitui jo 1679 Jakob Hinderssonin kanssa. Tämän vaimo oli kuollut 6 kuukautta aiemmin. Brita ja Jakob saivat lapset Jakob, Brita ja Daniel. Jakob Hindersson kutsuttiin aiemmin nimellä Ingalsuo ja myöhemmin Ahla. Mikäli Lars Andersson Hermanin tytär Brita olisi avioitunut Jakob Ingalsuo-Ahlan kanssa 1679, hän olisi ollut vasta 13-vuotias. Tästä johtuen vaikuttaa siltä, että oli olemassa toinen Lars (Larsson?) Herman, jolla oli myös Brita-niminen tytär, joka avioituessaan oli noin 20-vuotias. Kuolleissa mainitaan 30.11.1705 86-vuotias "edesmenneen Lars Hermanin vaimo Anna", mikä sopisi hyvin tähän ajatuksenkulkuun. Kuollut todennäköisesti isovihan aikana. Isä Taulu 82. Äiti Taulu 83. –Puoliso 27.11.1679 Kokkola Jakob Henriksson Ingalsuo;Ahla. Kauppias. Taulu 40.[3]

IV Lapset

V. Jakob Reinholdsson Carlbohm. Syntynyt 02.02.1661 Kokkola[1]. Kauppias;vararaatimies 1697. Oliko hän riidanhaluinen mies? Ehkä näin ei välttämättä ollut, mutta hän oli osallisena useissa oikeusjutuissa, jotka tosin liittyivät liiketoimintaan. Hänellä oli kuitenkin silmää kauneudelle. Vuosisadan vaihteessa kaupungissa vaikutti koristemaalaaja Johan Ekman, jota voidaan kutsua Kokkolan ensimmäiseksi taiteilijaksi. Vuokranantajansa Jakob Reinholdssonin pyynnöstä hän maalasi kaksi "conterfaiteria", toinen esittäessä "Sodomin palon" ja tonen "Phaetonin". Luonteensa mukaisesti Jakob piti 10 de. kmt hintaa liian korkeana ja hyväksyi lopulta 7.5 de. kmt sen jälkeen kun kauppiaat Henrik Röhring ja Henrik Wikman olivat toimineet sovittelijoina. Hyvinvoinnin kasvaessa alettiin maalata myös huonekaluja ja asuinhuoneita. Vuonna 1701 valkoliimasi taiteilija Ekman Jakobin talossa kaksi tupaa, koristeli salin lehtien kuvilla ja maalasi yhden kaapin "erittäin kauneilla väreillä".[29] Haudattu 04.12.1702 Kokkola[8]. Isä Taulu 84. Äiti Taulu 85. –Puoliso 09.03.1682 Kokkola Elisabeth Simonsdotter Riska. Syntynyt noin 1662 Kokkola[19]. Kuollut 05.07.1746 Kokkola[30]. Taulu 43.[3]

IV Lapset

V. Elisabeth Simonsdotter Riska. Syntynyt noin 1662 Kokkola[19]. Vähän ennen venäläistä miehitystä kaupunkia kohtasi kova isku, kun 25 taloa paloi 1742. Tuli pääsi irti Gabriel Forsellin talossa Torikadun ja Isokadun kulmassa. Raatimies Forsell kertoi, että hän oli pyytänyt palvelijaa laittamaan tulen arkihuoneen uuniin koska hänen vanha vaimonsa Elisabeth Riska valitti kylmästä. Tosiasiassa lienee niin, että tuli ryöstäytyi palvelusväen yömajasta, jossa oli tapana mm. poltta paloviinaa. Seurauksena oli joka tapauksessa katastrofaalinen ja pahimmat vauriot olivat Christopher Carlbomilla. Pahoja olivat myös raatimiesten Westringin ja Steenin sekä kihlakunnantuomari Polvianderin vahingot.[35] Kuollut 05.07.1746 Kokkola[30]. Isä Taulu 86. Äiti Taulu 87. –Puoliso 1:o 09.03.1682 Kokkola Jakob Reinholdsson Carlbohm. Syntynyt 02.02.1661 Kokkola[1]. Kauppias;vararaatimies 1697. Taulu 42.[3] –Puoliso 2:o 28.01.1708 Kokkola Gabriel Forsell. Kauppias;raatimies. Kuollut 16.05.1753 Kokkola[36].[3]

