. Simon Petter Krabbe.

Syntynyt 19.05.1816 Kokkola[1]. Merikapteeni. Syntyi aviottomana lapsena. Tästä lähtökohdasta on kunnioitettavaa, että hän siihen aikaan kouluttautui. Hän lähti merille ja päätyi meri-esimieheksi. Kapteeniksi pääsyn edellytyksenä oli vähintään perämiehen tutkinto, joka suoritettiin merenkulkuoppilaitoksessa. Lisäksi vaadittiin hyvä kielitaito. Kapteenina hänet mainitaan mm. 27.10.1850 kun hän Norden-nimisellä aluksella vie sahatavaraa Kokkolasta Liverpooliin. 1850-luvulla hän oli kapteenina myös kuunareilla Delfin ja Jenny sekä sluupeilla Onni ja Vivers. Vuosina 1862-1872 hän oli kapteenina vuonna 1859 rakennetulla parkkilaiva "Kokkolalla". Matkat olivat pitkiä. Esimerkkinä voidaan mainita että kun laiva lähti Suomesta 1.9.1862 ja matkasi usean sataman kautta viipyen niissä pitkiäkin aikoja se saapui Odessaan 9.9.1863, siis vuoden päästä! Vasta 17.6.1864 se oli takaisin Kokkolassa. Laivakirjojen mukaan kesti suora matka Englannista Egyptin Aleksandriaan kaksi kuukautta. Parkkalaiva Kokkolan viimeinen matka alkoi Espanjan Aguilasista kun höyrylaiva "Danube" Leithistä törmäsi Kokkolaan viikko lähdön jälkeen 9.12.1872 minkä seurauksena "Kokkola" upposi. Miehistö selvisi onnettomuudesta. Simon Petter mainitaan vielä 1874 Kokkolan merimieshuoneen jäsenenä.

Kauppalaivan kapteeni oli kauppaporvarin kannalta omistajan edusmies maailmalla. Hänen tehtäviinsä kuului näin ollen käytännössä paitsi purjehduksen johtaminen myös liiketoimien hoito. Kapteenien taidot aluksen turvallisessa ja nopeassa purjehduksessa ja taloudellisen tuloksen varmistamisessa tätä kautta sekä kaupanteossa olivat siis ratkaisevia kokonaiskannattavuuden kannalta. Tämä edellytti myös miehistöltä tehokkuutta ja kuria, mikä usein johti karkaamisiin ja taloudellisiin menetyksiin. Kapteeni sai yleensä jatkaa toimessaan niin kauan, kun alus tuotti voittoa omistajilleen. Mikäli voitot pienenivät, kapteenin toimiin kiinnitettiin tarkempaa huomiota, ja yhdeksi tarkastelukohteeksi nousivat myös karkaamiset.[2] Epäilemättä se, kuinka kuriin suhtauduttiin riippui hyvin pitkälle kapteenin ja muun päällystön persoonasta. Kyse oli siis viime kädessä henkilöiden välisistä suhteista ja jännitteistä. Kauppalaiva oli pienyhteisö, jossa kapteenilla oli autoritäärinen valta. Pienyhteisössä henkilöiden väliset suhteet kärjistyivät helposti. Merellä toimittiin äärioloissa ja satamissa vietettiin aikaa, joka saattoi venyä kuukausienkin mittaiseksi, mikä kärjisti tunteita paitsi päällystön ja miehistön välillä, myös miehistön keskuudessa.

Hyvä esimerkki on parkki Kokkolan purjehdus 1862-64, jonka aikana miehistö nujakoi keskenään tuon tuostakin ja satamissa jouduttiin ajoittain konflikteihin, joiden ratkaisemiseksi tarvittiin ulkopuolista apua. Myös kapteeni Krabben toimilla lienee ollut osuutta kapinamielialaan koska hänen komentamiltaan aluksilta karkasi nimittäin paljon miehiä, 1862-67 välillä karkasi18 merimiestä.

Ongelmat Kokkolan purjehduksella 1862-64 alkoivat toukokuussa 1863 Odessan satamassa, kun miehistö kieltäytyi pesemästä aluksen kantta. Kapteeni palkkasi vastavetona pesijät satamasta, mutta pidätti pesijöiden palkat merimiesten palkoista. Kapina jäi kytemään ja aluksen saavuttua viljalastissa Marseillen satamaan miehistö vaati palkkojaan maksettavaksi. Matruusi Häggqvist todisteli kapteenille, että palkkojen pidättäminen oli laiton teko. Kapteeni ilmoitti, ettei hänellä ollut ylimääräisiä rahoja maksettavaksi ja peruutti matruusin sunnuntaivapaan. Matruusi karkasi mutta katui ja palasi laivalle. Samainen Häggqvist aiheutti seuraavana vuonna kärhämää tappelemalla toisia merimiehiä vastaan Odessan satamassa. Hän oli aluksi haukkunut merimies Rimmiä maalaiseksi (ruotsiksi) ja Rimmi vastasi suomeksi: maalainen olet itse. Tästä seurasi tappelu ja kapteeni laittoi Häggqvistin arestiin. Tunteet olivat sen verran kuumat, että kapteeni kutsui Suomen kauppa-asiamiehen kapteeni Ludvig Laguksen selvittämään riitoja. Häggqvist karkasi jälleen mutta palasi. Riitoja ei pystynyt selvittämään Laguskaan ja koko miehistö uhkasi karata mutta se ei toteutunut Odessassa eikä Marseillessä . Vasta tultaessa Liverpooliin ja Glasgowiin 10 lähti omille teilleen. Liverpoolissa matruusi Häggqvist oli jälleen lietsonut kapinaa vaatimalla parempaa palkkaa. Osa ongelmaa oli se, että päällystö ja miehistökin olivat pääsääntöisesti ruotsinkielisiä, mutta osa miehistä oli äidinkieleltään suomenkielisiä ja kaupungin ympäristön talonpoikaisväestöä, jota ainakaan Häggqvistin kaltaiset merikarhut eivät korkealle arvostaneet.