IV Lapset

V. Johan Fougt. Kultaseppä[44]. Sai porvarioikeudet 1678 Härnösandissa ja ryhtyi kultasepäksi. On mahdollista muttei toistaiseksi todistettu, että hän olisi saksalaista alkuperää. Lasten nimistä päätellen vanhemmat olisivat voineet olla nimiltään Johan ja Margareta. Kuollut noin 1710 Härnösand, Sverige[46]. –Puoliso Katarina Abrahamsdotter Nordenius;Rockstadia. Syntynyt noin 1652 Nätra, Sverige[47]. Kuollut noin 1718 Härnösand, Sverige[48]. Taulu 45.[44]

IV Lapset

V. Katarina Abrahamsdotter Nordenius;Rockstadia. Syntynyt noin 1652 Nätra, Sverige[47]. Ruotsin Nätran seurakunnan apulaispapin (komminister) tytär, Abraham Jonae Nordenius, joka kuoli tyttären ensimmäisinä elinvuosina ja tuli sitten äidin toisen miehen, Råneån kirkkoherran Petrus Erici Rockstadiuksen tytärpuoleksi.[48] Kuollut noin 1718 Härnösand, Sverige[48]. Isä Taulu 90. Äiti Taulu 91. –Puoliso Johan Fougt. Kultaseppä[44]. Kuollut noin 1710 Härnösand, Sverige[46]. Taulu 44.[44]

IV Lapset

V. Per Eriksson Höijer. Syntynyt noin 1660 Lövånger, Hökmark, Sverige[54]. {$SE}Handelsman {$FI]Kauppias[55]. Mainitaan vuoden 1706 tuomiokirjassa: Hökmarkissa asuvan Jon Erikssonin edesmenneenä veljenä, Petter Höijer. Veljesten Jonin ja Petterin lisäksi oli olemassa veli Hans Eriksson Hökmarkissa. Useat hänen lapsistaan tunnettiin Höijer-nimellä. Per menehtyi haaksirikossa Kusön lähellä kotimatkalla Tukholmasta Gävlen ja Söderhamnin välillä.[56] Kuollut 1699 Kusö, Sverige[55]. Isä Taulu 92. Äiti Taulu 93. –Puoliso Margareta Mickelsdotter Forsman. Syntynyt (laskettu) 1674 Umeå(?), Sverige[57]. Kuollut 11.12.1754 Tornio[8]. Taulu 47.[55]

IV Lapset

V. Margareta Mickelsdotter Forsman. Syntynyt (laskettu) 1674 Umeå(?), Sverige[57]. Kuollut 11.12.1754 Tornio[8]. Haudattu kirkkoon[8]. Isä Taulu 94. Äiti Taulu 95. –Puoliso 1:o Per Eriksson Höijer. Syntynyt noin 1660 Lövånger, Hökmark, Sverige[54]. {$SE}Handelsman {$FI]Kauppias[55]. Kuollut 1699 Kusö, Sverige[55]. Taulu 46.[55] –Puoliso 2:o Nils Jakobsson (Nicolaus Jacobi) Eurenius. Syntynyt 16.07.1667[55]. Lövångerin kirkkoherra Ruotsissa[59]. Kuollut 20.04.1714 Lövånger, Sverige[44].[55] –Puoliso 3:o 05.03.1717 Lövånger, Sverige Henrik Forbus. Tornion ja Limingan kirkkoherra[44]. Kuollut 13.12.1737 Liminka[8].[44]

IV Lapset

V. Lars N.N. Talollinen.

IV Lapset

V. Erik Jakobsson Nybonde. Syntynyt (laskettu) 1707[15]. Täydennysmies[8]. Kuollut 02.08.1774 Uusikaarlepyy, Lillsoklot, Nybonde[15]. Isä Taulu 104. Äiti Taulu 105. –Puoliso Karin Mattsdotter. Syntynyt (laskettu) 1701[62]. Kuollut rintakipuun 12.01.1776 Uusikaarlepyy, Lillsoklot, Nybonde[8]. Taulu 53.

IV Lapset

V. Karin Mattsdotter. Syntynyt (laskettu) 1701[62]. Kuollut rintakipuun 12.01.1776 Uusikaarlepyy, Lillsoklot, Nybonde[8]. Isä Taulu 106. –Puoliso Erik Jakobsson Nybonde. Syntynyt (laskettu) 1707[15]. Täydennysmies[8]. Kuollut 02.08.1774 Uusikaarlepyy, Lillsoklot, Nybonde[15]. Taulu 52.

IV Lapset

V. Anders Mikaelsson Yrjäs. Syntynyt noin 1701[11]. Isä Taulu 108. Äiti Taulu 109. –Puoliso Lisa Persdotter. Syntynyt noin 1695[11]. Kuollut 05.05.1766 Uusikaarlepyy, Lillsoklot, Yrjäs[8]. Taulu 55.

IV Lapset

V. Lisa Persdotter. Syntynyt noin 1695[11]. Kuollut 05.05.1766 Uusikaarlepyy, Lillsoklot, Yrjäs[8]. –Puoliso Anders Mikaelsson Yrjäs. Syntynyt noin 1701[11]. Taulu 54.

IV Lapset

V. Anders Mattsson Nybonde. Syntynyt (laskettu) 1695[65]. Nybondas-tilan isäntä. Talollinen. Kuollut {$SE}i livsjuka 27.08.1759 Pedersöre, Sundby, Nybonde[65]. –Puoliso 1:o Anders Mattssonin lasten äiti ennen 1737 kun hän kuoli Anna (Larsdotter?). Syntynyt (laskettu) 1685[60]. Kuollut 13.07.1737 Pedersöre, Sundby, Nybonde[60]. Taulu 57.[66] –Puoliso 2:o jälkeen 1737 Lisa Andersdotter.[1]

IV Lapset

V. Anna (Larsdotter?). Syntynyt (laskettu) 1685[60]. Kuollut 13.07.1737 Pedersöre, Sundby, Nybonde[60]. –Puoliso Anders Mattssonin lasten äiti ennen 1737 kun hän kuoli Anders Mattsson Nybonde. Syntynyt (laskettu) 1695[65]. Talollinen. Kuollut {$SE}i livsjuka 27.08.1759 Pedersöre, Sundby, Nybonde[65]. Taulu 56.[66]

IV Lapset

VI. Henrik Ingalsuo.

V Lapset

VI. Lars Larsson Herman. Kuollut ennen 1658 Kokkola[25]. –Puoliso Anna Danielsdotter. Syntynyt (laskettu) 1617[8]. Kuollut 30.11.1705 Kokkola[8]. Taulu 83.[26]

V Lapset

VI. Anna Danielsdotter. Syntynyt (laskettu) 1617[8]. Kuollut 30.11.1705 Kokkola[8]. –Puoliso Lars Larsson Herman. Kuollut ennen 1658 Kokkola[25]. Taulu 82.[26]

V Lapset

VI. Reinhold Mattsson. Syntynyt (laskettu) 1617[34]. Porvari. Kuollut 94-vuotiaana 12.01.1711 Kokkola[8]. Äiti Taulu 169. –Puoliso 1:o N.N.. Kuollut 15.12.1693 Kokkola[8]. Taulu 85. –Puoliso 2:o 05.06.1694 Kokkola Kristina Olofsdotter.[3]

V Lapset

VI. N.N.. Kuollut 15.12.1693 Kokkola[8]. –Puoliso Reinhold Mattsson. Syntynyt (laskettu) 1617[34]. Porvari. Kuollut 94-vuotiaana 12.01.1711 Kokkola[8]. Taulu 84.