Miehistö kapinoi myös suoraan Krabbea vastaan: aluksen saavuttua Toulonin satamaan vuonna 1866 puosu (pursimies) oli siinä määrin suivaantunut kapteenin toimintaan, että uhkasi tappaa tämän. Aluksen konstaapeli onnistui kuitenkin rauhoittamaan puosun. Huolimatta runsaista karkaamistapauksista Krabbe purjehti kaikkiaan viisitoista matkaa kokkolalaisalusten kapteenina. Parkki Kokkola oli Krabben komennossa 1860-luvulla purjehtinut poikkeuksellisen tuottoisasti ja nopeasti.[3] Simon Petter Krabbe omisti itse osakkeita vuonna 1858 perustetussa Kokkolan Laiva- ja Veistämöyhtiössä. Suuri osa kaupungin kauppiaista omisti myös osakkeita. Simon Petterin komentama pursi Kokkola oli rakennettu 1859 tässä veistämössä ja yhtiö oli myös laivan varustajana.

Simon Petter asui avioiduttuaan Lovisa Björndahlin kanssa aluksi vuokralla appensa talossa ja osti1854 oman talon no. 142-144 luultavasti nykyisen Itäisen Kirkkokadun ja Antti Chydeniuksenkadun risteyksessä. Noin 1870 hän muutti taloon no. 115, jossa hän asui kuolemaansa saakka

[4]. Kuollut 11.05.1876 Kokkola[5]. Äiti Taulu 3. –Puoliso 1:o 07.05.1844 Kokkola Lovisa Fredrika Björndahl. Syntynyt 22.01.1821[5]. Kuollut vatsatulehdukseen 22.09.1857 Kokkola[7].[6] –Puoliso 2:o hunnuin 17.05.1859 Kokkola Maria Charlotta Andersdotter Söderlund. Syntynyt 07.04.1836 Kokkola[1]. Puolison kuoltua Charlotta piti vuokralaisia taloudellisistä syistä, mm. kansakoulunopettaja Anders Nyström, joka myöhemmin avioitui Adele-tyttären kanssa. 1884 hän myi talon lasimestari Emil Kihlmanille ja muutti taloon no. 120. Kuollut 19.06.1922 Kokkola[8].[6]

Lapset

I. Helena Simontytär Skrabb. Syntynyt 01.11.1786 Alajärvi, Skrabb[1]. Palveluspiika. Muutti rippikirjan mukaan Alajärveltä Vaasaan 13.5.1805 ja palkattiin piiaksi maakamreeri Johan Silfverbergin talouteen. Vuoden 1806 jälkeen häntä ei löydetä Vaasan rippikirjoista, joten on toistaiseksi epäselvää mistä hän tuli 1813 Kokkolaan ja palkattiin piiaksi kauppaneuvos Jakob Donnerin talouteen. Hän synnytti aviottoman pojan 1816, Simon Petter Skrabbin, jota myöhemmin kutsuttiin Krabbeksi. Kolme vuotta myöhemmin hän synnytti niinikään aviottoman tyttären Maria Helenan. Siihen aikaan tällainen toiminta merkitsi sakkoja ja kun se tehtiin kahdesti, sakko oli toisella kerralla kaksinkertainen. Hänet kuulutettiin avioliittoon 43 vuoden iässä merimies Karl Gustav Ljungbergin kanssa, mutta juuri ennen häitä sulhanen kuoli Marseillessa 1830. Helena työskenteli ja asui lapsineen Donnerin perheen kanssa ainakin tähän ajankohtaan saakka, mutta muutti myöhemmin poikansa Simonin perheen luokse ja asui siellä kuolemaansa asti. Eräs kysymys jää kuitenkin askaruttamaan: kuollessaan hänet mainitaan sekä Kokkolassa että Lohtajalla, joka oli Kokkolan seurakunnan kappeli. Rippikirjan mukaan hän asui ja kuoli Kokkolassa.[9] Kuollut halvaukseen 22.06.1841 Kokkola[7]. Isä Taulu 6. Äiti Taulu 7.

Lapset

II. Simo Abrahaminpoika Skrabb. Syntynyt 26.08.1743 Alajärvi, Skrabb, Gammelgård[1]. Itsellinen. Kuten siihen aikaan oli tapana, Simosta tuli nuorempana veljenä renkipoika noin viidentoista ikäisenä ja muutti toiselle tilalle Alajärvellä. Kun hän 1771 avioitui hän muutti vaimonsa tilalle Lillhökiin, jossa he asuivat itsellisinä, mikä antoi mahdollisuuden työskennellä missä tahtoi. Simo teki työtä lähellä sijaitsevilla Antilan ja Sihtalan tiloilla. Vuonna 1777 perhe muutti Simon kotitilalle, Skrabbin Levijoen torppaan itsellisiksi. Siellä syntyivät mm. Helena, Simon Petter Krabben äiti. Myöhemmin perhe muutti saman Skrabbin tilan toiseen torppaan, jossa vanhemmat asuivat kuolemaansa saakka.[9] Kuollut pistokseen 21.02.1808 Alajärvi, Skrabb[7]. Isä Taulu 12. Äiti Taulu 13. –Puoliso 20.05.1771 Kurejoki, Lillhök Kristiina Simontytär Lillhök. Syntynyt 02.12.1751 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök[1]. Emäntä. Kuollut halvaukseen 06.01.1806 Alajärvi, Skrabb[7]. Taulu 7.[6]