V Lapset

VI. Simon Pålsson Riska. Syntynyt noin 1625[37]. Porvari Kokkolassa, mainitaan jo vuoden 1647 henkikirjassa, mutta tulee todennäköisesti Kruunupyystä, jossa oli Riskan tila.[38] Simon mainitaan kuolleen Kokkolassa, missä hän asui, mutta Kaarlelan kuolleiden kirjassa löytyy muistiinpano, että leski suorittaa yhden riikintalarin maksun siitä, että hän saa luvan rakentaa aidan haudalle. Simon on siten nähtävästi haudattu Kaarlelaan.[39] Kuollut 26.04.1668 Kokkola[8]. Isä Taulu 172. –Puoliso noin 1650 Margareta Eriksdotter. Syntynyt noin 1629 Kokkola[37]. Kuollut jälkeen 1668[40]. Taulu 87.[38]

V Lapset

VI. Margareta Eriksdotter. Syntynyt noin 1629 Kokkola[37]. Kuollut jälkeen 1668[40]. –Puoliso noin 1650 Simon Pålsson Riska. Syntynyt noin 1625[37]. Kuollut 26.04.1668 Kokkola[8]. Taulu 86.[38]

V Lapset

VI. Abraham Jönsson (Jonae) Nordenius. Syntynyt Nordanås, Själevad, Sverige[47]. Apulaispappi "komminister" Ruotsin Nätran seurakunnassa. Kuollut 01.05.1652 Nätra, Skrike, Sverige[49]. Isä Taulu 180. Äiti Taulu 181. –Puoliso 1650 Sidensjö, Sverige Kristina Johansdotter Sidenia. Syntynyt 1632 Nyland, Sidensjö, Sverige[51]. Kuollut noin 1704 Råneå, Sverige[51]. Taulu 91.[50]

V Lapset

VI. Kristina Johansdotter Sidenia. Syntynyt 1632 Nyland, Sidensjö, Sverige[51]. Sukunimi Sidenia (Sidenius) tulee todennäköisesti paikannimestä Sidensjö. Kuollut noin 1704 Råneå, Sverige[51]. Isä Taulu 182. Äiti Taulu 183. –Puoliso 1:o 1650 Sidensjö, Sverige Abraham Jönsson (Jonae) Nordenius. Syntynyt Nordanås, Själevad, Sverige[47]. Kuollut 01.05.1652 Nätra, Skrike, Sverige[49]. Taulu 90.[50] –Puoliso 2:o noin 1656 Petter Eriksson (Petrus Erici) Rockstadius. Syntynyt noin 1620 Rösta, Resele, Sverige. Kirkkoherra Råneåssa 1681-91[51]. Kuollut noin 1691[51].[51]

V Lapset

VI. Erik Nilsson. –Puoliso Margareta Hansdotter. Taulu 93.[58]

V Lapset

VI. Margareta Hansdotter. –Puoliso Erik Nilsson. Taulu 92.[58]

V Lapset

VI. Mickel Nilsson Forsman. Mainittu Uumajan mantaaliluetteloissa 1657-1678. Hän oli räätäli ja omisti lisäksi pursilaivan. Oli ensimmäinen suvussa, jota kutsuttiin Forsmaniksi. Käsityöläisille annettiin siihen aikaan sukunimi, joka tässä tapauksessa oli todennäköisesti muodostunut Sörforsin kylän pohjalta. Täällä hänen esi-isänsä olivat toimineet talollisina.[55] Kuollut noin 1679 Umeå, Sverige[55]. Isä Taulu 188. Äiti Taulu 189. –Puoliso Margareta Eriksdotter Sand. Kuollut 1707 Umeå, Sverige[55]. Taulu 95.[55]

V Lapset

VI. Margareta Eriksdotter Sand. Kuollut 1707 Umeå, Sverige[55]. Mainitaan Uumajan mantaaliluetteloissa 1679-96, 1699-1702[55]. Isä Taulu 190. –Puoliso Mickel Nilsson Forsman. Kuollut noin 1679 Umeå, Sverige[55]. Taulu 94.[55]

V Lapset

VI. Jakob Henriksson Nybonde. Syntynyt noin 1675[8]. Kuollut rintakipuun 19.06.1758 Uusikaarlepyy, Lillsoklot, Nybonde[8]. –Puoliso Maria Johansdotter. Taulu 105.[11]