I Lapset

II. Kristiina Simontytär Lillhök. Syntynyt 02.12.1751 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök[1]. Emäntä. Kuollut halvaukseen 06.01.1806 Alajärvi, Skrabb[7]. Isä Taulu 14. Äiti Taulu 15. –Puoliso 20.05.1771 Kurejoki, Lillhök Simo Abrahaminpoika Skrabb. Syntynyt 26.08.1743 Alajärvi, Skrabb, Gammelgård[1]. Itsellinen. Kuollut pistokseen 21.02.1808 Alajärvi, Skrabb[7]. Taulu 6.[6]

I Lapset

III. Abraham Juhaninpoika Skrabb. Syntynyt 12.12.1704 Alajärvi, Skrabb, Gammelgård[1]. Suntio[7]. Kuollut 03.01.1764 Alajärvi, Skrabb[7]. Isä Taulu 24. Äiti Taulu 25. –Puoliso 14.09.1729 Alajärvi Maria Matintytär. Syntynyt 25.03.1707 Purmo [10]. Kuollut 09.12.1768 Alajärvi, Skrabb[7]. Taulu 13.[6]

II Lapset

III. Maria Matintytär. Syntynyt 25.03.1707 Purmo [10]. Tullut Purmosta .[6] Kuollut 09.12.1768 Alajärvi, Skrabb[7]. –Puoliso 14.09.1729 Alajärvi Abraham Juhaninpoika Skrabb. Syntynyt 12.12.1704 Alajärvi, Skrabb, Gammelgård[1]. Suntio[7]. Kuollut 03.01.1764 Alajärvi, Skrabb[7]. Taulu 12.[6]

II Lapset

III. Simo Simonpoika Lillhök. Syntynyt 15.04.1715 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök[34]. Talollinen. Kuollut yskään ja rintakipuun 15.05.1752 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök[7]. Isä Taulu 28. Äiti Taulu 29. –Puoliso 21.11.1732 Alajärvi, Menkijärvi, Seppälä Liisa Laurintytär Seppälä. Syntynyt 08.09.1712 Alajärvi, Menkijärvi, Seppälä[1]. Lillhökin emäntä. Kuollut 16.12.1789 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök[7]. Taulu 15.[6]

II Lapset

III. Liisa Laurintytär Seppälä. Syntynyt 08.09.1712 Alajärvi, Menkijärvi, Seppälä[1]. Lillhökin emäntä. Kuollut 16.12.1789 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök[7]. Isä Taulu 30. Äiti Taulu 31. –Puoliso 1:o 21.11.1732 Alajärvi, Menkijärvi, Seppälä Simo Simonpoika Lillhök. Syntynyt 15.04.1715 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök[34]. Talollinen. Kuollut yskään ja rintakipuun 15.05.1752 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök[7]. Taulu 14.[6] –Puoliso 2:o 07.04.1760 Alajärvi Yrjö Yrjönpoika. Syntynyt 06.06.1706[9]. Renki. Tullut Laukkolasta.[9][6]

II Lapset

IV. Juhani Erkinpoika Skrabb. Syntynyt noin 1661 Alajärvi, Skrabb, Gammelgård[11]. Talollinen. Kuollut 10.02.1740 Alajärvi, Skrabb[7]. Isä Taulu 48. Äiti Taulu 49. –Puoliso 30.11.1696 Alajärvi, Hök Liisa Matintytär Hök. Syntynyt 13.01.1673 Alajärvi, Kurejoki, Hök[1]. Emäntä. Kuollut 15.03.1752 Alajärvi, Skrabb[7]. Taulu 25.[6]

III Lapset

IV. Liisa Matintytär Hök. Syntynyt 13.01.1673 Alajärvi, Kurejoki, Hök[1]. Emäntä. Kuollut 15.03.1752 Alajärvi, Skrabb[7]. Isä Taulu 50. Äiti Taulu 51. –Puoliso 1:o 1693 Alajärvi Heikki Matinpoika Lillstrang. Syntynyt 1673 Vimpeli, Lillstrang[19]. Kuollut 18.02.1694 Vimpeli[19].[19][18] –Puoliso 2:o 30.11.1696 Alajärvi, Hök Juhani Erkinpoika Skrabb. Syntynyt noin 1661 Alajärvi, Skrabb, Gammelgård[11]. Talollinen. Kuollut 10.02.1740 Alajärvi, Skrabb[7]. Taulu 24.[6]

III Lapset

IV. Simo Heikinpoika Lillhök. Syntynyt 08.10.1688 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök[1]. Talollinen. Pietarsaaren käräjillä lokakuun 15. päivänä 1734 kertoi Simo Heikinpoika Hök Alajärven Jokikylästä, että sodan aikana hän oli Lappajärven kappelin ja siellä olevien kymmenen ryssänmanttaalin puolesta luovuttanut venäläisille yhden hevosen, mistä hänelle oli luvattu 80 kuparitalaria. Näistä rahoista hän oli osan saanut, mutta Kärnän, Harjun, Vimpelin, Enäperän ja Haapajärven manttaalit olivat laskun mukaan vielä velkaa 6 talaria manttaalia kohden. Hakija vaati myös korvauksia oikeudenkäyntikuluista. Vastaajat tunnustivat velkansa ja heidät tuomittiin maksamaan sekä velka että 6 äyriä hopeaa oikeudenkäyntikuluina[35]. Kuollut 04.10.1746 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök[7]. Isä Taulu 56. Äiti Taulu 57. –Puoliso 08.04.1706 Lappajärvi, Savonkylä, Vanhaketo Riitta Laurintytär Tikkanen. Syntynyt 12.10.1684 Alajärvi, Möksy, Tikkanen[36]. Lillhökin emäntä. Kuollut 25.04.1771 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök[7]. Taulu 29.[6]