V Lapset

VI. Maria Johansdotter. –Puoliso Jakob Henriksson Nybonde. Syntynyt noin 1675[8]. Kuollut rintakipuun 19.06.1758 Uusikaarlepyy, Lillsoklot, Nybonde[8]. Taulu 104.[11]

V Lapset

VI. Margareta N.N. Syntynyt (laskettu) 1680[63]. Kuollut 18.02.1738 Uusikaarlepyy, Soklot[63].

V Lapset

VI. Mikael Mårtensson Yrjäs. Syntynyt (laskettu) 1663[43]. Kuollut 28.10.1739 Uusikaarlepyy, Lillsoklot, Yrjäs[43]. –Puoliso Margareta Eriksdotter. Syntynyt (laskettu) 1656[8]. Kuollut 18.01.1754 Uuskaarlepyy, Lillsoklost, Yrjäs[64]. Taulu 109.

V Lapset

VI. Margareta Eriksdotter. Syntynyt (laskettu) 1656[8]. Kuollut 18.01.1754 Uuskaarlepyy, Lillsoklost, Yrjäs[64]. –Puoliso Mikael Mårtensson Yrjäs. Syntynyt (laskettu) 1663[43]. Kuollut 28.10.1739 Uusikaarlepyy, Lillsoklot, Yrjäs[43]. Taulu 108.

V Lapset

VII. N.N.. Kuollut 04.05.1669 Kokkola[8].

VI Lapset

VII. Pål Olofsson Riska. Todennäköisesti talollinen Kruunupyystä.[38] Isä Taulu 344.

VI Lapset

VII. Jöns Gudmundsson. Kuollut Nordanås, Själevad, Sverige[47]. –Puoliso Ingeborg Olofsdotter. Kuollut Nordanås, Själevad, Sverige[48]. Taulu 181.[47]

VI Lapset

VII. Ingeborg Olofsdotter. Kuollut Nordanås, Själevad, Sverige[48]. –Puoliso Jöns Gudmundsson. Kuollut Nordanås, Själevad, Sverige[47]. Taulu 180.[47]

VI Lapset

VII. Johan Persson. Talollinen Nylandissa Ruotsin Sidensjössä.[51] Kuollut Nyland, Sidensjö, Sverige[47]. –Puoliso Brita Andersdotter. Kuollut Nyland, Sidensjö, Sverige[48]. Taulu 183.[52]

VI Lapset

VII. Brita Andersdotter. Kuollut Nyland, Sidensjö, Sverige[48]. –Puoliso Johan Persson. Kuollut Nyland, Sidensjö, Sverige[47]. Taulu 182.[52]

VI Lapset

VII. Nils Mickelsson. Syntynyt 1595 Umeå socken, Sörfors, Sverige[55]. Talollinen Sörforsissa 1625-1644. Mainitaan Uumajan kaupungin mantaaliluetteloissa 1645-1676 kauppiaana ja raatimiehenä. Vuonna 1680 kultakauppias Anders Mattsson Diurman ostaa hänen talonsa Uumajan kaupungissa.[59] Isä Taulu 376. –Puoliso Brita N.N. Taulu 189.[55]

VI Lapset

VII. Brita N.N. Mainittu Uumajan manttaaliluettelossa 1678.[59] –Puoliso Nils Mickelsson. Syntynyt 1595 Umeå socken, Sörfors, Sverige[55]. Taulu 188.[55]

VI Lapset

VII. Erik Hansson. Porvari.[55]

VI Lapset

VIII. Olof Riska.[42] Isä Taulu 688.

VII Lapset

VIII. Mickel Davidsson. Talollinen Sörforsissa 1605-1625 ja mainitaan siellä mantaaliluetteloissa myös 1627-30.[55] Kuollut noin 1631 Umeå socken, Sörfors, Sverige[55]. Isä Taulu 752.

VII Lapset

IX. Nils Riska.[42] Isä Taulu 1376. –Puoliso Karin Henriksdotter.[42]

VIII Lapset

IX. David Jonsson. Talollinen Sörforsissa, Ruotsissa 1565-1598[55].

VIII Lapset

X. Jöns Riska.[42]

IX Lapset