III Lapset

IV. Riitta Laurintytär Tikkanen. Syntynyt 12.10.1684 Alajärvi, Möksy, Tikkanen[36]. Lillhökin emäntä. Kuollut 25.04.1771 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök[7]. Isä Taulu 58. Äiti Taulu 59. –Puoliso 08.04.1706 Lappajärvi, Savonkylä, Vanhaketo Simo Heikinpoika Lillhök. Syntynyt 08.10.1688 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök[1]. Talollinen. Kuollut 04.10.1746 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök[7]. Taulu 28.[6]

III Lapset

IV. Lauri Heikinpoika Koukkari;Seppälä. Syntynyt 15.08.1679 Lappajärvi, Kauhajärvi, Koukkari[1]. Talollinen. Kuollut 16.12.1745 Alajärvi, Menkijärvi, Seppälä[7]. Isä Taulu 60. Äiti Taulu 61. –Puoliso 1703 Kuortane Valpuri Paulintytär. Syntynyt (laskettu) 1682 Kuortane[63]. Kuollut 04.04.1752 Alajärvi, Menkijärvi, Seppälä[7]. Taulu 31.[62]

III Lapset

IV. Valpuri Paulintytär. Syntynyt (laskettu) 1682 Kuortane[63]. Emäntä. Hän poti nivelsärkyä 13 vuotta ja kuoli kirkkoköyhänä, mikä siihen aikaan usein oli leskivaimon kohtalona.[7] Kuollut 04.04.1752 Alajärvi, Menkijärvi, Seppälä[7]. –Puoliso 1703 Kuortane Lauri Heikinpoika Koukkari;Seppälä. Syntynyt 15.08.1679 Lappajärvi, Kauhajärvi, Koukkari[1]. Talollinen. Kuollut 16.12.1745 Alajärvi, Menkijärvi, Seppälä[7]. Taulu 30.[62]

III Lapset

V. Erkki Olavinpoika Skrabb. Syntynyt noin 1632 Alajärvi, Skrabb[11]. Talollinen. Kuollut 20.10.1686 Alajärvi, Skrabb[7]. Kuoli kirkkomatkalla Finnilän rantatiellä Lappajärvellä[7]. Isä Taulu 96. Äiti Taulu 97. –Puoliso Lappajärvi Valpuri Vilpuntytär Keisari. Syntynyt noin 1627 Soini, Keisari[11]. Talonemäntä . Kuollut 29.05.1697 Alajärvi, Skrabb, Gammelgård[7]. Taulu 49.[11]

IV Lapset

V. Valpuri Vilpuntytär Keisari. Syntynyt noin 1627 Soini, Keisari[11]. Talonemäntä . Kuollut 29.05.1697 Alajärvi, Skrabb, Gammelgård[7]. Isä Taulu 98. Äiti Taulu 99. –Puoliso Lappajärvi Erkki Olavinpoika Skrabb. Syntynyt noin 1632 Alajärvi, Skrabb[11]. Talollinen. Kuollut 20.10.1686 Alajärvi, Skrabb[7]. Taulu 48.[11]

IV Lapset

V. Matti Juhonpoika Hök. Syntynyt noin 1650 Alajärvi, Kurejoki, Hök[11]. Talollinen, lautamies. Kuollut syöpään 23.12.1698 Alajärvi, Kurejoki, Hök[7]. Isä Taulu 100. Äiti Taulu 101. –Puoliso 1671 Lappajärvi, Savonkylä, Ollila Leena Niilontytär Ollila. Syntynyt noin 1648 Lappajärvi, Savonkylä, Ollila[20]. Kuollut 29.06.1708 Alajärvi, Kurejoki, Hök[20]. Taulu 51.[6]

IV Lapset

V. Leena Niilontytär Ollila. Syntynyt noin 1648 Lappajärvi, Savonkylä, Ollila[20]. Kuollut 29.06.1708 Alajärvi, Kurejoki, Hök[20]. Isä Taulu 102. Äiti Taulu 103. –Puoliso 1671 Lappajärvi, Savonkylä, Ollila Matti Juhonpoika Hök. Syntynyt noin 1650 Alajärvi, Kurejoki, Hök[11]. Talollinen, lautamies. Kuollut syöpään 23.12.1698 Alajärvi, Kurejoki, Hök[7]. Taulu 50.[6]

IV Lapset

V. Heikki Erkinpoika Hök;Lillhök. Syntynyt 09.01.1667 Alajärvi, Kurejoki, Hök[37]. Talollinen. Siihen aikaan talolliset osallistuivat sotaväen rahoitukseen eri tavoin. Heikki Lillhök maksoi esimerkiksi laivanrakentajaksi suostuneen Joonas Matinpojan pestirahan.[38] Kuollut 25.01.1714 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök[7]. Isä Taulu 112. Äiti Taulu 113. –Puoliso 1687 Lappajärvi, Savonkylä, Finnilä Leena Matintytär Finnilä. Syntynyt 22.06.1666 Lappajärvi, Savonkylä, Finnilä[1]. Kuollut 13.04.1735 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök[7]. Taulu 57.[39]

IV Lapset

V. Leena Matintytär Finnilä. Syntynyt 22.06.1666 Lappajärvi, Savonkylä, Finnilä[1]. Kuollut 13.04.1735 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök[7]. Isä Taulu 114. Äiti Taulu 115. –Puoliso 1687 Lappajärvi, Savonkylä, Finnilä Heikki Erkinpoika Hök;Lillhök. Syntynyt 09.01.1667 Alajärvi, Kurejoki, Hök[37]. Kuollut 25.01.1714 Alajärvi, Kurejoki, Lillhök[7]. Taulu 56.[39]

IV Lapset

V. Lauri Matinpoika Tikkanen. Syntynyt noin 1644 Kälviä. Torppari;uudisasukas;itsellinen;renki. Tullut ennen 1672 Kälviältä. Mainitaan pojan Juhon syntyessä 1672 lankonsa Olavi Strangin renkenä Vimpelissä ja 1676 Olavi-pojan syntyessä Olavi Spangarin renkenä. Vuonna 1680 tyttären Marian syntyessä hän on itsellinen Yrjö Kolasen talossa (Jören Kålare). Rippikirjassa 1694-1709 hän on uudisasukkaana Alajärvellä Iiruunjärven rantamaisemissa. Asuma merkittiin 1/8 manttaalin perintötaloksi, jossa vietettiin tämän perusteella yhtä vaurasta elämää kuin pienten talojen perheet. Vuodet 1696 ja 1697 ovat hänelle raskaita kun sekä hänen vaimonsa Marketta että hänen aikuiset poikansa Juhani ja Olavi kuolevat. Näinä vuosina vallitsi ankara viljakato aiheuttaen nälkää ja sairautta. Hän menee 1696 uuteen avioon Erkki Heikinpojan lesken Leena Jaakontytär Hökin kanssa. Vuonna 1698 hän muuttaa Lappajärven Savonkylän Vanhaketoon torppariksi toisen vaimonsa ja Riitta-tyttären kanssa. Vanhempi tytär Maria oli muuttanut Vimpeliin jo aiemmin ilmeisesti piiaksi.[49] Strangin sukukirjassa mainitaan, että Lauri olisi ollut isäntänä yhtiömiehensä Jaakko Murtoniemen kanssa omistamassaan Murtoniemen talossa. [50]. Kuollut 18.04.1721 Lappajärvi[7]. Isä Taulu 116. –Puoliso 1:o ennen 1672 Vimpeli, Strang Marketta Pietarintytär Strang. Syntynyt noin 1646 Vimpeli, Strang[51]. Kuollut 02.04.1697 Alajärvi, Möksy, Tikkanen[52]. Taulu 59.[45] –Puoliso 2:o 26.06.1696 Lappajärvi Leena Juhontytär Hök. Erkki Heikinpojan leski.[6]

IV Lapset

V. Marketta Pietarintytär Strang. Syntynyt noin 1646 Vimpeli, Strang[51]. Kuollut 02.04.1697 Alajärvi, Möksy, Tikkanen[52]. Isä Taulu 118. Äiti Taulu 119. –Puoliso ennen 1672 Vimpeli, Strang Lauri Matinpoika Tikkanen. Syntynyt noin 1644 Kälviä. Torppari;uudisasukas;itsellinen;renki. Kuollut 18.04.1721 Lappajärvi[7]. Taulu 58.[45]

IV Lapset

V. Heikki Juhonpoika Koukkari;Seppälä. Syntynyt noin 1646[40]. Talollinen[9]. Eli rippikirjan 1694-1709 mukaan ainakin vuoteen 1707, jossa oli rippikirjamerkintöjä.[9] Kuollut jälkeen 1709 Alajärvi, Menkijärvi, Seppälä[9]. Isä Taulu 120. Äiti Taulu 121. –Puoliso Agneta Tuomaantytär. Syntynyt noin 1646[11]. Taulu 61.[11][62]

IV Lapset

V. Agneta Tuomaantytär. Syntynyt noin 1646[11].[11] –Puoliso Heikki Juhonpoika Koukkari;Seppälä. Syntynyt noin 1646[40]. Talollinen[9]. Kuollut jälkeen 1709 Alajärvi, Menkijärvi, Seppälä[9]. Taulu 60.[62]

IV Lapset

VI. Olavi Pietarinpoika Skrabb. Syntynyt noin 1603 Alajärvi, Skrabb[11]. Talollinen. Kuollut noin 1648 Alajärvi, Skrabb[11]. Isä Taulu 192. Äiti Taulu 193. –Puoliso 1:o N.N. Martintytär Spangar. Syntynyt noin 1610[11]. Taulu 97.[11][12] –Puoliso 2:o Anna N.N. Kuollut noin 1684 Alajärvi, Skrabb, Gammelgård[11].[11]

V Lapset

VI. N.N. Martintytär Spangar. Syntynyt noin 1610[11].[11] Isä Taulu 194. Äiti Taulu 195. –Puoliso Olavi Pietarinpoika Skrabb. Syntynyt noin 1603 Alajärvi, Skrabb[11]. Talollinen. Kuollut noin 1648 Alajärvi, Skrabb[11]. Taulu 96.[12]

V Lapset

VI. Vilppu Keisari. Syntynyt noin 1562[11]. Talollinen. Kuollut noin 1630 Soini, Keisari[11]. –Puoliso Marketta Pietarintytär Hämäläinen. Syntynyt noin 1585[11]. Kuollut 13.12.1671 Soini, Keisari[7]. Taulu 99.[13]

V Lapset

VI. Marketta Pietarintytär Hämäläinen. Syntynyt noin 1585[11]. Kuollut 13.12.1671 Soini, Keisari[7]. Isä Taulu 198. –Puoliso Vilppu Keisari. Syntynyt noin 1562[11]. Talollinen. Kuollut noin 1630 Soini, Keisari[11]. Taulu 98.[13]

V Lapset

VI. Juho Markunpoika Hök. Syntynyt noin 1617 Alajärvi, Kurejoki, Hök[11]. Talollinen. Mainitaan 1670 käräjillä, jossa käsiteltiin Markus Sorvarin valitusta Juho Storhökin Sissalankosken partaalla olleen myllyn liian korkeasta padotuksesta, joka salpasi veden Sorvarin myllyltä ja Sorvari oli särkenyt Storhökin myllyntammen. Lautamiesten tarkastuksen mukaan Juho tarvitsi myllyynsä "vesipöydän", jonka ansiosta laitos oli toimintakykyinen suurtenkin kevättulvien aikana. Mainitaan myös 1671 talvikäräjillä kun hän oli rakentanut aitoja laidunmaille, jotka valittajan mukaan oli kylän yhteisiä. Oikeus päätti, että aidat olivat lailliset, koska kyseinen maa oli joen rannalla Storhökin yhteydessä ja se oli ollut vanha käytäntö. Käräjillä 1673 oli esillä asia, jossa Juutlaukkosten talo oli pantannut niityn Storhökille viljatynnyristä. Niitty palautettiin mutta Juutlaukkonen joutui maksamaan 8% koron Juho Storhökille panttauksen ajalta.[21] Kuollut (D. circum) 1676 Alajärvi, Kurejoki, Hök[7]. Isä Taulu 200. –Puoliso Liisa Laurintytär. Syntynyt (laskettu) 1626[23]. Kuollut 26.07.1703 Alajärvi, Kurejoki, Hök[23]. Taulu 101.[22]

V Lapset

VI. Liisa Laurintytär. Syntynyt (laskettu) 1626[23]. Kuollut 26.07.1703 Alajärvi, Kurejoki, Hök[23]. –Puoliso Juho Markunpoika Hök. Syntynyt noin 1617 Alajärvi, Kurejoki, Hök[11]. Talollinen. Kuollut (D. circum) 1676 Alajärvi, Kurejoki, Hök[7]. Taulu 100.[22]

V Lapset

VI. Niilo Olavinpoika Ollila. Syntynyt noin 1618 Lappajärvi, Savonkylä, Ollila[31]. Talollinen. Kuollut 1679 Lappajärvi, Savonkylä, Ollila[31]. Haudattu kirkon alle[32]. –Puoliso Maalin Maunontytär. Syntynyt noin 1618[13]. Kuollut 1680 Lappajärvi, Savonkylä, Ollila[33]. Taulu 103.[13]

V Lapset

VI. Maalin Maunontytär. Syntynyt noin 1618[13]. Kuollut 1680 Lappajärvi, Savonkylä, Ollila[33]. –Puoliso Niilo Olavinpoika Ollila. Syntynyt noin 1618 Lappajärvi, Savonkylä, Ollila[31]. Talollinen. Kuollut 1679 Lappajärvi, Savonkylä, Ollila[31]. Taulu 102.[13]

V Lapset

VI. Erkki Antinpoika Hök. Syntynyt noin 1630 Alajärvi, Kurejoki, Hök[11]. Talollinen. Kuollut 1675 Alajärvi, Kurejoki, Hök[7]. Isä Taulu 224. Äiti Taulu 225. –Puoliso Lappajärvi Kaarina Erkintytär Hök. Syntynyt noin 1641[40]. Kuollut 07.01.1719 Alajärvi, Kurejoki, Hök[40]. Taulu 113.[41][40]

V Lapset

VI. Kaarina Erkintytär Hök. Syntynyt noin 1641[40]. Kaarinan toinen puoliso oli Gabriel Matinpoika Sikkilä/Toppari (eli1657-1705). Tästä avioliitosta oli 5 lasta.[41] Kuollut 07.01.1719 Alajärvi, Kurejoki, Hök[40].[41] –Puoliso Lappajärvi Erkki Antinpoika Hök. Syntynyt noin 1630 Alajärvi, Kurejoki, Hök[11]. Talollinen. Kuollut 1675 Alajärvi, Kurejoki, Hök[7]. Taulu 112.[40]

V Lapset

VI. Matti Abrahaminpoika Storfinnilä. Syntynyt (laskettu) 1638 Lappajärvi, Savonkylä, Finnilä[44]. Talollinen[9]. Kuollut 17.05.1696 Lappajärvi, Savonkylä, Finnilä[7].[43] Isä Taulu 228. Äiti Taulu 229. –Puoliso Liisa Erkintytär. Syntynyt arviolta 1638[46]. Kuollut 14.03.1713 Lappajärvi[47]. Taulu 115.[45]

V Lapset

VI. Liisa Erkintytär. Syntynyt arviolta 1638[46]. Kuollut 14.03.1713 Lappajärvi[47]. –Puoliso Matti Abrahaminpoika Storfinnilä. Syntynyt (laskettu) 1638 Lappajärvi, Savonkylä, Finnilä[44]. Talollinen[9]. Kuollut 17.05.1696 Lappajärvi, Savonkylä, Finnilä[7]. Taulu 114.[43][45]

V Lapset

VI. Matti Tikkanen.

V Lapset

VI. Per Henriksson Strang. Syntynyt noin 1603 Vimpeli, Strang[56]. Talollinen;kruununmetsästäjä. Sotilas Vimpelin ruodussa 30-vuotisessa sodassa. Vuosina 1632-1668 hän oli Vimpelinjoen pohjoispuolisen Strangin isäntä. [56]. Kuollut 29.04.1668 Vimpeli, Strang[57]. Isä Taulu 236. –Puoliso Marketta Olavintytär. Syntynyt noin 1603[58]. Kuollut 26.11.1676 Vimpeli, Strang[7]. Taulu 119.[40]

V Lapset

VI. Marketta Olavintytär. Syntynyt noin 1603[58]. Kuollut 26.11.1676 Vimpeli, Strang[7]. –Puoliso Per Henriksson Strang. Syntynyt noin 1603 Vimpeli, Strang[56]. Talollinen;kruununmetsästäjä. Kuollut 29.04.1668 Vimpeli, Strang[57]. Taulu 118.[40]

V Lapset

VI. Juho Pietarinpoika Koukkari. Syntynyt (laskettu) 1607 Lappajärvi, Kauhajärvi, Koukkari[65]. Talollinen[11]. Kuollut 05.04.1697 Lappajärvi, Kauhajärvi, Koukkari[7].[64] Isä Taulu 240. –Puoliso Riitta Tapanintytär . Syntynyt noin 1607[11]. Kuollut 18.09.1681 Lappajärvi, Kauhajärvi, Koukkari[66]. Taulu 121.[64][40]

V Lapset

VI. Riitta Tapanintytär . Syntynyt noin 1607[11]. Kuollut 18.09.1681 Lappajärvi, Kauhajärvi, Koukkari[66].[64] –Puoliso Juho Pietarinpoika Koukkari. Syntynyt (laskettu) 1607 Lappajärvi, Kauhajärvi, Koukkari[65]. Talollinen[11]. Kuollut 05.04.1697 Lappajärvi, Kauhajärvi, Koukkari[7]. Taulu 120.[64][40]

V Lapset

VII. Pietari Olavinpoika Skrabb. Syntynyt noin 1560[11]. Isä Taulu 384. –Puoliso Malin N.N. Syntynyt noin 1580[11]. Taulu 193.[13]

VI Lapset

VII. Malin N.N. Syntynyt noin 1580[11]. –Puoliso Pietari Olavinpoika Skrabb. Syntynyt noin 1560[11]. Taulu 192.[13]

VI Lapset

VII. Martti Olavinpoika Spangar. Syntynyt noin 1587 Vimpeli, Spangar[11]. Talollinen. Österspangarin isäntänä 1623-1636. Vuonna 1624 Martti Spangaria on verotettu 2 tynnyristä rukiita, 2 tynnyristä maltaita, yhdestä rukiinsekaisia ohria, 3 puhtaita ohria ja 4 sekoitettua ohria. Ruotuluettelossa 1633 Martin sanotaan olevan 46 vuotias.[14] Kuollut jälkeen 1636 Vimpeli[14]. Isä Taulu 388. –Puoliso Kirsti Laurintytär. Syntynyt noin 1587 Vimpeli[11]. Kuollut 15.11.1668 Vimpeli, Spangar[15]. Taulu 195.[11][12]

VI Lapset

VII. Kirsti Laurintytär. Syntynyt noin 1587 Vimpeli[11]. Kuollut 15.11.1668 Vimpeli, Spangar[15].[11] –Puoliso Martti Olavinpoika Spangar. Syntynyt noin 1587 Vimpeli, Spangar[11]. Kuollut jälkeen 1636 Vimpeli[14]. Taulu 194.[12]

VI Lapset

VII. Pietari Hämäläinen. Syntynyt noin 1550[11]. Talollinen. Kuollut noin 1620 Soini[11].

VI Lapset

VII. Markus Grelsson Hök;Hork. Syntynyt noin 1577 Alajärvi, Kurejoki, Hök[24]. Isäntänä Storhökissä 1624-42. Oli 30-vuotisessa sodassa Hork-nimisenä.[25] Kuollut noin 1623 Alajärvi, Kurejoki, Hök[11]. Isä Taulu 400.

VI Lapset

VII. Antti Markunpoika Hök. Syntynyt noin 1610 Alajärvi, Kurejoki, Hök[11]. Kuollut 19.01.1668 Alajärvi, Kurejoki, Hök[7]. Isä Taulu 200. –Puoliso Riitta Martintytär. Syntynyt noin 1610[7]. Kuollut 1690 Alajärvi, Kurejoki, Hök[42]. Taulu 225.[40]

VI Lapset

VII. Riitta Martintytär. Syntynyt noin 1610[7]. Oli 10 vuotta sairas ennen kuolemaansa.[11] Kuollut 1690 Alajärvi, Kurejoki, Hök[42]. –Puoliso Antti Markunpoika Hök. Syntynyt noin 1610 Alajärvi, Kurejoki, Hök[11]. Kuollut 19.01.1668 Alajärvi, Kurejoki, Hök[7]. Taulu 224.[40]

VI Lapset

VII. Abraham Matinpoika Finnilä. Syntynyt noin 1616[7]. Talollinen[9]. Oli 9 vuotta ennen kuolemaansa sokea.[7] Kuollut 29.11.1696 Lappajärvi, Finnilä[7].[48] –Puoliso Dordi Eskontytär. Kuollut 1687 Lappajärvi, Savonkylä, Finnilä[7]. Taulu 229.[7]

VI Lapset

VII. Dordi Eskontytär. Kuollut 1687 Lappajärvi, Savonkylä, Finnilä[7]. –Puoliso Abraham Matinpoika Finnilä. Syntynyt noin 1616[7]. Talollinen[9]. Kuollut 29.11.1696 Lappajärvi, Finnilä[7]. Taulu 228.[48][7]

VI Lapset

VII. Henrik Strang. Syntynyt noin 1562[11]. Vimpelin Strangin talon asukkaat olivat lähtöisin Pohjanmaan ruotsalaiselta rannikolta Pedersören seudulta, Strangin talosta, josta lähti Ähtävänjoen yläjuoksulle kolme Strangia, Johan Persson Lappajärven pohjoisrannalle, Per Persson Vimpeliin ja Henrik Persson Alajärven Kurejoen alajuoksulle lähelle Lappajärven rantaa. Ne Strang-suvun jäsenet, jotka mainitaan tässä sukuselvityksessä tulevat näiltä alueilta, joten he lienevät mainittujen henkilöiden jälkeläisiä tai läheisiä sukulaisia. Asiakirjat tältä ajalta ovat kuitenkin puutteellisia, mikä johtaa helposti vääriin johtopäätöksiin.[61] Vielä ei ole löytynyt ratkaisua siihen, kuka oli tämä Heikki (Henrik), jonka pojat tulivat lähes samaan aikaan isännöimään Strangin, Storstrangin ja Lillstrangin taloja 1600-luvun alkukymmeninä. Strangin sukua hänen täytynee olla, koska pojat esiintyvät Strangin nimellä veroluetteloissa ja tuomiokirjoissa 1630-luvulla. Monet sukututkijat ovat tehneet omat johtopäätöksensä Heikin alkuperästä, mutta ilman varmoja todisteita, joten tässäkin yhteydessä tyydytään toteamaan tilanteen avoimeksi. [60].[11]

VI Lapset

VII. Pietari Paavonpoika Kauhajärvi;Koukkari. Syntynyt noin 1587[11]. Lappajärven lappalaisten jälkeläiset muistelevat vuosisatojen takaisia aikoja, jolloin Ähtävänjoen vesistön rannoilla asui muutama muuttava perhekunta, joka eli kalastuksella, metsästyksellä ja vähäisellä poronhoidolla. Pietari Paavonpoika Koukkarilla, joka asui Alajärveen kuuluneen Kauhajärven Lapinniemessä oli 1600-luvun alkupuolella peuranansoja, joiden varastamisesta hän syytti lappajärveläistä Taavi Kärnää.[67] Isä Taulu 480.

VI Lapset

VIII. Olavi Pietarinpoika. Syntynyt noin 1520[11]. Kuollut noin 1565 Alajärvi[11].

VII Lapset

VIII. Olavi Juhonpoika Spangar. Syntynyt noin 1530[11]. Talollinen;lautamies[11]. Ensimmäiset Spangarit ja Strangit ovat tulleet Pedersörestä Ähtävänjokea pitkin Vimpeliin ja Järviseudulle viimeistään 1500-luvun alussa. Maakirjojen mukaan 1546 Vimpelissä asuivat Olof Spangare, Matts Persson Stronga ja Lars Klausson. On mielenkiintoista huomata, että kun veroluetteloissa talolliset mainittiin yleensä isän nimen eli patronyymin kanssa (esimerkiksi Matts Persson), niin Olavilla on aina talonnimi: Olof Spangar tai Spongar, Spangare, Spång jne. Ei ole tietoa siitä mistä nimi on tullut, mutta sana spang tai spång tarkoittaa solkea, salpaa, polkua, siltakaarta, yhteen sitomista. Se voisi olla lyhennys sanasta spangemakare/spångmakare - eli soljen -, salvan - tms. tekijästä. Kuitenkin, koska Spangarit ovat tulleet Pedersören seudulta on todennäköisintä, että nimi tulee paikkakunnasta. Pedersöressä on Sanduddissa paikka, jota kutsuttiin Spangarvikiksi, Spangarinlahdeksi. Vastaavia paikan- ja sukunimiä on mm. Gotlannissa, Saksassa, Italiassa ja Unkarissa sekä Amerikassa emigranttien jäljiltä.[17] Vuoden 1608 maantarkastuskirjan mukaan Olavi Juhonpoika Österspangarin viljelykset vaihtelivat hehtaarin laajuisesta somerikosta puolen hehtaarin suomaahan - peltomaahan kuului puoli hehtaaria multamaata ja hehtaari ruskomultaa.[14][11]

VII Lapset

VIII. Grels Henriksson Hök. Syntynyt noin 1550 Alajärvi[26]. Isäntänä Storhökissä 1602-1623.[25] Perhe asui neliseinäisessä savupirtissä 1600-luvun jälkipuolelle saakka. Rakennuskantaan kuului navetta ja talli, aittoja, sauna ja riihi. Talossa oli 4 tynnyrinalaa eli 2 hehtaaria viljelyskelpoista maata sekä metsää sekä metsälaitumia. Säilyneistä rakennuksista on voitu päätellä, että varasto- ja karjasuojat olivat pieniä, pyöreistä hirsistä veistettyjä rakennuksia.Hökin talo oli taloudellisissa vaikeuksissa ja verotuksellisesti "autiona" 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa mutta 1608 maatarkastuksessa se oli jälleen verokelpoinen. Kasvanutta perhettä varten rakennettiin toinen tupa, Lillhök tontille, joka oli 12x26 metrin laajuinen vuoden 1608 maantarkastuksen mukaan. Lillhökin asema verotalona vakiintui vasta 1600-luvun alkupuolella ja se oli vuosikymmenten ajan kantatalonsa aputilana.[27] Kuollut noin 1623 Alajärvi, Kurejoki, Hök[11]. Isä Taulu 800.

VII Lapset

VIII. Paavo Antinpoika Kauhajärvi. Syntynyt noin 1547[11]. Talollinen[11]. Isäntä 1584-91.[11]

VII Lapset

IX. Henrik Magnusson Hök. Syntynyt Alajärvi, Kurejoki[28]. Isäntänä Hökissä 1594-1599.[28] Kuollut Alajärvi, Kurejoki[28].[28] Isä Taulu 1600.

VIII Lapset

X. Magnus Johansson Hök. Isäntänä Hökissä 1578-1593[28]. Kuollut Alajärvi, Kurejoki[29]. Isä Taulu 3200.

IX Lapset

XI. Johan Strang;Hök. Hökin talon asukkaat olivat lähtöisin Pohjanmaan ruotsalaiselta rannikolta Pedersören Kållbyn (Kolppi) Katternöstä, Strangin talosta, josta lähti Ähtävänjoen yläjuoksulle ainakin kolme Strangia, Johan Persson, joka asettui Lappajärven pohjoisrannalle, Per Persson Vimpeliin ja Henrik Persson Alajärven Kurejoen alajuoksulle lähelle Lappajärven rantaa. Strangin sukukirjan mukaan Per Persson olisi isä ja Johan ja Henrik poikia. Alajärven Strangit saivat varhain vahvistusta suomalaisista suvuista, joten Strang-sukunimi ei vakiintunut talonnimeksi. Asukkaiden käyttämä talonnimi siirtyi usein näillä seuduilla sukupolvelta toiselle, mikäli talollisen suku- ja kieliperinteet jatkuivat 1600-luvulle saakka. Ainakin Hökissä asukkaat osasivat puhua ruotsia vielä 1600-luvulla.[30] Johanilla oli ainakin kaksi poikaa, josta Lars oli Hökin isäntänä 1556-1575, jolloin hän kuoli. Hän oli myös lautamies. Leski Kerttu oli "isäntänä" 1575-1577, jonka jälkeen toinen poika Magnus toimi talon isäntänä vuoteen 1593 saakka.[28][28]

X Lapset